Soitin maahantuojalle viime viikolla ja kertoivat että kyseisellä liitännällä on mahdollista tehdä käyttöveden lämmitys ja on oikein toimiva systeemi. Kyllähän se pitää uskoa kun niin kertovat.
Multiheater Eco poistoilmalämpöpumppu
- Keskustelun aloittaja joni
- Aloitettu
Onko kurre oravalla kanavat 100 mm vai 125mm? Pystyykö sanomaan mitä vaikutusta suoritukykyyn? Poistoputkelle 125mm eristeineen todella niukka tila joten 100mm menisi paljon kätevämmin. Olisikohan laitteelle haittaa jos laittaisi imun 125mm ja poiston 100mm, imuun tulisi jokin suodatin joten alentaa virtausta joka tapauksessa?
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Meillä on satamilliset kanavat kummallakin puolellla PILP:iä. Imupuolella on useampihaarainen putkisto mutta viimeinen pari metriä ennen pumppua niin tuo tulee sit yhdessä satamillisessä putkessa. Vanha talo ja jälkiasennus niin menin niillä kanavilla mitä oli olemassa hiukan lisäten missä oli mahdollista. Mutta järkevästi nuo ei olisi saanut muutettua kauttaaltaan 125mm:ksi millään.
Jossain vaiheessa pohdin josko olisin muuttanut poistopuolen 125 milliseksi mutta siinäkin menee muita putkia silleen ettei tuota ihan heittämällä tehdä. Joten toistaiseksi olen antanut tuon olla noin, toimii ihan hyvin noillakin. Eli ainakin tuo pienempi MH toimii todistetusti sadan millin putkistolla.
MH hommattu ja seinälle nostoa ja kytkentöjä vaille valmis. Asennuspaikkana kodinhoitohuone ja väliseinä välissä jonka toisella puolella keittö ja mm. astiakaapit. Sen vuoksi alkoikin mietityttämään kurre oravan mainitsema pieni jyrinä. Nyt kiinnitysrauta kiinni poikkilaudassa joka vastaavasti seinän rungossa, raudan välissä on muutama milli solukumia vaimentimena. Onkohan tuossa vaarana että pieni jyrinä aiheuttaa astioiden helinää joten pitäisikö sittenkin tehdä lämmittimelle välirunko joka makaa lattialaatan päällä ja ottaisi tuen seinästä?
Vähän sama efekti kuin ilmalämpöpumpun teline - seinäteline vs. maateline.
Viimeksi muokattu:
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Minulla tuo on nykyään tiiliseinässä sandwichilla, tein sen makuualustasta ja 20 millin koivuvaneripalasesta tyyliin tiiliseinä- makuualusta - vaneri - makuualusta jonka pintaan tulee MH. Kerrosvoileipä on kiinni tiiliseinässä viidellä tukevalla pulttiruuvi - holkki asetelmalla ja paino on betonilattialla.
Pieni jyrinä tulee vieläkin olkkariin joka on kerros ylempänä. Kellarissa tuota ei huomaa. Mutta joka keissi on tietty omalaisensa.
Ok, kiitos. Voi olla että pitää tehdä hieman muutoksia. Hienoa kun viitsit vastata, kiitos
Juu... Vaikka ei nuo kompuravehkeet hurjan äänekkäästi möykkää, kannattaa runkoäänet ottaa tosissaan.
Ei tarvi liioitella, mutta kaikki kova kiinnitys väliseiniin on riski jyrinästä. Kompressorin taajuus voi olla ikävästi hermoon ottava.
Logiikasta ei tietoa, mutta olettaisin että toinen anturi pitäisi saada varaajan yläosaan ja toinen alaosaan, jos ei muuta paikkaa niin sitten uretaaniin upotettuna?
Kyllä ilman muuta, niin ohjeessakin sanotaan ja varaajassa on hyvin paikkoja. Mutta minkälaisella logiikalla se seuraa ylä- ja alareunan lämpötiloja ja ohjaa pumppua? Ekalla käynnistyksellä laitoin pyynnin 25c, mutta se saavutti sen tosi nopeasti ja lähti käyntiin vasta kun lämpö oli 20c. Onko hystereesi 5c? Ylä- vai alareunan lämpötilan mukaan?
Mikä ero eri lämmitystiloilla on?
Mikä ero eri lämmitystiloilla on?
Tuo on kyllä huono ominaisuus kun talon ilmanvaihto ei lähde automaattisesti päälle. Itse harkinnut laitetta huipparin tilalle, mutta haluan varmatoimisen laitteen.
