Nibe F1255 @ 144m2 Vantaa

Mikki

Vakionaama
Taloussähköstä tulee melkein 1kw lämmitysteho. Ei ihme että näin pluskeleillä MLP menee vähällä, kun vettäkin menee sen verran kuukaudessa kuin meillä viikossa. :)
 

Mikki

Vakionaama
Ei. Kun Espejotilla taitaa vain MLP olla.

Käyttösähkö on muuten yksi pirulainen. Helposti se hiipii ylös vuosi vuodelta kun kaikenmaailman himmeliä tulee itsekkin hankittua.
 

Jolberious

Vakionaama
Köh, aurinkopaneelia katolle, niin käyttösähkön osuus pienenee melkoisesti.

(sarkastinen vitsi)
Vai tullaanko tässä tilanteeseen, että maalämpömies kyllä kairaa 10 000eur reiän, ettei IVLP tarvitse asentaa, mutta paneeleihin ei rahat enää riitä ;D (/sarkastinen vitsi)
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • Valvoja
  • #47
Köh, aurinkopaneelia katolle, niin käyttösähkön osuus pienenee melkoisesti.

(sarkastinen vitsi)
Vai tullaanko tässä tilanteeseen, että maalämpömies kyllä kairaa 10 000eur reiän, ettei IVLP tarvitse asentaa, mutta paneeleihin ei rahat enää riitä ;D (/sarkastinen vitsi)
Tulee ne paneelit... täytyy eka kutsua sähkäri paikalle katsomaan taulua että miten saa liitettyä kun kesku ei ole talossa kiinni (=menee kaivamiseksi)

Taloussähköstä tulee melkein 1kw lämmitysteho. Ei ihme että näin pluskeleillä MLP menee vähällä, kun vettäkin menee sen verran kuukaudessa kuin meillä viikossa. :)
Taloussähkö taitaa mennä ylilämmöksi niiltä osin kun ei ole pohjakulutusta koska vesikiertoinen lattialämmitys ei reagoi piikkeihin. En viitsi alkaa käyrää laskemaan kun lattiat kylmenee. Tätä asiaa korjaamaan tulee Uponor Smatrix (automaattisesti säätyvä & moduloiva jakotukki) kunhan saan vain muut asiat pois tieltä. Nyt kämpässä on ehkä turhan lämmin, 24C. Asteella vois tiputtaa.
 
Viimeksi muokattu:

roots

Vakionaama
Köh, aurinkopaneelia katolle, niin käyttösähkön osuus pienenee melkoisesti.

(sarkastinen vitsi)
Vai tullaanko tässä tilanteeseen, että maalämpömies kyllä kairaa 10 000eur reiän, ettei IVLP tarvitse asentaa, mutta paneeleihin ei rahat enää riitä ;D (/sarkastinen vitsi)
Juuri niin, ne ropposet sinne millä on eniten vaikutusta...että pääsee tienaamaan nopeiten seuraavia pienempiä portaita ... ;)
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • Valvoja
  • #49
Lokakuu 2019

Keskilämpötila: 5,2 ˚C
Lämmitystarveluku: 367

Kaikki sähkö: 936 kWh
Lämmitys & lämminvesi 269 kWh @ Nibe F1255in

Tuotettu energia 1 476 kWh @ Nibe F1255out
- Lämmin käyttövesi (LV): 92 kWh
- Lämmitys (L): 1 384 kWh
- COP: 5,50
- Käynnistyksiä: 17 krt

LTO / kk: 65 kWh
Taloussähkö / kk: 602 kWh
Taloussähkö / vrk: 19 kWh

Mutama huomio: edeleenkin kaksi kauinmaista makuuhuonetta on viileitä, n 20C. Nibe säätää kiertovesipumpun nopeutta oletettavasti meno/paluun deltan mukaan mutta kun kämpässä on 70m2 laattaa niin kiertovesipumpun nopeus laskee tarpeettomasti koska laatan lämmönluvutus on ylivoimaisen suuri. Laitoin nyt pumpun 70% nopeudelli mikä tarkoittaa virtausta n. 900l/h. Mutta ei se kesää tuonut tilanteeseen. Summasumarum: lattialämmön suunitelijalta on puuttunut kokemus laattalattioista isoissa tiloissa.

Olohuonee ja keittiön jakotukit on kuristettu aika minimiin ja lämpöä on se 23C.
 
