pökö
Kaivo jäässä
Hyötysuhteessa mäntäkone on kai 10 pinnaa huonompi, mutta kykenee tekemään scrollia kuumempaa vettä aina 65 asteeseen asti. En tiedä miten on suhteet osatehoilla.
MLP >< VILP kannattavuus
- Keskustelun aloittaja Kellarinlämmittäjä
- Aloitettu
Mun täytyy jossain välissä etsiä aiheesta ollut tutkimus - noin periaatteessa mäntäkone pesee COPissa muut niin kauan kuin paineet pysyvät pieninä - eli esmes uudehkossa lattialämmitystalossa.
pökö
Kaivo jäässä
Tälläi olen kanssa käsittänyt, ja kyllähän se meilläkin hyvää tulosta tekee jos tuottolämmöt pysyy alhaalla.
Kaivelen illalla vielä noita VILP:n cop lukuja, vanhasta Excelistä. Sanoisin kuitenkin että VILP COP ovat vilpin tuottaman lämmön COP:ja mahdollinen sähkö tai öljy siihen päälle. Toki on ollut talvia, että öljyä tai vastuksia ei ole tarvittu tai sitten kova pakkasjakso on ollut vain viikon. Omalla kohdallani paremmat COP MLP:llä selittää myös se, että MLP ohjauslokiigga on fiksummin tehty kuin VILP:ssä. MLP on myös helpompi mitoittaa talolle sopivaksi (kompuran sähköteho) kun taas VILP:llä sähkötehon on pakko olla hieman suurempi. Minulla VILP taisi riittää -15 asti.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #85
Eipäs hirnuta vielä !
Osaisiko joku verrata näitä arvoja MLP:n vastaaviin ?
Ulkolämpötila (+6,6 °C) ja höyrystymislämpötila (+2,1 °C)
Tuottolämpötila (35,1 °C) ja lauhtumislämpötila (39,5 °C)
Vapaasti arvaten kennon kuparipillien lämpötila on noin +3 astetta. Jotta se pelti on MLP:ssa saman lämpöistä, litkun pellin takana pitäisi olla vielä jonkin verran tuota lämpimämpää, koska jokin dt siinäkin pitää olla metallin ja lioksen välillä. Kupari lienee noissa ainevahvuuksissa niin hyvä lämmönjohdin, että en usko käytännössä merkittävää gradienttia syntyvän vielä puolen millin matkalle putken seinämän sisälle.
Osaisiko joku verrata näitä arvoja MLP:n vastaaviin ?
Ulkolämpötila (+6,6 °C) ja höyrystymislämpötila (+2,1 °C)
Tuottolämpötila (35,1 °C) ja lauhtumislämpötila (39,5 °C)
Vapaasti arvaten kennon kuparipillien lämpötila on noin +3 astetta. Jotta se pelti on MLP:ssa saman lämpöistä, litkun pellin takana pitäisi olla vielä jonkin verran tuota lämpimämpää, koska jokin dt siinäkin pitää olla metallin ja lioksen välillä. Kupari lienee noissa ainevahvuuksissa niin hyvä lämmönjohdin, että en usko käytännössä merkittävää gradienttia syntyvän vielä puolen millin matkalle putken seinämän sisälle.
Tuli tästä mieleen itseasiassa, en tiedä joutuvatko MLP:t ollenkaan tasaamaan paineita käynnin jälkeen samalla tavalla kuin VILPit. Mullakin siis VILP näillä plus-keleillä kyllä kykenee sen ~4 COP tuottamaan pyöriessään, mutta kun ajot on lyhyitä ja tuon jälkeen on sellainen 10 min "paineiden tasaus" hetki jolloin sähköä menee se ~200W ja vastaavasti käynnistyessä on toinen hetkellinen (tosin lyhyempi) aika ennen kuin aletaan tuottamaan lämpöä. Nuo laskevat sen sitten 4 -> 2,5 muutamassa plus-asteessa eli aika merkittävästi jos ajoajat ovat lyhyet.
