K
kaupamees
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #42
Vs: Nibe 410P LTO parannus??
Suotavaa olisi muillakin. Jatkuva oletuksien ja teorioiden heittely menee vitsinä hetken aikaa.
ekis sanoi:
Suotavaa olisi muillakin. Jatkuva oletuksien ja teorioiden heittely menee vitsinä hetken aikaa.
Vs: Nibe 410P LTO parannus??
Tässä sulle teoriaa, jota kannattaa miettiä hetken ennen kuin kommentoit yhtä kehittävää.
Virtausnopeus 60l/sec, jonka teho on 70W/K.
Ulkolämpötila -2
Sisälämpötila +20
Lämpötilaero 22-astetta
Teho 22K x 70W/K = 1540W
PILP jäteilma +2,4, hukkaan menee 4,4-astetta -> 308W
1540W - 308W = 1232W => 1232W-500W = 732W
=> Lämpöä saatiin talteen 732W+kompressori, joten LTO prosentiksi tulee 47% tuolla virtausnopeudella.
Vai meneekö teoria yli hilseen? /c020
kaupamees sanoi:
Tässä sulle teoriaa, jota kannattaa miettiä hetken ennen kuin kommentoit yhtä kehittävää.
Virtausnopeus 60l/sec, jonka teho on 70W/K.
Ulkolämpötila -2
Sisälämpötila +20
Lämpötilaero 22-astetta
Teho 22K x 70W/K = 1540W
PILP jäteilma +2,4, hukkaan menee 4,4-astetta -> 308W
1540W - 308W = 1232W => 1232W-500W = 732W
=> Lämpöä saatiin talteen 732W+kompressori, joten LTO prosentiksi tulee 47% tuolla virtausnopeudella.
Vai meneekö teoria yli hilseen? /c020
K
kaupamees
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #44
Vs: Nibe 410P LTO parannus??
Koittaisit pitää lupauksesi ja lopeta PILP palstalla trollaaminen. Sehän voisi olla teoriassa mahdollista ?
ekis sanoi:
Koittaisit pitää lupauksesi ja lopeta PILP palstalla trollaaminen. Sehän voisi olla teoriassa mahdollista ?
Vs: Nibe 410P LTO parannus??
Ekis hyvä, ei tuo kompressorin viemä sähkö vähennä millään tavalla PILPin talteen ottamaa lämpömäärää! Hyödyksi tulee juuri tuo 1232W, minkä lisäksi tuo 500W tulee ylimääräisenä "suorasähköenergiana". Hyödyksi tulee siis 1232 W + 500 W == 1732 W, jos siis tuo 1232W on talteenotettua.
ekis sanoi:
Ekis hyvä, ei tuo kompressorin viemä sähkö vähennä millään tavalla PILPin talteen ottamaa lämpömäärää! Hyödyksi tulee juuri tuo 1232W, minkä lisäksi tuo 500W tulee ylimääräisenä "suorasähköenergiana". Hyödyksi tulee siis 1232 W + 500 W == 1732 W, jos siis tuo 1232W on talteenotettua.
Vs: Nibe 410P LTO parannus??
Omassa Futuranissa on näin (lämmitysmoodissa):
Poisto Ulko
\ /
X Ristiv.kenno
/ \
Lauh Höyr
dutin stin
| |
Tulo Jäte
Onko tässä nyt sitten väärinpäin tuolla Poisto/jäte puolella?
Toimisikohan tuo paremmin jos höyrystin olis ennen kennoa? Kaikissa olosuhteissa?
Nyt ei kenno ainakaan jäädy.
kaupamees sanoi:
Omassa Futuranissa on näin (lämmitysmoodissa):
Poisto Ulko
\ /
X Ristiv.kenno
/ \
Lauh Höyr
dutin stin
| |
Tulo Jäte
Onko tässä nyt sitten väärinpäin tuolla Poisto/jäte puolella?
Toimisikohan tuo paremmin jos höyrystin olis ennen kennoa? Kaikissa olosuhteissa?
