Nibe F470 Pilp lämmityksen säätö ja ilp

[Tuceman]

Moi!
Meillä on Niben F470, joka on uudessa talossa nyt vuoden verran toiminut. Viime talvi oli kuitenkin säätöjen kanssa hakemista, enkä saanut talon sisälämpötilaa kunnolla laskemaan pelkästään huonetermareilla. Näin ollen takasta ei oikein saatu hyötyä, kun pilp lattialämpö piti lämpöjä ylhäällä. Ilmeisesti huoneiden termarit pitää vaan laskea tosi alhaiseen arvoon vai mikä on oikea tapa, jotta saisi hyödyn takasta?

Lisäksi asensimme Midean ilpin jäähdytykseen, mutta ajatus nyt sitäkin käyttää lämmitykseen. Eli yksi palikka lisää, jota pitäisi tuon Niben ja takan kanssa käyttää. Haluaisin ohjeita ja vinkkejä siitä, miten kannattaa toimia?

 

[Mikki]

Se ei välttämättä ole pelkkä lattialämpö. Tuloilman säätö on F470:ssä vähän kimuranttia, mutta käytännössä joku 17-19C olisi hyvä lämpötila. Jos et ole asetuksiin koskenut, niin se lämpötila voi olla "mitä vain".

Nimittäin kyllähän näin muuten huonetermareilla pitäisi saada rajattua lämpötilaa. Jos kuitenkin tuloilma on vaikka +25C niin lämmittäähän se huonetta.

 

[Tuceman]

Se ei välttämättä ole pelkkä lattialämpö. Tuloilman säätö on F470:ssä vähän kimuranttia, mutta käytännössä joku 17-19C olisi hyvä lämpötila. Jos et ole asetuksiin koskenut, niin se lämpötila voi olla "mitä vain".

Nimittäin kyllähän näin muuten huonetermareilla pitäisi saada rajattua lämpötilaa. Jos kuitenkin tuloilma on vaikka +25C niin lämmittäähän se huonetta.

Totta, tuloilma pitäisi olla kyllä muistaakseni 19. Saatiin myös huoneiden lämpöä laskemaan, kun vedettiin ihan reilusti alaspäin tavoitelämpötilaa.

Nyt on vähän hankala tuon ilmalämpöpumpun kanssa, kun en oikein tiedä, miten siitä saisi parhaan hyödyn? Kämppä kun tuntuu pysyvän melko lämpimänä ilman sitäkin. Pitääkö se vaan laittaa puhaltamaan lämpöä ja olettaa, että pilp ottaa siitä tulleen lämmön hyödyksi? Vaikka huonetermareissa on tavoite 19-20 niin lämpö on 21-22. Siksi tuntuu hassulta laittaa tuon 22 päälle vielä ilmalämpöpumppu puhaltamaan.

 

[Mikki]

No loivempi lämpökäyrä niin kyllä se tupa alkaa viilenemään. Ja sitten töydentää lämmitystä ILPllä.

 

[pökö]

Naapuriin tulossa sama setti uuteen taloon. Saas nähdä millainen kamppailu siellä on säötöjen kanssa

 

[Mikki]

Naapuriin tulossa sama setti uuteen taloon. Saas nähdä millainen kamppailu siellä on säötöjen kanssa

Eihän tuossa laitteessa ole mitään ihmeellistä säädettävää. Mutta jos olet naapurin kanssa väleissä niin suosittele sille että asennuttaa patteriventiilin sen RN1 säätövivun tilalle. Ja anturi tuloilmaputkeen.

Se lienee ko vehkeen hankalin ominaisuus. Muutenhan se on ihan yhtä helppo säätää kuin muutkin Niben pumput.

TA TRV 300 Termostaatti 6–27 °C, irtoanturilla

Termostaatti irtoanturilla, M30 x 1,5 liitännällä ja säätöalueella 6–27 °C.

www.staypro.fi

 

[Tulihäntä]

Saatiin myös huoneiden lämpöä laskemaan, kun vedettiin ihan reilusti alaspäin tavoitelämpötilaa.

Eikai siellä ole huonetermostaatti päällä? Eli onko valikossa sisäilmasto -> lämpötila lukemana X astetta C vai pelkkä säädettävä korjausarvo?

 

[Tuceman]

Eikai siellä ole huonetermostaatti päällä? Eli onko valikossa sisäilmasto -> lämpötila lukemana X astetta C vai pelkkä säädettävä korjausarvo?

