Nibe Fighter 410p sielunelämä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja joonaka
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

joonaka

Jäsen
Hei. Ostimme jokin aika sitten 2006 rakennetun talon jossa Nibe 410p pilppi.
Olen nyt sen sielunelämään tässä yrittänyt tutustua ja saada sitä hyvin toimimaan kun edellisellä asukkaalla ei siihen vissiin ole hirveästi kiinnostusta ollut.

Alkuun teki koko ajan vikakoodia A-03 ja kompura ei enää käynyt, kuittaantui virtojen katkaisemisella.
Puhdistutin iv putket ja samalla venttiilit "säädettiin", mutta ihan perseelleen (melkein 40%) alipaineinen. Tämän jälkeen vaihdoin vielä molemmat puhaltimet uusiin kun ilmavirrat jäivät niin huonoiksi ja sen jälkeen alkoikin ilma vaihtumaan.

Sitten tuli toinen iv mies säätöä tekemään ja saatiin B asennolla kutakuinkin säätöihin, noin 6% alipaine ilmavirroissa. Rupesin kuitenkin ihmettelemään, kun tuloventtiilit vihelsi niin kauheasti ja nopeuden säätö toimi oudosti tuntui että hiljeni kun laittoi C asentoon ja B asennolla alkaisi huutamaan puhaltimet kauheasti. Ei ollut muilla asennoilla säädöissä.

Tutkin itse asiaa ja B ja C asennon tulopuhaltimen piuhat oli kytkimellä ristissä, nämä korjasin ja nyt puhallinnopeudet säätyy oikein. Mittasin ja säädin sitten lainamittarilla itse ilmamäärät ja ne ovat seuraavat:

A asento: -41,5litraa +36,7 ero n 11,5%
B asento: -52litraa +50,3 ero n 3,3%
C asento: -65,7litraa +64,4 ero n 2%
Onko nämä ok?

Nyt B asennolla olen pitänyt ja pilpin kompura toimii hyvin ja ei mene vikatilaan, tuntuu että pienempikin ilmavirta riittäisi ja vähän tuloventtiilit viheltää b asennolla, olen kokeillut pitää A asennolla, mutta sillä kun kone pyörii vajaan vuorokauden tulee taas A03 vikakoodi ja kompura ei sitten enää käynnisty. Mistähän moinen voi johtua? Voiko olla sitä että ilmavirta ei ole kuitenkaan riittävä A asennolla ja kompura kuumenee tai jotain? Osaisiko kukaan antaa neuvoja miten tämän mystisen laitteen kanssa saisi mielenrauhan. Sähköäkin menisi Vähemmän jos voisi pitää pienemmällä iv konetta.

Talo on 133m2 tilavuus 450m3.
 
Niin ja kanavien arvot piti mun laittaa kans nehän on asennolla B kompuran käydessä tällähetkellä:
1: 53
2: 29
3: -03
4: 11
5: 03
6: 04
7: -01
8: 46
9: 19
10: 29
11: 01
12: 50
13: 00
14: 01

Vaikuttaako lukemat ns. oikeilta vai olisiko jossain säädettävää?
 
Niin ja kanavien arvot piti mun laittaa kans nehän on asennolla B kompuran käydessä tällähetkellä:
4: 11
5: 03

Vaikuttaako lukemat ns. oikeilta vai olisiko jossain säädettävää?

Tämä kombo vaikuttaa vähän omituiselta. A-03 nyt ei ole hyvä merkki jos sitä usein tulee, mutta onhan tuo 41 litraa aika pieni. Oisin kyllä kuvitellut sen vain heittävän sulatukselle eikä suoraan vikatilaan.

Mutta niin, tuo kanava 4 ei pitäisi ikinä olla korkeampi kuin kanava 5. Nythän tuo tarkoittaa että höyrystimessä on lämpötilaksi mitattu 11C, mutta jäteilma on kuitenkin 3C. Eli joko anturi on rikki / irti, tai sitten höyrystin ei jäähdy tasaisesti koko alueeltaan. Yleensä höyrystin on siis pari astetta kylmempi kuin jäteilma (itselläni se ero on näillä keleillä 2-4C).

Jos tuo anturi itsessään on kunnossa, niin A-03 selittyy kyllä sillä, eli laitteesta on kadoksissa jotain. Esim. kaasut.
 
Tuohon jälkimmäiseen vielä, kumpi sieltä on A-03:n mukana lauennut? Yli- vai alipainesäädin? Mitä ilmeisemmin alipaine, jos et ole joutunut sitä erillistä ylipainekytkintä painamaan vaan virtojen pois ottaminen on riittänyt.
 
Tuohon jälkimmäiseen vielä, kumpi sieltä on A-03:n mukana lauennut? Yli- vai alipainesäädin? Mitä ilmeisemmin alipaine, jos et ole joutunut sitä erillistä ylipainekytkintä painamaan vaan virtojen pois ottaminen on riittänyt.
Joo kyllä nimenomaan alipainesäädin. Riittää pelkkä virtojen katkaisu.