Kovin kauas tuskin siis jäädään ajonaikaisesta COPista saman ikäluokan (200
invertteri-MLP:hen, mutta kokonaisuuteen voi tulla sivuvaikutuksia.Katselin noita vanhoja VILP COP lukuja. Minulla oli siis noita landiksen energiamittareita (ultraääni) 3kpl. Yksi mittasi paljonko VILP tuottaa, yksi mittasi paljonko VILP ottaa energiaa sulatuksessa ja kolmas paljonko talo kuluttaa. Tuolla invertteri VILP:llä COP siis 2,4-2,66. Käyttöveden tulistukseen meni erillisellä sähkövaraajalla luokkaa 650-700kwh vuosi. Jos on ollut kovia pakkasjaksoja niin olin käyttänyt öljyä, toki ei niitä hirveästi ollut, koska poltin öljyn loppuun vasta kun VILP hajosi. Öljyä tilasin viimeksi 2009. Lämmityksen kiertopumpun sähkö ei muuten ollut mukana COP laskennassa, MLP:ssähän se nykyään on
Vilpissä on ensinnäkin lämmönsiirtopinta ilmasta lamelleihin. Lämmön on siirryttävä jonkin matkaa pitkin lamelleja pituussuuntaan, puristusliitoksen kautta sitten kupariputkeen, kupariputken ulkopinnasta sisäpintaan ja sisäpinnalta nestemäiseen kylmäaineeseen. Ainoa lenkki ketjussa, jonka lämpövastus on käytännössä mitätön, on johtuminen kuparikutken ulkopinnalta sisäpinnalle. Kaiken lisäksi rinnakkaisia putkia on melko vähän (kaiketi jotakin luokkaa 2...8 laitteesta riippuen), joten putken pituus on luokkaa kymmeniä metrejä. Tuossa alkaa jo putken pituuskin aiheuttaa painehäviöitä, kun roiskeinen kylmäaine lyllertää erityyppisinä sekafaaseina läpi höyrystinosasta.
Maalämpöpumpun levylämmönvaihdin on tuohon nähden yksinkertainen tapaus ja vaikka materiaalin ominaislämpövastus on luokkaa monikymmenkertainen kupariin verrattuna, ei tuolla ole merkitystä, kun levy on luokkaa millin paksuinen ja lämmönvaihtopinta-alaa on ruhtinaallisesti. Lämmönvaihtojakson pituuskin on alle puoli metriä ja tehollinen rinnakkaisten kanavien yhteinen poikkipinta-ala silti jopa suurempi kuin kuin muutamalla rinnakkaisella vilpin höyrystinlenkillä yhdessä.
Lämpö siirtyy liuoksesta höyrystyvään kylmäaineeseen jokseenkin pelkästään liuos-levy- ja levy-kylmäainenesterajapintojen aiheuttaman lämpövastuksen rajoissa. On kyllä melkoista toiveajattelua, että vilpin höyrystimen lämmönsiirtokyky ilmasta kylmäaineeseen olisi lähellekään yhtä tehokasta samalla lämpötilaerolla, millä mlp:n höyrystin voi toimia. Keruuliuoksen ominaislämpökapasiteetti on jopa suurempi kuin nestemäisen kylmäaineen lämpökapasiteetti, jolloin maaliuokselle voidaan saada sen verran suuri kiertonopeus, että tulevan ja palaavan nesteen lämpötilaero on pienempi kuin vilpin kennosta lävitse menevän ilman jäähtymä kennon ohituksessa. Toki liuoksen virtauksen täytyy olla moninkertainen nestemäisen kylmäaineen virtaukseen verrattuna, jotta liuoksen jäähtymän ja kylmäaineen höyrystymisen lämpömäärät vastaavat toisiaan. Kuitenkin vilpillä ilmavirran täytyy olla kertaluokkia suurempi kuin kylmäaineen virta nestefaasissa. Tästä syystä vilpin kennossa on pakko kasvattaa pinta-alaa lameilla ja tuo puolestaan aiheuttaa väistämättömästi aivan toisen kertaluokan lämpövastushäviöitä rajapinnasta ilma-lamelli rajapintaan metalli-nestemäinen kylmäaine kuin jos lämpö vain siirtyy ohuen metallilevyn lävitse kuten mlp:n höyrystimessä.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #90
Tuo lameli ei tähän sikäli nyt liity, koska sulanahan nuo kuparitkin pysyy niin havaitun perustella kuin mittauksenkin perusteella. Eli kaikki merkit viittää siihen ne lamelit ehtii sen lämmön siihen kupariin siirtää. Voi se MLP:n höyrystin tehokkaampi silti olla. Jos pari pari selittävää astetta saa molemmista päistä niin ollaan jo aika lähellä. Tuon käyrästön mukaan MLP:n höyrystyslämpötila on kyllä ilmeisesti ollut nollassa tai vähän se alla.