Nyt ei kenno ainakaan jäädy.
Vs: Nibe 410P LTO parannus??
Tuo on vaan rakennettu erilaisen periaatteen pohjalle, eli käyttämään hyväksi ristivirtakennon hyödyntämättä jäävää energiaa. Tavallaan tuo höyrystimen sijoitus on siinä mielessä järkevä, että poistoilmaa ei suotta kylmennettä huonelämpötilasta lähelle nollaa höyrystimellä. Toisaalta, eipä tuosta höyrystimestä sitten kovin paljon energiaakaan saada talteen. Tuo rakenne ei sovellu silloin, jos tarkoituksena olisi poistoilman jäähdyttäminen hyvin kylmäksi.
Pulp sanoi:
Tuo on vaan rakennettu erilaisen periaatteen pohjalle, eli käyttämään hyväksi ristivirtakennon hyödyntämättä jäävää energiaa. Tavallaan tuo höyrystimen sijoitus on siinä mielessä järkevä, että poistoilmaa ei suotta kylmennettä huonelämpötilasta lähelle nollaa höyrystimellä. Toisaalta, eipä tuosta höyrystimestä sitten kovin paljon energiaakaan saada talteen. Tuo rakenne ei sovellu silloin, jos tarkoituksena olisi poistoilman jäähdyttäminen hyvin kylmäksi.
Vs: Nibe 410P LTO parannus??
Häh? Siis ilmanvaihto vaatii 1540W laskelmassasi. PILP tuottaa 1732W. Tuohon ilmavaihtoon siis hukkuu tuo 1540W ja jäljelle jää 192W vedenlämmityksen ja varsinaisen lämmityksen avuksi. Kyllä tuo varmasti kuluu noissa olosuhteissa varsinaiseen tarkoitukseensa, eikä piisaa läheskään, joten hyödyksi tulee kokonaan.
ekis sanoi:
Häh? Siis ilmanvaihto vaatii 1540W laskelmassasi. PILP tuottaa 1732W. Tuohon ilmavaihtoon siis hukkuu tuo 1540W ja jäljelle jää 192W vedenlämmityksen ja varsinaisen lämmityksen avuksi. Kyllä tuo varmasti kuluu noissa olosuhteissa varsinaiseen tarkoitukseensa, eikä piisaa läheskään, joten hyödyksi tulee kokonaan.
Vs: Nibe 410P LTO parannus??
Kompressorin käämeistä ja muista häviöistä tulevan lämpöenergian yli jäävä osuus, kun kaikki tuloilman vaatima korvauslämmitys on hoidettu. Tuo korvaaminen on siis hoidettu talteenotetulla energialla (oletetaan, että menee kokonaan sinne) ja lisäksi on käytetty 308W kompressorin häviötehoa.
Tuo kompressorin häviöteho (yhteensä 500W) saadaan hyödyksi lauhduttimelta aivan samaan tapaan kuin talteenotettu energia. Itse asiassa tuo häviöteho tulee tulistettuna kaasuna, eli sillä olisi mahdollista (ja taloudellista) priimata käyttövettä jopa jonnekin 60-70-asteen lämpötilaan pieninä määrinä, mutta Nibe-410P ei tuota osaa (ts. siitä puuttuvat tarvittavat tilpehöörit).
ekis sanoi:
Kompressorin käämeistä ja muista häviöistä tulevan lämpöenergian yli jäävä osuus, kun kaikki tuloilman vaatima korvauslämmitys on hoidettu. Tuo korvaaminen on siis hoidettu talteenotetulla energialla (oletetaan, että menee kokonaan sinne) ja lisäksi on käytetty 308W kompressorin häviötehoa.
Tuo kompressorin häviöteho (yhteensä 500W) saadaan hyödyksi lauhduttimelta aivan samaan tapaan kuin talteenotettu energia. Itse asiassa tuo häviöteho tulee tulistettuna kaasuna, eli sillä olisi mahdollista (ja taloudellista) priimata käyttövettä jopa jonnekin 60-70-asteen lämpötilaan pieninä määrinä, mutta Nibe-410P ei tuota osaa (ts. siitä puuttuvat tarvittavat tilpehöörit).
