Nibe F470 Pilp lämmityksen säätö ja ilp

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Tuceman
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Juurikin niin. Uudessa talossa jos hienosäätäisi lämmityksen käyrälle, niin suuren osan vuodesta (tyyliin 330 päivää vuodesta etelässä) olisi märkätilan lattiat valjun viileät. Ilman siis noita sunttauksia/sähkölämmityksiä.

Eihän se "maksa" paljoa ajaa kiertoon sitä min. 27C vettä, mutta tympeää on että lämmityspiirejä pitää sitten jarruttaa termareilla sen 330pv vuodesta.

Tämäkö se syy on, että termarit tuntuu hajoavan nykyään nopeasti? Ehkä ne jollain keleillä renkuttavat edestakas toimilaitetta, kun pätkivät kiertoa ylilämpimän veden vuoksi....?
Liekö sitten paskoja termareita... Ei niissä ole kuluvia osia sisällä, sen puolesta ihan sama monta käyttösykliä niihin tulee. Toimilaitekin on suhteellisen varmatoiminen mötikkä.

Tuossa lämpökäyrien säätämisessäkin on otettava huomioon se säädetäänkö systeemi mukavuus vai energiatehokkuus edellä.

Ei kaikki ole kiinnostuneet sen energian säästämisestä oman mukavuuden kustannuksella.
 
Liekö sitten paskoja termareita... Ei niissä ole kuluvia osia sisällä, sen puolesta ihan sama monta käyttösykliä niihin tulee. Toimilaitekin on suhteellisen varmatoiminen mötikkä.

Tuossa lämpökäyrien säätämisessäkin on otettava huomioon se säädetäänkö systeemi mukavuus vai energiatehokkuus edellä.
Ei kaikki ole kiinnostuneet sen energian säästämisestä oman mukavuuden kustannuksella.

Juu... en minä tiedä kauanko termarit kestää. Joissakin taloissa niitä foorumien perusteella uusitaan aika usein.
Mutta totta... ohjeissa pitäisi huomioida halutaanko optimoida kulutus vai mukavuus.

Kritisoin vain sitä ohjetta mikä yleensä on, että lämmityskäyrä säädetään "termarit auki". Kiva ajatus, mutta ei toimi teoriassa uudessa hyvin eristetyssä talossa, jos ja kun sitä mukavuuttakin halutaan.
 
Tarkoitan oikeastaan sitä, että on harvoin niin paljon pakkasta että se tarvittava menolämpö päätyisi yli 26-27C. Mutta tämähän riippuu aivan talosta että millaisen menolämmön tarvitsee ja millaista sisälämpöä haluaa pitää.

Me pidetään aika viileästä kämpästä, siis ~20-21C yleiset tilat ja 19C makuuhuoneet. Näihin lämpöihin ei menolämmöt kovin kummoiset tarvitse olla. Jos sen 26-27C laittaa minimiksi, niin eipä mitää käyrää tarvi. Samalla lämmöllä vaan kokoajan.

Tilanne on toki eri, jos sisälämpö pitää olla 22-23C. Sitten aika jolloin menolämmöt on ylikin 26-27C on huimasti pidempi vuodessa.
No joo, ymmärsin sitten oikein näkökulmasi. Meidän talossa on aiemmin pidettykin juuri tuollaista hitusen yli 22 asteen lämpöä, ja laskettu menoveden lämpötila on talvella mielestäni monestikin vähintään 26, usein ylikin. Nyt tosin kun oman sähköni hinta on n. 10-kertaistumassa talveksi, niin onkin motivaatiota tässä vähän pienentää lämpökäyrää :) Meillä on 3+0 käyrä, mutta harkitsen sen muuttamista muotoon 2+0 tai 3-1. Minimimenovesi on 25, tosin tälläkään hetkellä pumppu ei lattiaan niin lämmintä vettä saa työnnettyä, kun sähkövastukset ovat vielä blokattuna.

On kyllä itselläkin melkoiset pumpunsäätöajat edessä. Aiemmin on ollut hyvin löysät rajaukset vastuksille (+10 astetta) ja tuloilmakin turhan lämmintä (23 astetta), kun sähkö on ollut halpaa. Nyt on pakko koittaa tinkiä talon lämpötilasta ja saada samalla tuloilman lämpötila alemmaksi, jotta pumppu käyttäisi talteenotettua energiaa enemmän käyttöveden lämmitykseen. Viileät suihkut ei kiinnosta, mutta viileässä kämpässä nyt pystyy vielä olemaan. Meillekin on mahdollisesti tulossa vielä ilp ennen talvea, niin sitäkin suuremmalla syyllä olisi hyvä saada Nibeltä maksimipanos nimenomaan käyttöveden lämmitykseen.

Kysyisin vielä tuosta TRV 3000 TA termostaatista, jonka linkitit aiemmin. Onko sen asentaminen helppoa, vaikeaa vai mahdotonta tavikselle? Vai täytyykö joka tapauksessa tilata joku putkimies asentamaan tuollaista? Toisessa ketjussa jo mainitsinkin, mutta tuo tuloilman säätö sopivaksi joka kelillä on mielestäni pirun vaikeaa. Joskus yritin sitä kiristellä, mutta talvella tuppasi tulemaan turhan tiuhaan hälytyksiä matalasta tuloilmasta. Sitten olen vaan antanut olla auki, ja huomaa kyllä näissä 0 - +15 asteen keleissä, että tuloilma on ihan liian lämmintä. Jos tuolla saisi lämmön pysymään koko ajan n. 18-20 asteessa, elämä helpottuisi ja Nibe osaisi käyttää kompuraenergiat paremmin.
 