Ilmahan ei jäähdy sen enempää kuin neste MLP:ssa (noin 3 astetta) mutta toki nuo hetulat ja kuparipillit ovat hiukan kylmemmät kuin ulos tuleva ilma. Arvioni, että semmoisen max 5 astetta ne kuparipillit ovat sisään tulevaa ilmaa kylmempiä, koska +5 asteessa kone ei enää sulattele.
Lämpöä tuottavassa lauhduttimessa on myös tuo noin 5 asteen lämpötilaero lauhtumislämpötilasta tuottolämpötilaan. Voisiko tämä olla MLP:ssa reilummin mitoitettu niin että dt olisi pienempi.
Aika paljon noihin höyrystimen putkiin tulee tuota sisäpuolistakin pintaa. Tuo höyrystimen putkitus saattaisi olla Ø ~10 millistä. Ainakin tusinan verran on rinnakkaisia lenkkejä.
Pystyykö tuosta nyt vetämään semmosen johtopäätöksen että sinulla VILP ajan vuosi SCOP (kaikki lämmitys ja LV) olis 2.0 ja MLP ajan asettuu luokkaan 4.5?
Sieltä tilastoistasi sinä sen tietysti tarkemmin näät...
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #92
Lämmityksen kiertovesipumput (2 kpl) eivät ole minullakaan mukana VILPin kulutuksessa, mutta latauskiertopumppu, ohjain ja sulanapitokaapeli ovat.
pökö
Kaivo jäässä
Täällä foorumilla oli sellainen vilp/mlp yhdistelmä muistaankseni sen teki "freeze".
Tuon Vaillantin kuvissa on pihalla sellaine pömpeli, kaivosta ei puhuta ;-)
On tästäkin puhuttu aiemmin - sellaisella puhallinyksiköllä voisi sekä ladata kaivoa että parantaa COPpia sopivalla ohjauksella ja pumput sun muut voisi vaikka pyörittää auringolla. Ei mitenkään tekemätön paikka.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #96
Joskus esitin, että olisi olisi iso "syyläri" maapiiriin kierrossa, jonka talveksi ohittaisi. Näin se litku tulisi kesällä lämpimämpänä ja lataisi myös keruupiiriä. Ehkä kesäkoppi paranisi pykälän tai kaksi ja toisi muutaman kympin säästön, joka kuluisi sen valtavan propelin pyörittämiseen ja nesteen kierrätykseen, jos muistan loppupäätelmän oikein.
Thermiallakin olisi tämmöinen kone jo valmiina, VILP jossa lämmönkeruu on pakkasnestekierrolla. Siihen olisi helppo yhdistää jotain maakiertoa ja sellaisen se varmaan tuon tuplakierron vuoksi tarvitseekin, jos on vähänkään pakkasta. Tehtaan maalämpöpumpusta tuunama VILP, jonka asiakas tuunaisi takaisin MLP:ksi.
Thermiallakin olisi tämmöinen kone jo valmiina, VILP jossa lämmönkeruu on pakkasnestekierrolla. Siihen olisi helppo yhdistää jotain maakiertoa ja sellaisen se varmaan tuon tuplakierron vuoksi tarvitseekin, jos on vähänkään pakkasta. Tehtaan maalämpöpumpusta tuunama VILP, jonka asiakas tuunaisi takaisin MLP:ksi.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #97
Kyllä tästä muistan keskustellun. Muisti palaa hiljaa ja pätkittäin, mutta vain osittain.
