Mitsubishi RW25 käyttömittaus. Näkyy käytetty sähköenergia ja tilan sekä ulkoilman lämpötilat.

timbba

Vakionaama
Testit tehty täydellä puhalluksella, AUTO- tai minimi-puhalluksella laite säätyy hieman pienemmälle.

Aivan.. juu, tätä en muuten ottanu huomioon. No onko kellää todistettua tietoa pääseekö RW tonne 100-150W minimiottotehoihin? Jos pääsee, niin sitten olen ollut väärässä ja pahoittelen ketjun sotkemisesta.
 

Mitsumann

Jäsen
VTT-testeissäkää ei päästy alle 200W jatkuvaan menoon RW-pumpulla ja tässä ollaan reippaasti alle sen. Minimi siis oikeastaan on siinä 200-250W suunnilleen mitä ottoteho voi olla jatkuvassa käynnsisä ja sen alemmas ei monetkaan pumput yleensä edes pääse. Eli tää on hyvin yleistä, että katkolle joutuu ku ollaan lähellä minimiottotehoa. Toisekseen Mitsubishillä on (ainakin ennen ollut), että pohjan sulanapitovastus on aina päällä alle +5C, joten se taitaa olla sen 50-100W (ehkä) ja siihen päälle lepuutuksella oleva sisäyksikkö, niin ollaan lähellä mitattua. Ja kolmantena se, että miten graafi piirretään? Onko interpolaatiota ku tunti on graafissa nii pieni alue? Pitäis saada spesifisempi vaikka tunnin mittainen slotti ja siitä graafi... tai että mikä on mittaustaajuus? Tai tai...

Mutta kaikkein varmimmin aloittaja tämän tsekkaa.. jos ja kun tämmönen tilanne tulee uusiks, niin ei muuta ku katsomaan pysähtyykö ulkoyksikön puhallin ja kompressori. Jos kyllä, niin silloin se on katkokäyntiä.

Saa korjata jos olen väärässä, mutta edelleen olen sitä mieltä että tämä on katkokäyntiä ja syy miksi siihen on jouduttu on tuo että lämpöä on jostain tullu lisää (noin asteen nousu keittiössä yhtäkkiä).
Lämpöä ei tule lisää keittiöalueelle muista lähteistä tuossa tilanteessa koska taitaa olla yöaikaan. Asunto on tyhjillään joten ei muita lämpölähteitä kuin aurinko, eikä Mitsu huomaa huoneen toisella puolella olevan keittiöalueen nousuja luultavasti ( onhan siinä kyllä se infrapunasilmä ). Jos keittiön alueelle menee lämpöä, sen täytyy tulla puhaltimella. Noissa tilanteissa lämpöpumpun lähialueella viilenee vastaavasti. Sieltä Mitsu ottaa ilmaa ja puhaltaa sen sitten kauemmaksi- pystysuunnassa käytössä toiseksi alin suuntaus. Vaakasuunnassa puhallus suoraan eteenpäin. Graafissa ei ole interpolaatiota sinänsä paitsi että Mitsun mittaukset otetaan 5 minuutin välein ja graafi hyppää suoraan edellisestä arvosta seuraavaan. Muut lämpömittaukset ovat minuutin välein. Ja tehonkulutus on aika lailla reaaliaikaista koska käyttää sähkömittarin valopulsseja.

Kyllä se taitaa olla ns. katkokäyntiä - perustelusi näyttävät hyviltä. Pitääpä katsoa näkyisikö missä lämmössä sulanapitovastus kytketään päälle.
 

Mitsumann

Jäsen
Tässä pitkähkö mittaus pörssisähkön nollahintajaksolla. Pitää yrittää arvioida olisiko parempi pitää koko ajan päällä vai käyttää vain kun pörssisähkö mahdollisimman alhaalla. Kokeilen myös pyyntiarvon säätämistä sähkönhinnan mukaan. Tavoite on pitää lämmitetty tila plussalla. ILP asettaa kyllä hankalia vaatimuksia koska sulatus ei toimi kunnolla jos sisälämpö on 10C pakkasaikaan.
Tässä graafissa on virheitä talviaikaan siirtymisen takia 3:00-5:00. En ole jaksanut korjata softalla. Muina aikoina lukemat oikein. Ja kokonaisuuden tehonkulutus ja keskimääräinen teho on oikein.
1730112519929.png
 

Harrastelija

Vakionaama
FYI
Joidenkin (iot) laitteiden osalta olen huomannut että homeassistantissa voi näkyä vaakaviivaa. Kun katsoo tarkemmin niin huomaa että välistä puuttuu mittauspisteitä.
En tiedä johtuuko yhteyden pätkimisestä vai optimoiko laite lähetettyjä tuloksia jos ei ole merkittävää muutosta arvossa.
Eli jos näkee puhtaasti vaakaviivaa käppyröissä niin kannattaa olla tarkkana.
 