Kysyisin vielä tuosta TRV 3000 TA termostaatista, jonka linkitit aiemmin. Onko sen asentaminen helppoa, vaikeaa vai mahdotonta tavikselle? Vai täytyykö joka tapauksessa tilata joku putkimies asentamaan tuollaista? Toisessa ketjussa jo mainitsinkin, mutta tuo tuloilman säätö sopivaksi joka kelillä on mielestäni pirun vaikeaa. Joskus yritin sitä kiristellä, mutta talvella tuppasi tulemaan turhan tiuhaan hälytyksiä matalasta tuloilmasta. Sitten olen vaan antanut olla auki, ja huomaa kyllä näissä 0 - +15 asteen keleissä, että tuloilma on ihan liian lämmintä. Jos tuolla saisi lämmön pysymään koko ajan n. 18-20 asteessa, elämä helpottuisi ja Nibe osaisi käyttää kompuraenergiat paremmin.

Kyllä se on on putkimiehen asennettava juttu. Tuo on siis termostaatti ja sitten putkeen asennetaan joko sen RN1 säätimen tilalle tai rinnalle termostaattiventtiili, johon tuo termostaatti kiinnitetään.

Pitää siis tehdä putkitöitä ja parempi antaa ammattimiehelle jos niitä ei ole tehnyt. Takaisinmaksuaika on varmasti suht pitkä, mutta käyttömukavuus lienee huimasti parempi.

Siis tämmöinen siihen tulee suunnilleen:
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reaktiot: J.Q
Onko tuo minimilämpötila säädettävissä siis valikosta 1.9.3 "pienin menolämpötila", ja tarvitseeko muuta tehdä esim jakotukille, jos sitä nostaa? Voinko sotkea sitä säätämällä jotakin?
Käytännössähän tuota minimiä ei varmaan talvella lähde, vaan ainoastaan kesällä ja lämpösellä.

Nyt kun tiputin käyrää sinne viidestä kolmeen, on vuorokausi sen jälkeen talon sisälämpö tippunut sinne 21 hujakoille, mikä on jo tosi hyvä. Tähän asti ollut vaikea saada edes siihen. Huonetermareihin laitoin sen 21 eli on nyt siinä tavoitteessa. Saan siis varmaan osan tiloista talvella nyt huonetermareilla alemmaksikin halutessani ja lämpöpumpulla nyt lämpöä tehtyä sitten. Oikein hyvä!
En viitsi mennä varastoon katsomaan laitteesta mutta luultavasti on se. Itse säädän yleensä uplinkillä tietokoneelta. Jakotukkiin ei tarvitse tehdä säätöjä tämän takia. Periaatteessa mahdollisesti sisääntulevan ilman lämmitystä voisi ehkä joutua säätämään kun kovin rukkaa minimilämpöä ja lämpökäyriä riippuen miten säätänyt. Minimi on esim 3+0 käyrällä muistaakseni jossai +5 ja sen alle ulkolämmöissä. Sen näkee siitä käyrästä.

Kun sulla oli käyrä liian korkea niin oot turhan kuumaa vettä laittanut lattiakiertoihin niin ilmankos kuuma. Mieti tosiaan pesuhuoneen lämpöä ja sen mukaan onko siellä liian kylmä tai kuuma niin muuta 3-0 käyrästä 3+1 tai 3-1. Pärjännee aika pitkälle noin. Päivän pari voi kestää säädön vaikutuksen arviointi että kerkeää lämpö muuttua.

Kirjoittele jakotukin arvot paperille ennenkuin säädät niin voit palata entiseen. Maalaisjärjellä pääsee pitkälle, eli esim jos säädät kaikki kiinni ja tulee kylmä niin se johtuu siitä. Jos taas säädät kaikki tappiinsa auki niin pisimmän putken päässä oleva huone voi jäädä vilpoiseksi kun hönkä ei riitä sinne asti. Mutta kun säätää juuri teille sopivaksi niin se on justiinsa hyvä.
 
Itse neuvon termarit auki lämpökäyrän säätöön paristakin syystä, yksi on se että näkee onko piirit edes sinneppäin tasapainossa (helposti tuntuu unohtuvan putkarilta tuo homma). Toinen on se, että lämpöpumpun läpi saa suurimman virtauksen kun termarit ei piirejä rajoita (turhaan). Kolmas sitten se, että lämpöpumppu ei tee turhaan ylitöitä ja hyötysuhde paranee, ehkä myös pumpun käyttöikä. Kun perusasiat on kunnossa, on systeemin säätäminen vaikka sitten siihen mukavuuspainotteiseen tilaan helpompaa ja ehkä halvempaakin.
 
Itse neuvon termarit auki lämpökäyrän säätöön paristakin syystä, yksi on se että näkee onko piirit edes sinneppäin tasapainossa (helposti tuntuu unohtuvan putkarilta tuo homma). Toinen on se, että lämpöpumpun läpi saa suurimman virtauksen kun termarit ei piirejä rajoita (turhaan). Kolmas sitten se, että lämpöpumppu ei tee turhaan ylitöitä ja hyötysuhde paranee, ehkä myös pumpun käyttöikä. Kun perusasiat on kunnossa, on systeemin säätäminen vaikka sitten siihen mukavuuspainotteiseen tilaan helpompaa ja ehkä halvempaakin.
Mitä tarkoittaa, että pumppu tekee ylitöitä?

Mikä muuten kiertovesipumpun vaikutus on kaikessa tässä? Kannattaako pitää pienimmällä säädöllä, jolla lämmöt pysyy hallussa. Itsellä taitaa olla tuo CP1 nyt käytössä.

Ja edelleen myös kiinnostaa, että kannattaako COP3 olettamalla esim lattiakiertoja rajoittaa jos ILPPI tekee plussakeleillä lämpöä COP5-6?
 