Vs: Nibe 410P LTO parannus??
Kotte, luulen että pyöritysmoottorin pätkiminen roottorin poistopuolen jättöreunalle laitetun lämpöanturin avulla pienellä hystereesillä (vaikka 1C) olisi riittävä jäätymisen esto. Empiirisesti sitten selvitettäisiin mikä on käytännössä riittävä lämpötila jotta jäätymistä ei esiinny. Luulen että joku aste tai pari plussan puolella riittää, ja PILP pitäisi säätää siten että jäteilma pysyy plussalla. Omassa laitoksessani tämä olisi triviaalia, kun jäteilma ei pienelläkään ilmanvaihdolla painu alle +2 asteen. Vähän kovemmalla ilmanvaihdolla joku +5 toteutuisi kovallakin pakkasella helposti.
Eli näin:
jos lämpöanturi yli x+1C käynnistä pyöritysmoottori
jos lämpöanturi alle x C sammuta pyöritysmoottori
X haettaisiin empiirisesti, voisi aloittaa vaikka +2 asteesta.
Pitää kysellä romuja jostain.. kait sen poistopuhaltimen voisi sinne pyörivään koneeseen laittaa - oletan että molemmat puhaltimet on sijoitettu kennon läpi imeviksi.
Kotte, luulen että pyöritysmoottorin pätkiminen roottorin poistopuolen jättöreunalle laitetun lämpöanturin avulla pienellä hystereesillä (vaikka 1C) olisi riittävä jäätymisen esto. Empiirisesti sitten selvitettäisiin mikä on käytännössä riittävä lämpötila jotta jäätymistä ei esiinny. Luulen että joku aste tai pari plussan puolella riittää, ja PILP pitäisi säätää siten että jäteilma pysyy plussalla. Omassa laitoksessani tämä olisi triviaalia, kun jäteilma ei pienelläkään ilmanvaihdolla painu alle +2 asteen. Vähän kovemmalla ilmanvaihdolla joku +5 toteutuisi kovallakin pakkasella helposti.
Eli näin:
jos lämpöanturi yli x+1C käynnistä pyöritysmoottori
jos lämpöanturi alle x C sammuta pyöritysmoottori
X haettaisiin empiirisesti, voisi aloittaa vaikka +2 asteesta.
Pitää kysellä romuja jostain.. kait sen poistopuhaltimen voisi sinne pyörivään koneeseen laittaa - oletan että molemmat puhaltimet on sijoitettu kennon läpi imeviksi.
Vs: Nibe 410P LTO parannus??
Sopiiko, että korjaan toisen esimerkkisi tolkulliseksi:
Väännetään rautalangasta.
Virtausnopeus 30l/sec, jonka teho on 35W/K.
Ulkolämpötila -2
Sisälämpötila +20
Lämpötilaero 22-astetta
Teho 22K x 35W/K = 770W
PILP jäteilma +2,4, hukkaan menee 4,4-astetta -> 154W
770W - 154W = 616W => 616W+500W = 1116W
=> Lämpöä saatiin lauhduttimelta käyttöön 1116W (sisältäen kompressorin häviölämmöntuoton), joten LTO prosentiksi tulee 80% tuolla virtausnopeudella (talteenotettu lämpöosuus on 616/770, eli 80%).
Virtausnopeutta lisäämällä LTO% heikkenee (jyrkähkösti, koska sekä virtausmäärä että hukkaan menevän ilman lämpötilan nousevat).
ekis sanoi:
Sopiiko, että korjaan toisen esimerkkisi tolkulliseksi:
Väännetään rautalangasta.
Virtausnopeus 30l/sec, jonka teho on 35W/K.
