Nibe 410P LTO parannus??

[ekis]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Meillähän on päälämmönlähteenä kaukolämpö (mitä enemmän kulutetaan, sitä enemmän Fortum voi sitten jauhaa sähköä sinullekin myytäväksi). Juuri tuon takia täytyy kannattavuus laskea tarkkaan, kun säästö on pieni.

Jos lämmittäisin suoralla sähköllä, ILPillä tai VILPillä, keräisin ainakin ensiksi tuolla omatekoisella vähän PILPillä enemmän lämpöä talteen. Nyt se on kannattunut säätää hyvin pienelle, koska korvauslämpö on melko edullista ja kannattaa siksi mieluiten tavoitella hyvää COPia.

Minkäänlainen ilmanvaihtoremontti olisi hölmäläisen puuhaa, kun takaisinmaksuaika on vähintään 20 vuotta, vaikka kaikki menisi aivan nappiin, ja toimittaisiin 0-korkolaskelmilla.

Johonkin ketjuunhan jo kirjoitin, että kaukolämpöä meni joulukuussa jotakin 2350kWh:n vaiheilla, lämmityssähköä 180kWh ja kotitaloussähköä n. 1100kWh (mm. kiuas, tietokoneet ym. elektroniikka, uuniperustainen ruoanvalmistus, auton sisätilanlämmitys, n. 6 jääkaapin ja pakastimen kompressoria ym.) sekä käyttöveden lämmitysenergiaa n. 350kWh.

Ei 2500kWh+sisällä oleva käyttösähkö kuukaudessa ole mikään pieni lämmityskulutus 140m2 taloon vaikkakin saat sen edullisesti kaukolämmöllä! /a045b

Ennenkuin näitä virityksiä tekee kannattaa laskea mitä oikeasti voi säästää ja nyt kyllä on mennyt säästö laskelmat perssiilleen.
Mitä oli kulutus ennen viritystä?

 

[kaupamees]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Kun nyt on ollut tapetilla PILPin suuri kulutus pakkaskeleillä ja kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että suurin energiarosvo on tuloilman lämmitys, niin olisiko tuohon mahdollista rakentaa jonkinlainen ohjaus, eli ulkoilman lämpötila ja sisäilman kosteusprosentti (kosteat tilat) määrittelisivät puhaltimien kierrosluvun ?

 

[kotte]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Ei 2500kWh+sisällä oleva käyttösähkö kuukaudessa ole mikään pieni lämmityskulutus 140m2 taloon vaikkakin saat sen edullisesti kaukolämmöllä! /a045b

Ennenkuin näitä virityksiä tekee kannattaa laskea mitä oikeasti voi säästää ja nyt kyllä on mennyt säästö laskelmat perssiilleen.
Mitä oli kulutus ennen viritystä?

Ennen virityksiä vuotuinen lämmityskulutus oli välillä 16000kWh-20000kWh vuodessa. Virityksien ensimmäisenä vuonna putosi jonnekin 13000kWh:n tienoille (kesken vuotta + kokeiluja), sitten putosi 10000kWh:n tienoille kahtena seuraavana vuotena (viime mainituista aina n. 1000kWh lisääntynyt sähkön osuus vuosittain). Viime vuonna kulutus oli n. 13000kWh (kylmien tammi-, helmi- ja joulukuun takia sekä osittain myös tässä yksilöimättömien muiden kokeilujen seurauksena, kaukolämpö n. 11000kWh ja tuo talteenottovehje vähän alle tuhat ja lisäksi "tuhlattu" n. 1000kWh kokeiluihin). En kyllä ole väittänytkään erikoista rahallista säästöä syntyneen, jollen nyt väittäisi tappiotakaan tulleen. Tässä talossa ei pienillä kustannuksilla saa mitään aikaan eikä edes tuo 20000kWh sentään maksaisi vuodessa 1100 euroa enempää. Ensiksi kannattaisi sijoittaa yläpohjan parempaan eristykseen, mikä onkin ollut harkinnassa.

 

[repomies]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Kun nyt on ollut tapetilla PILPin suuri kulutus pakkaskeleillä ja kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että suurin energiarosvo on tuloilman lämmitys, niin olisiko tuohon mahdollista rakentaa jonkinlainen ohjaus, eli ulkoilman lämpötila ja sisäilman kosteusprosentti (kosteat tilat) määrittelisivät puhaltimien kierrosluvun ?