Viimeksi muokattu:
Mitä tarkoittaa, että pumppu tekee ylitöitä?

Mikä muuten kiertovesipumpun vaikutus on kaikessa tässä? Kannattaako pitää pienimmällä säädöllä, jolla lämmöt pysyy hallussa. Itsellä taitaa olla tuo CP1 nyt käytössä.

Ylitöitä siinä mielessä, että kylmempikin menovesi riittäisi, samalla kun veden kiertoa rajoittaa termostaatit. Voi vaan arvella, kuinka usein ja turhaan tämänkin ketjun aloittajalla on kompura hurissut käyrän ollessa patteritaloon sopiva ja samalla termarit olleet pienellä pyynnillä. Invertteripumpullahan pyritään mahdollisimman pitkiin käyntikertoihin, ei onnistu jos käyrä liian jyrkkä ja kierto heikkoa.

Niben automaattiasennossa meno/paluu dt MUTssa yrittää olla lattialämmityksellä kait jotain 7 luokkaa ja lauhemmilla keleillä sitten vähemmän, mulla tainnut olla pienimmillään dt2. Ei hajua mitä dt pitäisi olla kiinteällä kierrolla, lattialämmityssuunnitelmasta voisi löytyä, mutta hihasta ravistettuna joku dt 5 voisi olla sopiva?
 
Mitä nyt itse seuraillut sähkönkulutusta ja niben toimintaa opiskellut ja pähkäillyt . Kokeillut kaikenlaista.

-tuloilman säätö on hyvä pitää 16-19 välillä noin ( toi termostaatti myös ollut mielessä)
-tällein kun vielä plussa kelejä ja yöllä välillä kylmää, niin en pidä ilmalämpöpumppua päällä ollenkaan.
pidän termostaatit kaikki ihan levälleen ja annan mennä käyrän mukaista vettä, joka nyt on 26

sisälämpötila pysyy hyvänä 21-22 välillä. mikään huoneista ei ole tullut liian kuumaksi.

vastukset on estänyt +3 asti.

lämpö käyrä 3 /-1

Sitten kun ilmat kylmenee ja vastukset alkaa tulemaan mukaan niin sitten ilmalämpöpumppu rinnalle pyörimään

Jakotukin säätöihin olen kokeillut tehdä viime talvena myös säätöjä ja kokeillut, mutta tulin siihen tulokseen että silloin on järkevämpi vaan termostaateilla rajoittaa virtausta kun ilp lämpöä puhaltaa.
 
Mitä nyt itse seuraillut sähkönkulutusta ja niben toimintaa opiskellut ja pähkäillyt . Kokeillut kaikenlaista.

-tuloilman säätö on hyvä pitää 16-19 välillä noin ( toi termostaatti myös ollut mielessä)
-tällein kun vielä plussa kelejä ja yöllä välillä kylmää, niin en pidä ilmalämpöpumppua päällä ollenkaan.
pidän termostaatit kaikki ihan levälleen ja annan mennä käyrän mukaista vettä, joka nyt on 26

sisälämpötila pysyy hyvänä 21-22 välillä. mikään huoneista ei ole tullut liian kuumaksi.

vastukset on estänyt +3 asti.

lämpö käyrä 3 /-1

Sitten kun ilmat kylmenee ja vastukset alkaa tulemaan mukaan niin sitten ilmalämpöpumppu rinnalle pyörimään

Jakotukin säätöihin olen kokeillut tehdä viime talvena myös säätöjä ja kokeillut, mutta tulin siihen tulokseen että silloin on järkevämpi vaan termostaateilla rajoittaa virtausta kun ilp lämpöä puhaltaa.
Mietin vielä sellaista, että kun nyt katson huonetermarilta, jonka tavoite on 21 astetta, niin näyttää, että lattiassa 22-23 astetta siis tämä käsittääkseni sen kiertävän veden lämpö. Mikäli nostan minimilämpötilan nyt 20->26 niin eikös tuo kaikkien huoneiden kierto mene taas sekaisin?

Kylppärin kiertopiiri on meillä pakkosyötöllä, mutta kaikissa muissa piireissä on termarit. Eli kylppärin saisi kyllä varmaan lämpimämmäksi kun nostan minimiä, mutta miten se vaikuttaa nyt muihin tiloihin, jotka vaikuttaa tällä 3-1 käyrällä hyviltä?

Vai osaako termostaatti vähentää kiertoa sen mukaan, että vesi on lämpimämpää?
 
Onkohan ne jakotukkien toimilaitteet ihan kunnossa, jos eivät saa piirejä kokonaan kiinni? Vai lämmittääkö tuloilma koko kämpän sitten ylikuumaksi?
 
Mietin vielä sellaista, että kun nyt katson huonetermarilta, jonka tavoite on 21 astetta, niin näyttää, että lattiassa 22-23 astetta siis tämä käsittääkseni sen kiertävän veden lämpö. Mikäli nostan minimilämpötilan nyt 20->26 niin eikös tuo kaikkien huoneiden kierto mene taas sekaisin?

Kylppärin kiertopiiri on meillä pakkosyötöllä, mutta kaikissa muissa piireissä on termarit. Eli kylppärin saisi kyllä varmaan lämpimämmäksi kun nostan minimiä, mutta miten se vaikuttaa nyt muihin tiloihin, jotka vaikuttaa tällä 3-1 käyrällä hyviltä?