Mitsumann

Jäsen
Uusi mittaus jossa ei kaiketi mitään erikoista, eli kaikki toimii odotetusti. Paitsi Melcloud ei saanut pumppuun yhteyttä asetettuun sammutusaikaan joten sammutettu melcloud-sovelluksella pari tuntia myöhässä. Ulkolämpötila nollan vaiheilla joten tehoa kulunut enemmän. Keskimäärin 548W päälläoloaikana.
1730201291068.png
 

Mitsumann

Jäsen
Jännää tässä lähinnä on se, että itse et kyseenalaista tilannetta mitenkään. Selvästi graafi osoittaa, että vähä ennen klo 1 yöllä (ilman aurinkoa) keittiön lämpötila on alkanut nousta jopa asteella ja samaan aikaan ILP on alkanut katkoilla. Mikä sen selittää?
Oma tulkinta on että puhallin ja ilman imu alhaalta jotenkin selittää sen. Vastaavia lämpötilaeroja huoneen noissa osissa on syntynyt monissa testeissäni. Jotenkin se ILP vaan saa välillä aikaan lämmön jakautumisen eri tavalla. Selittyisikö jotenkin IR-silmän mittauksista? Ja niistä seuraavista puhalluksen suunnanmuutoksista vaikka puhallussuunta on asetettu vakioksi.
Keittiöalueella ei ole mitään muuta selittämätöntä lämpölähdettä koska talo on tyhjillään.
 

Mitsumann

Jäsen
VTT-testeissäkää ei päästy alle 200W jatkuvaan menoon RW-pumpulla ja tässä ollaan reippaasti alle sen. Minimi siis oikeastaan on siinä 200-250W suunnilleen mitä ottoteho voi olla jatkuvassa käynnsisä ja sen alemmas ei monetkaan pumput yleensä edes pääse. Eli tää on hyvin yleistä, että katkolle joutuu ku ollaan lähellä minimiottotehoa. Toisekseen Mitsubishillä on (ainakin ennen ollut), että pohjan sulanapitovastus on aina päällä alle +5C, joten se taitaa olla sen 50-100W (ehkä) ja siihen päälle lepuutuksella oleva sisäyksikkö, niin ollaan lähellä mitattua. Ja kolmantena se, että miten graafi piirretään? Onko interpolaatiota ku tunti on graafissa nii pieni alue? Pitäis saada spesifisempi vaikka tunnin mittainen slotti ja siitä graafi... tai että mikä on mittaustaajuus? Tai tai...

Mutta kaikkein varmimmin aloittaja tämän tsekkaa.. jos ja kun tämmönen tilanne tulee uusiks, niin ei muuta ku katsomaan pysähtyykö ulkoyksikön puhallin ja kompressori. Jos kyllä, niin silloin se on katkokäyntiä.

Saa korjata jos olen väärässä, mutta edelleen olen sitä mieltä että tämä on katkokäyntiä ja syy miksi siihen on jouduttu on tuo että lämpöä on jostain tullu lisää (noin asteen nousu keittiössä yhtäkkiä).
Luulisin että katkokäyntiä tosiaan on ja siihen menty kun pyyntiä välillä pudotettu ja ILP laskee lämmitystehoa. Lämpöä ei varmasti tule mistään lisää tässä kohteessa noissa testeissä. Varalla on myös tapo-kytkimillä ohjatut virtauslämppärit. Mutta niitä ei keittiöalueella.
 

timbba

Vakionaama
Oma tulkinta on että puhallin ja ilman imu alhaalta jotenkin selittää sen. Vastaavia lämpötilaeroja huoneen noissa osissa on syntynyt monissa testeissäni. Jotenkin se ILP vaan saa välillä aikaan lämmön jakautumisen eri tavalla. Selittyisikö jotenkin IR-silmän mittauksista? Ja niistä seuraavista puhalluksen suunnanmuutoksista vaikka puhallussuunta on asetettu vakioksi.
Keittiöalueella ei ole mitään muuta selittämätöntä lämpölähdettä koska talo on tyhjillään.