Ulkolämpötila -2
Sisälämpötila +20
Lämpötilaero 22-astetta
Teho 22K x 35W/K = 770W
PILP jäteilma +2,4, hukkaan menee 4,4-astetta -> 154W
770W - 154W = 616W => 616W+500W = 1116W
=> Lämpöä saatiin lauhduttimelta käyttöön 1116W (sisältäen kompressorin häviölämmöntuoton), joten LTO prosentiksi tulee 80% tuolla virtausnopeudella (talteenotettu lämpöosuus on 616/770, eli 80%).
Virtausnopeutta lisäämällä LTO% heikkenee (jyrkähkösti, koska sekä virtausmäärä että hukkaan menevän ilman lämpötilan nousevat).
Vs: Nibe 410P LTO parannus??
Todella kiinnostava kokeilu. Tuo jättöreuna-asia on mielestäni ihan OK, mutta hyöty olisi paljon suurempi, jos konetta voisi normaalisti ajaa ilman minkäänlaista jäätymisenestoa, mikä sekin voisi toimia (siitä syystä, että PILPin höyrystimessä on tiivistymispisteitä, eli lähtevä ilma on alle 100%, jolloin tuollainen roottori saattaa toimia "adiabaattisesti", eli pystyy palauttamaan kaiken kosteuden takaisin sisälle, mikä on ehdoton edellytys sille, ettei se pikkuhiljaa jäädy umpeen ilmaan jäänestomenettelyä).
repomies sanoi:
Todella kiinnostava kokeilu. Tuo jättöreuna-asia on mielestäni ihan OK, mutta hyöty olisi paljon suurempi, jos konetta voisi normaalisti ajaa ilman minkäänlaista jäätymisenestoa, mikä sekin voisi toimia (siitä syystä, että PILPin höyrystimessä on tiivistymispisteitä, eli lähtevä ilma on alle 100%, jolloin tuollainen roottori saattaa toimia "adiabaattisesti", eli pystyy palauttamaan kaiken kosteuden takaisin sisälle, mikä on ehdoton edellytys sille, ettei se pikkuhiljaa jäädy umpeen ilmaan jäänestomenettelyä).
Vs: Nibe 410P LTO parannus??
Eikös tuossa ainakin nykyisin ole R-290 (jäähdytys-iso-propaani)?
roots sanoi:Tossahan on R134 kylmiaineena ja olen antanut jostakin itseni ymmärtää että tuolla aineella vois tosiaan saaha kuumaakin aikaiseksi hyvällä hyötysuhteella, verrattuna esim MLPeissä paljolti olevaan R407:aan...
Eikös tuossa ainakin nykyisin ole R-290 (jäähdytys-iso-propaani)?
Vs: Nibe 410P LTO parannus??
Ei ihan kokonaan. Mutta joutuuhan pyöriväkennoisellakin lämmittämään puuttuvan tuloilmaosuuden, minkä lisäksi lämmitystä tarvitaan muutenkin ja käyttövettä on lämmitettävä. Jos tuo tehdään suoralla sähköllä, ollaan samalla viivalla. Jos taas on ILP käytössä, on tuo kompressorin 500W pystyttävä käyttämään käyttöveteen kokonaisuudessaan, jotta ollaan edelleen samalla viivalla (muussa tapauksessa PILP häviää hieman roottorikoneelle, jos tuonkin talteenottosuhteeksi oletetaan 80% ja rakennuksen ilmanvaihto on uskallettu tasapainottaa 100%).
ekis sanoi:
Ei ihan kokonaan. Mutta joutuuhan pyöriväkennoisellakin lämmittämään puuttuvan tuloilmaosuuden, minkä lisäksi lämmitystä tarvitaan muutenkin ja käyttövettä on lämmitettävä. Jos tuo tehdään suoralla sähköllä, ollaan samalla viivalla. Jos taas on ILP käytössä, on tuo kompressorin 500W pystyttävä käyttämään käyttöveteen kokonaisuudessaan, jotta ollaan edelleen samalla viivalla (muussa tapauksessa PILP häviää hieman roottorikoneelle, jos tuonkin talteenottosuhteeksi oletetaan 80% ja rakennuksen ilmanvaihto on uskallettu tasapainottaa 100%).