Vai osaako termostaatti vähentää kiertoa sen mukaan, että vesi on lämpimämpää?
Termostaatti säätää venttiiliä ja lattialämmön vesikiertoa mitatun huonelämpötilan mukaan. Eli jos sinulla on huoneessa 22 astetta ja termostaattiin on asetettu 20, ruuvi on kiinni. Päinvastaisessa tilanteessa ruuvi on auki. Putkissa sitten kulkee tuon sinun minimilämpötilan määrittämää lämpöä - 26 asteella tietysti lämmittää lattioita tehokkaammin kuin vaikkapa 20 asteella. Ei se kuitenkaan mitään termostaatteja sekoita eli ne toimivat kyllä ihan totuttuun tapaan.

Se mihin tuo säädetty minimilämpötila suoraan vaikuttaa on tuloilman lämpötila. Eli jos nostat lämmöt 20 asteesta 26 asteeseen niin tuloilman lämpötila todennäköisesti nousee kohtuuttoman korkealle - mikäli et säädä tuota RN1 ruuvia samaan aikaan pienemmälle. Tuota 26 asteen minimilämpötilaa en ehkä itse lähtisi suosittelemaan ilman RN1-ruuviin asennettavaa termostaattia. RN1:stä löytyy foorumilta paljon keskustelua ja saat sen sieltä selvitettyä. Jos kuitenkin haluat pitää asiat simppelinä niin ehkä säätäisin vain lämpökäyrän kohdalleen huoneen termostaatit täysin auki ja sitten lopuksi huonekohtainen säätö.
 
pidän termostaatit kaikki ihan levälleen ja annan mennä käyrän mukaista vettä, joka nyt on 26
Eikö pilpin tuottamaa lämpöenergiaa mene hukkaan, jos termostaatit on kokonaan auki? Olen kuvitellut, että tuossa tilanteessa Nibe käyttäisi lämmittäisi välillä lattioita käyttöveden sijaan, jos on termarit täysin auki. Itse olen siis ainakin kesäaikaan laittanut huoneiden termostaatit käytännössä kiinni, ettei vahingossakaan ala Nibe lämmittää lattioita, kun sisällä on muutenkin joku 25 astetta lämmintä. Lämmityskaudella meillä on taas huonetermarit asetettu n. 21-22 asteeseen, ja ne aktivoituvat aina kun uhkaa lämpötila sisällä tippua alle tuon. En ole kokeillut, mutta olen ainakin kuvitellut, että jos vääntäisin termarit täysin auki, Nibe yrittäisi lämmittää taloa jonnekin 30 asteeseen.

Ei kyllä taida itselläkään mennä vielä ihan ymmärrykseen tämä vesikiertoisen lattialämmityksen + huonetermareiden logiikka.

vastukset on estänyt +3 asti.
Oho! Itse manailin toisaalla, että meiltä loppuu lämmin vesi jo tähän vuodenaikaan, jos on asetettu +6 tuohon. Pitää olla vähintään +8 ta +9 talviaikaan. Alkaa tuntua, että oman kymmenvuotiaan Niben suorituskyky ei ole enää huipussaan.
-tuloilman säätö on hyvä pitää 16-19 välillä noin ( toi termostaatti myös ollut mielessä)
Kuinka paljon sulla on se tuloilmaruuvi auki, että saat noin matalan tuloilmalämmön? Itse kiristelin juuri ruuvia, se on nyt noin "vartin" eli neljäsosakierroksen vaan auki, ja silti tuloilman lämpötila on Niben mukaan 22 astetta. Vai pitääkö se tälläkin kelillä olla vielä jotain 1/8 tai vähemmän auki, ettei tuloilma lämpeäisi liikaa...
 
Eikö pilpin tuottamaa lämpöenergiaa mene hukkaan, jos termostaatit on kokonaan auki? Olen kuvitellut, että tuossa tilanteessa Nibe käyttäisi lämmittäisi välillä lattioita käyttöveden sijaan, jos on termarit täysin auki. Itse olen siis ainakin kesäaikaan laittanut huoneiden termostaatit käytännössä kiinni, ettei vahingossakaan ala Nibe lämmittää lattioita, kun sisällä on muutenkin joku 25 astetta lämmintä. Lämmityskaudella meillä on taas huonetermarit asetettu n. 21-22 asteeseen, ja ne aktivoituvat aina kun uhkaa lämpötila sisällä tippua alle tuon. En ole kokeillut, mutta olen ainakin kuvitellut, että jos vääntäisin termarit täysin auki, Nibe yrittäisi lämmittää taloa jonnekin 30 asteeseen.

Ei kyllä taida itselläkään mennä vielä ihan ymmärrykseen tämä vesikiertoisen lattialämmityksen + huonetermareiden logiikka.


Oho! Itse manailin toisaalla, että meiltä loppuu lämmin vesi jo tähän vuodenaikaan, jos on asetettu +6 tuohon. Pitää olla vähintään +8 ta +9 talviaikaan. Alkaa tuntua, että oman kymmenvuotiaan Niben suorituskyky ei ole enää huipussaan.

Kuinka paljon sulla on se tuloilmaruuvi auki, että saat noin matalan tuloilmalämmön? Itse kiristelin juuri ruuvia, se on nyt noin "vartin" eli neljäsosakierroksen vaan auki, ja silti tuloilman lämpötila on Niben mukaan 22 astetta. Vai pitääkö se tälläkin kelillä olla vielä jotain 1/8 tai vähemmän auki, ettei tuloilma lämpeäisi liikaa...
En muista tarkalleen paljon availin, se oli kesän tosiaan kiinni. Silleen sain säädölle kun ulkoilma oli jotai 2-3 astetta niin se näytti jotai 15,8 ja nyt ulkolämpötila on 12 astetta niin tuloilma on 19.