Jep, vähän hankala jos pitäisi takkaa sytyttäessä laittaa pois mutta IV ei lähdekään takaisin päälle kun pilp katsoo että varaaja on lämmin.
Voisin soitella niille vielä ja kysäistä onko tuohon olemassa jotain asetusta. Laitteen valikostahan löytyy kaikenlaista, mitä ei kuitenkaan selitetä missään. H03:sta saa ulkoiset anturit päälle, mutta mitä noi kaikki muut asetukset on? Entä mikä ero lämmitystiloilla on ja mitä ECO tarkoittaa? Jos saisi esim hystereesiä säädettyä niin voisin pitää pyyntilämpöä matalampana ja pumppu lähtisi herkemmin käyntiin. Nyt se näyttäisi olevan 5c eli jos on tarvetta 25c vedelle niin pyynnin pitää olla 30c.
Voisin soitella niille vielä ja kysäistä onko tuohon olemassa jotain asetusta. Laitteen valikostahan löytyy kaikenlaista, mitä ei kuitenkaan selitetä missään. H03:sta saa ulkoiset anturit päälle, mutta mitä noi kaikki muut asetukset on? Entä mikä ero lämmitystiloilla on ja mitä ECO tarkoittaa? Jos saisi esim hystereesiä säädettyä niin voisin pitää pyyntilämpöä matalampana ja pumppu lähtisi herkemmin käyntiin. Nyt se näyttäisi olevan 5c eli jos on tarvetta 25c vedelle niin pyynnin pitää olla 30c.
Viimeksi muokattu:
Saa toki ja se puhaltaa vaikka tavoitelämpötila on saavutettu ja kompura sammuu. Sillehän on oma asetuksensa. Ongelma on siinä, että jos tavoitelämpötila on saavutettu ja virrat otetaan pois niin puhallin ei lähde virtojen kytkemisen jälkeen päälle ennen kuin kompura toteaa että pitäisi alkaa tekemään lämpöä. Sitten kun kompura herää niin puhallin lähtee päälle ja pysyy sen jälkeen kokoajan päällä. Ongelma on vain tuossa käynnistyksen yhteydessä
Jos saat tarkempia tietoja asetuksista niin laitatko tänne jakoon.
Lätsä Kuju
Tulokas
Hei, auttakaa ja neuvokaa vielä toistaiseksi totaalisen tietämätöntä... Eli meillä asunnossa pilp:nä Niben 310P ja se hoitanut talon lämmityksen ja ilmanvaihdon takan lisäksi. Korvausilma tulee ulkoa painovoimaisesti.
Laite on 20 v vanha ja nyt tilattu Vilp kokonaisuus tilalle (Mitsubishi Ecodan EHST-20D-YM9D + PUD-SWM80YAA Power inverter + 100 litran puskurivaraaja).
Pilpin poistuessa tarvitaan jonkinlainen iv koneisto ilman poistoon ja huippuimuri tms tuntuu tyhmältä ratkaisulta (eli puhaltaa lämmin ilma pihalle).
Onnistuuko ja/tai käykö Multiheater eco laite meille ilmanvaihtokoneeksi ja saisiko sen yhdistettyä/olisiko siitä energiahyötyä Vilpin kanssa? En ole aikeissa (enkä edes osaisi) tehdä mitään pelle peloton viritelmiä, vaan lähinnä kyselen, enemmän ymmärtäviltä neuvoa onko tällainen yhdistelmä mahdollinen tai järkevä?
Laite on 20 v vanha ja nyt tilattu Vilp kokonaisuus tilalle (Mitsubishi Ecodan EHST-20D-YM9D + PUD-SWM80YAA Power inverter + 100 litran puskurivaraaja).
Pilpin poistuessa tarvitaan jonkinlainen iv koneisto ilman poistoon ja huippuimuri tms tuntuu tyhmältä ratkaisulta (eli puhaltaa lämmin ilma pihalle).
Onnistuuko ja/tai käykö Multiheater eco laite meille ilmanvaihtokoneeksi ja saisiko sen yhdistettyä/olisiko siitä energiahyötyä Vilpin kanssa? En ole aikeissa (enkä edes osaisi) tehdä mitään pelle peloton viritelmiä, vaan lähinnä kyselen, enemmän ymmärtäviltä neuvoa onko tällainen yhdistelmä mahdollinen tai järkevä?