Viimeksi muokattu:

roots

Vakionaama
Mutama huomio: edeleenkin kaksi kauinmaista makuuhuonetta on viileitä, n 20C. Nibe säätää kiertovesipumpun nopeutta oletettavasti meno/paluun deltan mukaan mutta kun kämpässä on 70m2 laattaa niin kiertovesipumpun nopeus laskee tarpeettomasti koska laatan lämmönluvutus on ylivoimaisen suuri. Laitoin nyt pumpun 70% nopeudelli mikä tarkoittaa virtausta n. 900l/h. Mutta ei se kesää tuonut tilanteeseen. Summasumarum: lattialämmön suunitelijalta on puuttunut kokemus laattalattioista isoissa tiloissa.
Eikös tuohon deltaan ole mitään parametria pieneen säätöön ja toisaalta auttaiskos lattiapiirien virtagussäätöjen pieni viilaus?
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • Valvoja
  • #51
Eikös tuohon deltaan ole mitään parametria pieneen säätöön ja toisaalta auttaiskos lattiapiirien virtagussäätöjen pieni viilaus?
Täytyy tutkailla pääseekö deltaa rukkaamaan. Virtaamat on säädetty ja hionosäätä jatkuu mutta säätövarat on kyllä pääsosin käytetty. Täytyy vuokrata lämpökamera ja katsoa onko lämpövuotoja.
 

kotte

Hyperaktiivi
Olohuonee ja keittiön jakotukit on kuristettu aika minimiin ja lämpöä on se 23C.
Tuon saisi kuntoon, jos keittiön ja olohuoneen piireissä olisi ON/OFF-tyyppiset termostaattiventtiilit, jotka katkaisevat virtauksen täysin, jos tila alkaa olla asteen verran tavoitetta lämpimämpi.

Sanokoon periaate mitä hyvänsä, tilan lisälämmittäminen tilanteessa, jos se on jo turhan lämmin muutenkin ei ole ratkaisu. Jos tällainen tila rajataan hetkeksi pois lämmityskierrosta, kiertopumpun ajama virtaus hakeutuu sinne, missä tarvetta on enemmän ja säädettävä pumppu kyllä osaa valita järkevän kierrosnopeuden jäähtymän perusteella, kunhan merkittävä määrä piirejä säilyy koko ajan mukana.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • Valvoja
  • #53
Tuon saisi kuntoon, jos keittiön ja olohuoneen piireissä olisi ON/OFF-tyyppiset termostaattiventtiilit, jotka katkaisevat virtauksen täysin, jos tila alkaa olla asteen verran tavoitetta lämpimämpi.

Sanokoon periaate mitä hyvänsä, tilan lisälämmittäminen tilanteessa, jos se on jo turhan lämmin muutenkin ei ole ratkaisu. Jos tällainen tila rajataan hetkeksi pois lämmityskierrosta, kiertopumpun ajama virtaus hakeutuu sinne, missä tarvetta on enemmän ja säädettävä pumppu kyllä osaa valita järkevän kierrosnopeuden jäähtymän perusteella, kunhan merkittävä määrä piirejä säilyy koko ajan mukana.
No, on-off termaria ei tule ennen kun olen kokeillut portaattomasti säätyvää toimilaitetta. Haluan pitää lattiat lämpöisinä.
 

Jolberious

Vakionaama
Onko noita liian lämpöisiä huoneita paluupuolelta yhtään mahdollista kiristää?
Itellä on muutama 1/:eek:san auki ainoastaan ja yksi linja täysin auki. Muut siltä väliltä haettuna.
Lattialaatalla olevaa pinta-alaa about 100m2 ja vähän vajaa 100m2 on sitten muovimatolla.
Huoneissa asteen tarkkuudella lämpötilat(pl. Suihkutila) kun termarit on auki. Makkareissa on termareilla vähän rajoitettu kiertoa (lämmöt pari astetta alle yleisten tilojen, suihkussa taas pari astetta korkeampi kuin yleisissä tiloissa).
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Virtaamat on säädetty ja hionosäätä jatkuu mutta säätövarat on kyllä pääsosin käytetty. Täytyy vuokrata lämpökamera ja katsoa onko lämpövuotoja.
Onko säädetty suunnittelijan arvoilla, ei ne välttämättä toimi.