Muistaakseni se arvo on vain -1. Koitin sitä myös pari napsua laskea talvella. Se vaikutti kyllä lämpötilaan ehkä asteen, mutta ymmärsin, että silloin käyttöveden lämpötila laskee, ja niin myös mielestäni kävi eli suihkusta ei tullut kunnolla kuumaa? Laitoin siis koneelta kaikki takaisin. Lämpökäyrää kun en osaa säätää, enkä viitsisi uuden talon laitetta kokeilemalla sotkea. Onkohan siihen jotain helppoja ohjeita olemassa?
Nyt oli yön ilp päällä ja puhalteli 21 asteista ilmaa, mutta silti sisälämpötila korkealla. Yli 22 asteessa.

Käsittääkseni siis homma pitäisi saada pelaamaan niin, että pelkkä nibe pilp pitää lattialämmöillä talon vähän viileän tuntuisena. 19-20 astetta olis hyvä. Sitten nostaisin sen lämmön ilp ja takka kombolla sinne 21-22 asteeseen. Tällöin lämpö saataisiin aikaan muulla kuin nibellä, ja paremmalla hyötysuhteella. Olenko väärässä?

 

[Mikki]

Ei se ole mitään "sotkemista" että tutustuu lämmityslaitteen toimintaan ja kokeilee miten muutokset vaikuttaa omassa talossa. Lisäksi kun laitteen ymmärtää paremmin on levollisempi mieli muutenkin.

Usko pois että kun rohkeasti vain testaat esimerkiksi lömmityskäyrän loivennusta niin mitään katastrofia ei käy. Ota vaikka valokuva asetuksista ennen muutoksia. Ja muuta yhtä asiaa kerralla.

Usein noiden laitteiden asetukset on vain sinnepöin asentajan jäljiltä.

 

[Jule]

Uusissa taloissa noi koneet myös säädetään yleensä todella lämpimälle, kun erityisesti taloyhtiöistä muuttavat itkevät kun on kylmä, kun ovat tottuneet siihen 26°C sisäilmaan. Okt:sta muuttava ja itse lämmityksestään maksanut osaa yleensä säätää heti lämpöä pienemmälle.

Nibessähän sitä huoneanturia ei suositella lattialämmityksen kanssa käytettävän ollenkaan, jos siellä se on, niin käytännössä se soveltuu lähinnä lämpötilan etätarkkailuun.

 

[Tuceman]

Uusissa taloissa noi koneet myös säädetään yleensä todella lämpimälle, kun erityisesti taloyhtiöistä muuttavat itkevät kun on kylmä, kun ovat tottuneet siihen 26°C sisäilmaan. Okt:sta muuttava ja itse lämmityksestään maksanut osaa yleensä säätää heti lämpöä pienemmälle.

Nibessähän sitä huoneanturia ei suositella lattialämmityksen kanssa käytettävän ollenkaan, jos siellä se on, niin käytännössä se soveltuu lähinnä lämpötilan etätarkkailuun.

Miten tuo huonekohtainen lämpötila tulisi sitten säätää? Kun laitan sieltä langattomasta huoneen säädöstä alaspäin lämpöä niin saan huoneen lämpötilaa alaspäin, mutta silti se näyttää, että lattiassa kiertää esimerkiksi 23 asteinen vesi, vaikka laitan lämpötavoitteeksi 20. Toi laitteen käyttö on aika mysteeri. Ilmeisesti pitää noihin käyriin jotenkin tutustua, jos se on se tapa, jolla saan hyötyä sitten takasta ja ilpistä.

 

[Mikki]

Periaatteessa huonetermostaateilla pitäisi vain laskea lämpötilaa ja kääntämällä termostaatit +30C asetukselle, pitäisi talossa olla ensin se haluttu lämpötila esimerkiksi +21C ja sen pysyä kaikilla keleillä.

Sitten jos haluaisi yhdessä huoneessa tiputtaa lämpöä, siellä voisi naputtaa termarista pari astetta pois.

Monesti nuo termarit ymmärretään väärin vesikiertoisessa lämmityksessä. Nehän eivät voi lämpöä lisää, vaan ne voivat vaan avata virtausta tai sulkea sitä. Käytännössä siis vain alentaa lämpötilaa, koska normaalitilanteessa termostaatti pitäisi olla täysin auki.

