pökö
Kaivo jäässä
Hyötysuhteessa mäntäkone on kai 10 pinnaa huonompi, mutta kykenee tekemään scrollia kuumempaa vettä aina 65 asteeseen asti. En tiedä miten on suhteet osatehoilla.Voisiko Pökön mäntäkone olla lähtökohtaisesti parempi kuin scroll ?
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Hyötysuhteessa mäntäkone on kai 10 pinnaa huonompi, mutta kykenee tekemään scrollia kuumempaa vettä aina 65 asteeseen asti. En tiedä miten on suhteet osatehoilla.Voisiko Pökön mäntäkone olla lähtökohtaisesti parempi kuin scroll ?
Hyötysuhteessa mäntäkone on kai 10 pinnaa huonompi, mutta kykenee tekemään scrollia kuumempaa vettä aina 65 asteeseen asti. En tiedä miten on suhteet osatehoilla.
Tälläi olen kanssa käsittänyt, ja kyllähän se meilläkin hyvää tulosta tekee jos tuottolämmöt pysyy alhaalla.Mun täytyy jossain välissä etsiä aiheesta ollut tutkimus - noin periaatteessa mäntäkone pesee COPissa muut niin kauan kuin paineet pysyvät pieninä - eli esmes uudehkossa lattialämmitystalossa.
Sen lisäksi, mitä Burmanm ja Pökö edellä totesi, mlp:n höyrystin on rakenteeltaan periaatteessa edulisempi kuin vilpiessä
Näettekö MLP koneistanne höytystumis- ja lauhtumislämpötiloja ?
Vilpissä on ensinnäkin lämmönsiirtopinta ilmasta lamelleihin. Lämmön on siirryttävä jonkin matkaa pitkin lamelleja pituussuuntaan, puristusliitoksen kautta sitten kupariputkeen, kupariputken ulkopinnasta sisäpintaan ja sisäpinnalta nestemäiseen kylmäaineeseen. Ainoa lenkki ketjussa, jonka lämpövastus on käytännössä mitätön, on johtuminen kuparikutken ulkopinnalta sisäpinnalle. Kaiken lisäksi rinnakkaisia putkia on melko vähän (kaiketi jotakin luokkaa 2...8 laitteesta riippuen), joten putken pituus on luokkaa kymmeniä metrejä. Tuossa alkaa jo putken pituuskin aiheuttaa painehäviöitä, kun roiskeinen kylmäaine lyllertää erityyppisinä sekafaaseina läpi höyrystinosasta.Vapaasti arvaten kennon kuparipillien lämpötila on noin +3 astetta. Jotta se pelti on MLP:ssa saman lämpöistä, litkun pellin takana pitäisi olla vielä jonkin verran tuota lämpimämpää, koska jokin dt siinäkin pitää olla metallin ja lioksen välillä. Kupari lienee noissa ainevahvuuksissa niin hyvä lämmönjohdin, että en usko käytännössä merkittävää gradienttia syntyvän vielä puolen millin matkalle putken seinämän sisälle.
Kaiken lisäksi rinnakkaisia putkia on melko vähän (kaiketi jotakin luokkaa 2...8 laitteesta riippuen), joten putken pituus on luokkaa kymmeniä metrejä. Tuossa alkaa jo putken pituuskin aiheuttaa painehäviöitä, kun roiskeinen kylmäaine lyllertää erityyppisinä sekafaaseina läpi höyrystinosasta.
On kyllä melkoista toiveajattelua, että vilpin höyrystimen lämmönsiirtokyky ilmasta kylmäaineeseen olisi lähellekään yhtä tehokasta samalla lämpötilaerolla, millä mlp:n höyrystin voi toimia.
Pystyykö tuosta nyt vetämään semmosen johtopäätöksen että sinulla VILP ajan vuosi SCOP (kaikki lämmitys ja LV) olis 2.0 ja MLP ajan asettuu luokkaan 4.5?Katselin noita vanhoja VILP COP lukuja. Minulla oli siis noita landiksen energiamittareita (ultraääni) 3kpl. Yksi mittasi paljonko VILP tuottaa, yksi mittasi paljonko VILP ottaa energiaa sulatuksessa ja kolmas paljonko talo kuluttaa. Tuolla invertteri VILP:llä COP siis 2,4-2,66. Käyttöveden tulistukseen meni erillisellä sähkövaraajalla luokkaa 650-700kwh vuosi. Jos on ollut kovia pakkasjaksoja niin olin käyttänyt öljyä, toki ei niitä hirveästi ollut, koska poltin öljyn loppuun vasta kun VILP hajosi. Öljyä tilasin viimeksi 2009. Lämmityksen kiertopumpun sähkö ei muuten ollut mukana COP laskennassa, MLP:ssähän se nykyään on
Täällä foorumilla oli sellainen vilp/mlp yhdistelmä muistaankseni sen teki "freeze".Miten olisi MLP jossa olisi kesää varten oma nestejäähdytin. Siis ulkoyksikkö missä kiertää kesälle se liuos... Olisi COP kohdillaan. Olen joskus nähnyt sellaisen nestejäähdyttimen mikä on ulkonäöllisesti kuin VILP:n ulkoyksikkö. H-mallista ei voi oikein ajatella
Miten olisi MLP jossa olisi kesää varten oma nestejäähdytin. Siis ulkoyksikkö missä kiertää kesälle se liuos... Olisi COP kohdillaan. Olen joskus nähnyt sellaisen nestejäähdyttimen mikä on ulkonäöllisesti kuin VILP:n ulkoyksikkö. H-mallista ei voi oikein ajatella
Eikö tullut kukaan kertomaan kuinka kylmäaineet "ryömii" sinne vääräänpaikkaan aina? Pääsit vähällä jos ei tullut.
