Nibe F470

Tulihäntä

Vakionaama
Lisäyshän on tietääkseni päällä on/off tyylisesti asetetulla maksimiteholla, joten voi pienenkin syyn takia olla päällä. No, niistä uplinkin historiakäyristä näkee senkin millon on alkanut lämmittämään ja olisiko tosiasiassa ollut tarvetta ja sen perusteella voi säätää.
Ei ole. Portaat on (0,25kw), 2kw, 4,8kw ja 5,6kw. Laite osaa liikkua noilla portailla automaattisesti. Käyttövettä aletaan lämmittämään aina täydellä vastusteholla. Tuossa ylemmässä kuvassa on käyttöveden lämmityksen symboli. F470 lämmittää vastuksilla käyttöveden lähelle katkaisurajaa ja tiputtaa sitten vastukset pois ja jauhaa kompuralla ”loput”. Sitten on eri asia jos on ihan alkupään F470 missä on päivittämätön softa tai edeltävä 410 malli.
 

Topjanne

Jäsen
Lisäyshän on tietääkseni päällä on/off tyylisesti asetetulla maksimiteholla, joten voi pienenkin syyn takia olla päällä. No, niistä uplinkin historiakäyristä näkee senkin millon on alkanut lämmittämään ja olisiko tosiasiassa ollut tarvetta ja sen perusteella voi säätää.
Ei taida nähdä mistään käyrästä suoraan, milloin vastukset on ollut päällä. Sähkövastusanturikäyrä menee suunnilleen kompressorin anturikäyrän mukaisesti.
1665649751327.png
 

oltsik

Aktiivinen jäsen
Lisäyshän on tietääkseni päällä on/off tyylisesti asetetulla maksimiteholla, joten voi pienenkin syyn takia olla päällä. No, niistä uplinkin historiakäyristä näkee senkin millon on alkanut lämmittämään ja olisiko tosiasiassa ollut tarvetta ja sen perusteella voi säätää.
Onko oikeesti f470 lisälämmön hallinta on-off tyylistä? Tätä en tiennyt, itse omaan f750 jossa lisävastuksia tulee peliin esim 0,5 kW portain asteminuuttien ohjaamana ja ne voi rajoittaa esim 3,0 kW maksimitehoon
 

Tulihäntä

Vakionaama
Onko oikeesti f470 lisälämmön hallinta on-off tyylistä?

Ei ole. Käyttövettä tehdessä se heittää helposti suurimman sallitun tehon, jos se suurin sallittu teho on esim. tehdasasetuksenakin oleva 5,6kw.
Lämmitystä tukemaan tulee ensin 2,0kw ja jos se ei riitä, niin 4,8kw. Tämän jälkeen tiputtaa aika usein 2,0kw ja sitten kokonaan pois. Kompura käy koko ajan. Jos lämmöt taas laskee, niin heittää aika-ajoin 2,0kw tehoa mukaan. Jne.

Jos vastukset on rajattu 2,0kw, niin sitten se on on-off, koska sitä pienintä 0,25kw lisäystä ei käytetä kuin täydellä lisäysteholla (10,25kw) tai kun virrantunnistimet havaitsevat vaiheissa liikaa kuormitusta.
 

juhamat

Aktiivinen jäsen
Ei ole. Käyttövettä tehdessä se heittää helposti suurimman sallitun tehon, jos se suurin sallittu teho on esim. tehdasasetuksenakin oleva 5,6kw.
Lämmitystä tukemaan tulee ensin 2,0kw ja jos se ei riitä, niin 4,8kw. Tämän jälkeen tiputtaa aika usein 2,0kw ja sitten kokonaan pois. Kompura käy koko ajan. Jos lämmöt taas laskee, niin heittää aika-ajoin 2,0kw tehoa mukaan. Jne.

Jos vastukset on rajattu 2,0kw, niin sitten se on on-off, koska sitä pienintä 0,25kw lisäystä ei käytetä kuin täydellä lisäysteholla (10,25kw) tai kun virrantunnistimet havaitsevat vaiheissa liikaa kuormitusta.
Itse oon käyttäny 2kw tai 5,6kw maksimirajalla ja minusta ihan lattiaan menevä vesi on humpannut enemmän 5.6kw vs 2kw asetuksella. Tämä toki muistikuvana viime talvelta, eli ei ihan tuoreimmassa muistissa.
 