Vs: Nibe 410P LTO parannus??
No jos kerran poistoilman mukana menee lähtökohtaisesti lämpöenergiaa hukkaan, eli vastaava määrä tuloilmaa on joko lämmitettävä tai jäähdytettävä (pidetään nyt jälkimmäinenkin teoriassa mukana käsitteiden pitämiseksi selvinä) sisäilman lämpötilaan, niin kyllä LTO% on se suhteellinen lämpömäärän osuus, joka voidaan irrottaa poistoilmasta ja käyttää hyödyksi tuloilman lämmittämiseen tavalla tai toisella. Tuloilman lämmittäminen voi tapahtua suoraan (tulo-poistoilmalaitteisto) tai epäsuorasti lämmitys- (tai jäähdytys-) -järjestelmän välityksellä.
Kun homma mietitään kategorisesti, niin noita talteenottoon tarvittavia apuenergiakuluja ei LTO-%:n kohdalla tarvitse ottaa huomioon kuin toissijaisesti, edellyttäen, että ne voidaan käyttää täysin hyväksi, eikä tuolle tuotetulle energialle ole vaihtoehtoisia, edullisempia tuotantotapoja. Eli kuten mainitsin, jos kompressorin häviöt kyetään käyttämään hyödyksi esim. käyttöveden lämmitykseen, niistä ei tarvitse sakottaa. Jos taas niitä ei kyetä käyttämään hyväksi (jos vaikka on maalämpöä käytettävissä) tai jos vaan ei kerta kaikkiaan onnistu (esimerkki: roottori-LTO:n poistopuhaltimen häviöt, usein suurelta osin myös tulopuhaltimen häviöt, sekä ilmanvaihdon epätasapainosta johtuvat LTO-laitteen häviöt; PILPin kompressorin tuotto kokonaisuudessaan, kun ainoa tarkoitus on ilmaisenergian kerääminen ilmanvaihdon tuloilmaan, kun käyttövettä ei tarvita ja vaikkapa auringon paiste ikkunasta tuottaa täsmälleen rakennuksen vaippahäviön verran ja jäteilman mukana menetetyn energiamäärän -- mikä on muuten aika harvinainen tilanne).
ekis sanoi:
No jos kerran poistoilman mukana menee lähtökohtaisesti lämpöenergiaa hukkaan, eli vastaava määrä tuloilmaa on joko lämmitettävä tai jäähdytettävä (pidetään nyt jälkimmäinenkin teoriassa mukana käsitteiden pitämiseksi selvinä) sisäilman lämpötilaan, niin kyllä LTO% on se suhteellinen lämpömäärän osuus, joka voidaan irrottaa poistoilmasta ja käyttää hyödyksi tuloilman lämmittämiseen tavalla tai toisella. Tuloilman lämmittäminen voi tapahtua suoraan (tulo-poistoilmalaitteisto) tai epäsuorasti lämmitys- (tai jäähdytys-) -järjestelmän välityksellä.
Kun homma mietitään kategorisesti, niin noita talteenottoon tarvittavia apuenergiakuluja ei LTO-%:n kohdalla tarvitse ottaa huomioon kuin toissijaisesti, edellyttäen, että ne voidaan käyttää täysin hyväksi, eikä tuolle tuotetulle energialle ole vaihtoehtoisia, edullisempia tuotantotapoja. Eli kuten mainitsin, jos kompressorin häviöt kyetään käyttämään hyödyksi esim. käyttöveden lämmitykseen, niistä ei tarvitse sakottaa. Jos taas niitä ei kyetä käyttämään hyväksi (jos vaikka on maalämpöä käytettävissä) tai jos vaan ei kerta kaikkiaan onnistu (esimerkki: roottori-LTO:n poistopuhaltimen häviöt, usein suurelta osin myös tulopuhaltimen häviöt, sekä ilmanvaihdon epätasapainosta johtuvat LTO-laitteen häviöt; PILPin kompressorin tuotto kokonaisuudessaan, kun ainoa tarkoitus on ilmaisenergian kerääminen ilmanvaihdon tuloilmaan, kun käyttövettä ei tarvita ja vaikkapa auringon paiste ikkunasta tuottaa täsmälleen rakennuksen vaippahäviön verran ja jäteilman mukana menetetyn energiamäärän -- mikä on muuten aika harvinainen tilanne).