Se miten tuo yleensä asennetaan on, että lämpöpumppu puskee aivan liian lämmintä vettä kiertoon ja sitten termariparat yrittää jarruttaa sitä lämpöä ja pahimmillaan ne ei edes saa kiertoa niin pienellle kuin tarvitsisi ja sitten tuvassa on liian lämmin.

 

[Lappanen]

Nibessähän sitä huoneanturia ei suositella lattialämmityksen kanssa käytettävän ollenkaan, jos siellä se on, niin käytännössä se soveltuu lähinnä lämpötilan etätarkkailuun.

Riippuu varmasti kohteesta ja miten keskeiselle paikalle huoneanturi on sijoitettu. Itsellä tuo toimii oikein hyvin, kun sitä uskalsin kokeilla. Varaavat lattiat betonipinnalla. Tuon saa mielestäni hyvin säätöihin, kunhan ensin on hakenut lämpökäyrän kohdalleen ja sitten huoneanturin herkkyyttä voi säätää, eli miten jyrkästi se säätää lämpökäyrää sisälämmön etääntyessä tavoitearvosta. Kannattaa siis kokeilla varsinkin jos takka tai aurinko tykkää lämmitellä kämppää satunnaisesti, mutta ensin tosiaan se lämpökäyrä kohdilleen.

 

[Tuceman]

Riippuu varmasti kohteesta ja miten keskeiselle paikalle huoneanturi on sijoitettu. Itsellä tuo toimii oikein hyvin, kun sitä uskalsin kokeilla. Varaavat lattiat betonipinnalla. Tuon saa mielestäni hyvin säätöihin, kunhan ensin on hakenut lämpökäyrän kohdalleen ja sitten huoneanturin herkkyyttä voi säätää, eli miten jyrkästi se säätää lämpökäyrää sisälämmön etääntyessä tavoitearvosta. Kannattaa siis kokeilla varsinkin jos takka tai aurinko tykkää lämmitellä kämppää satunnaisesti, mutta ensin tosiaan se lämpökäyrä kohdilleen.

Onko huoneanturi se valkoinen, jossa ei ole näyttöä? Ja huoneissa sitten erikseen termostaatti/langaton säätö? Toimiiko homma siis myös niin, että lämpökäyrällä säädetään ensin sisälämpö vähän alakanttiin ja sitten voin ilp:lla nostaa sitä ylemmäs, jolloin se ilp tai takka tekee sen työn?

 

[Lappanen]

Huoneanturi on nibeissä valkoinen boksinjonka sisällä anturi. Tuo ohjaa suoraan (haluttaessa) lämpökäyrää sen mukaan kuinka kaukana sen mittaama huonelämpö on halutusta lämmöstä. Huoneissa sitten voi olla omat termarit kuristamassa niiden piirien virtausta.

Homma toimii noin kuin sanoit, eli lämpökäyrä haetaan niin että (huonetermarit täydellä pyynnillä) kämpässä on tasaseen haluttu lämpötila kaikilla ulkolämpötiloilla. Haluttu lämpötila voi myös olla matalampi jos takalla/ilpillä haluaa sitten ne pari lisäastetta.

Huoneanturi sitten vähän automatisoi hommaa, eli voit asettaa siihen halutuksi huonelämmöksi vaikka 23C ja lämpöpumppu pitää sen siinä. Jos takka/ilp tai vaikka aurinko kuitenkin nostattaa sisälämpöjä, niin huoneanturin avustuksella lämpöpumppu pudottaa lämpökäyrää niin että huonelämpö tippuu (tai ei ainakaan lämpöpumpun takia enää nouse) lähemmäs haluttua 23C astetta.

 

[Tuceman]

Huoneanturi on nibeissä valkoinen boksinjonka sisällä anturi. Tuo ohjaa suoraan (haluttaessa) lämpökäyrää sen mukaan kuinka kaukana sen mittaama huonelämpö on halutusta lämmöstä. Huoneissa sitten voi olla omat termarit kuristamassa niiden piirien virtausta.

Homma toimii noin kuin sanoit, eli lämpökäyrä haetaan niin että (huonetermarit täydellä pyynnillä) kämpässä on tasaseen haluttu lämpötila kaikilla ulkolämpötiloilla. Haluttu lämpötila voi myös olla matalampi jos takalla/ilpillä haluaa sitten ne pari lisäastetta.