Jos talossa on vain poistoilmaputkisto, niin sitten kyllä kannattaa laittaa PILP hoitamaan poistoilmasta lämmöntalteenoton.
Multiheater on siihen kyllä ihan fiksu laite jos ilmamäärät osuu suhteellisen hyvin kohdalleen halutun ilmamäärän kanssa.
Lämpö kannattaisi ajaa esimerkiksi siihen puskurivaraajaan ja käyttövesi kannattaisi esilämmittää puskurivaraajassa olevalla kierukalla. Eli puskurivaraaja kannatttaisi olla sellainen missä on kierukka.
Nimittäin suhteellisen pitkän ajan vuodesta se MultiHeateri riittäisi lämmitykseen yksinäänkin. Siinä on ihan yhtä iso kompressori kuin on Nibe 310P:ssäkin.
Multiheater on siihen kyllä ihan fiksu laite jos ilmamäärät osuu suhteellisen hyvin kohdalleen halutun ilmamäärän kanssa.
Lämpö kannattaisi ajaa esimerkiksi siihen puskurivaraajaan ja käyttövesi kannattaisi esilämmittää puskurivaraajassa olevalla kierukalla. Eli puskurivaraaja kannatttaisi olla sellainen missä on kierukka.
Nimittäin suhteellisen pitkän ajan vuodesta se MultiHeateri riittäisi lämmitykseen yksinäänkin. Siinä on ihan yhtä iso kompressori kuin on Nibe 310P:ssäkin.
Siirryin pörssisähköön ja laitoin halvan sähkön aikana multiheateriin 60c pyynniksi ja eco tilan. Pellettikattilasta virrat pois. Lämmittää gtv500 hybridin alaosaa, mutta lämpö nousee kiitettävästi myös varaajan ylös. Tällähän voisi näköjään lämmittää koko kesän käyttövedet.
En ole vielä kerinnyt soittamaan niille, kun on aina jotain tärkeämpää. Pitäisi myös kehitellä kunnollinen vaimennus tuolle, kun jurisee koko talon läpi ihan kuin olisi rekka nurkalla. Vähän vetää alanurkassa irti seinästä niin tärinä vaimenee reilusti. Pienestä kiinni.
En ole vielä kerinnyt soittamaan niille, kun on aina jotain tärkeämpää. Pitäisi myös kehitellä kunnollinen vaimennus tuolle, kun jurisee koko talon läpi ihan kuin olisi rekka nurkalla. Vähän vetää alanurkassa irti seinästä niin tärinä vaimenee reilusti. Pienestä kiinni.
Liitteet
Viimeksi muokattu:
Noniin soittelin sinne ja ymmärrys pumpun toiminnasta kasvoi aikalailla. Valikossa olevista ylimääräisistä asetuksista ei tarvitse välittää, koska ne ei säädä mitään. Kaikki käytössä olevat asetukset on mainittu käyttöohjeessa. Sama ohjainkortti on käytössä joissain muissa malleissa ja tässä näkyy niiden muiden asetuksia. Vähän hassua ettei niitä ole piilotettu, mutta eipä siitä ole haittaakaan. Olin tästä ensialkuun hieman nenä kurtussa, kun ajattelin että laitteessa on vaikka mitä mistä ei kerrota.
COP määräytyy sisään menevän veden lämpötilan mukaan. Kompressori käy kokoajan samalla teholla, mutta venttiili saattaa vaikuttaa ottotehoon marginaalisesti. Pyyntilämpötilalla ei kuitenkaan ole merkitystä copin kannalta, vaan ainoastaan sillä miten viileätä vettä laite ottaa. Jos pyyntilämpötila on vaikkapa 60c, kuten mulla nyt, niin cop on matalampi kun vesi alkaa olemaan kuumaa. Tällä säällä se pysyy hyvin kuumana, mutta yön aikana saattaa notkahtaa reilustikin. Silloin cop kasvaa ja laite lämmittää selvästi tehokkaammin. Parempi vain jos lämpö laskee kunnolla alas. Hyöty korkeassa pyynnissä on kuitenkin siinä, että laite ottaa poistoilman lämpöä pidemmän ajan talteen. Jos pyynti on matala niin pumppu käy kyllä aina paremman copin alueella, mutta toisaalta kompressori myös sammuu herkemmin kun tavoite on saavutettu ja pidempien taukojen aikana menetetään poistoilman mukana enemmän lämpöä. Käytännössähän pumppu pysyy talvella kokoajan päällä ja olipa pyyntilämpötila mikä hyvänsä niin sisäänmenevän veden lämpötila on niin matala että se pitää pumpun hyvän copin alueella.