Mutta tähän vaikuttaa niin moni asia esim ilmamäärät , onko kaikki termostaatit auki, lämpökäyrä.

se pitää vaan itse hakee talo kohtaisesti.


meilläkin nibe taitaa olla jo 9 vuotta vanha ja vuoden verran vanhan omistajan huonona säätöjä korjaillut.
säästö tilassa meillä on kyllä käyttövesi. mutta sehän riippuu ihan kuinka paljon lämmintä vettä käytetään. talon koko yms

tosiaan termostaatit ovat vesikiertoisessa on/off ,
termostaatit mittaavat yleensä huoneen lämpötilaa. ellei ole lattia-anturi kytketty

kesällä toki olen pitänyt kiinni niitä, paitsi kosteihin tiloihin auki missä jakotukeilta säädetään virtausta
tuloilman säädöllä on iso merkitys tässä. toki huone lämpenee liikaa jos tuloilma on jotai plus 22.
 
Viimeksi muokattu:
Eikö pilpin tuottamaa lämpöenergiaa mene hukkaan, jos termostaatit on kokonaan auki? Olen kuvitellut, että tuossa tilanteessa Nibe käyttäisi lämmittäisi välillä lattioita käyttöveden sijaan, jos on termarit täysin auki. Itse olen siis ainakin kesäaikaan laittanut huoneiden termostaatit käytännössä kiinni, ettei vahingossakaan ala Nibe lämmittää lattioita, kun sisällä on muutenkin joku 25 astetta lämmintä. Lämmityskaudella meillä on taas huonetermarit asetettu n. 21-22 asteeseen, ja ne aktivoituvat aina kun uhkaa lämpötila sisällä tippua alle tuon. En ole kokeillut, mutta olen ainakin kuvitellut, että jos vääntäisin termarit täysin auki, Nibe yrittäisi lämmittää taloa jonnekin 30 asteeseen.

Ei kyllä taida itselläkään mennä vielä ihan ymmärrykseen tämä vesikiertoisen lattialämmityksen + huonetermareiden logiikka.


Oho! Itse manailin toisaalla, että meiltä loppuu lämmin vesi jo tähän vuodenaikaan, jos on asetettu +6 tuohon. Pitää olla vähintään +8 ta +9 talviaikaan. Alkaa tuntua, että oman kymmenvuotiaan Niben suorituskyky ei ole enää huipussaan.

Kuinka paljon sulla on se tuloilmaruuvi auki, että saat noin matalan tuloilmalämmön? Itse kiristelin juuri ruuvia, se on nyt noin "vartin" eli neljäsosakierroksen vaan auki, ja silti tuloilman lämpötila on Niben mukaan 22 astetta. Vai pitääkö se tälläkin kelillä olla vielä jotain 1/8 tai vähemmän auki, ettei tuloilma lämpeäisi liikaa...
Jos termostaatit on kokonaan auki niin lattiaan menee sen lämpöstä vettä mitä lämpökäyrä/minimi menoveden lämpö määrittää. Sillon se siis lämmittää lattioita koko ajan. Toki kesäksi termarit kiinni ja jakotukilta kiinni muut paikat kuin ph/khh jos ei ole termaria. Omassa tapauksessa kun tykkäisin pitää pesuhuoneen +23 ja muut huoneet 20-21 ja makkari 19,5-20 niin mulla tuo ei toimi ilman että rajotan termostaateilla tai jakotukista pienentämällä kiertoa noihin huoneisiin mihin haluan pienemmän lämmön kuin pesuhuoneessa. Ja tällä kelillä se toimii mulla paremmin termareilla, talvella jakotukilta kun käytän ILPiä lisäksi.

Ehkä sulla menee turhaan tuloilman lämmitykseen sen verran hönkää että siksi sitä ei riitä muuhun? Riippuen toki paljonko lämmintä vettä käytetään. Ruuvi tosiaan säädetään niin että tuloilma on sopivaa. Ei siihen kannata kierroksia laskea tai vertailla kun se riippuu ja roikkuu monesta asiasta.
 
Ehkä sulla menee turhaan tuloilman lämmitykseen sen verran hönkää että siksi sitä ei riitä muuhun? Riippuen toki paljonko lämmintä vettä käytetään. Ruuvi tosiaan säädetään niin että tuloilma on sopivaa. Ei siihen kannata kierroksia laskea tai vertailla kun se riippuu ja roikkuu monesta asiasta.
Joo, se voi olla. Sain nyt tuloilman pienenemään n. 21 asteeseen. Hirveästi ei oo enää varaa kiristää, ettei mee kokonaan kiinni koko ruuvi. No, pitää katsoa, auttoiko tämä mitään. Ainakin nyt tällä hetkellä veden lämpötila on taas normaali, ja kompressorilla se on siihen noussut. Taitaa aurinkokin vielä lämmittää tupaa, kun termarit eivät pala mutta sisällä on silti 22,5 astetta lämmintä.
 
Palailen F470 ketjuihin aina muistelemaan, kuinka lämpötilaherkälle oli kurjaa tuon tuloilman säädön kanssa. Päivällä sisällä saattoi olla kuuma ja yöllä taas viileä, vaikka toivottua olisi juuri päinvastaiset lämpötilat.

Jos vielä palaisin F470-talouteen, maksaisin suhteellisen mielelläni putkarille tuloilmatermarin asentamisesta. Säästää varmasti myös euroja (ainakin tulevana talvena).

@Tuceman ille nyt ainakin ohjeena, että laita ILP lämmittämien tilojen piireille mahdollisimman pieni kierto manuaalisesti. Lämmittäisi edes vähän sitä lattiaa, kun ILP lämmittää muualta. Meillä ILP laski kulutusta reilun 1000kWh eli varsin maltillisella TMA:lla, mutta nykypäivän energiahinnoilla puhutaankin enää muutamasta vuodesta.
 