Tulihäntä

Vakionaama
Itse oon käyttäny 2kw tai 5,6kw maksimirajalla ja minusta ihan lattiaan menevä vesi on humpannut enemmän 5.6kw vs 2kw asetuksella. Tämä toki muistikuvana viime talvelta, eli ei ihan tuoreimmassa muistissa.
Voi se toki niinkin tehdä, mutta veikkaan et jotain on aika pielessä. Esim. kompura menee jatkuvasti sulatukselle ja lämmöntarve on suuri. Tai sitten ilmamäärät ja talo on hyvin suuri laitteeseen nähden.
 

Tulihäntä

Vakionaama
Ei taida nähdä mistään käyrästä suoraan, milloin vastukset on ollut päällä. Sähkövastusanturikäyrä menee suunnilleen kompressorin anturikäyrän mukaisesti.katso liitettä 81103
Näkee lisäyksen aikakertoimesta. Laite ei tosin kerro mistään montako kwh:ta se on lisäysvastusta käyttänyt. Mutta aikakertoimeen kertyy tunteja sitä mukaa kun vastuksia käytetään. Paras tapa seurata on asentaa F470:lle oma virtamittaus.
 

Topjanne

Jäsen
Väsäilin tuollaisen Google Sheetin, johon ladataan lokitiedot usb-tikulta. Siinä näkee myös vastuksen käytön tehon ja ajankohdan sekä toisella sivulla tilastoja. Esimerkit ovat viime maaliskuulta.

1665725474498.png
1665725482552.png
 

juhamat

Aktiivinen jäsen
Voi se toki niinkin tehdä, mutta veikkaan et jotain on aika pielessä. Esim. kompura menee jatkuvasti sulatukselle ja lämmöntarve on suuri. Tai sitten ilmamäärät ja talo on hyvin suuri laitteeseen nähden.
Tietyillä keleillä kyllä kompura menee parin tunnin välein sulatukselle. Ilmamääriä oon koittanu säätää, tuskin ne on kohillaan ollut. Talo on 88,5m2. Liekkö ilmamäärät kuitenkin sitten kaukana kohdillaan olosta...
 

Tulihäntä

Vakionaama
Tietyillä keleillä kyllä kompura menee parin tunnin välein sulatukselle. Ilmamääriä oon koittanu säätää, tuskin ne on kohillaan ollut. Talo on 88,5m2. Liekkö ilmamäärät kuitenkin sitten kaukana kohdillaan olosta...
Ei sen ihan parin tunnin välein pitäisi sulattaa. Jos on takka tai ilp, niin nosta niillä sisäilman lämpötilaa. Kerta jos sisäilma on viileämpää, vaikka 19C, niin siitä ei saada pumpattua niin tehokkaasti lämpöä kuin vaikkapa 22 tai 23C ilmasta. Meilläkin takkaa polttamalla korkeamman katon rajassa voi olla 26C ja F470 saa siitä hyvin lämpöä pumpattavaksi.

Toinen mitä voit katsoa on jäteilman ja kennon lämpötila. Jos ne on jatkuvasti pakkasella, niin laite kyllä sulattelee vähän väliä. Jos sisälämpöä ei voi lisätä, niin sitten ilmamäärää vähän lisäämällä saa jäteilman ja kennon lämpötilaa nostettua. Jos kenno ja jäteilma pysyy siinä nollan tietämillä, niin sulatukset vähenee todella paljon.
 

juhamat

Aktiivinen jäsen
Ei sen ihan parin tunnin välein pitäisi sulattaa. Jos on takka tai ilp, niin nosta niillä sisäilman lämpötilaa. Kerta jos sisäilma on viileämpää, vaikka 19C, niin siitä ei saada pumpattua niin tehokkaasti lämpöä kuin vaikkapa 22 tai 23C ilmasta. Meilläkin takkaa polttamalla korkeamman katon rajassa voi olla 26C ja F470 saa siitä hyvin lämpöä pumpattavaksi.