Onko sulla auto-asetus puhalluksen voimakkuudelle? Mikäli kyllä, niin...

Minä en keksi sitten mitään muuta kuin, että ILP pienellä teholla sekä katkolla pienentää puhalluksen nopeuden tosi minimaaliseksi ja täten se lämmin ilma jää pörräämään ainoastaan keittiön alueelle. Selittäisi ton miksi keittiö lämpenee, mutta pirtti kylmenee. Tätä tapahtuu esimerkiksi:

Tietenkään ku ei ole havainnollista pohjakuvaa, miten nää kaikki mittaukset on missäki, niin tää on pelkkää arvoittelua.
 

Mitsumann

Jäsen
Nettiyhteys meni poikki joten ajelin korjaamaan. Välillä ollut käytössä suoraa sähkölämmitystä Tapo-kytkinten ohjaamana. Lämppäri on käytännössä 1800W täydellä teholla ja sitä on katkottu 33% käyntiaikasuhteeseen. Tässä mittaustulosta. Lopussa taas pari lämmitysjaksoa ILP:llä. 33% käyntiaika läpivirtauslämmittimellä vastaa noin 600 W jatkuvaa tehoa. Se näköjään lähes riittää asunnon lämmön pitämiseen noin 12C tasolla tuolla ulkoilman lämpötilalla. Talon eristys ei taida olla niitä parhaita.
1730361191680.png
 

Mitsumann

Jäsen
Onko sulla auto-asetus puhalluksen voimakkuudelle? Mikäli kyllä, niin...

Minä en keksi sitten mitään muuta kuin, että ILP pienellä teholla sekä katkolla pienentää puhalluksen nopeuden tosi minimaaliseksi ja täten se lämmin ilma jää pörräämään ainoastaan keittiön alueelle. Selittäisi ton miksi keittiö lämpenee, mutta pirtti kylmenee. Tätä tapahtuu esimerkiksi:

Tietenkään ku ei ole havainnollista pohjakuvaa, miten nää kaikki mittaukset on missäki, niin tää on pelkkää arvoittelua.

Tässä summittainen pohjakuva. Lämpösensorit noin 1m korkeudella. Joo on voinut olla välillä puhallus tosiaan automaatilla joka ohjautunee infrasensorilla. Olen kyllä yrittänyt pitää kiinteät asetukset. Mutta välillä kun laittaa niitä Melcloudin ajastiasetuksia ei ole aina selvää mikä on jäänyt sinne asetukseksi. Käyttäjäliittymä ei siinä niitä parhaita.
1730362756043.png
 

Mitsumann

Jäsen
Uusi mittaus jossa näkyy ILPin kulutus kahdella eri pakkaslukemalla. Näyttääkö olevan suunnilleen odotettu? Huomasin tässä juuri, että on sen verran eroa, että aikaisemmassa jaksossa pyynti on 16C ja uudessa 17C...
1730449952906.png
 
Viimeksi muokattu:

Mitsumann

Jäsen
Tässä hieman tarkemmin uusimman mittauksen loppuosaa. Tehonkulutus lasketaan aina graafissa näkyvän kulutuksen mukaan. Jokainen erillinen lämmitysjakso aina erikseen. Keittiön ja pirtin mittareiden välillä näkyy nyt eroa -- eli eteläisen seinän kylmyyden hohkaus estää lämpenemistä ILPin viereisessä sensorissa. Lämpöä karkaa eristeiden kautta. Seinän eristeissä on parantamista.
1730450244266.png
 
Viimeksi muokattu:

RauskiH

Vakionaama
Tässä hieman tarkemmin uusimman mittauksen loppuosaa. Tehonkulutus lasketaan aina graafissa näkyvän kulutuksen mukaan. Jokainen erillinen lämmitysjakso aina erikseen. Keittiön ja pirtin mittareiden välillä näkyy nyt eroa -- eli eteläisen seinän kylmyyden hohkaus estää lämpenemistä ILPin viereisessä sensorissa. Lämpöä karkaa eristeiden kautta. Seinän eristeissä on parantamista.
katso liitettä 101197
Ilmeisestikin kohtuu kevyesti eristetty mökki kun ottaa noinkin kovaa tehoa jo pikkupakkasessa. Meillä pysyy samassa kelissä vastaavalla teholla 23c sisälämpö 170m2 asuintilassa josta alle 10m2 kosteissa tiloissa on lattialämpö päällä
 

Mitsumann

Jäsen
Ilmeisestikin kohtuu kevyesti eristetty mökki kun ottaa noinkin kovaa tehoa jo pikkupakkasessa. Meillä pysyy samassa kelissä vastaavalla teholla 23c sisälämpö 170m2 asuintilassa josta alle 10m2 kosteissa tiloissa on lattialämpö päällä
Juuri näin , eristys on huono. Asiaa pitää korjata ensi kesänä.
 