Mutta jos sitä maapiirin litkua lämmittäisi harakoiden hukkalämmöllä, onkos siinä sitten miten tuota vaaraa? Se MLP olisi ihan alkuperäiskunnossa. Saisi vain nauttia lämpimästä keruupiiristä ja kesästä - silloin kun sellainen on.
Joka tapauksessa tässä ollaan taas kovin kaukana alkuperäistä teemasta.
Tästä voi suoraan haarukoida, kuinka paljon COP ero merkitsee sähkön kulutuksessa ja rahallisesti. Maalämmön perustamiskustannus euroissa muuten ilmeisesti on aika lähellä tuota ilmaisnergian saantoa kilowattitunneissa, jos sen ajattelee vuosittaiseksi ilmaisenergian saannoksi.
Eikös tuo ole nyt aika simppeli homma MLP, joka varustetaan syylarilla (liuosjäähdytin). Aries näyttää ohjeen mukaan sietävän +30 MLP:lle menevän liuoksen. Kun ulkona on +7 tai yli kaikki kylmä ajetaan liuosjäähdyttimelle. Vaihtoventtiilit ohjaavat sitten otetaanko lämpö kaivosta vai siitä syylarista. Shunttikaan ei taida tarvita kun tuon +30 sietää. Tällöin siis maalämpöreikä lepäisi koko kevään, kesän ja alkusyksyn. Toki ei investointi ilmainen ole ja lämmitystarve kun laskee ulkolämpötilan noustessa ei laitteelle taida järkevää takaisinmaksuaikaa saada.
Nimenomaan noin olis helppo tehdä jos kiinnostaa rakennella, pumpun ohjaus hanskaa omat ajosäätönsä ja voi siinä ohjauksessa olla (lisäkortilla ehkä) jo valmiina vaikka shuntti-ohjaus keruupiirille kun lämpötila riittävä ulkona, eikä siis tarvita mitään kummallista ohjauspuolelle.
Harrastelun puolelle menee, mutta jos oikein alkaa optimoimaan niin keruupiirissä voi hiukan säästää ja saa euroja niihin lisäleluihin.
Soutaa- huopaa, paljon juttuja mutta asiamäärästä nyt niin tiedä
Aika helppo tuo on kiteyttää:
Jos haaveilee VILP:iin jotain maa/kallio keruuta apuriksi talveksi >>>> miksi ei heti laita suoraan MLP:tä, tulee yksinkertaisemmaksi halvemmaksi ja murheettomammaksi.
Jos haaveilee MLP:lle syyläri-apuja kesäksi >>>>> niin miksi tommosia, kun sen vaikutus säästö mielessä on kovin pientä ja menee loppuviimeksi tappion puolelle. Sittenkin jos keruupiiri on syystä tai toisesta jäänyt liian pieneksi (suunnittelumoka tai laittee uusittu paremmiksi) tuskin syylärit käy mielessä, vaan laitetaan lisää keruuta.
Kaupallisia tommosia kahden energialähteen omakotitalo-ratkaisuja en tiedä muuta kuin nuo joissa on yhdistetty MLP ja aurinkolämpö...
Aika helppo tuo on kiteyttää:
Jos haaveilee VILP:iin jotain maa/kallio keruuta apuriksi talveksi >>>> miksi ei heti laita suoraan MLP:tä, tulee yksinkertaisemmaksi halvemmaksi ja murheettomammaksi.
Jos haaveilee MLP:lle syyläri-apuja kesäksi >>>>> niin miksi tommosia, kun sen vaikutus säästö mielessä on kovin pientä ja menee loppuviimeksi tappion puolelle. Sittenkin jos keruupiiri on syystä tai toisesta jäänyt liian pieneksi (suunnittelumoka tai laittee uusittu paremmiksi) tuskin syylärit käy mielessä, vaan laitetaan lisää keruuta.
Kaupallisia tommosia kahden energialähteen omakotitalo-ratkaisuja en tiedä muuta kuin nuo joissa on yhdistetty MLP ja aurinkolämpö...