Laite käyttää varaajassa olevia antureita yksinkertaistettuna niin että ylempi anturi käynnistää kompressorin ja alempi anturi sammuttaa sen, kun tavoitelämpötila on saavutettu varaajan alhaalla. Näin varaaja latautuu siihen korkeuteen asti, jossa alempi anturi on ja koko varaus saadaan käytettyä siihen korkeuteen asti jossa ylempi anturi on.
Jos kompuraa haluaa esimerkiksi pörssiohjata, mutta pitää IV kuitenkin päällä niin järkevintä kytkeä varaajan alhaalla olevan anturin kanssa releellä vastus, jolla hämää laitetta luulemaan että tavoitelämpötila on saavutettu. Ei mikään amerikan temppu ja ajattelin tätä kokeillakin kun vuodessa on kolme vuodenaikaa jolloin pumppua ei tarvitse pitää kokoaikaa päällä.
Ja sitten vielä puhaltimen toimintaan. Laitteessa on bugi niiltä osin, että puhallin lähtee käyntiin virtojen jälkeen vasta kun kompura hurahtaa käyntiin. Johtunee jonkun muistin tyhjentymisestä, kun virrat on pois päältä tms eikä sille voi mitään. Anturia huijaamalla sen pystyisi kuitenkin kiertämään. Nyt muutaman päivän aikana huomannut että takan saa hyvin päälle kun pitää hetken ovea auki niin ei ole suurempaa tarvetta sammutella.
ECO-tilasta jäi tivaamatta tarkempi vastaus mitä se oikeasti tekee, mutta venttiilin ohjaukseen vaikuttaa jotenkin. Oli kuitenkin niin hyödyllinen ja pitkäkin puhelu, että täytyy tännekin jakaa. Moni soittelee ja hukkuvat puheluihin kun sesonki painaa päälle. Pääosin ihmisillä taitaa olla samoja kysymyksiä niin tänne vaan tekstiä sitä mukaa kun saadaan vastauksia niin säästetään heidän ja meidän aikaa
COP määräytyy sisään menevän veden lämpötilan mukaan. Kompressori käy kokoajan samalla teholla, mutta venttiili saattaa vaikuttaa ottotehoon marginaalisesti. Pyyntilämpötilalla ei kuitenkaan ole merkitystä copin kannalta, vaan ainoastaan sillä miten viileätä vettä laite ottaa. Jos pyyntilämpötila on vaikkapa 60c, kuten mulla nyt, niin cop on matalampi kun vesi alkaa olemaan kuumaa. Tällä säällä se pysyy hyvin kuumana, mutta yön aikana saattaa notkahtaa reilustikin. Silloin cop kasvaa ja laite lämmittää selvästi tehokkaammin. Parempi vain jos lämpö laskee kunnolla alas. Hyöty korkeassa pyynnissä on kuitenkin siinä, että laite ottaa poistoilman lämpöä pidemmän ajan talteen. Jos pyynti on matala niin pumppu käy kyllä aina paremman copin alueella, mutta toisaalta kompressori myös sammuu herkemmin kun tavoite on saavutettu ja pidempien taukojen aikana menetetään poistoilman mukana enemmän lämpöä. Käytännössähän pumppu pysyy talvella kokoajan päällä ja olipa pyyntilämpötila mikä hyvänsä niin sisäänmenevän veden lämpötila on niin matala että se pitää pumpun hyvän copin alueella.
Laite käyttää varaajassa olevia antureita yksinkertaistettuna niin että ylempi anturi käynnistää kompressorin ja alempi anturi sammuttaa sen, kun tavoitelämpötila on saavutettu varaajan alhaalla. Näin varaaja latautuu siihen korkeuteen asti, jossa alempi anturi on ja koko varaus saadaan käytettyä siihen korkeuteen asti jossa ylempi anturi on.
Jos kompuraa haluaa esimerkiksi pörssiohjata, mutta pitää IV kuitenkin päällä niin järkevintä kytkeä varaajan alhaalla olevan anturin kanssa releellä vastus, jolla hämää laitetta luulemaan että tavoitelämpötila on saavutettu. Ei mikään amerikan temppu ja ajattelin tätä kokeillakin kun vuodessa on kolme vuodenaikaa jolloin pumppua ei tarvitse pitää kokoaikaa päällä.