Joo, se voi olla. Sain nyt tuloilman pienenemään n. 21 asteeseen. Hirveästi ei oo enää varaa kiristää, ettei mee kokonaan kiinni koko ruuvi. No, pitää katsoa, auttoiko tämä mitään. Ainakin nyt tällä hetkellä veden lämpötila on taas normaali, ja kompressorilla se on siihen noussut. Taitaa aurinkokin vielä lämmittää tupaa, kun termarit eivät pala mutta sisällä on silti 22,5 astetta lämmintä.
Pumpun nopeutta säätämällä voi pystyä myöskin vaikuttamaan mikäli ei meinaa saada lämpöjä tarpeeksi alas kuristamalla.
 
Joo, se voi olla. Sain nyt tuloilman pienenemään n. 21 asteeseen. Hirveästi ei oo enää varaa kiristää, ettei mee kokonaan kiinni koko ruuvi. No, pitää katsoa, auttoiko tämä mitään. Ainakin nyt tällä hetkellä veden lämpötila on taas normaali, ja kompressorilla se on siihen noussut. Taitaa aurinkokin vielä lämmittää tupaa, kun termarit eivät pala mutta sisällä on silti 22,5 astetta lämmintä.
Kun mää aukasen tällä kelillä tuloilmaruuvia niin vähän kun sitä yleensä voi liikauttaa, ehkä 1/16 kierrosta, niin sisääntuloilma on ehkä 5 astetta lämpimämpää ku ulkoilma. Eli hienosäätöä kehiin. Nibe uplink myös hankintaan jos ei ole, mistä voi katella millaista se tuloilma oli yön aikana.

1662469619430.png
 
Kun mää aukasen tällä kelillä tuloilmaruuvia niin vähän kun sitä yleensä voi liikauttaa, ehkä 1/16 kierrosta, niin sisääntuloilma on ehkä 5 astetta lämpimämpää ku ulkoilma. Eli hienosäätöä kehiin. Nibe uplink myös hankintaan jos ei ole, mistä voi katella millaista se tuloilma oli yön aikana.

Näytä liitetiedosto 80122
Saakohan tota datakaapelia etupuolelta mitenkään esiin? Meillä asennettu pumppu niin, että on kulmassa ja takaosa sekä oikea kylki seinässä, jolloin en pääse käsiksi pumpun takana olevaan nettipiuhaan.:mad:
 
Saakohan tota datakaapelia etupuolelta mitenkään esiin? Meillä asennettu pumppu niin, että on kulmassa ja takaosa sekä oikea kylki seinässä, jolloin en pääse käsiksi pumpun takana olevaan nettipiuhaan.:mad:

Ei sieltä vasemmalta pääse kopeloimaan pumpun taakse, kaapeli pitäis olla siellä jossain kerällä? Se kaapeli joka tapauksessa lähtee edestä sen ohjauspaneelin alta, joten etupaneeli irti niin pääset käsiksi kaapelin toiseen päähän. Jos ei hieman epäsiisti ratkaisu haittaa niin voit siihen tilalle laittaa kaapelin suoraan.
 
Ei sieltä vasemmalta pääse kopeloimaan pumpun taakse, kaapeli pitäis olla siellä jossain kerällä? Se kaapeli joka tapauksessa lähtee edestä sen ohjauspaneelin alta, joten etupaneeli irti niin pääset käsiksi kaapelin toiseen päähän. Jos ei hieman epäsiisti ratkaisu haittaa niin voit siihen tilalle laittaa kaapelin suoraan.
Ei vanhemmissa malleissa tuota ole. Itsellä 2011 ja vaatii paneliyksikön vaihdon mikäli ethernetin haluat
 
1. Osta Nibe uplink niin voit muuttaa asetuksia netin kautta tietokoneelta ja kännykästä ja näät käppyrät mitä sinun laite tekee ja miten muutokset vaikuttaa käppyröihin. Nibe pitää siis kytkeä kaapelilla nettiin, nettipiuha on niben takana ylhäällä oikeassa laidassa. Maksaa 50e/vuosi. Elä ee

Ääni tälle ehdottomasti! Itse opettelin juurikin tämän Nibe Uplinkin avulla säätämään oman laitteen asetukset kuntoon.
Nyt mulla ei ole ollut sitä muutamaan vuoteen käytössä, mutta etähallinta tulee taas uudelleen käyttöön nyt näillä energian hinnoilla.
 
Eihän tuossa laitteessa ole mitään ihmeellistä säädettävää. Mutta jos olet naapurin kanssa väleissä niin suosittele sille että asennuttaa patteriventiilin sen RN1 säätövivun tilalle. Ja anturi tuloilmaputkeen.

Se lienee ko vehkeen hankalin ominaisuus. Muutenhan se on ihan yhtä helppo säätää kuin muutkin Niben pumput.

Tietääkö kukaan pk-seudulla kuka tekee näitä termostaatti asennuksia?

Mitä itse ottanut viikon aikana selville niin monella ei ole osaamista tai ei yksinkertaisesti tee/ehdi noin pieniä hommia.
 
Jep, eipä vieläkään löytynyt
Jos tuossa ei ole venttiiliä mukana niin eihän siinä juuri asentamista ole tuon kapillaariputken ripustamista lukuunottamati - silloin kymysys on vaan siitä mihin venttiiliin tuo M30x1,5 sopii - sen vaihtaa vanhan nupin tilalle alle minuutissa itsekin jos sattuu olemaan sopivat pihdit.

Jos venttiili pitää vaihtaa homma on melko epämiellyttävä ja sotkuisa - paitsi jos on vehkeet joilla jäädyttää putket.
Tämä on vähän kynnyskysymys - jos se venttiili jo jumii vanhuuttaan ei tuo termostaatti jaksa sitä liikutella.
 