Tietysti. Puhaltimet säätyvät jänniteohjauksella, käytännössä potikalla joka tekee jännitteenjaon ja puhallin tarjoilee jännitteen. Tuollaista potikkasysteemiä voi toki ohjailla itse omilla virityksillä.

 

[pAy]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Tietysti. Puhaltimet säätyvät jänniteohjauksella, käytännössä potikalla joka tekee jännitteenjaon ja puhallin tarjoilee jännitteen. Tuollaista potikkasysteemiä voi toki ohjailla itse omilla virityksillä.

Niin näissä uusissa Suomi versioissa.

 

[repomies]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Niin näissä uusissa Suomi versioissa.

Juu. Vanhoissa malleissa pitää kytkeä piuhoja muuntajalle. Kyllä senkin voi tehdä sopivilla releillä, muutama tehotaso riittänee? Jos laittaisi neljä vaihtavaa relettä, saisi kummallekin puhaltimelle kolme eri tehotasoa. Ohjauksen pitäisi vain huolehtia siitä, että puhaltimet eivät kytkeydy samaan kohtaan kytkentärimassa (muuntaja ei kestä).

 

[pAy]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Itsellä kolme relettä kahdella vaihtokoskettimella, yksi takkakytkentään (ajastettu, tulo poistoa isommalle) ja kaksi muuttaa tehoa pienemmälle, näitä ohjataan eteisessä olevilla enston 3:lla painonapilla. Nibe F410P 11/2009 SWE

 

[repomies]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Pitää kysellä romuja jostain.. kait sen poistopuhaltimen voisi sinne pyörivään koneeseen laittaa - oletan että molemmat puhaltimet on sijoitettu kennon läpi imeviksi.

Aika hiljaista.. pelkkiä roottorikoneistoja portaattomasti säädettävällä pyöritysmoottorilla saa karkeasti viiden sadan hintaan, voisin ehkä saada suhteilla vähän halvemmalla. Tuohon pitäisi kuitenkin kuulemma rakentaa paine-eroon perustuva ohjaus jos haluaa varman päälle sulattaa, rakentaa boksi ympärille yhteineen ja laittaa puhallin poistopuolelle sekä hoitaa raitisilman suodatus. Sitten viritys pitäisi kytkeä Niben perään.

Säästäisiköhän tuo ikinä edes osien hintaa.. menisi tietysti harrasteluna VILPpiprojektin jälkeen mutta mutta..

 

[kotte]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Tuohon pitäisi kuitenkin kuulemma rakentaa paine-eroon perustuva ohjaus jos haluaa varman päälle sulattaa, rakentaa boksi ympärille yhteineen ja laittaa puhallin poistopuolelle sekä hoitaa raitisilman suodatus. Sitten viritys pitäisi kytkeä Niben perään.

Minä lähtisin aluksi kokeilemaan luottamalla ainoastaan ylimääräiseen poistoilmavirtaan (20-30-% ylitys tuloilmaan nähden). Ovathan monet raportoineet, että ulko-oven aukaiseminen on varsin luotettava roottorihärpäkkeen sulatusmenetelmä. Jos apuna on vielä PILP, ei tuo talteenottohyötysuhteen heikkeneminen edes ole yhtä paha kuin pelkällä LTO:lla ja tuloilmakin lämpenee hieman enemmän (astemääräisesti).

Tuon poistoilmaylijäämän merkityksen voisi varmaan osoittaa ihan teoreettisestikin, vaan eipä tuo ihan helpoksi osoittautunut. Homma lähtee joka tapauksessa siitä, että kosteutta pääse kierroksen jättöreunalla melko raakana ulos ja roottorin lämpötilamediaanin dynaamisena kuvattu sijaintipinta siirtyy kohti roottorin ulkoilman puoleista päätä (eli roottorin lämmittäminen siirtyy enemmän ilman jäähtymisen kuin kosteuden tiivistymisen tiliin, jolloin tulevan raitisilman kosteuden haihduttamiskyky paranee, vaikka ilmamäärä ei kasvaisikaan).