Vs: Nibe 410P LTO parannus??
Oma mielipiteeni on, että uusissa rakennuksissa, jotka on rakennettu tasapainotettua tulo-poistoilmanvaihtoa varten ja jossa pidetään ainakin optiona käyttää jotakin muuta pääasiallista lämmönlähdettä kuin suoraa sähköä, mukaan lukien ILPit ja VILPit, niin ei yleensä kannata. Ja nuo ILP+VILP-tapaukset kannattaa harkita tarkasti ja miettiä myös laitteiden integroinnin ja ylläpidon aiheuttamia ongelmia (jolloin PILP saattaa kääntyä järkeväksi vaihtoehdoksi).
ekis sanoi:
Oma mielipiteeni on, että uusissa rakennuksissa, jotka on rakennettu tasapainotettua tulo-poistoilmanvaihtoa varten ja jossa pidetään ainakin optiona käyttää jotakin muuta pääasiallista lämmönlähdettä kuin suoraa sähköä, mukaan lukien ILPit ja VILPit, niin ei yleensä kannata. Ja nuo ILP+VILP-tapaukset kannattaa harkita tarkasti ja miettiä myös laitteiden integroinnin ja ylläpidon aiheuttamia ongelmia (jolloin PILP saattaa kääntyä järkeväksi vaihtoehdoksi).
Vs: Nibe 410P LTO parannus??
Mulla on tuollainen 70W kanavapuhallin pyörimässä 28.5Hz:llä (runsas puolinopeus). Tuo käsittääkseni vaihtaa ilmaa n. 150m3/h (aika hatusta vedetty arvaus, mutta riittää talvella; kesällä ajelen 33Hz:llä ja tehostettuna 50Hz:llä). Tässähän on puhdas poisto ja tulo on ikkunasuodattimien lävitse radiaattoreiden päältä.ekis sanoi:
Vs: Nibe 410P LTO parannus??
Peeveli on iso lukema. Taidan tuossa ihan oikeasti tehdä laskelmaa, paljonko olisi takaisinmaksuaikaa, jos
* myisi Nilanin PILPin eniten tarjoavalle. Ehkä siitä saisi 2 keur?
* ostaisi & asennuttaisi samalla rahalla jonkun pyöriväkennoisen. Eikös tuommoisen saa melkein tuolla 2 keur?
Mielelläni ottaisin kesään vähän enemmän kustannusta ja talvelle vähemmän. Kesän kulutuksen saa väännettyä ILPilläkin hyvällä hyötysuhteella & jopa kansantaloudellisesti ei ole ollenkaan ongelma.
Verrokkitaloista puhutaan. Onko yhtään sellaista verrokkia, joka on heittänyt PILPin menemään ja laittanut pyörivän LTOn tilalle?
ekis sanoi:
Peeveli on iso lukema. Taidan tuossa ihan oikeasti tehdä laskelmaa, paljonko olisi takaisinmaksuaikaa, jos
* myisi Nilanin PILPin eniten tarjoavalle. Ehkä siitä saisi 2 keur?
* ostaisi & asennuttaisi samalla rahalla jonkun pyöriväkennoisen. Eikös tuommoisen saa melkein tuolla 2 keur?
Mielelläni ottaisin kesään vähän enemmän kustannusta ja talvelle vähemmän. Kesän kulutuksen saa väännettyä ILPilläkin hyvällä hyötysuhteella & jopa kansantaloudellisesti ei ole ollenkaan ongelma.