Eikö tuo nyt korjaannu kun yksinkertaisesti kuristat ylilämpimien tilojen kiertoa.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • Valvoja
  • #57
Onko noita liian lämpöisiä huoneita paluupuolelta yhtään mahdollista kiristää?
Itellä on muutama 1/ :eek: san auki ainoastaan ja yksi linja täysin auki. Muut siltä väliltä haettuna.
Lattialaatalla olevaa pinta-alaa about 100m2 ja vähän vajaa 100m2 on sitten muovimatolla.
Huoneissa asteen tarkkuudella lämpötilat(pl. Suihkutila) kun termarit on auki. Makkareissa on termareilla vähän rajoitettu kiertoa (lämmöt pari astetta alle yleisten tilojen, suihkussa taas pari astetta korkeampi kuin yleisissä tiloissa).
Minkä lämpöistä vettä menee 0 ja -10?
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • Valvoja
  • #59
Marraskuu 2019
Keskilämpötila: 1,7 ˚C
Lämmitystarveluku: 457

Kaikki sähkö: 967 kWh
Lämmitys & lämminvesi 354 kWh @ Nibe F1255in

Tuotettu energia 1 789 kWh @ Nibe F1255out
- Lämmin käyttövesi (LV): 95 kWh
- Lämmitys (L): 1 694 kWh
- COP: 5,05
- Käynnistyksiä: 5 krt

LTO / kk: 53 kWh
Taloussähkö / kk: 560 kWh
Taloussähkö / vrk: 18 kWh
 

juhanahm

Aktiivinen jäsen
Tekisi mieli verrata kulutuksiasi omiini. Eli marraskuussa MLP käytti lämmityksen tekoon 264kwh sähkö ja käyttöveden 25,9kwh. Kaikki sähkö oli 1100kwh. Minulla on puukiuas joka laskee sähkönkulutusta, mutta märkätiloissa on sähkökaapeli lattiassa, joka taas nostaa sitä. Minulla jäi viime kuussa nuo sähkömittarit lukematta, joten pitää odottaa vaikka viikko ja ottaa väliluenta. Sisälämpötila on 22. Yritän tässä sanoa että COP on sulla parempi kuin minulla, mutta minulla menee vähempi sähköä MLP:n.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • Valvoja
  • #61
Tekisi mieli verrata kulutuksiasi omiini. Eli marraskuussa MLP käytti lämmityksen tekoon 264kwh sähkö ja käyttöveden 25,9kwh. Kaikki sähkö oli 1100kwh. Minulla on puukiuas joka laskee sähkönkulutusta, mutta märkätiloissa on sähkökaapeli lattiassa, joka taas nostaa sitä. Minulla jäi viime kuussa nuo sähkömittarit lukematta, joten pitää odottaa vaikka viikko ja ottaa väliluenta. Sisälämpötila on 22. Yritän tässä sanoa että COP on sulla parempi kuin minulla, mutta minulla menee vähempi sähköä MLP:n.
Tiedän... olen huomannut saman. COP ei korreloi kulutusta. Meillä sisälämpötila on 23-24C ja lattiat lämpimät. Viimme vuonna meni vähemmän sähkö ja COP oli huonompi. En nyt aio tehdä asialle mitään koska omat ja vaimon jalat tykkää. Ajatuksena on automatisoida jakotukkien virtauksen säätö joskus tulevaisuudessa.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • Valvoja
  • #62
Joulukuu 2019
Keskilämpötila: 1,4 ˚C
Lämmitystarveluku:

Kaikki sähkö: 1 043 kWh
Lämmitys & lämminvesi 344 kWh @ Nibe F1255in

Tuotettu energia 1 602 kWh @ Nibe F1255out
- Lämmin käyttövesi (LV): 109 kWh
- Lämmitys (L): 1 493 kWh
- COP: 4,66
- Käynnistyksiä: 10 krt

LTO / kk: 54 kWh
Taloussähkö / kk: 645 kWh
Taloussähkö / vrk: 21 kWh

Vesi: 5m3
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • Valvoja
  • #63
Tammikuu 2020
Keskilämpötila 1,9 ˚C
Lämmitystarveluku:

Kaikki sähkö: 957 kWh
Lämmitys & lämminvesi 350 kWh @ Nibe F1255in

Tuotettu energia 1 563 kWh @ Nibe F1255out
- Lämmin käyttövesi (LV): 109 kWh
- Lämmitys (L): 1 454 kWh
- COP: 4,46
- Käynnistyksiä: 10 krt

LTO / kk: 53 kWh
Taloussähkö / kk: 555 kWh
Taloussähkö / vrk: 18 kWh

Vesi: 5m3
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • Valvoja
  • #67
Millai kaivossa lämmöt nyt kun kone käy aina kevyesti?