Mitsumann

Jäsen
Ja uusi mittaus kun pyynti on vakiona 17C pitkän aikaa. Välillä kun ulkolämpö yli 2.5C, laite käyttää jotain minisulatusjaksoja. Ja katkokäyntiä.
Kun kylmeni taas, katkokäynnin lopussa lämpötila rupesi laskemaan ja sitten palautui taas normaalit sulatusjaksot kuten näkyy. Teho lasketaan graafissa näkyvälle ajalle ja keskimääräinen teho samoin.
1731793043673.png
 

Mitsumann

Jäsen
Tässä esimerkki RW25:n toiminnasta kun pyyntilämpöä alennetaan kalliimman sähkön aikaan. Myös katkokäyntiä mukana.
1732959613873.png
 

Mitsumann

Jäsen
Lisäsin graafiin kunkin jakson energiankulutuksen ja keskimääräisen tehon. Seuraa hyvin kelikameran seudulle antamaa lämpötilaa.
Ulkorakennuksessa oleva mittari ei anna oikeita ulkoilman lämpötiloja vaikka on lämmittämättömässä ja eristämättömässä rakennuksessa.
1734559624625.png
 

Mitsumann

Jäsen
Ei ole hintaoptimointia nyt käytössä. Koko ajan pyynti tuo 10C. Tässä kovemmilla pakkasilla tuleva tilanne jaksoenergioissa.
Jos tulee kovat sähköhinnat niin pitää vaihtaa suoraan sähkölämmitykseen ja antaa lämmön pudota tuosta 10C:stä. Pörssisähkölla menee lämmitys.

1734882566149.png
 
Viimeksi muokattu:

Mitsumann

Jäsen
Tässä jatkoa, aika hyvin lämmitysjaksojen tehot vastaavat lähialueella olevan kelikameran lämpötilamittauksia.
1735024937151.png
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

Mitsumann

Jäsen
Uusi pitkähkö mittaus jossa näkyy syklien energia (kWh) ja keskimääräiset tehot eri ulkolämpötiloilla.
1735847005348.png
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

Mitsumann

Jäsen
Uusi mittausjakso jossa ennätyspitkä lämmityssykli ilman sulatusta.
1737293641050.jpeg
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

Mitsumann

Jäsen
Tässä uusi mittaus kun käyty kunnolla pakkasella. Hieman outoa toimintaa noin -25C kohdalla (kello 6-:cool:, eli ottaa vähemmän sähkötehoa eikä lämmitys toimi kuin Mitsun omasta mielestä -- eli itse mittaa kyllä pyydetyn +10C mutta muualla tilassa lämpö alkaa laskemaan. Sitten jatkossa kello 8 alkaen mittaa itsekin että lämpö on laskenut ja ei pysty enää pitämään pyyntilämpöä. Noin 12 aikaan saa lämmöt taas kohdalleen kun ulkolämpö nousee lähelle -20C. Mittauksessa ulkolämpötila mitataan 2 kilometrin päässä olevalta kelikameralta. Oma paikallinen ulkolämpötilan mittaus on lisäksi lämmittämättömästä puuvarastosta, jossa seinälaudoitus ei mitenkään tiivis. Varaston sensori on noin 3 metriä alempana kuin ulkoyksikkö. Varasto on rantavainion tasolla, joki noin 200 metrin päässä. Kelikamera on valtatien varressa. Sulatusjaksot näkyvät kuten ennenkin tehopiikkien kohdalla ja samaan aikaan laskee lämpötila sisäyksikön mittaamana koska siirtää lämpöä sisältä sulatukseen. Luulisi että aika nopeasti lämmittämättömän varaston mittari alkaisi näyttää samaa kuin ulkolämpö.Ainakaan pitkäaikaisesti ei voi olla isoa lämpötilaeroa. Ehkä maanalaiset vesisuonet lämmittävät varaston sisäosaa maalattian kautta ja se selittäisi eron? Kova tuuli alkanut maanantaina 16 alkaen joka selittänee sen että varaston lämpö ja kelikameran lämpö ovat aika lailla samoissa..
1738747601041.png
 