Huoneanturi sitten vähän automatisoi hommaa, eli voit asettaa siihen halutuksi huonelämmöksi vaikka 23C ja lämpöpumppu pitää sen siinä. Jos takka/ilp tai vaikka aurinko kuitenkin nostattaa sisälämpöjä, niin huoneanturin avustuksella lämpöpumppu pudottaa lämpökäyrää niin että huonelämpö tippuu (tai ei ainakaan lämpöpumpun takia enää nouse) lähemmäs haluttua 23C astetta.

Kiitos! Tämä oli selkeä. Nyt pitää siis seuraavaksi tutkia käyriä ja niiden säätöä!
Näenkö muuten jostain, onko lattiaan menevä veden lämpötila oikea? Voiko siinä olla jotain ongelmallista? Vai miksi huoneanturit näyttää, että lattia tai vesi siellä olisi 23 astetta, vaikka huoneessa olisi tavoite vain 20?

 

[Jule]

Kiitos! Tämä oli selkeä. Nyt pitää siis seuraavaksi tutkia käyriä ja niiden säätöä!
Näenkö muuten jostain, onko lattiaan menevä veden lämpötila oikea? Voiko siinä olla jotain ongelmallista? Vai miksi huoneanturit näyttää, että lattia tai vesi siellä olisi 23 astetta, vaikka huoneessa olisi tavoite vain 20?

Yleensä ne huonetermostaatit eivät näytä lattian lämpötilaa vaan jos jotain näyttävät niin huoneen ilman lämpötilan.

Nibestä näkee tietysti lattiaan menevän veden lämpötilan, mutta huonetermareilla ei siihen vaikuteta, vaan huonetermari vaan sulkee kyseisen huoneen vesihanan.

 

[Lappanen]

Kiitos! Tämä oli selkeä. Nyt pitää siis seuraavaksi tutkia käyriä ja niiden säätöä!
Näenkö muuten jostain, onko lattiaan menevä veden lämpötila oikea? Voiko siinä olla jotain ongelmallista? Vai miksi huoneanturit näyttää, että lattia tai vesi siellä olisi 23 astetta, vaikka huoneessa olisi tavoite vain 20?

Lattiaan menevä lämpötila ja lämpökäyrän jyrkkyys määräytyy lattiamateriaalin ja talon mukaan, eli se pitää vaan kokeilla. Mitä paremmin lämpöä johtava lattia (laatta, betoni) sitä matalampi menolämpötila lattiaan riittää. Jos talo harakanpesä, lämpökäyrä jyrkempi, jne. Yleensä ns. nykyaikaisessa lattialämpötalossa lämpökäyrä on jotain välillä 1-3 ja sitten hienosäätö +- jotain päälle jos tarvis. Jossain tapauksissa, kuten itsellä, piti tehdä lämpökäyrä itse kun se ei nollakeleillä ole ihan lineaarinen, johtunee isoista ikkunoista tai jostain muusta.

Mutta homma lähtee tulille siitä, että odottelet vaikka pikkupakkasia, ruuvaat kaikki termarit täysille (itsellä niitä ei ole ollenkaan, olen jakotukeista tasapainottanut huoneisiin tasaiset lämpötilat) ja laitat vaikka lämpökäyräksi 2 tai 3 ja odottelet päivän-kaksi, jos liian kuuma/kylmä niin tiputat/nostat lämpökäyrää ja taas odottelet päivän-pari. Nibessä on myös ohjeet ?-merkin kohdalla lämpökäyrävalikossa hommaan.

Rohkeasti vaan kokeilemaan, yksi muutos kerrallaan ja tarpeeksi aikaa että tilanne tasoittuu ennen seuraavaa muutosta. Tuossa alkaa pikkuhiljaa päästä jyvälle asioista ja lopulta sitä lämpöpumppua huomaa hienosäätävänsä ihan harrastuksena

 

[Tuceman]

Lattiaan menevä lämpötila ja lämpökäyrän jyrkkyys määräytyy lattiamateriaalin ja talon mukaan, eli se pitää vaan kokeilla. Mitä paremmin lämpöä johtava lattia (laatta, betoni) sitä matalampi menolämpötila lattiaan riittää. Jos talo harakanpesä, lämpökäyrä jyrkempi, jne. Yleensä ns. nykyaikaisessa lattialämpötalossa lämpökäyrä on jotain välillä 1-3 ja sitten hienosäätö +- jotain päälle jos tarvis. Jossain tapauksissa, kuten itsellä, piti tehdä lämpökäyrä itse kun se ei nollakeleillä ole ihan lineaarinen, johtunee isoista ikkunoista tai jostain muusta.