Viimeksi muokattu:
Adamooppeli
Vakionaama
Sinulla on lämmönjaon kierrossa vielä 2 kpl kiertopumppuja, joita ei ole huomioitu laskentataulukossa. Paljonko on yhden pumpun keskimäärinen ottoteho (W). Montako vuorokautta vuodesta ne on 24/7 päällä.
Onko sillä mitään merkitystä lämmön tuoton suhteen? Nuohan ovat talon veden kierrättämiseen. Pumputhan toki lämmittävät myös sitä vettä, eli osa siitä menee hyödyksi vielä, tulee hankala taulukko. Eikä se jotain vertailua MLP vs. VILP muuta kuin VILPille parempaan suuntaan toki.
Tottakai sillä on merkitystä, kokonaisuutta tässä mielestäni katsellaan ketjun otsikkoa kun ajatellaan...kaikki asiaan vaikuttavat tekijät pitää ottaa mukaan vertailussa...
Noh, sitten lisätään MLP ja VILP puolelle kumpaankin ottotehoa ja antotehoa vaikka 100W. COPit hieman laskee. Joku joka pärjää ilman toki ihmettelee miten se liittyy tähänkään. Mutta MLP:n TMA kasvoi juuri vuodella tai parilla.
Nimenomaan, kaikki tuotot ja kulutukset jotta talot ja vedet lämpee sekä myös toisiaan vastaavat asennustavat DIY vs DIY tai molemmista avaimet käteen.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #107
Kiertovesipumput ovat tämmöisiä. III nopeudella eli täysillä, veikkaisin että 2 x 60 W. Toinen on aina päällä, lattialämmityksen pumppua en ole kesällä pitänyt päällä jos ei ole lämmitystarvetta. Voisi olettaa että se on 10 kk päällä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #108
Vanha aina ajankohtainen aihe, joka on ollut vuoden unholassa. Sillä välin kiertovesipumppujen kulutukselle on lisätty mittari ja edeltävälle ajalle kiertovesipumpppujen kulutus on täydennetty arviona mitatun kulutuksen mukaisena. Käyttökertomus on aina ajan tasalla !
Sattui silmään vanhan MLP tarjouksen tuotto-odotus. Tämä on melkein sama kuin mihin olen VILPillä päässyt. Oletettavasti ei ollut liikaa luvattu ?
Sattui silmään vanhan MLP tarjouksen tuotto-odotus. Tämä on melkein sama kuin mihin olen VILPillä päässyt. Oletettavasti ei ollut liikaa luvattu ?
Espejot
Hyperaktiivi
Mun liukuvan vuoden COP on 4,47 kun maalämmön kulutus 2740 kWh. Jos oletetaan että VILP:in COP olisi 3,0 niin ero maalämpöön kilowatteina olisi 1340 kWh/v enemmän mikä 0,12 snt kWh-hinnalla tekee 160EUR/v. Itse laskin että laitteiden hinatero oli muistaakseni 2 tonnin hujakoilla itse asenettuna (F1255-6 vs F2120-12). Summasumarum, jos kannatvuutta laskee pelkän COP kautta niin ei siinä mene metsään paljon otti kumman vaan. Hankintahinta on aika määräävä. Sitten pitäis laskea korjauskulut, tekninen ikä, rahan hinta... oikean vastauksen löytäminen on aika vaikeeta.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #110
Tämmöinen on muuten tuo samalla tavalla ilman taloussähköä laskettu VILP:n energiapiirakka sisältäen veden tulistuksen ja pois lukien lämmönjaon kiertopumput, joita tuo MLP ei olisi myöskään mitenkään koskettanut. Luvut ovat kuvan taulukossa, mutta kiertopumput (ja talousähkö) eivät ole mukana tuossa piirakassa. Kaavio perustuu edelliseen 24 kuukauteen.
Ero on ruhtinaallinen 3 % pumppaussähkön ja tukilämmityksen yhteismäärän osuudessa ja kääntäen saman verran ilmaisenergian osuudessa. On tuo MLP:lle kauppiaan arvioima tulos tietysti parempi kuin VILPillä todettu tulos, sitä ei käy kieltäminen.