Ja sitten vielä puhaltimen toimintaan. Laitteessa on bugi niiltä osin, että puhallin lähtee käyntiin virtojen jälkeen vasta kun kompura hurahtaa käyntiin. Johtunee jonkun muistin tyhjentymisestä, kun virrat on pois päältä tms eikä sille voi mitään. Anturia huijaamalla sen pystyisi kuitenkin kiertämään. Nyt muutaman päivän aikana huomannut että takan saa hyvin päälle kun pitää hetken ovea auki niin ei ole suurempaa tarvetta sammutella.
ECO-tilasta jäi tivaamatta tarkempi vastaus mitä se oikeasti tekee, mutta venttiilin ohjaukseen vaikuttaa jotenkin. Oli kuitenkin niin hyödyllinen ja pitkäkin puhelu, että täytyy tännekin jakaa. Moni soittelee ja hukkuvat puheluihin kun sesonki painaa päälle. Pääosin ihmisillä taitaa olla samoja kysymyksiä niin tänne vaan tekstiä sitä mukaa kun saadaan vastauksia niin säästetään heidän ja meidän aikaa
Kyllä se kaikki asetukset muuten muistaa ja lähtee päälle. Tekisin ton ohjauksen kuitenkin ennemmin releellä ja vastuksella huijaamalla anturia niin ilmanvaihto pysyy kokoajan päällä. Ei muistanut anturin tyyppiä ulkoa, mutta siinä saattaa lukea se tai sen tiedon saa varmaan kysymällä niiltä.
Jos osaa tehdä pörssiohjauksia esim homeassistantilla, niin releen ohjaaminen ei ole suuri homma. Mulla on esphomella talo täynnä antureita niin on vain ajan kysymys koska tuohon eksyy rele napsuttelemaan. Viimeistään keväällä kun lämmitystä ei tarvita koko aikaa.
Takan sytyttäminen vaatii oven pitämistä hieman raollaan, mutta lämpimänä lähtee hyvin päälle. Kylmänä saattaakin sitten vaatia virtojen katkaisua mh:sta, mutta katsotaan nyt. Jos sen releen laittaa ja sen lisäksi etäohjattavan pistorasian niin mh:n kannalta järkevin keino voisi olla joku yksinkertainen automaatio joka huijaa anturia ja vasta minuutin päästä ottaa sähköt pois.
Miten Kurre Orava ohjaa pumppua?
Jos osaa tehdä pörssiohjauksia esim homeassistantilla, niin releen ohjaaminen ei ole suuri homma. Mulla on esphomella talo täynnä antureita niin on vain ajan kysymys koska tuohon eksyy rele napsuttelemaan. Viimeistään keväällä kun lämmitystä ei tarvita koko aikaa.
Takan sytyttäminen vaatii oven pitämistä hieman raollaan, mutta lämpimänä lähtee hyvin päälle. Kylmänä saattaakin sitten vaatia virtojen katkaisua mh:sta, mutta katsotaan nyt. Jos sen releen laittaa ja sen lisäksi etäohjattavan pistorasian niin mh:n kannalta järkevin keino voisi olla joku yksinkertainen automaatio joka huijaa anturia ja vasta minuutin päästä ottaa sähköt pois.
Miten Kurre Orava ohjaa pumppua?
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Olen rankasti pätkinyt MH:lta syötön ja ohjannut sillä tavalla. Vastushuijaus olisi toki tuohon helppo tehdä mutta en halunnut jättää se stby tilaan pitkiksi ajoiksi, meillä tuo saattaa käydä talvisin vain saunomisten yhteydessä jos ulkona on kylmää. Raspin kanssa tuota ohjaan niin et kun VILP lähtee päälle niin MH sammuu ja käynnistyy taas kun Nibe on valmis. Saunatiloista tuon saa painettua päälle yhdeksi-kuudeksi tunniksi, sillä pysyy päällä vaikka Nibe käy.
Nätisti tuo lähtee käymään kun saa virtaa, ensin kv pumppu pyörii jonkin aikaa ja sen jälkeen puhallin liittyy mukaan, viimeiseksi sit tuo kompressori. Lennosta sammuttaminen toki on ajatuksena hiukan brutaali toimenpide mutta on tuo tuolla tavalla kohta 14000 tuntia pyörinyt meillä.