Mutta homma lähtee tulille siitä, että odottelet vaikka pikkupakkasia, ruuvaat kaikki termarit täysille (itsellä niitä ei ole ollenkaan, olen jakotukeista tasapainottanut huoneisiin tasaiset lämpötilat) ja laitat vaikka lämpökäyräksi 2 tai 3 ja odottelet päivän-kaksi, jos liian kuuma/kylmä niin tiputat/nostat lämpökäyrää ja taas odottelet päivän-pari. Nibessä on myös ohjeet ?-merkin kohdalla lämpökäyrävalikossa hommaan.

Rohkeasti vaan kokeilemaan, yksi muutos kerrallaan ja tarpeeksi aikaa että tilanne tasoittuu ennen seuraavaa muutosta. Tuossa alkaa pikkuhiljaa päästä jyvälle asioista ja lopulta sitä lämpöpumppua huomaa hienosäätävänsä ihan harrastuksena

Hienoa! Kiitän kallisarvoisista vinkeistä. Tällä edetään ja sitten vielä tuo ilp sen jälkeen mukaan peliin. Katsotaan kuinka onnistuu.

 

[Hempuli]

Rohkeasti vaan kokeilemaan, yksi muutos kerrallaan ja tarpeeksi aikaa että tilanne tasoittuu ennen seuraavaa muutosta. Tuossa alkaa pikkuhiljaa päästä jyvälle asioista ja lopulta sitä lämpöpumppua huomaa hienosäätävänsä ihan harrastuksena

Komppaan tätä. Eikä ole liioteltua pitää päiväkirjaa muutoksista, varsinkin jos on ihan normi miesmuisti.

 

[Tuceman]

Nyt lämpökäyrä on tällainen? Valkoisessa pallossa numero 5. Kertooko tämä jotain?

 

[Jule]

31°C käyrä on patteritaloon. Mä lähtisin jotain 22°C käyrää kokeilemaan.

 

[Lappanen]

Turhan jyrkkä käyrä, ei ihme että sisällä kuuma (olettaen että et ole tuota nyt muuttanut). Kokeile vaikka 3-käyrää alkuun muutama päivä.

 

[eepinis88]

Nyt lämpökäyrä on tällainen? Valkoisessa pallossa numero 5. Kertooko tämä jotain?
Näytä liitetiedosto 80057

Laita käyrä 3 ja anna olla toi -1

Sillä kokeile alkuun

Paljo menoveden alin lämpötila ?

 

[Tuceman]

Laita käyrä 3 ja anna olla toi -1

Sillä kokeile alkuun

Paljo menoveden alin lämpötila ?

Hienoa! Laitoin nyt valkoiseen pollukkaan sen numeron 3. Tämä kai kertoo käyrän numeron? Minimi menolämpötila näyttää valikossa 20 astetta. Onkohan se normaali? Asetukset on siis putkarin jäljiltä ja ovat kai tehdasasetuksia, niin luulen.

 

[eepinis88]

Hienoa! Laitoin nyt valkoiseen pollukkaan sen numeron 3. Tämä kai kertoo käyrän numeron? Minimi menolämpötila näyttää valikossa 20 astetta. Onkohan se normaali? Asetukset on siis putkarin jäljiltä ja ovat kai tehdasasetuksia, niin luulen.

Joo se kertoo käyrän numeron

Mulla alin menoveden lämpö on 26, myöskin myös muilla. Sillä ainaskin kesäaikaa pysyy esim kylppäri lattia lämpimänä.

Tohon käyrään mielestäni ei tarvi enää koskea

Tolla lämpötila asetuksella mikä (-1) niin voi laskea tai nostaa jos tuntuu liian kylmältä tai liian lämpimältä.

 

[Tuceman]

Joo se kertoo käyrän numeron

Mulla alin menoveden lämpö on 26, myöskin myös muilla. Sillä ainaskin kesäaikaa pysyy esim kylppäri lattia lämpimänä.

Tohon käyrään mielestäni ei tarvi enää koskea

Tolla lämpötila asetuksella mikä (-1) niin voi laskea tai nostaa jos tuntuu liian kylmältä tai liian lämpimältä.

Okei, katson mitä tällä tapahtuu. Mitä tuo vasen pompula kertoo, kun siinä nyt 26 ja punainen viiva lähtee 20 kohdalta?