Minulla ensimmäinen kierros tulee yhä 5 asteisena koneeseen.
Nyt just
- liuos pumpulle tulo 5C
- liuos kaivoon meno/paluu 1,4C
- liuospumppu 6%
- menovesi 29,7
- paluuvesi 27,6
- kiertopumppu 55% ja virtaama 12,6 l/min (0,21 l/s tai 756 l/h)
- kompresori 27%
- kokonaisottoteho 350W.
 
Viimeksi muokattu:

juhanahm

Aktiivinen jäsen
Mitäs Espejot sinulla tulee kaivosta noin keskimäärin. Minulla tulee noin 4-4,5 jos vaikka katsoo viimeistä viikkoa. Vielä yksi kuukausi niin tulee vuosi täyteen. Minulla tammikuussa tuli käynnistyksiä keskimäärin yksi per vuorokausi. Käytän kohtuu vahvaa huonekompensointia, joka tuon käytännössä aiheuttaa. MLP vienyt tammikuussa sähköä 299,8kwh
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • Valvoja
  • #69
Mitäs Espejot sinulla tulee kaivosta noin keskimäärin. Minulla tulee noin 4-4,5 jos vaikka katsoo viimeistä viikkoa. Vielä yksi kuukausi niin tulee vuosi täyteen. Minulla tammikuussa tuli käynnistyksiä keskimäärin yksi per vuorokausi. Käytän kohtuu vahvaa huonekompensointia, joka tuon käytännössä aiheuttaa. MLP vienyt tammikuussa sähköä 299,8kwh
Voi jossakin vaihees katsoa logista mutta suunnillee 4 ja 1 jos desimaalit unohdetaan. Meillä kulutusta nostaa ylilämpö mutta koska kyse muutamasta hassusta eurosta niin kärsin tappiot kunnes saan kunnon säädön. Termarit olen säätäny pois... käytännössä.
 

jmaja

Vakionaama
Oon itseasiassa miettynyt että mitä jos ajais konetta enemmän on-off tyyliin... kaivo sais levätä :rolleyes:
Mahtaako tuossa olla mitään järkeä invertterillä? Ilmeisesti invertterin paras COP tulee yleensä nimellisteholla? Nimellisteho on usein n. puolet maksimista ja minimiteho taas n. kolmasosa. Saisiko paremman COP ajamalla on-off nimellisteholla, kun tarve vastaa alle nimellistehoa?

Kaivon kannalta tuskin tilanne on tuo. Jos nimellisteho on 1,5xmin ja min teholla kone kävisi jatkuvasti, nimellisteholla kone kävisi 2/3 ajasta. Jos idea on ottaa vain "kaivollinen" kerralla, jää lepoaika varsin lyhyeksi. Jos ajetaan paljon pidempään kuin kaivollinen, laskee keruun tulo varmasti alemmaksi kuin minimiteholla ajettaessa. Kaivosta otetaan suurempi teho ja lämpötilaero "kallion" ja keruun tulon välillä kasvaa tehon suhteessa.

Täysteholla invertterin COP lienee huonoin. Tyypillisesti keruupumppu ei riitä pitämään keruun dT:tä 3 K:ssa ja muutenkin pumppu taitaa tuolloin olla "ylikierroksilla".

Tuskin COP paranee ajamalla invertteriä on-off tyyliin.

Harva merkki ilmoittaa COP:t eri tehoilla. Viessmann on poikkeus ja lukuja löytyy täältä. Tuossa taulukossa on virheitä. Ainakin -5 C keruun taulukossa COP 3,53:t eivät vastaa tehoista laskettuja.