Nyt on
Joo se kertoo käyrän numeron

Mulla alin menoveden lämpö on 26, myöskin myös muilla. Sillä ainaskin kesäaikaa pysyy esim kylppäri lattia lämpimänä.

Tohon käyrään mielestäni ei tarvi enää koskea

Tolla lämpötila asetuksella mikä (-1) niin voi laskea tai nostaa jos tuntuu liian kylmältä tai liian lämpimältä.
Terve!
On nyt tässä jonkin aikaa kokeiltu tuota uutta käyrää. 3-1 käyrällä talo on siinä 21-22 asteessa, kun takkaa käyttää myös vähän. Haluaisin kuitenkin vielä laskea lämpöä, koska saisin myös ilp:n käyttöön. Eli onko järkevintä nyt laskea käyrää alemmas vai tuota lämpötilan asetusta? Mikä näiden ero on? 3 käyrällä menoveden lämpötila on 26. Joku kun tuossa ehdotti 22 asteen käyrääkin..
 
Nyt on

Terve!
On nyt tässä jonkin aikaa kokeiltu tuota uutta käyrää. 3-1 käyrällä talo on siinä 21-22 asteessa, kun takkaa käyttää myös vähän. Haluaisin kuitenkin vielä laskea lämpöä, koska saisin myös ilp:n käyttöön. Eli onko järkevintä nyt laskea käyrää alemmas vai tuota lämpötilan asetusta? Mikä näiden ero on? 3 käyrällä menoveden lämpötila on 26. Joku kun tuossa ehdotti 22 asteen käyrääkin..
Jos lasket käyrää, niiden tilojen lämpötila tippuu missä ei ole termostaattia. Termostaatillistenkin huoneiden lämpö voi tippua,. Eli onko ok että sinun pesuhuone viilenee nykyisestä, sinne ei varmaan takka tai ilp vaikuta? Jos on ok, laske käyrä 3-0. Jos haluat pitää pesuhuoneen lämmön nykyisellään, elä koske käyrään, vaan poista jakotukista termostaatti ainakin siitä huoneesta missä ilp ja takka on, ehkä muistakin, ja säädä virtaamat pieneksi. Idea tässä on että muut tilat kuin pesuhuone lämpenisi lattialämmityksellä esim +18 ja loput tekisit ilp + takka. Jos jätät ne termareille ja laitat termarit vaikka +18 ja lämmität talon ilp + takka sen jälkeen +21, lattiat ei lämpeä ollenkaan ja ne on hankala saada sitten lämpimäksi kovilla pakkasilla.
 
Korjausta edelliseen että jos sinun käyrä oli 3-1 niin laskettu käyrähän olisi 3-2 ja nostettu 3-0. Mutta niin kauan kun pilp jaksaa tehdä ilman vastuksia kaiken, kuten minulla ainakin näillä keleillä, niin ehkei niin paljon kannata sitä takka ja ilp hommaa värkätä, vaan vasta sitten kun pilp puhti ilman vastuksia loppuu kesken. Niin säästääkin jotakin..
 
Jos lasket käyrää, niiden tilojen lämpötila tippuu missä ei ole termostaattia. Termostaatillistenkin huoneiden lämpö voi tippua,. Eli onko ok että sinun pesuhuone viilenee nykyisestä, sinne ei varmaan takka tai ilp vaikuta? Jos on ok, laske käyrä 3-0. Jos haluat pitää pesuhuoneen lämmön nykyisellään, elä koske käyrään, vaan poista jakotukista termostaatti ainakin siitä huoneesta missä ilp ja takka on, ehkä muistakin, ja säädä virtaamat pieneksi. Idea tässä on että muut tilat kuin pesuhuone lämpenisi lattialämmityksellä esim +18 ja loput tekisit ilp + takka. Jos jätät ne termareille ja laitat termarit vaikka +18 ja lämmität talon ilp + takka sen jälkeen +21, lattiat ei lämpeä ollenkaan ja ne on hankala saada sitten lämpimäksi kovilla pakkasilla.
Ymmärrän pointin. Tosin en osaa tuota termarien poistoa tehdä.
Mistä tiedän, että pilp ei käytä vastuksia? Olen luullut, että takka säästäisi jo näillä keleillä jotain. Laskin nyt kokeiluna käyrän 3-2 ja seuraan tilannetta.
 
Ymmärrän pointin. Tosin en osaa tuota termarien poistoa tehdä.
Mistä tiedän, että pilp ei käytä vastuksia? Olen luullut, että takka säästäisi jo näillä keleillä jotain. Laskin nyt kokeiluna käyrän 3-2 ja seuraan tilannetta.
Minulla termarit saa pois kun painaa niitä jakotukin päältä alaspäin ja pyöräyttää vastapäivään, ne siis otetaan irti. Sen jälkeen lämpö menee jakotukin virtaussäädön mukaan jatkuvalla syötöllä niihin piireihin mistä termari on irti.

Laita lisäyksen pysäytys asetus matalemmaksi kuin ulkolämpötila niin ei käytä vastuksia (mutta jos asetus on liian matala niin käyttövesi ei lämpeä tarpeeksi). Myöskin huoltovalikossa oli joku valinta tuohon asiaan minkä nimeä en nyt muista, enkä jaksa mennä tarkistamaan :) Nibe uplinkillä näkee vaikka kompressorin anturin käyrästä onko vastuksia käytetty -> jos on niin käyrä nousee paljon jyrkemmin kuin ilman vastuksia.

Kyllähän se takka säästää jotain aina, mutta niin kauan kun se Nibe jaksaa toimia ilman vastuksia, niin sanosin että kannattaa säästää puut pakkasille.