Viimeksi muokattu:

RauskiH

Vakionaama
Tässä uusi mittaus kun käyty kunnolla pakkasella. Hieman outoa toimintaa noin -25C kohdalla (kello 6-:cool:, eli ottaa vähemmän sähkötehoa eikä lämmitys toimi kuin Mitsun omasta mielestä -- eli itse mittaa kyllä pyydetyn +10C mutta muualla tilassa lämpö alkaa laskemaan. Sitten jatkossa kello 8 alkaen mittaa itsekin että lämpö on laskenut ja ei pysty enää pitämään pyyntilämpöä. Noin 12 aikaan saa lämmöt taas kohdalleen kun ulkolämpö nousee lähelle -20C. Mittauksessa ulkolämpötila mitataan 2 kilometrin päässä olevalta kelikameralta. Oma paikallinen ulkolämpötilan mittaus on lisäksi lämmittämättömästä puuvarastosta, jossa seinälaudoitus ei mitenkään tiivis. Varaston sensori on noin 3 metriä alempana kuin ulkoyksikkö. Varasto on rantavainion tasolla, joki noin 200 metrin päässä. Kelikamera on valtatien varressa. Sulatusjaksot näkyvät kuten ennenkin tehopiikkien kohdalla ja samaan aikaan laskee lämpötila sisäyksikön mittaamana koska siirtää lämpöä sisältä sulatukseen. Luulisi että aika nopeasti lämmittämättömän varaston mittari alkaisi näyttää samaa kuin ulkolämpö.Ainakaan pitkäaikaisesti ei voi olla isoa lämpötilaeroa. Ehkä maanalaiset vesisuonet lämmittävät varaston sisäosaa maalattian kautta ja se selittäisi eron? Kova tuuli alkanut maanantaina 16 alkaen joka selittänee sen että varaston lämpö ja kelikameran lämpö ovat aika lailla samoissa..katso liitettä 104792
Vähän on mystisen näköinen kun pumppu reagoinut noin hitaasti lämpötilan laskuun, mikä oli puhallusnopeus?
 

Harrastelija

Vakionaama
Minulla kun pumppu on hieman kolossa niin pitää nostaa pyyntiä pakkasten myötä.
Näkyy siinä että pumpun mittaama huonelämpötila ja pyyntö ovat samat mutta todellinen huonelämpötila laskee.
Pyyntöä nostamalla ottoteho kasvoi ja sisäilman lämpö lähti nousemaan.
2kW ottoteho taitaa olla maksimi tuolle pumpulle.

Ilma alkoi lauhtumaan niin kunnolla ei päässyt näkemään mihin tehot todella riittää.
Mutta joka kerta kun pyyntöä lisää niin huonelämpö lähtee nousuun.
1738792812281.png


1738793558961.png

1738793032432.png

1738793257081.png
 

Mitsumann

Jäsen
Minulla kun pumppu on hieman kolossa niin pitää nostaa pyyntiä pakkasten myötä.
Näkyy siinä että pumpun mittaama huonelämpötila ja pyyntö ovat samat mutta todellinen huonelämpötila laskee.
Pyyntöä nostamalla ottoteho kasvoi ja sisäilman lämpö lähti nousemaan.
2kW ottoteho taitaa olla maksimi tuolle pumpulle.

Ilma alkoi lauhtumaan niin kunnolla ei päässyt näkemään mihin tehot todella riittää.
Mutta joka kerta kun pyyntöä lisää niin huonelämpö lähtee nousuun.
katso liitettä 104812

katso liitettä 104816
katso liitettä 104813
katso liitettä 104814
Oma tapaus on se että pidetään pyyntilämpö alimmassa mahdollisessa lukemassa. Kalibroimalla sitä voisi kyllä muuttaa mutta sitä en ole vielä kokeillut eikä sitä kai etänä voikaan tehdä. Syy outoon toimintaan omassa systeemissä voi olla se että pakkanen alkaa vaikuttaa voimakkaasti huonelämpöön seinän vieressä. Se syö siis energiaa ja vaikka ILP mittaa että lämpö on ok laitteen sensorilla, se ei kuitenkaan riitä. Lämpösensorin pitäisi olla paremmassa paikassa jotta ILP saisi oikeamman tiedon ja alkaisi käyttää vielä isompaa kompressoritehoa.
 