 

[mixumixu]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Mitäs ootte mieltä jos laittais ihan tavallisen kuutiokennon jäteilmasta lämmittämään tuloilmaa (tavallaan esilämmitys). Mulla on tuloilmamäärä 33 l/s, poisto n. 70...80 l/s, jäteilma 5 astetta plussalla ja höyrystimen lt seilaa +1...+4 välillä. Eli tuloilman lämmittämiseen +12C asti näillä -5C keleillä kuluu energiaa noin 675W. Minkähän verran tosta sais säästettyä? Mulla ois Niben vieressä ylhäällä hyvin tilaa mihin vois viritellä jonkun vanhan kuutiokoneen...mitenkähän sulattelu, ei taida tulla tarvetta?

 

[repomies]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Niben höyrystin jäähtynee jos ja kun se kuutio kovemmalla pakkasella jäätyy. Silloin Nibe sulattaa, ja sinun ilmanvaihtosuhteellasi kuutio sulanee samalla. Ehkä.

Eikö pyöriväkennoinen toimisi paremmin? SPL:ltä on tulossa myyntiin sinänsä ehjä kone, mitä nyt vähän jäätymisherkkä.

 

[mixumixu]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Pystyykö tuon jäätymispisteen jotenkin laskemaan, kun poiston lämpöteho on suurinpiirtein aina sama +5C x 75 l/s x 1,2 = 450W

"Kylmäteho" puolestaan esim. -12C ulkolämpötilassa -12C x 33 l/s x 1,2 = 475W

Eli tuon mukaan jäätyminen alkaisi noin -10 asteessa...tuohon vaikuttaa varmaankin hyötysuhdekin.

Menikö 100 - 0 metsään?

 

[repomies]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

No ei se sinänsä mennyt metsään että eihän jäätä muodostu jos kenno on plussan puolella. Kennon kaikki osat tosin eivät ole saman lämpöisiä, eli joku kohta voi olla kylmempikin.

Mutta jäätä ei myöskään muodostu jos kennon lämpötila ei ole kastepisteen alapuolella. Kastepiste taas riippuu esimerkiksi siitä, miten paljon Nibe kerää kosteutta poistoilmasta ennen kuutiota. Olen itse vähän skeptinen tämän vaikutuksen suhteen mutta olen kuullut IV-DI:ltä että se vähentää jäätymistä tuollaisessa konstruktiossa.

Tuo sinun laskelmasi on se mistä itse lähtisin liikkeelle, ja Niben automatiikka riittänee hoitamaan sulatukset.

 

[mixumixu]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Jos hyötysuhde olisi esim. 50%, niin tuosta saisi talteen 225W aina +6,5C ulkolämpötilaan asti. Menikö oikein?

Noita -10C...+6,5C päiviä on vuodessa paljon, ehkä puolet? Näin ollen säästö vuositasolla noin 1000kWh?

Kun kenno alkaisi jatkuvasti jäätymään niin ei kun kesäpelti paikoilleen...mahtaisko toimia... ???

 

[kotte]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Jos poistoilmamäärä on kaksinkertainen tuloilmamäärään nähden ja ilma lähtee PILPiltä +5-asteisena, ei ristivirtakennosta tai vastavirtakennosta ole käytännössä juuri mitään hyötyä, ellei PILPiä sammuta huomattavaksi osaksi aikaa (eli sitä käytetään muuhunkin kuin vähänpuoleiseen käyttöveden tuotantoon, eli PILP olisi oikeastaan turha muutenkin). Tuo +5 on niin kylmä lähtötaso, että normaalisulatus (poistoilman lämpötilan perusteella) on aina päällä. Tuokaan ei vielä olisi ratkaisevaa, vaan se, että kennon poistopuoli jäätyy pysyvästi viimeistään n. -10 ulkolämpötilassa, eikä sitä saa enää normaalikeinoin sulamaan (kun PILP vetää ilmaa puolet poistoilman määrästä).

Tuosta en siis seurauksena, että kun LTO-kenno menee umpijäähän -10-asteen pakkasella, ilmavaihdon tasapaino alkaa muuttua ensin kohti tasapainoa ja lopulta vahvaa ylipainetta ja poistoilman nolla-tasoa kohden. Mikään paitsi raitisilmaputken tukkiminen tulopuhaltimien pysäyttämisen ohella ja pitkä odottelu (tai raitisilman esilämmitys) ei enää pysty pelastamaan tilannetta tuon jälkeen. Tuo on paitsi ilmanvaihdon paha häiriötila, suuri vaara rakenteille, jotka keräävät kaiken sisältä tulleen kosteuden. Eli tuo kokeilu olisi myös leikkimistä rakenteiden kestävyyden kustannuksella vähänkin kovemmilla pakkasilla.