Kun käyrä alkaa olla noin matala niin taitaa mennä jo minimi menoveden mukaan lämpö, joten kannattaa tsekata senkin asetus ettei se ole liian korkea.
 
Jos termostaatit on kokonaan auki niin lattiaan menee sen lämpöstä vettä mitä lämpökäyrä/minimi menoveden lämpö määrittää. Sillon se siis lämmittää lattioita koko ajan. Toki kesäksi termarit kiinni ja jakotukilta kiinni muut paikat kuin ph/khh jos ei ole termaria. Omassa tapauksessa kun tykkäisin pitää pesuhuoneen +23 ja muut huoneet 20-21 ja makkari 19,5-20 niin mulla tuo ei toimi ilman että rajotan termostaateilla tai jakotukista pienentämällä kiertoa noihin huoneisiin mihin haluan pienemmän lämmön kuin pesuhuoneessa. Ja tällä kelillä se toimii mulla paremmin termareilla, talvella jakotukilta kun käytän ILPiä lisäksi.

Ehkä sulla menee turhaan tuloilman lämmitykseen sen verran hönkää että siksi sitä ei riitä muuhun? Riippuen toki paljonko lämmintä vettä käytetään. Ruuvi tosiaan säädetään niin että tuloilma on sopivaa. Ei siihen kannata kierroksia laskea tai vertailla kun se riippuu ja roikkuu monesta asiasta.
Ymmärsinkö oikein, että kytket termarit päälle kesäksi ja talvella irrotat ja säädät suoraan sulkuventtiiliä tukilta? Miksi kesällä termarit? Eikös olisi vain helpompi lyödä piirit kiinni kesälläkin tukilta ja kun ulkolämmöt tippuu sinne +5C niin avata ne taas vaan talviasetuksiin?
Tämä siis puhtaasti mielenkiinnosta. Meillä on sama tilanne, että lattiaan menee KHH/S/KP ehdoilla aina vähintään 26 vesi ja termareilla katkominen ei tietysti ole ideaalisinta juuri kylmien lattioiden takia.
 
Ymmärsinkö oikein, että kytket termarit päälle kesäksi ja talvella irrotat ja säädät suoraan sulkuventtiiliä tukilta? Miksi kesällä termarit? Eikös olisi vain helpompi lyödä piirit kiinni kesälläkin tukilta ja kun ulkolämmöt tippuu sinne +5C niin avata ne taas vaan talviasetuksiin?
Tämä siis puhtaasti mielenkiinnosta. Meillä on sama tilanne, että lattiaan menee KHH/S/KP ehdoilla aina vähintään 26 vesi ja termareilla katkominen ei tietysti ole ideaalisinta juuri kylmien lattioiden takia.
Ymmärsit oikein. Nyt poistin ne termarit eilen jakotukilta kun alkoi tuntua että tarvii ILPpiä avuksi. Kesällähän toki termarit on käytännössä muuten vain kiinni, mutta kevään ja syksyn termarit on kyllä erittäin tarpeelliset. Kevään ja syksyn vaihtelevissa lämpötiloissa on kuitenkin vaikea sovittaa jakotukin säätöä niin että aina on sopiva lämpötila. Etenkin kun meikäläisen talossa on isoja ikkunoita auringon suuntaan ja saa melkeenpä suoriltaan vaihtaa jäähdytyksestä lämmitykseen, että aina tarvii jompaa kumpaa.
 
Joo, se on juuri tuo pienin menolämpötila, jolla saat märkätiloihin aina peruslämmön. Ei tarvitse koskea jakotukkiin jos sitä nostat.
Mukavuuspainotteisesti 24-27C lienee tyypillinen asetus. Millaisesta lattiasta kukin tykkää.
Lueskelin ketjua kun etsin vastauksia omiin ongelmiin. Meillä käyrää laskettiin, sisälämpötila laski sellaiseksi, että viitsii takkaa lämmittää, mutta märkätilan lattia on kyllä liian viileä. Jakotukista on säädetty, mutta ei lämpö silti nouse. Olisko syy nyt juurikin tämä, että meillä myös on 20c pienin menolämpötila? Ja kyllähän kieltämättä alkaa tuo laattalattia tuntumaan aika kylmältä muuallakin talossa, ilman villasukkia ei tarkene.
 
Korjausta edelliseen että jos sinun käyrä oli 3-1 niin laskettu käyrähän olisi 3-2 ja nostettu 3-0. Mutta niin kauan kun pilp jaksaa tehdä ilman vastuksia kaiken, kuten minulla ainakin näillä keleillä, niin ehkei niin paljon kannata sitä takka ja ilp hommaa värkätä, vaan vasta sitten kun pilp puhti ilman vastuksia loppuu kesken. Niin säästääkin jotakin..

Hmm...mulla on ollut lattiakierrot kiinni vielä toistaiseksi kaikkialla muualla paitsi märkätiloissa.
Oh + k ovat käsisäätöisiä ilman termaria ja olen pitänyt nyt jo ilppiä avittamassa.
Makuuhuoneiden termarit ovat myös käännetty vielä pois päältä.
Olisiko siis kuitenkin järkevintä laittaa pieni kierto päälle oh + k ja sammuttaa vielä toistaiseksi ilppi sekä antaa pilpin tehdä enemmän työtä?
Keittiössä meillä on laattalattia ja onhan se toki alkanut tuntumaan jo viileältä, muttei kuitenkaan liian kylmältä.

Katkokäyntiä tuo kompura on tehnyt ainakin.
Lämpökäyrä on 2+2.
 

Liitetiedostot

  • 1911BDB3-3EF2-4896-A10D-9A6A5D1D1D14.png
    1911BDB3-3EF2-4896-A10D-9A6A5D1D1D14.png
    348,8 KB · Lukukerrat: 149
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös Bottom