RauskiH

Vakionaama
Oma tapaus on se että pidetään pyyntilämpö alimmassa mahdollisessa lukemassa. Kalibroimalla sitä voisi kyllä muuttaa mutta sitä en ole vielä kokeillut eikä sitä kai etänä voikaan tehdä. Syy outoon toimintaan omassa systeemissä voi olla se että pakkanen alkaa vaikuttaa voimakkaasti huonelämpöön seinän vieressä. Se syö siis energiaa ja vaikka ILP mittaa että lämpö on ok laitteen sensorilla, se ei kuitenkaan riitä. Lämpösensorin pitäisi olla paremmassa paikassa jotta ILP saisi oikeamman tiedon ja alkaisi käyttää vielä isompaa kompressoritehoa.
Kalibrointi ei taida korjata tilannetta kun se ei minusta vaikuta kuin näyttämän offsettiin eli saman vaikutuksen saat kun muutat pumpun pyyntiä.

Sisäyksikön anturin johdon voi toki katkaista ja laittaa jatkoa väliin ja viedä kauemmas pumpusta. Myös etäanturin saa kun kytkee mikrokontrollerin c105 porttiin kuten @varamies on tuolla toisessa ketjussa tehnyt https://lampopumput.info/foorumi/threads/uusi-flagship-model-msz-rw.32323/page-38#post-702084
 

Mitsumann

Jäsen
Kalibrointi ei taida korjata tilannetta kun se ei minusta vaikuta kuin näyttämän offsettiin eli saman vaikutuksen saat kun muutat pumpun pyyntiä.

Sisäyksikön anturin johdon voi toki katkaista ja laittaa jatkoa väliin ja viedä kauemmas pumpusta. Myös etäanturin saa kun kytkee mikrokontrollerin c105 porttiin kuten @varamies on tuolla toisessa ketjussa tehnyt https://lampopumput.info/foorumi/threads/uusi-flagship-model-msz-rw.32323/page-38#post-702084
Kalibroinnilla ajattelin mahdollisuutta pudottaa sisälämpötilaa vielä hieman. Ja sen lisäksi voisi ILPin oman lämpösensorin siirtää kauemmaksi. Tuo mikrokontrollerivaihtoehto tuntuu hyvältä jos on luotettava.. tai ehkä se jatkokaapeli väliin olisi varmempi.
Kiitokset kommentista.:)
 

Kidov

Jäsen
Kalibroinnilla ajattelin mahdollisuutta pudottaa sisälämpötilaa vielä hieman. Ja sen lisäksi voisi ILPin oman lämpösensorin siirtää kauemmaksi. Tuo mikrokontrollerivaihtoehto tuntuu hyvältä jos on luotettava.. tai ehkä se jatkokaapeli väliin olisi varmempi.
Kiitokset kommentista.:)
Etälämpötilamittaus tuon C105 portin ja mikrokontrollerin avustuksella on huomaamattomin ratkaisu, kun ei tarvitse katkoa takuun alaisen koneen johtoja, eikä myöskään tarvitse piilotella jatkojohtoa listojen alle. Mikä tahansa talossa jo käytössä oleva "älykäs lämpömittari" käy termostaatiksi, jos Home Assistant on asennettu ja anturi siihen liitetty. Luotettavuus toki riippuvainen monestakin asiasta, mutta fallback aikamääreen saa itse asettaa. Omassa laitteessani olen asettanut 15 minuuttia rajaksi; pumppu siirtyy takaisin omaan lämpötilamittaukseen, jos ei saa yhteyttä etälanturiin tuossa ajassa.
 

haraldh

Vakionaama
^juuri tuollaisen asensin möklillä LN35-een, joku aliexpressin BLE xiaomi lämpömittari ja CN105 softalla. Toiminta parani huomattavasti kun itse sisäyksikkö on käytävän päässä.Pähkäilin pitkään anturin siirtoa jatkojohtoa juottamalla, mutta vaikka kone oli auki monta kertaa ja tarpeet hankittu ei pokka riittänyt. Tämä BLE etäanturi on tosi helppo asentaa ja palautus vakioksi onnistuu pistokkeen irroittamisella.
 

Mitsumann

Jäsen
Uusin mittaus lämpimämmällä kelillä. Erikoista on että nyt lämpötila nousee toisella puolella huonetta +12C:hen ja samoin laitteen lähiympäristössä noin 1 m korkeudella. Laitteen itse mittaaamana lämpö on noin +10C mutta vaihtelee tietysti sulatusten aikana. Laite on noin 2.5 m korkeudella. Huonekorkeus 2.7m.
1740939685566.png
 
Back
Ylös Bottom