 

[mixumixu]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Jep. Tuskinpa tuo kuutio umpijäähän pääsisi, sillä Niben höyrystin menisi huomattavasti aikaisemmin sulatukselle (liian pienen ilmavirran vuoksi), joka aiheuttaa tuloilmapuhaltimen ja kompuran pysähtymisen. Tällöin kuution läpi virtaisi asunnon poistoilma (+25C 70l/s) jonka kyllä luulisi sulattavan höyrystimen lisäksi tuon kuutionkin.

Eikös Ilton pilppi toimi vastaavalla systeemillä, ja jäteilma painuu jopa -22C? Jos poistoilman virtausta pienentää, painuu Niben höyrystin kevyesti -7C lämpötiloihin (pysyy -4C ilman sulatuksia) jolloin jäteilma on kuivaa eikä jäädy. Ilton pilpissä taisi olla kyseessä tehokkaampi pyöriväkennoinen (vai oliko levylämmönsiirrin).

 

[repomies]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Hetkinen.. pysäyttääkö Nibe muka tuloilmapuhaltimen sulatuksen ajaksi?

 

[mixumixu]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Hyvä kun huomasit...ei todellakaan pysähdy, ainoastaan kompura. Eli mahtaako kennon ns. tuloilma-puoli (josta tuloilma virtaisi) mennä jäähän kun se ei milloinkaan pysähtyisi? Riittäisiköhän poistopuolen ilmavirta pitämään myös tulopuolen sulana?

 

[kotte]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Jep. Tuskinpa tuo kuutio umpijäähän pääsisi, sillä Niben höyrystin menisi huomattavasti aikaisemmin sulatukselle (liian pienen ilmavirran vuoksi), joka aiheuttaa tuloilmapuhaltimen ja kompuran pysähtymisen. Tällöin kuution läpi virtaisi asunnon poistoilma (+25C 70l/s) jonka kyllä luulisi sulattavan höyrystimen lisäksi tuon kuutionkin.

Eikös Ilton pilppi toimi vastaavalla systeemillä, ja jäteilma painuu jopa -22C? Jos poistoilman virtausta pienentää, painuu Niben höyrystin kevyesti -7C lämpötiloihin (pysyy -4C ilman sulatuksia) jolloin jäteilma on kuivaa eikä jäädy. Ilton pilpissä taisi olla kyseessä tehokkaampi pyöriväkennoinen (vai oliko levylämmönsiirrin).

Saattaa olla, että Niben kompressorin pysähtyminen kennon poistopuolen jäätymisen aiheuttaman ilmavirran pienentymisen takia estää lopullisen "katastrofin" (tai voi myös olla, ettei ehdi ajoissa).

Missään tapauksessa mikään LTO-kenno, jossa tulo- ja poistovirtaukset on eri puolilla peltiä, ei toimi kunnolla, jos pelti on keskimäärin pakkasen puolella, eli jatkuva sulatustarve vie kaiken hyödyn. PILP ei nimittäin riitä kuivattamaan poistoilmaa riittävästi. Onhan tunnettua, että esim. VILPit jäätyvät pahasta, jos lämpötila on nollan vaiheilla, ei väliä kummalla puolella. PILP päästää kennoon juuri tuollaista ilmaa.

 

[kotte]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Eli mahtaako kennon ns. tuloilma-puoli (josta tuloilma virtaisi) mennä jäähän kun se ei milloinkaan pysähtyisi? Riittäisiköhän poistopuolen ilmavirta pitämään myös tulopuolen sulana?

Tulopuoli ei jäädy, ei huolta. Poistopuolen sulatus edellyttää käytännössä kompressorin pysäytystä. Kovalla pakkasella pitäisi tulopuhallin saada tämän lisäksi pysähtymään.