Edit. Meillä on myös sellainen ominaisuus, että talo on aika kompaktin kokoinen ja keskeltä taloa kulkee ilmeisesti putket kylppäriin. Tuo reitti on sitten aina talvella lämpimämpi kuin muut lattiat, koska pakkosyöttö kulkee siitä. Se varmaan lämmittää osaltaan taloa, mutta en tiedä onko tällä sitten miten paljon merkitystä kokonaisuuteen.

 

[eepinis88]

Okei, katson mitä tällä tapahtuu. Mitä tuo vasen pompula kertoo, kun siinä nyt 26 ja punainen viiva lähtee 20 kohdalta?

Edit. Meillä on myös sellainen ominaisuus, että talo on aika kompaktin kokoinen ja keskeltä taloa kulkee ilmeisesti putket kylppäriin. Tuo reitti on sitten aina talvella lämpimämpi kuin muut lattiat, koska pakkosyöttö kulkee siitä. Se varmaan lämmittää osaltaan taloa, mutta en tiedä onko tällä sitten miten paljon merkitystä kokonaisuuteen.

käyrä siis näyttää millaista lämpöä kiertoon lähtee milläkin ulkolämpötilalla.

 

[Tuceman]

Joo se kertoo käyrän numeron

Mulla alin menoveden lämpö on 26, myöskin myös muilla. Sillä ainaskin kesäaikaa pysyy esim kylppäri lattia lämpimänä.

Tohon käyrään mielestäni ei tarvi enää koskea

Tolla lämpötila asetuksella mikä (-1) niin voi laskea tai nostaa jos tuntuu liian kylmältä tai liian lämpimältä.

Mikä tuo veden minimilämpötila siis olisi ohjeellisesti oltava? Onkohan tehdasasetus 20 astetta, koska ihmettelisin, miksi putkari olisi sen ruuvannut alaspäin. Oli kyllä kesällä kylppärin lattia aika kylmä, mutta kuivui...

 

[eepinis88]

Mulla ei ohjeellista tietoa, mutta suurinosa pitää 25-27 välillä jos on laatta lattia kylppärissä.

Toi ollu varmaan tehdas asetus.

Asennuksen jälkeen säädöt on mitä on.

 

[juhamat]

Mikä tuo veden minimilämpötila siis olisi ohjeellisesti oltava? Onkohan tehdasasetus 20 astetta, koska ihmettelisin, miksi putkari olisi sen ruuvannut alaspäin. Oli kyllä kesällä kylppärin lattia aika kylmä, mutta kuivui...

Tässäpä muutama koottu neuvo. Asunnon sisällä olevaa lämpötila-anturia minulla ei ole niin en tiedä muuttaako se mitään.

1. Osta Nibe uplink niin voit muuttaa asetuksia netin kautta tietokoneelta ja kännykästä ja näät käppyrät mitä sinun laite tekee ja miten muutokset vaikuttaa käppyröihin. Nibe pitää siis kytkeä kaapelilla nettiin, nettipiuha on niben takana ylhäällä oikeassa laidassa. Maksaa 50e/vuosi. Elä ees mieti säästätkö tässä vaan hanki heti. Opit paljon.

2. Säädä säätöjä rohkeasti. Foorumin kun luet läpi niin löytyy aika hyvät ohjeet. Yleensä ne on rakennuttajan/putkimiehen jäliltä päin helvettiä, niin siihen ei kannata luottaa, mutta toki voit itse töpeksiä lisää.

3. Säädä lämpökäyrä niin että pesuhuoneessa on sopiva lämpö, siellä kai ei ole termostaattia? Kokeile esim 3-0 tai 3+1. Käyrää joutuu säätämään varmasti ennen talvea. Menoveden minimiksi vaikka 26.

4. Etsi lattialämmityksen jakotukki ja katso onko siinä virtaamat säädetty lattialämmityssuunnitelman mukaan. Jos käytät ILP niin kannattaa poistaa termostaatti jakotukin päältä sen huoneen kohdalta missä ILP on ja säätää virtaama pieneksi, jolloin ilman ILPiä ko huoneen lämpötila olisi esim 18 ja ILPillä nostat sen 21. Näin voi tehdä myös muille huoneille missä ovea pidetään yleensä auki. Itse jätän talvella termostaatin taakse huoneet missä nukutaan. Jos tuntuu että joku huone on liian kylmä tai kuuma, tai ei reagoi termariin, niin vika voi olla jakotukin säädöissä tai termarit ristissä jakotukissa.