Täällä monilla on energiamittauksia. Onko mittaustietoa COPista eri kierroksilla eri laitteilla.
 

roots

Vakionaama
Harva merkki ilmoittaa COP:t eri tehoilla. Viessmann on poikkeus ja lukuja löytyy täältä. Tuossa taulukossa on virheitä. Ainakin -5 C keruun taulukossa COP 3,53:t eivät vastaa tehoista laskettuja.
Onhan nuo cop luvut olemassa eri tehoilla teknisissä dokuissa, ehkä ne pitää erikseen vaatia kun kauppoja hieroo ja uskon että ne saa kun vaan jaksaa vaatia. Näin vilaukselta tämmösen Thermia Calibran luvut ja siinä parasta antia oli alpään teho, en muista tarkkaan mikä oli teho absoluuttisesti tai % (4 arvoa muistaakseni oli annettu), koko muu tehoalue oli ~samaa coppia...taisi olla @B0W35 arvot.
 

jmaja

Vakionaama
Onhan nuo cop luvut olemassa eri tehoilla teknisissä dokuissa, ehkä ne pitää erikseen vaatia kun kauppoja hieroo ja uskon että ne saa kun vaan jaksaa vaatia. Näin vilaukselta tämmösen Thermia Calibran luvut ja siinä parasta antia oli alpään teho, en muista tarkkaan mikä oli teho absoluuttisesti tai % (4 arvoa muistaakseni oli annettu), koko muu tehoalue oli ~samaa coppia...taisi olla @B0W35 arvot.
En ole moisia saanut vielä miltään merkiltä. Nibellä sentään on tehokäyrät eri keruulämmöillä asennusohjeessa. Boschilla ei ole enkä ole kysymällä saanut, ainakaan vielä. Thermia vaikuttaa kaikista salamyhkäisemmältä ja noitahan ei edes saa ostaa ilman asennusta.

Löytyyhän noista energiamerkinnän tiedot, mutta niistä ei taida ihan helpolla saada tuota COP-tietoa?

Tuo F1255-6 on vielä erikoinen tapaus sinällään, että siitä saa n. 8 kW, mutta sitä kuitenkin myydään 6 kW vehkeenä ja energiatodistus on tehty 6 kW mitoituksella. Asennusohjeessa sen käyttöalueessa on oma 75% viivansa. Voisiko rivien välistä lukea, että tuo yli 6 kW teho ei toimi kovinkaan hyvin?
 

roots

Vakionaama
Löytyyhän noista energiamerkinnän tiedot, mutta niistä ei taida ihan helpolla saada tuota COP-tietoa?
Siis nimenomaan ne kaivettiin mulle näkyviin ruudulle kun niitä kysyin nähtäville, mutta ei luvattu tiedostona...no ehkä olisi saanut jos tosisaan kauppoja tekemässä olisi.
Nuo on kyllä oleelliset luvut kun sovittelee invertteri pumppua omaan tehoprofiiliin, ei sillä invertterilläkään kannata tykillä ampua...
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • Valvoja
  • #75
Siis nimenomaan ne kaivettiin mulle näkyviin ruudulle kun niitä kysyin nähtäville, mutta ei luvattu tiedostona...no ehkä olisi saanut jos tosisaan kauppoja tekemässä olisi.
Nuo on kyllä oleelliset luvut kun sovittelee invertteri pumppua omaan tehoprofiiliin, ei sillä invertterilläkään kannata tykillä ampua...
Mitä ruudulla näkyi... että paras COP saavutetaan jossain min ja max tehon välilimaastossa?
 

Jolberious

Vakionaama
@Espejot tapauksessa paras COP saavutetaan koneen nimellisteholla, eli 6kW. Tämä mallihan on ohjelmallisesti rajattu alaspäin, tarvittaessa valikosta saa klikattua 8kW tehon annon päälle.
 

jmaja

Vakionaama
@Espejot tapauksessa paras COP saavutetaan koneen nimellisteholla, eli 6kW. Tämä mallihan on ohjelmallisesti rajattu alaspäin, tarvittaessa valikosta saa klikattua 8kW tehon annon päälle.
Asennusohjeessa on 0/35 COP annettu 3,15 kW nimellisteholla EN 14511 mukaisesti. 6 kW on nimellinen mitoitusteho, mutta eihän noin mitoittaen juuri 6 kW tehoa käytetä. Tai käytetään se muutama prosentti vuodesta, kun tarvitaan suunnilleen mitoitustehoa.

Onko @Jolberious tietoa F1255-sarjan COPeista eri kierroksilla 0/35 tai muissa vakio-olosuhteissa?
 
Ylös Bottom