 

[repomies]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Ei se kenno pakkasella mene ulkoilmaa kylmemmäksi koskaan, joten ei se myöskään koskaan kerää jäätä se tuloilmapuoli. Sulamista kuitenkin edesauttaisi, jos saisit vähennettyä tuloilmapuolen puhallintehoa (tai sammutettua sen). Tuo modaus ei ole rakettitiedettä, vehkeessä kun on sulatusta varten ihan ledi.. jos siitä löytyy syöttöpuolelta 3-24v niin sillä ohjaa jo puolijohderelettä jolla voi tehdä temput.

 

[mixumixu]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Voihan kompuran jännitteensyöttöön laittaa releen kelajännitteen, sitten releen kosketinpuoli katkomaan tuloilmapuhallinta. Jos poistoilmavirta on reilusti suurempi kuin tulo (niinkuin minulla) niin tuloilmavirta tippuu 60-70%, testattu on...

 

[mixumixu]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Pitäisi nähdä miten tuo Ilton pilppi on tehty. Saisi varmaan hyviä vinkkejä...

 

[repomies]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Jos kytket noin niin tulopuhallin pätkii aina kun kompuran lämpöanturi osuu katkaisurajaan.

 

[mixumixu]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Niin tekee. Mutta talvellahan tuo huutaa yhtä mittaa aamusta iltaan. Keväällä sitten pois ja syssymmällä takaisin...

 

[repomies]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Niin tekee. Mutta talvellahan tuo huutaa yhtä mittaa aamusta iltaan.

Tuo riippuu ihan lisälämmönlähteistä. Kyllä minä saan sen offille aika kylmällä, jos ILPinkin käynnistän niin -15 kelissä saattaa vielä satunnaisesti sammua.

Jos minä tuollaista tekisin - ja teenkin jos löydän romuosia - niin laittaisin sen pyöriväkennoisen ja pyrkisin pitämään niben kompuran pois päältä mahdollisimman paljon. Kovalla pakkasella olisi jäätymisriskien takia fiksumpaakin antaa Niben käyttää pelkkää vastusta.

 

[Espejot]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

...niin laittaisin sen pyöriväkennoisen ja pyrkisin pitämään niben kompuran pois päältä mahdollisimman paljon.

Ajatelit että yhdistämällä kaksi huonosti toimivaa laitetta saadaan yksi ehta

 

[repomies]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Älä nyt, minun mielestäni Nibe 410P on ihan hyvä.. sähkökattila.

 

[kotte]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Tuossa pyöriväkennoisessa on tässä sovelluksessa järkeä, koska sen jäättömänä pysyminen perustuu muuhun kuin jään sulattamiseen. Pyöriväkennoisessa syntyvä jää on saatava sublimoitumaan tuloilmaan (eli jää höyrystyy suoraan). Tuolle ilmiölle otolliset olot saadaan aikaan, kun kennoston suhteellista kosteudenkaappauskykyä suhteessa lämmönkaappaukseen poistoilmasta saadaan pienemään ja päinvastaista saadaan aikaan tuloilmalle. Tuo saadaan lisäämällä poistoilman määrää tuloilman määrään nähden.

Sattumalta PILPistä on tässä tapauksessa roottori-LTO:n toiminnalle periaatteellista etuakin, eli PILP normalisoi poistoilman kosteustason alemmaksi kuin ilman PILPiä ja PILP kompensoi talteenottohyötysuhteen heikkenemistä LTO:n ilmanvaihdon epätasapainon puolesta. "Kahden huonon" pahimmat ominaisuudet eivät ehkä pelkästään yhdistykään, vaan sen sijaan kummankin edullisemmat ominaisuudet.

 

[repomies]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Pyöriväkennoisessa syntyvä jää on saatava sublimoitumaan tuloilmaan (eli jää höyrystyy suoraan).

Minun on kyllä vaikea nähdä miten pieni määrä tuloilmaa jaksaa sublimoida jäätä.. etenkään siltä reunalta mistä ilma kohtaa kennon, on käytännössä ulkoilman lämpöistä ja suhteellinen kosteus on vaikkapa .. 95%? Kyllä se täytyy saada sulamaan poistoilmassa eikä sublimoitumaan tuloilmassa?!

 

[mixumixu]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Sekoitetaanpa soppaa vielä lisää. Jos mietitään toista kytkentää. Kesällä kun mulla oli tuo "ilmastointikytkentä" huomasin ettei höyrystin mene sulatukselle kovinkaan helpolla kun ilmavirta on suuri. +10C "poistoilmalla" ei mennyt vielä sulatukselle, harmi kyllä en katsonut silloin jäteilman lämpötilaa. Virtaama oli tuolloin yöaikaan ehkä sama kuin nykyinen poistoilmavirta, n. 75l/s.