Nätisti tuo lähtee käymään kun saa virtaa, ensin kv pumppu pyörii jonkin aikaa ja sen jälkeen puhallin liittyy mukaan, viimeiseksi sit tuo kompressori. Lennosta sammuttaminen toki on ajatuksena hiukan brutaali toimenpide mutta on tuo tuolla tavalla kohta 14000 tuntia pyörinyt meillä.
Niin se tuntuu vähän karulta.
Mitä tulee tuohon virrankulutukseen niin 55c lähellä kuluttaa joku 650w ja nyt kun lämmitysteho ei riitä ja pukkaa jotain 45c vettä niin kulutus näyttää 540w. Lämpötila on laskenut päivän mittaan kun pumppu ei jaksa tuottaa tarpeeksi. Ei ihan hienoiselta erolta tunnu kulutuksessa vaikka kompura pyöriikin samalla teholla ja sen kuulee toki äänestäkin. Kokeilin kahdella mittarilla kun en ensin uskonut lukemia. Jossain vaiheessa pääsin yli 700w lukemiin. Ja pyynti koko ajan sama 60c.
Sisään menevän ilman lämpötila noin 18c ja näyttäisi olevan koko ajan samassa. Lähtevälle ilmalle mulla ei ole vielä anturia.
Mitä tulee tuohon virrankulutukseen niin 55c lähellä kuluttaa joku 650w ja nyt kun lämmitysteho ei riitä ja pukkaa jotain 45c vettä niin kulutus näyttää 540w. Lämpötila on laskenut päivän mittaan kun pumppu ei jaksa tuottaa tarpeeksi. Ei ihan hienoiselta erolta tunnu kulutuksessa vaikka kompura pyöriikin samalla teholla ja sen kuulee toki äänestäkin. Kokeilin kahdella mittarilla kun en ensin uskonut lukemia. Jossain vaiheessa pääsin yli 700w lukemiin. Ja pyynti koko ajan sama 60c.
Sisään menevän ilman lämpötila noin 18c ja näyttäisi olevan koko ajan samassa. Lähtevälle ilmalle mulla ei ole vielä anturia.
Liitteet
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Mitä kuumempaa vettä se tekee niin sen enempää se myös kuluttaa, sarjassamme lämpöpumpun perusasioita. Pyynnillä tuossa ei kulutuksen osalta ole muuta merkitystä kun se milloin se lakkaa lämmittämästä. Kiertoveden nopeudesta riippuen tuo jaksaa nostaa veden lämpötilaa n 2-4 astetta tai niin ainakin tuon pienemmän version tapauksessa. Se alkuperäinen kolminopeuksinen Kiinan-Wilo kv pumppu oli muuten aika sähkösyöppö, toki se siirtyy veteen lämmöksi mutta energiapihin kv pumpun vaihtamalla tuossa saa kyllä energiatehokkuuden nousemaan ihan huomattavasti.
Ajattelin jossain vaihessa varovaisesti kokeilla tuon omani kanssa miten se käyttäytyy jos sitä ajaa vaikka 45hz:lla tai vastaavasti 55hzlla. Kovin paljon sitä enemmän ei uskalla varmaan tuota taajuutta peukaloida mutta josko kokeilisi tuon +/-10% sisällä miten se käyttäytyy.
Ajattelin jossain vaihessa varovaisesti kokeilla tuon omani kanssa miten se käyttäytyy jos sitä ajaa vaikka 45hz:lla tai vastaavasti 55hzlla. Kovin paljon sitä enemmän ei uskalla varmaan tuota taajuutta peukaloida mutta josko kokeilisi tuon +/-10% sisällä miten se käyttäytyy.
Lukeekos tuossa pumpun kyljessä tosiaan 67w kakkosnopeudelle. Paljonko sun pumppu vie samalla virtauksella? Alphat on ainakin tosi pihejä ja näillä hinnoilla se saattaisi jopa joskus maksaa itsensä takaisin, ehkä.
Se heppu kyllä sanoi että virrankulutuksessa on _pieni ero_ eri lämpötiloilla, mutta cop vaihtelee nimenomaan antotehon takia eikä ottotehon takia.
Se heppu kyllä sanoi että virrankulutuksessa on _pieni ero_ eri lämpötiloilla, mutta cop vaihtelee nimenomaan antotehon takia eikä ottotehon takia.
Nyt kun lämmitys imaisi lämmöt lattiaan ja pumpusta alkoi puhti loppumaan niin ottoteho laski 425 wattiin. Pumppuun menevän veden lämpötila laski 22,4 asteeseen. Eli kaikkiaan virrankulutus laski yli 200w lämpötilan laskun myötä. Nythän se on elementissään pelletin rinnalla kun cop on maksimissa.