Ero on ruhtinaallinen 3 % pumppaussähkön ja tukilämmityksen yhteismäärän osuudessa ja kääntäen saman verran ilmaisenergian osuudessa. On tuo MLP:lle kauppiaan arvioima tulos tietysti parempi kuin VILPillä todettu tulos, sitä ei käy kieltäminen.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #111
Tuo vaikuttaisi vastaavan Tomppelin mitoituslaskelmia lattialämmitykselle.
Tässä pari tuoretta täystehoon perustuvaa mitoitusesimerkkiä maalämpöfoorumilta. Arvioidut COPin ovat myös tuossa patterilämmityksen tapauksessa hiukan paremmat kuin minun aikanaan saamassani tarjouksessa.
A) LATTIALÄMMITYS - COP -laskennassa 31 °C - menovesi lämpötila max 35 °C
• Kiinteistö, 191 m2, 520 m3 5,0 COP 8,69 kW 23 762 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,161 m3 / 50 °C 2,8 COP 1,22 kW 4 800 kWh
- Yhteensä 4,4 SCOP 9,9 kWh 28 562 kWh
B) PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 46 °C - menovesi lämpötila max 54 °C
• Kiinteistö, 200 m2, 677 m3 3,4 COP 15,76 kW 48 432 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,162 m3 / 50 °C 3,0 COP 1,22 kW 4 800 kWh
- Yhteensä 3,4 SCOP 17,0 kWh 53 232 kWh
lmfmis
Vakionaama
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #113
Usein tarjoukset eivät edes perustu kunnolliseen pohjaveden suojaukseen. Suojaputken betonoinnissa säästetään, suojatki ruostuvaa tavaraa eli kuravedet putoaa sitten 100 vuoden päästä kaivoon vaikka olisi muuten asiallisesti betonoitukin.
Vaakakeruupiirin voisi rakennella omatoimisesti edullisesti ajan kanssa, mutta sekin pitäisi käsitykseni mukaan laitella jonnekin muualle kuin hoidetun nurmikon tai omenapuiden alle. Routiessaan putken päällys liikuu ja vajoaa jatkuvasti notkolle. Maalla helppo pellon reunaan mutta kaupungissa harvemmin mahdollisuuksia ...
Vaakakeruupiirin voisi rakennella omatoimisesti edullisesti ajan kanssa, mutta sekin pitäisi käsitykseni mukaan laitella jonnekin muualle kuin hoidetun nurmikon tai omenapuiden alle. Routiessaan putken päällys liikuu ja vajoaa jatkuvasti notkolle. Maalla helppo pellon reunaan mutta kaupungissa harvemmin mahdollisuuksia ...
pökö
Kaivo jäässä
Sinä se tunnut tietävän tapahtumat 100 vuoden päähän, mutta et tiedä ettei se jatkuvasti esiin tuomasi betonointi ole ainut keino.
Mistä liet kysellyt mutta viralliset porarit kyllä tekee sen tiivistyksen jollain keinoin. Esimerkkejä alla.
Liitteet
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #115
Oleellista tietysti, että tuo tiivistys tehdään enkä tunne noiden menetelmien eroja. Porarit tuosta vaan itse valittelevat, että toiset tekevät ja toiset ei, jotkut tekevät jos vaaditaan. Mahtaako olla edes varsinaisia ohjeita ellei asiakas itse nosta asiaa esille.
Raudan ruostuminen on kohtuullisen hyvin tunnettu prosessi, joka etenee tietyllä nopeudella. Mustien rautaputkien kestoiäksi näkyvät ilmoittavat ~60- 100 v, putken paksuuden mukaan. Rosteri putki kestäisi todennäköisesti tuhansia vuosia.
Raudan ruostuminen on kohtuullisen hyvin tunnettu prosessi, joka etenee tietyllä nopeudella. Mustien rautaputkien kestoiäksi näkyvät ilmoittavat ~60- 100 v, putken paksuuden mukaan. Rosteri putki kestäisi todennäköisesti tuhansia vuosia.