5. Katso tosiaan että tuloilma ei ole liian kuuma, pidä se alle 20 jos veto ei häiritse. Katso myös ettei se ikinä laske alle 5, mielellään alle 10 ainakaan pitkäksi aikaa. Nyt kun päivällä voi olla +12 ja yöllä +2 niin se pitää joko säätää yön mukaan, säätää joka aamu ja ilta tai hommata tuo patteriventtiili mikä on itselläkin harkinnassa.

6. Jos et jo tehnyt kohtaa 1, tee nyt

 

[Tunturi]

Eikö tuo mene vähän hankalaksi jos uusissa taloissa, missä hyvät eristeet, yritetään sisälämpötilaa arpoa jollain ulkoilman lämpökäyrällä?

Minulla on tiilitalo lattialämmityksellä, VILP ja takka. Joka huoneessa termostaatti. Pumpun korjaaja selitti näistä käyristä ja vittuili kun ulkolämpöanturi on väärässä ilmansuunnassa. Kaverin lähdön jälkeen pudotin lattian menoveden takaisin alimmalle mahdolliselle tasolle (muistaakseni 30 astetta) ja otin käyrän pois käytöstä. Toimii varsin hyvin. Jos tiedän, että aion lämmittää takkaa, pudotan lämmön termareista jo hyvissä ajoin, muuten takan lämmityksellä tulee liian kuuma. Pesuhuoneessa ja pikkuvessassa (laatat) ei ole termaria, ruuvattavalla venttiilillä jakotukista saan lattian juuri oikeanlämpöiseksi. Pieni säätö syksyllä ja keväällä, siinä kaikki.

 

[Lappanen]

Jakotukkien tasapainotus, termarit pois, lämpökäyrä hienosäätöön niin että huonelämpö haluttu joka kelillä +-1C. Itsellä näin + viimeisimpänä huoneanturi joka pitää sisälämmön 1C haarukassa halutusta.

Ei tartte koskea mihinkään säätöihin, no kesällä napautan iv-koneen poistoilman tavoitteeksi viilennyksen takia 20C, kun se talvella on 23C jotta lto lähtee ulkoilman 8C hujakoilla pyörimään. Silloin kun homma rokkaa, lämmityspuolen säätöihin ei mielestäni tarvi koskea missään tilanteessa. Tietysti riippuu talosta, ite kun tekee niin saa just sitä mitä sattuu tulemaan

 

[Mikki]

Eikö tuo mene vähän hankalaksi jos uusissa taloissa, missä hyvät eristeet, yritetään sisälämpötilaa arpoa jollain ulkoilman lämpökäyrällä?

Menee ja varsinkin sitten, jos mukavuuspainotteisesti asettaa märkätilojen vuoksi minimilämmön vaikka +26 tai +27C. Sen jälkeen kaikki "käyrät" voi unohtaa uudessa talossa.

Jakotukkien tasapainotus, termarit pois, lämpökäyrä hienosäätöön niin että huonelämpö haluttu joka kelillä +-1C. Itsellä näin + viimeisimpänä huoneanturi joka pitää sisälämmön 1C haarukassa halutusta.

Ei toimi jos tekee tuon ylläolevan minimilämpöasetuksen. Pakko olla termarit leudoille keleille (tai säätää käsin virtauksia)

 

[Lappanen]

Ei toimi jos tekee tuon ylläolevan JA talon lämmityksen menolämmöt on alle sen märkätilojen halutun lämmön. Pakko olla termarit käytännössä.

Tuohan pitäisi järkätä sitten erillisellä shunttipiirillä tai suoralla sähköllä, maksaa toki mutta mukavuus maksaa Ja ei niissä termateissa mitään jos pakko käyttää, mutta ainahan se silloin tarkoittaa että pumppu tekee turhan lämmintä vettä. Eräässä öljystä maalämpöön -kohteessa kesti jonkin aikaa kipuilla sen kanssa, että ne termarit pitää unohtaa ja säätää pumppu niin että se tekee vain juuri sopivan lämpöistä vettä. Sitten kun säädöt sai kohdalleen, ne toimilaitteet poistuikin jakotukeista ihan pyytämättä.

 

[Mikki]

Tuohan pitäisi järkätä sitten erillisellä shunttipiirillä tai suoralla sähköllä, maksaa toki mutta mukavuus maksaa Ja ei niissä termateissa mitään jos pakko käyttää, mutta ainahan se silloin tarkoittaa että pumppu tekee turhan lämmintä vettä.