Noniin soittelin sinne ja ymmärrys pumpun toiminnasta kasvoi aikalailla. Valikossa olevista ylimääräisistä asetuksista ei tarvitse välittää, koska ne ei säädä mitään. Kaikki käytössä olevat asetukset on mainittu käyttöohjeessa. Sama ohjainkortti on käytössä joissain muissa malleissa ja tässä näkyy niiden muiden asetuksia. Vähän hassua ettei niitä ole piilotettu, mutta eipä siitä ole haittaakaan. Olin tästä ensialkuun hieman nenä kurtussa, kun ajattelin että laitteessa on vaikka mitä mistä ei kerrota.
COP määräytyy sisään menevän veden lämpötilan mukaan. Kompressori käy kokoajan samalla teholla, mutta venttiili saattaa vaikuttaa ottotehoon marginaalisesti. Pyyntilämpötilalla ei kuitenkaan ole merkitystä copin kannalta, vaan ainoastaan sillä miten viileätä vettä laite ottaa. Jos pyyntilämpötila on vaikkapa 60c, kuten mulla nyt, niin cop on matalampi kun vesi alkaa olemaan kuumaa. Tällä säällä se pysyy hyvin kuumana, mutta yön aikana saattaa notkahtaa reilustikin. Silloin cop kasvaa ja laite lämmittää selvästi tehokkaammin. Parempi vain jos lämpö laskee kunnolla alas. Hyöty korkeassa pyynnissä on kuitenkin siinä, että laite ottaa poistoilman lämpöä pidemmän ajan talteen. Jos pyynti on matala niin pumppu käy kyllä aina paremman copin alueella, mutta toisaalta kompressori myös sammuu herkemmin kun tavoite on saavutettu ja pidempien taukojen aikana menetetään poistoilman mukana enemmän lämpöä. Käytännössähän pumppu pysyy talvella kokoajan päällä ja olipa pyyntilämpötila mikä hyvänsä niin sisäänmenevän veden lämpötila on niin matala että se pitää pumpun hyvän copin alueella.
Laite käyttää varaajassa olevia antureita yksinkertaistettuna niin että ylempi anturi käynnistää kompressorin ja alempi anturi sammuttaa sen, kun tavoitelämpötila on saavutettu varaajan alhaalla. Näin varaaja latautuu siihen korkeuteen asti, jossa alempi anturi on ja koko varaus saadaan käytettyä siihen korkeuteen asti jossa ylempi anturi on.
Jos kompuraa haluaa esimerkiksi pörssiohjata, mutta pitää IV kuitenkin päällä niin järkevintä kytkeä varaajan alhaalla olevan anturin kanssa releellä vastus, jolla hämää laitetta luulemaan että tavoitelämpötila on saavutettu. Ei mikään amerikan temppu ja ajattelin tätä kokeillakin kun vuodessa on kolme vuodenaikaa jolloin pumppua ei tarvitse pitää kokoaikaa päällä.
Ja sitten vielä puhaltimen toimintaan. Laitteessa on bugi niiltä osin, että puhallin lähtee käyntiin virtojen jälkeen vasta kun kompura hurahtaa käyntiin. Johtunee jonkun muistin tyhjentymisestä, kun virrat on pois päältä tms eikä sille voi mitään. Anturia huijaamalla sen pystyisi kuitenkin kiertämään. Nyt muutaman päivän aikana huomannut että takan saa hyvin päälle kun pitää hetken ovea auki niin ei ole suurempaa tarvetta sammutella.
ECO-tilasta jäi tivaamatta tarkempi vastaus mitä se oikeasti tekee, mutta venttiilin ohjaukseen vaikuttaa jotenkin. Oli kuitenkin niin hyödyllinen ja pitkäkin puhelu, että täytyy tännekin jakaa. Moni soittelee ja hukkuvat puheluihin kun sesonki painaa päälle. Pääosin ihmisillä taitaa olla samoja kysymyksiä niin tänne vaan tekstiä sitä mukaa kun saadaan vastauksia niin säästetään heidän ja meidän aikaa
Todella hyviä huomioita, kiitos niistä.