Hmm, pumppu 6.5k, kaivo 30e/m. Asennus tarvikkeineen 1-2k. Varmaan ollu kaivolla mittaa...
pökö
Kaivo jäässä
Kiinaan asti.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #118
Minulle tarjotussa oli 46 % muuta "hyvää" kaivojen ja pumpun lisäksi (lähtien kahdesta varaajasta jotka toki kiinnostaisi nytkin. Varmaankin järjestelmän pitkäikäisimmät osat). Lisäksi Tomppeli suositteli 50 m syvempiä kaivoja eli yht. +100 m porausta, joka tietysti alentaisi tuon muun "hyvän osuutta", kun pumpun ja kaivojen hinta olisi noussut.
Kaikki perustuu minulla ihan muualta opittuun. Ei ole kovin tuoda omaa valaistusta mlp kustannuksiin.
Kaikki perustuu minulla ihan muualta opittuun. Ei ole kovin tuoda omaa valaistusta mlp kustannuksiin.
Se 18 tonnia tuntuu olevan tällä kulmalla joku sovittu kartelli. 18 tonnin systeemiä mulle tarjottiin vuosia sitten joka paikasta. Heti olis äijät löytynyt. Jos pyysi pelkkää asennustyötä itse hankitulle laitteille ja kaivolle, niin yllättäen kaikilla oli kova kiire (asentaa niitä avaimet käteen ylihinnoiteltuja laitoksia varmaankin). Samahan koski vilppi: Kun pyysin pelkästään kylmätöitä, niin hinnoittelu oli hävytöntä haistattelua, Vilpin kylmäputkien kytkentä olisi yllättäen ollut kalliimpaa kuin kokonaisen ILPin heittäminen seinälle kaikkine töineen ja tarvikkeineen. Siihen jäi splitit mun osalta.
Kun kaveri laittoi rintsikkaan pari vuotta sitten MLP:n, 18 tonnia sekin maksoi. Eli jos siihen tulee pumppu+kaivo 11 tonnia, niin sitten hintaan tulee joku mysteerinen 7 tonnia asennusta ja katetta saatesanoilla "sähän saat tästä vähennystä". Mä haistatin omalta osaltani tuolloin noille pitkät vähennyksineen, mutta en tohtinut silloin alkaa osistakaan MLP:ta itse koostaa, kun samalla sattui kohdalle halpa VILP, menin sitten sillä.
Katotaan nyt sitten josko seuraavaksi tekisi ihan itse vaikka MLP-systeemin, kun ei noihin koijareihin voi luottaa. Tai jos vaikka tulis kunnon lama, niin olisi asentajillakin sen verran hiljaisempaa, että alkais normihinnoitellut työt kelvata.
Eli aina voi teoretisoida sitä että MLP maksaa 6500 ja kaivo 30e/m, mutta ei se useimmille meistä toteudu. Semmoista ei käytännössä saa, paitsi jos teet kaiken itse.
Kun kaveri laittoi rintsikkaan pari vuotta sitten MLP:n, 18 tonnia sekin maksoi. Eli jos siihen tulee pumppu+kaivo 11 tonnia, niin sitten hintaan tulee joku mysteerinen 7 tonnia asennusta ja katetta saatesanoilla "sähän saat tästä vähennystä". Mä haistatin omalta osaltani tuolloin noille pitkät vähennyksineen, mutta en tohtinut silloin alkaa osistakaan MLP:ta itse koostaa, kun samalla sattui kohdalle halpa VILP, menin sitten sillä.
Katotaan nyt sitten josko seuraavaksi tekisi ihan itse vaikka MLP-systeemin, kun ei noihin koijareihin voi luottaa. Tai jos vaikka tulis kunnon lama, niin olisi asentajillakin sen verran hiljaisempaa, että alkais normihinnoitellut työt kelvata.
Eli aina voi teoretisoida sitä että MLP maksaa 6500 ja kaivo 30e/m, mutta ei se useimmille meistä toteudu. Semmoista ei käytännössä saa, paitsi jos teet kaiken itse.
Olen useasti vinkannut maakuntien asentajille, että täällä PK-seudulla kauppa kävisi kuin siimaa jos tuolla hoetulla hinnalla MLPtä myy. Käytännössä monopoli koko alueelle olisi tarjolla.
Mutta ei jostain syystä kelpaa.