Juurikin niin. Uudessa talossa jos hienosäätäisi lämmityksen käyrälle, niin suuren osan vuodesta (tyyliin 330 päivää vuodesta etelässä) olisi märkätilan lattiat valjun viileät. Ilman siis noita sunttauksia/sähkölämmityksiä.

Eihän se "maksa" paljoa ajaa kiertoon sitä min. 27C vettä, mutta tympeää on että lämmityspiirejä pitää sitten jarruttaa termareilla sen 330pv vuodesta.

Tämäkö se syy on, että termarit tuntuu hajoavan nykyään nopeasti? Ehkä ne jollain keleillä renkuttavat edestakas toimilaitetta, kun pätkivät kiertoa ylilämpimän veden vuoksi....?

 

[Tuceman]

Onko tuo minimilämpötila säädettävissä siis valikosta 1.9.3 "pienin menolämpötila", ja tarvitseeko muuta tehdä esim jakotukille, jos sitä nostaa? Voinko sotkea sitä säätämällä jotakin?
Käytännössähän tuota minimiä ei varmaan talvella lähde, vaan ainoastaan kesällä ja lämpösellä.

Nyt kun tiputin käyrää sinne viidestä kolmeen, on vuorokausi sen jälkeen talon sisälämpö tippunut sinne 21 hujakoille, mikä on jo tosi hyvä. Tähän asti ollut vaikea saada edes siihen. Huonetermareihin laitoin sen 21 eli on nyt siinä tavoitteessa. Saan siis varmaan osan tiloista talvella nyt huonetermareilla alemmaksikin halutessani ja lämpöpumpulla nyt lämpöä tehtyä sitten. Oikein hyvä!

 

[Mikki]

Joo, se on juuri tuo pienin menolämpötila, jolla saat märkätiloihin aina peruslämmön. Ei tarvitse koskea jakotukkiin jos sitä nostat.
Mukavuuspainotteisesti 24-27C lienee tyypillinen asetus. Millaisesta lattiasta kukin tykkää.

 

[J.Q]

Menee ja varsinkin sitten, jos mukavuuspainotteisesti asettaa märkätilojen vuoksi minimilämmön vaikka +26 tai +27C. Sen jälkeen kaikki "käyrät" voi unohtaa uudessa talossa.

Pakko kysyä, kun sivusta tätä keskustelua olen seurannut. Mitä tarkoitat, että käyrät voisi unohtaa tuossa tilanteessa? Ainakin talvellahan on monesti niin kylmä ulkona, että joka tapauksessa menoveden lämpötila nousee yli +26 tai +27 asteen, ihan tavanomaisella 3+0 käyrälläkin. Muutenhan kaikki lattiat talossa jäisivät viileiksi kylmillä keleillä. Oman käsitykseni mukaan esim. +26 asteen minimimenovesi ei tee käyrästä käyttökelvotonta ainakaan talvella. Kesällä se nyt varmaan on liian korkea, kun on muutenkin lämmintä talossa.

 

[Mikki]

Pakko kysyä, kun sivusta tätä keskustelua olen seurannut. Mitä tarkoitat, että käyrät voisi unohtaa tuossa tilanteessa? Ainakin talvellahan on monesti niin kylmä ulkona, että joka tapauksessa menoveden lämpötila nousee yli +26 tai +27 asteen, ihan tavanomaisella 3+0 käyrälläkin. Muutenhan kaikki lattiat talossa jäisivät viileiksi kylmillä keleillä. Oman käsitykseni mukaan esim. +26 asteen minimimenovesi ei tee käyrästä käyttökelvotonta ainakaan talvella. Kesällä se nyt varmaan on liian korkea, kun on muutenkin lämmintä talossa.

Tarkoitan oikeastaan sitä, että on harvoin niin paljon pakkasta että se tarvittava menolämpö päätyisi yli 26-27C. Mutta tämähän riippuu aivan talosta että millaisen menolämmön tarvitsee ja millaista sisälämpöä haluaa pitää.

Me pidetään aika viileästä kämpästä, siis ~20-21C yleiset tilat ja 19C makuuhuoneet. Näihin lämpöihin ei menolämmöt kovin kummoiset tarvitse olla. Jos sen 26-27C laittaa minimiksi, niin eipä mitää käyrää tarvi. Samalla lämmöllä vaan kokoajan.

Tilanne on toki eri, jos sisälämpö pitää olla 22-23C. Sitten aika jolloin menolämmöt on ylikin 26-27C on huimasti pidempi vuodessa.