Eli lämmitetään suoraan poistoilmalla (+25C 75l/s) ulkoa tulevaa ilmaa (vain 33l/s), sitten jo lämmennyt tuloilma tuloilmapatterille jossa sitä lämmitetään tarvittaessa lisää +10C asti josta edelleen sisälle huoneistoon.

X astetta jäähtynyt poistoilma johdetaan höyrystimelle joka ottaa loputkin mehut irti.

Mitenköhän mahtaisi toimia..?

 

[kotte]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Minun on kyllä vaikea nähdä miten pieni määrä tuloilmaa jaksaa sublimoida jäätä.. etenkään siltä reunalta mistä ilma kohtaa kennon, on käytännössä ulkoilman lämpöistä ja suhteellinen kosteus on vaikkapa .. 95%? Kyllä se täytyy saada sulamaan poistoilmassa eikä sublimoitumaan tuloilmassa?!

Tuloilma on hyvin kuivaa, se pystyy sitomaan paljon kosteutta, kunhan lämpeää. On aivan sama, muuttuuko höyry välillä suoraan jääksi ja takaisin (pakkaskäyttö) vai höyrystä pisaroiksi ja takaisin (plussan puolella).

Roottorikone ei tyypillisesti poista jäätä sulattamalla (viemäriin), vaan haihduttamalla takaisin. Energiathan tuossa siirtyvät vuoron perään edes takaisin.

Vaikka kosteus olisi alunperin 95% (kuten PILPin lähdössä), niin poistoilman ylijäämän kasvattaminen lisää kennon pinnan keskimääräistä lämpötilaa. Tuon seurauksena poistoilman kosteuden tiivistyminen kennoon vähenee ja samalla kosteuden haihtuminen takaisin tuloilmaan paranee. Tuo ei vielä riittäisi, jos kylläisen vesihöyryn paine kasvaisi lämpötilan mukaan korkeintaan lineaarisesti, vaan kun tuo kylläisen vesihöyryn osapaine nouseekin enemmän kuin lineaarisesti (sillä vähentyneen tuloilmanhan on kyettävä kantamaan vesihöyry tuloilmaan virtauksen suhteellista vähentymistä vastaavalla vesihöyryn osapaineen kasvulla).

 

[repomies]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Tuloilma on hyvin kuivaa, se pystyy sitomaan paljon kosteutta, kunhan lämpeää.

Kunhan lämpiää. Mutta siinä kohtaa kun se osuu kennoon, se ei pysty vielä sitomaan kosteutta paljoakaan koska ei ole vielä lämmennyt. Sitä minä siis ihmettelen, että miten tuo raitisilman reuna saadaan pysymään jäättömänä?

 

[kotte]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Sitä minä siis ihmettelen, että miten tuo raitisilman reuna saadaan pysymään jäättömänä?

Vähän karrikoiden: Jos tulo-poistosuhde on selvästi ykköstä pienempi, raitisilman reuna lämpenee keskimäärin (kierroksen loppuvaiheessa se voi jopa lähennellä nollaa, vaikka poistoilman tulisikin PILPin kautta). Huurre höyrystyy kyllä tuosta, kun raaka pakkasilma kohtaa sen, kunnes lämpötila sitten putoaa (säilyy melko kauan lämpimänä, kun tuloilmaa on kuristettu).

Vastaavasti kosteuden tiivistymistä ei tuohon kohtaan sitten enää tapahdu kierroksen loppuvaiheella poistoilmasta paljoakaan, kun on ehtinyt lämmetä melko lähelle PILPin jäteilmalämpötilaa (eli kosteutta pääsee kennon ohi suoraan ulos).

 

[hirsiasukki]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Helmikuu alkaa olla lopuillaan ja kävin kurkkaamas sähkömittarilla ja näyti helmikuun kulutukseksi 4000 kwh ..