Verrokkitaloista puhutaan. Onko yhtään sellaista verrokkia, joka on heittänyt PILPin menemään ja laittanut pyörivän LTOn tilalle?
Vs: Nibe 410P LTO parannus??
Saan tuosta lähes puolet talteen (tuo itse ILPistä "rakennettu" PILP ). Eli vehje ottaa vuorokaudessa 6-7kWh, ja tuottaa tuollaiset 20 ... 30kWh vuorokaudessa (suoraan eteiseen). Tuo ulos päässyt vajaa 30kWh maksaa tätä nykyä alle 1,65 euroa. Eli jos tuollaisia pakkasia olisi kuukauden verran, niin ehkäpä viisikymppinen menisi kankkulan kaivoon tuollaisena supertalvena (ehkä nyt tulee sellainen).
ekis sanoi:
Saan tuosta lähes puolet talteen (tuo itse ILPistä "rakennettu" PILP
). Eli vehje ottaa vuorokaudessa 6-7kWh, ja tuottaa tuollaiset 20 ... 30kWh vuorokaudessa (suoraan eteiseen). Tuo ulos päässyt vajaa 30kWh maksaa tätä nykyä alle 1,65 euroa. Eli jos tuollaisia pakkasia olisi kuukauden verran, niin ehkäpä viisikymppinen menisi kankkulan kaivoon tuollaisena supertalvena (ehkä nyt tulee sellainen).Vs: Nibe 410P LTO parannus??
Hyödyllistä tuollaisia on laskeskella. Tarvitset LTO-laitteen lisäksi vedenvaraajan ja putkityöt. Voisi tulla edullisemmaksi jättää Nilan paikalleen, mutta kytkeä kompressori pois ja käyttää vain vastuksia, jos tilaa vain on (tai voihan Nilania varmaan käyttää kesäaikaan viilennysapuna, kun muokkaa kanavia jonkin verran lisää). Sitten riittäisi ilmanvaihtoputkien rustaus hieman uuteen uskoon ja LTO:n heittäminen paikalleen.
huugo sanoi:
Hyödyllistä tuollaisia on laskeskella. Tarvitset LTO-laitteen lisäksi vedenvaraajan ja putkityöt. Voisi tulla edullisemmaksi jättää Nilan paikalleen, mutta kytkeä kompressori pois ja käyttää vain vastuksia, jos tilaa vain on (tai voihan Nilania varmaan käyttää kesäaikaan viilennysapuna, kun muokkaa kanavia jonkin verran lisää). Sitten riittäisi ilmanvaihtoputkien rustaus hieman uuteen uskoon ja LTO:n heittäminen paikalleen.
Vs: Nibe 410P LTO parannus??
Mielestäni myös nilan kannattaa jättää lämmittämään vastuksilla lattiaa ja kytkeä vain ilmanvaihto pois käytöstä.
Kompuran voi saada ehkä modattua tekemään pelkästään käyttövettä -> pelkkä poistoputki ulos talvella ja kesällä tuon poistoputken voi kääntää sisälle viilentämään.
Onko laiteessa käyttö ja lattialämmitysvesi erikseen?
kotte sanoi:
Mielestäni myös nilan kannattaa jättää lämmittämään vastuksilla lattiaa ja kytkeä vain ilmanvaihto pois käytöstä.
Kompuran voi saada ehkä modattua tekemään pelkästään käyttövettä -> pelkkä poistoputki ulos talvella ja kesällä tuon poistoputken voi kääntää sisälle viilentämään.
Onko laiteessa käyttö ja lattialämmitysvesi erikseen?
Vs: Nibe 410P LTO parannus??
Meillä ainakin maksaa 30kWh yli 3€, missäs noin halpaa sähköä?
Eli ilmanvaihto tekisi normaalilla sähkönhinnalla tappiota kuukaudessa jopa 100€(-20c)! Tuon päälle tulee tietenkin muut lämmityskulut.
Mitä kotte oli sähkönkulutus joulukuussa? Ilman puita tuskin alle 4000kWh?