Nimenomaan noin olis helppo tehdä jos kiinnostaa rakennella, pumpun ohjaus hanskaa omat ajosäätönsä ja voi siinä ohjauksessa olla (lisäkortilla ehkä) jo valmiina vaikka shuntti-ohjaus keruupiirille kun lämpötila riittävä ulkona, eikä siis tarvita mitään kummallista ohjauspuolelle.Eikös tuo ole nyt aika simppeli homma MLP, joka varustetaan syylarilla (liuosjäähdytin). Aries näyttää ohjeen mukaan sietävän +30 MLP:lle menevän liuoksen. Kun ulkona on +7 tai yli kaikki kylmä ajetaan liuosjäähdyttimelle. Vaihtoventtiilit ohjaavat sitten otetaanko lämpö kaivosta vai siitä syylarista. Shunttikaan ei taida tarvita kun tuon +30 sietää. Tällöin siis maalämpöreikä lepäisi koko kevään, kesän ja alkusyksyn. Toki ei investointi ilmainen ole ja lämmitystarve kun laskee ulkolämpötilan noustessa ei laitteelle taida järkevää takaisinmaksuaikaa saada.
Sinulla on lämmönjaon kierrossa vielä 2 kpl kiertopumppuja, joita ei ole huomioitu laskentataulukossa. Paljonko on yhden pumpun keskimäärinen ottoteho (W). Montako vuorokautta vuodesta ne on 24/7 päällä.Lämmityksen kiertovesipumput (2 kpl) eivät ole minullakaan mukana VILPin kulutuksessa, mutta latauskiertopumppu, ohjain ja sulanapitokaapeli ovat.
Sinulla on lämmönjaon kierrossa vielä 2 kpl kiertopumppuja, joita ei ole huomioitu laskentataulukossa. Paljonko on yhden pumpun keskimäärinen ottoteho (W). Montako vuorokautta vuodesta ne on 24/7 päällä.
Tottakai sillä on merkitystä, kokonaisuutta tässä mielestäni katsellaan ketjun otsikkoa kun ajatellaan...kaikki asiaan vaikuttavat tekijät pitää ottaa mukaan vertailussa...Onko sillä mitään merkitystä lämmön tuoton suhteen? Nuohan ovat talon veden kierrättämiseen. Pumputhan toki lämmittävät myös sitä vettä, eli osa siitä menee hyödyksi vielä, tulee hankala taulukko. Eikä se jotain vertailua MLP vs. VILP muuta kuin VILPille parempaan suuntaan toki.
Tottakai sillä on merkitystä, kokonaisuutta tässä mielestäni katsellaan ketjun otsikkoa kun ajatellaan...kaikki asiaan vaikuttavat tekijät pitää ottaa mukaan vertailussa...
Nimenomaan, kaikki tuotot ja kulutukset jotta talot ja vedet lämpee sekä myös toisiaan vastaavat asennustavat DIY vs DIY tai molemmista avaimet käteen.Noh, sitten lisätään MLP ja VILP puolelle kumpaankin ottotehoa ja antotehoa vaikka 100W. COPit hieman laskee. Joku joka pärjää ilman toki ihmettelee miten se liittyy tähänkään. Mutta MLP:n TMA kasvoi juuri vuodella tai parilla.
Mun liukuvan vuoden COP on 4,47
Mlp asennettuna hinta on aivan posketon. Lähempänä 10000 kuin 20000 olisi validi taso äskettäin pyydettyjen tarjousten perusteella.
Sinä se tunnut tietävän tapahtumat 100 vuoden päähän, mutta et tiedä ettei se jatkuvasti esiin tuomasi betonointi ole ainut keino.Usein tarjoukset eivät edes perustu kunnolliseen pohjaveden suojaukseen. Suojaputken betonoinnissa säästetään, suojatki ruostuvaa tavaraa eli kuravedet putoaa sitten 100 vuoden päästä kaivoon.
Hmm, pumppu 6.5k, kaivo 30e/m. Asennus tarvikkeineen 1-2k. Varmaan ollu kaivolla mittaa...Yhtään alle 18t tarjousta en ole koskaan saanut.
Viestiä muokattu // Espejot
Kiinaan asti.Hmm, pumppu 6.5k, kaivo 30e/m. Asennus tarvikkeineen 1-2k. Varmaan ollu kaivolla mittaa...
Eli aina voi teoretisoida sitä että MLP maksaa 6500 ja kaivo 30e/m, mutta ei se useimmille meistä toteudu. Semmoista ei käytännössä saa, paitsi jos teet kaiken itse.