Sitten asiaan... Täällä on enemminki ollut asiaa asiasta naittaa nibe 410p ja lto, mut mitä jos niben naittaa esim tollasen Enerventin ltr-3 kanssa ja Nibestä ohitetaan kompura ja puhaltimet kovilla pakkasilla, eli käytännössä koko talven.. Kesällä hoituisko viilennys jos kompura otetaan käytöön... Valaiskaa viisaammat :-X

 

[Espejot]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Helmikuu alkaa olla lopuillaan ja kävin kurkkaamas sähkömittarilla ja näyti helmikuun kulutukseksi 4000 kwh ..

Sitten asiaan... Täällä on enemminki ollut asiaa asiasta naittaa nibe 410p ja lto, mut mitä jos niben naittaa esim tollasen Enerventin ltr-3 kanssa ja Nibestä ohitetaan kompura ja puhaltimet kovilla pakkasilla, eli käytännössä koko talven.. Kesällä hoituisko viilennys jos kompura otetaan käytöön... Valaiskaa viisaammat :-X

Ensimäinen asia mikä mietityttää on tuo LTR-3 sijoitus yläpohjaan... ja sinne pitäisi laittaa vähintäänkin tulopuolen suodatin?

 

[repomies]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Jotta paine pyörivän kennon yli menisi järkevästi, molemmat puhaltimet pitää laittaa imemään kennon ylitse. Käytännössä niin, että Nibeen jää tulopuhallin ja pyöriväkennoiseen jää poistopuhallin.

Suodatus tuloilmalle tulee LTR:ään. Jos se on yläpohjassa niin sinne pitää sitten könytä suodattimia vaihtamaan.

Pyörivä kenno toimii pienenä kylmän ilman talteenottona helteellä. Öisin kennon pyöritys seis ja hellepäivinä päälle.

Niben käyttö jäähdytykseen ei ole ihan triviaalia, kannattaa lukea mixumixun ketju aiheesta.

Minä laitan Enervent Pingvinin Niben kylkeen kyttyräksi, se lienee ensimmäinen viritys laatuaan. Kokemuksia tulee palstalle, jahka projekti etenee. Kone lojuu jo varastossani.

 

[roots]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Minä laitan Enervent Pingvinin Niben kylkeen kyttyräksi, se lienee ensimmäinen viritys laatuaan. Kokemuksia tulee palstalle, jahka projekti etenee. Kone lojuu jo varastossani.

Kyllä vastaava toteutus on tullut eteen, erään putkimiehen toimesta...sitä en nyt muista oliko se pingu mutta nibe oli nibe... ja muutakin viritelmää siellä oli.

 

[kotte]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Kesällä hoituisko viilennys jos kompura otetaan käytöön... Valaiskaa viisaammat :-X

Olen sitä mieltä, että Nibe-410P:n ja pyöriväkennoisen yhteydessä viilennys kävisi kesäaikaan ilman mitään kommervenkkejä, eli roottori ottaa yksinkertaisesti talteen 410P:n jäähdyttämän ilman ja työntää kylmän pääosin takaisin tuloilman joukkoon. Mitään kummempia viritelmiä ei tarvita. Raitisilman kosteus poistuu suurelta osin jäteilman mukana (loppu jää tuloilmaan). Tuollainen roottorin käyttötapa on etelän maissa ihan tavallista.

Tietenkään tuloilmaputkiston kondensiovaara ei tällä järjestelyllä poistu mihinkään, eikä systeemiä saa toimimaan kosteudenpoistajana ilman tuloilman samanaikaista jäähtymistä (ilman radikaalia putkistojen kytkentämuutosta).

 

[repomies]

Vs: Nibe 410P LTO parannus??

Olen sitä mieltä, että Nibe-410P:n ja pyöriväkennoisen yhteydessä viilennys kävisi kesäaikaan ilman mitään kommervenkkejä, eli roottori ottaa yksinkertaisesti talteen 410P:n jäähdyttämän ilman ja työntää kylmän pääosin takaisin tuloilman joukkoon. Mitään kummempia viritelmiä ei tarvita.

Jos tyytyy siihen että Nibe "jäähdyttää" sen varttitunnin verran kerran kahdessa tunnissa, niin viritelmiä ei tarvita. Käytännössä pitää olla joku viritys, jolla lämpöä hukataan varaajasta johonkin. Muuten kompura ei käy. Pyöriväkennoinen toimii kyllä itsessään kylmän talteenottona, joten ehkä nuo yhdessä hieman auttavat. Öiksi sitten LTO pyöritys seis.