Ajattele, jos sulla olis passiivinen LTO kuluisi ilmanvaihtoon vain ~250kWh/kk(-20c).
Tuon 250kWh:n voisit lämmittää vaikka sillä ILP:lla oikein asennettua COP2:lla -> 125kWh -> 12.5€
kotte sanoi:Saan tuosta lähes puolet talteen (tuo itse ILPistä "rakennettu" PILP
Meillä ainakin maksaa 30kWh yli 3€, missäs noin halpaa sähköä?
Eli ilmanvaihto tekisi normaalilla sähkönhinnalla tappiota kuukaudessa jopa 100€(-20c)! Tuon päälle tulee tietenkin muut lämmityskulut.
Mitä kotte oli sähkönkulutus joulukuussa? Ilman puita tuskin alle 4000kWh?
Ajattele, jos sulla olis passiivinen LTO kuluisi ilmanvaihtoon vain ~250kWh/kk(-20c).
Tuon 250kWh:n voisit lämmittää vaikka sillä ILP:lla oikein asennettua COP2:lla -> 125kWh -> 12.5€
Vs: Nibe 410P LTO parannus??
Meillähän on päälämmönlähteenä kaukolämpö (mitä enemmän kulutetaan, sitä enemmän Fortum voi sitten jauhaa sähköä sinullekin myytäväksi). Juuri tuon takia täytyy kannattavuus laskea tarkkaan, kun säästö on pieni.
Jos lämmittäisin suoralla sähköllä, ILPillä tai VILPillä, keräisin ainakin ensiksi tuolla omatekoisella vähän PILPillä enemmän lämpöä talteen. Nyt se on kannattunut säätää hyvin pienelle, koska korvauslämpö on melko edullista ja kannattaa siksi mieluiten tavoitella hyvää COPia.
Minkäänlainen ilmanvaihtoremontti olisi hölmäläisen puuhaa, kun takaisinmaksuaika on vähintään 20 vuotta, vaikka kaikki menisi aivan nappiin, ja toimittaisiin 0-korkolaskelmilla.
Johonkin ketjuunhan jo kirjoitin, että kaukolämpöä meni joulukuussa jotakin 2350kWh:n vaiheilla, lämmityssähköä 180kWh ja kotitaloussähköä n. 1100kWh (mm. kiuas, tietokoneet ym. elektroniikka, uuniperustainen ruoanvalmistus, auton sisätilanlämmitys, n. 6 jääkaapin ja pakastimen kompressoria ym.) sekä käyttöveden lämmitysenergiaa n. 350kWh.
ekis sanoi:
Meillähän on päälämmönlähteenä kaukolämpö (mitä enemmän kulutetaan, sitä enemmän Fortum voi sitten jauhaa sähköä sinullekin myytäväksi). Juuri tuon takia täytyy kannattavuus laskea tarkkaan, kun säästö on pieni.
Jos lämmittäisin suoralla sähköllä, ILPillä tai VILPillä, keräisin ainakin ensiksi tuolla omatekoisella vähän PILPillä enemmän lämpöä talteen. Nyt se on kannattunut säätää hyvin pienelle, koska korvauslämpö on melko edullista ja kannattaa siksi mieluiten tavoitella hyvää COPia.
Minkäänlainen ilmanvaihtoremontti olisi hölmäläisen puuhaa, kun takaisinmaksuaika on vähintään 20 vuotta, vaikka kaikki menisi aivan nappiin, ja toimittaisiin 0-korkolaskelmilla.
Johonkin ketjuunhan jo kirjoitin, että kaukolämpöä meni joulukuussa jotakin 2350kWh:n vaiheilla, lämmityssähköä 180kWh ja kotitaloussähköä n. 1100kWh (mm. kiuas, tietokoneet ym. elektroniikka, uuniperustainen ruoanvalmistus, auton sisätilanlämmitys, n. 6 jääkaapin ja pakastimen kompressoria ym.) sekä käyttöveden lämmitysenergiaa n. 350kWh.