Nyt MH asennettu käyttöveden lämmitykseen ja normaalin varaajan kylkeen. Vähän on vastauksia, mutta paljon kysymyksiä joita toki tulee lisää. Lämmitin näyttää lämmittävän hyvinkin vettä, mutta sähkön käytöstä vielä vähän tietoa. Ensimmäiset huomiot ja kysymykset nousevat tuohon ESBE 322 venttiiliin jossa 45 asteen asetus. Periaate siinä ilmeisesti että kierrättää koneen luupissa vettä alle 45 asteen ja sen jälkeen kun lämpötila nousee yli 45 asteen alkaa kierrättämään varaajaan. Alun käyttökokemuksen perusteella näyttäisi että kierrättää osan vedestä kokoajan luupissa ja osa jatkaa matkaa varaajalle. Onko niin että MH ei jaksa nostaa veden lämpöä yli 48 asteen jotta menisi suoraan varaajaan? Venttiilin manuaali mukana liitteenä. Käytännössä tämä tarkoittaa että käy kokoajan kuumalla vedellä joten COP ihanteellista alhaisempi kokoajan? Estetäänkö tällä varaajan yläosan veden lämpötilan lasku ja siten tasaisempi varaajan veden lämpötila? Vai onko venttiilissä hämminkiä?
Antureiden asetuksesta kysymys. Kun ulkoiset anturit on asetettu käyttöön, niin mitä lämpötilaa näyttö näyttää? Ei näytä varaajan alaosan lämpötilaa vain jotain muuta, ainakin kun vesi on varaajassa lämmintä, niin näytössä on paljon alhaisempi lukema - esim. varaajan alaosa 49 astetta ja näyttö näyttää 35 astetta. Salzi mainitsit että ylempi käynnistää ja alempi sammuttaa kun tavoite saavutettu. Millähän toleranssilla käynnistys tapahtuu?
Kun anturit ei ole käytössä, niin ilmeisesti näyttö näyttää veden sisälämpötilaa MH:ssa? Tässä tilassa lähtee herkästi pyörimään kun vähäinenkin veden lasku tiputtaa laitteen veden lämpötilaa - ulkoiset anturit tässä käytössä vaikuttavat paremmilta kun varsinkin päällä olon haluaisi ohjata yö-aikaan.
Puhallustila ei ole käytössä kun puhallinta tarvitaan vain veden lämmityksen yhteydessä, normaali LTO muutoin käytössä. Kysymyksiä ja huomioita varmasti nousee vielä lukuisia.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Noin 9-11W taitaa olla kv-pumpun sähkökulutus tuossa omassa tapauksessa. En muista ihan tarkkaan minkä asetuksen käytin mutta tuolla liikkuu noin 10 litraa minuutissa lämmönvaihtimen yli. Muutos oli huomattava vanhaan Wiloon verrattuna.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Normi vedenkierrolla dT eli lämmönnousu lämmönvaihtimen yli on ainakin tuolla pienemmällä versiolla tyypillisesti 2-3 astetta. Jos suurin piirtein tietää minkä verran vettä tuossa piirissä liikku niin tehon laskeminen dT:sta on helppoa. Jos virtaus on noin 10 litraa minuutissa eli noin 0,167l/s niin dT:n täytyisi olla hiukan reilu 4,2C jotta päädytään 3kW:n tehoon. Noin nopeasti laskien, saattaa toki olla et laskin jotain väärin. Mutta täsmäisi kohtuullisesti pienemmästä MH:sta saatuihin empirisiin tuloksiin. Samalla virtausnopeudella niin antaa joku 2,5 astetta dT:ta noin 1,8kW:n tehoon.
Ok, pitää laittaa anturi huomattavasti alemmas varaajaan, puoleen väliin tai jopa alemmas.
Laitoin sen mahdollisimman ylös lähelle sitä kohtaa johon vesi tulee. Aiemmassa kuvassa ”keskiosa ala” on vähän sen alapuolella. Alempi anturi ihan alas. Kun pumppu lähtee käyntiin yläreunan lämpötila laskee aluksi, koska pumppu ei jaksa lämmittää alhaalta otettua vettä kuin muutaman asteen. Sen takia laittaisin tavoite lämpötilan muutaman asteen yli sen mitä tarvitaan
Jos se varaajalta pumpulle palaava vesi on vielä esim 20°C sen teho ei tietenkään riitä lämmittämään sitä laakista yli 25 astetta, joten se kierrättää osan sen venttiilin kautta jottei jäähdytä varaajaa. Kun varaajalta palaava vesi on yli 45°C niin silloinhan se alka kierrättää vettä pelkästään varaajan läpi, kunnes varaajalta palaava lämpötila on saavuttanut sen asetetun sammutuslämmön.