Toinen mitä voit katsoa on jäteilman ja kennon lämpötila. Jos ne on jatkuvasti pakkasella, niin laite kyllä sulattelee vähän väliä. Jos sisälämpöä ei voi lisätä, niin sitten ilmamäärää vähän lisäämällä saa jäteilman ja kennon lämpötilaa nostettua. Jos kenno ja jäteilma pysyy siinä nollan tietämillä, niin sulatukset vähenee todella paljon.
Joo huomasin kyllä että jos ilpillä nostaa sisäilmaa niin sulattelee vähemmän. Sitä toki olen miettinyt että onko edullisempaa lämmittää ilpillä niin lämpimäksi että on t-paitasillaan ettei tule kuuma, vai pitää sisälämpö siinä +20 pesuhuonetta lukuunottamatta ja enemmän sulattelua.
 

Tulihäntä

Vakionaama
Joo huomasin kyllä että jos ilpillä nostaa sisäilmaa niin sulattelee vähemmän. Sitä toki olen miettinyt että onko edullisempaa lämmittää ilpillä niin lämpimäksi että on t-paitasillaan ettei tule kuuma, vai pitää sisälämpö siinä +20 pesuhuonetta lukuunottamatta ja enemmän sulattelua.
Veikkaisin ensimmäistä. Se sulatus kestää kuitenkin hetken, kompura ei käy ja puuttuva tehdään vastuksilla.
 

Jarppa77

Jäsen
Joo huomasin kyllä että jos ilpillä nostaa sisäilmaa niin sulattelee vähemmän. Sitä toki olen miettinyt että onko edullisempaa lämmittää ilpillä niin lämpimäksi että on t-paitasillaan ettei tule kuuma, vai pitää sisälämpö siinä +20 pesuhuonetta lukuunottamatta ja enemmän sulattelua.
Mä olen tässä syksyn aikana miettinyt ihan samaa kun kohti talvea mennään että nostaako tuota sisälämpöä ILP:lla kuinka paljon jotta sulattelut vähenee vai antaako vapaasti sulatella mitä sulattelee. Ootko päätynyt johonkin tän osalta, teitkö jotain kokeilua?
Vielä pärjännyt täällä eteläisessä Suomessa ilman ILP:a kun ja huonelämmöt käynyt olohuone-keittiö akselilla alhasimmillaan vajaa 20 kun käyty parina yönä pakkasilla, sulatteluja rupes kyllä sit tulemaan luonnollisesti. Tottunut tähän 20-21 sisäilmaan niin ei mitään tarvetta vielä ole ollut nostaa :) ILP tulee kyllä kohta avuksi kun nuo säät vaan viilenevät, sen verran loivalla käyrällä menen tietoisesti.
 

juhamat

Aktiivinen jäsen
Mä olen tässä syksyn aikana miettinyt ihan samaa kun kohti talvea mennään että nostaako tuota sisälämpöä ILP:lla kuinka paljon jotta sulattelut vähenee vai antaako vapaasti sulatella mitä sulattelee. Ootko päätynyt johonkin tän osalta, teitkö jotain kokeilua?
Vielä pärjännyt täällä eteläisessä Suomessa ilman ILP:a kun ja huonelämmöt käynyt olohuone-keittiö akselilla alhasimmillaan vajaa 20 kun käyty parina yönä pakkasilla, sulatteluja rupes kyllä sit tulemaan luonnollisesti. Tottunut tähän 20-21 sisäilmaan niin ei mitään tarvetta vielä ole ollut nostaa :) ILP tulee kyllä kohta avuksi kun nuo säät vaan viilenevät, sen verran loivalla käyrällä menen tietoisesti.
Vaikea vertailla. Nyt vähän t-paitasillaan kelit sisällä, tykkäisin kyllä ettei olisi niin lämmin. Varmaan kovemmilla pakkasilla helpompi saada ILP + PILP paremmin paritettua ettei ole turhan lämmin, vaikka matalampi poistoilma. Varmaan talvi menee vertaillessa....
 
Back
Ylös Bottom