Nyt on yön ollut puhallin A asennolla ja kanavien arvot: 4: 06 ja 5: -06

Mulla olis kaapissa uus höyrystimen lämpötila anturi.
Pitäiskö se vaihtaa?
Mistä löydän sen jos rupean vaihtamaan kun osaluettelossa lukee että lämpötila-anturi, höyrystin (ei näkyvissä). Ja onko vaikea vaihtaa?
 
Mulla olis kaapissa uus höyrystimen lämpötila anturi.
Pitäiskö se vaihtaa?
Mistä löydän sen jos rupean vaihtamaan kun osaluettelossa lukee että lämpötila-anturi, höyrystin (ei näkyvissä). Ja onko vaikea vaihtaa?

Voihan sen vaihtaa ja jos edelleen näyttää noin (kuten sulla nytkin on), niin sitten varmaan joutuu kaasulisäyksiin (tietysti olisi hyvä tietää mistä se on karannut). Kun kompuran on pysähtynyt, satutko muistamaan näyttääkö se lähelle samaa kuin tuo jäteilman ja poistoilman (jos näyttää, niin tuskin se anturi rikki on) ?

En ole valitettavasti omaani ikinä vaihtanut tuota anturia, en nyt osaa sanoa missä päin höyrystintä se on. 410P:ssä minkään vaihtaminen ei ole valitettavasti kovinkaan helppoa, kaikkialla on ahdasta.
 
Kompura pysähdyksissä 04: 13 ja 05: 02

(Edit: nyt hetkeä myöhemmin 04: 15 ja 05: 12

Ja vielä hetkeä myöhemmin 19 ja 18
 
Viimeksi muokattu:
Joo, ei se hetkessä siis muutu oikeaksi (mutta ~10 min riittänee). Eli kumpikin näyttää lähestyvän samaa lukemaa -> näyttäisi anturi toimivan oikein ainakin huonelämpötilassa.
 
Joo, ei se hetkessä siis muutu oikeaksi (mutta ~10 min riittänee). Eli kumpikin näyttää lähestyvän samaa lukemaa -> näyttäisi anturi toimivan oikein ainakin huonelämpötilassa.
Eli olisko vika siis höyrystimessä, vai onko koneesta kylmäaineita karannut?

Perkele olisi pitäny ilmeisesti tämä järjestelmä uusia eikä laittaa katolle kymppitonnilla aurinkopaneeleja, ny on rahat loppu :D
 
Tiputti muuten tuolta Lauhdeveden tyhjennysputkesta heti varmaan parilitraa vettä tuossa kun konetta sammuttelin ja käynnistelin uudelleen. Ihmettelin kun kauhea lorina alkoi kuulumaan.
 
Eli olisko vika siis höyrystimessä, vai onko koneesta kylmäaineita karannut?

Veikkaan että kaasut karannut, kun tuota A-03:stakin heittelee. Mutta en kyllä käsitä minne ne oisivat tällaisessa vehkeessä kadonneet, joista niitä pystyisi enää korjaamaan.

Se positiivinen puoli toki, että R290 on halpaa lisätä - jos vaan kaasut pysyvät koneessa ja löydät tekijän.
 
Pyöriikö molemmat puhaltimet varmasti moitteetta?
Tuottaako kompura mitään eli jaksaako pitää lauhalla kelillä kattilanlämpötilaa ylhäällä ,jos vastukset on estetty?
 
Pyöriikö molemmat puhaltimet varmasti moitteetta?
Tuottaako kompura mitään eli jaksaako pitää lauhalla kelillä kattilanlämpötilaa ylhäällä ,jos vastukset on estetty?
Pyörii. Molemmat puhaltimet on uusittu ja pyörii ihan moitteettomasti. Kompura jaksaa kyllä pitää lauhalla kelillä lämpöä yllä, on nyt nolla kelillä muutaman kerran jopa levähtänyt välillä. Pakkasella pyörii käytännössä koko ajan ja välillä napsahtaa vastukset päälle.

Mun havainto ois, että tuo vikatila tulee vain puhaltimen A asennolla. Ainakin toistaiseksi B asennolla ei ole tullut, pitää nyt antaa olla pitempään B asennolla ja katsoa tekeekö vikaa. Olisi vaan yöksi mukava tiputtaa puhaltimet pienemälle niin ei tulokanavat niin viheltäis.
 
Mulla vanhempi versio missä ei ole ilmanvaihdon nopeudensäätökytkintä , mutta jotain outoa noissa nopeuksissa on ,luulisi poiston ja tulon välinen suhde pysyvän samana eri nopeuksilla paitsi ns takkatilalla jossa tuloa lisätään.
Kompura onneksi kuitenkin vaikuttaa toimivan ,noin ne toimii näillä lämpötiloilla.
 
Mulla vanhempi versio missä ei ole ilmanvaihdon nopeudensäätökytkintä , mutta jotain outoa noissa nopeuksissa on ,luulisi poiston ja tulon välinen suhde pysyvän samana eri nopeuksilla paitsi ns takkatilalla jossa tuloa lisätään.
Kompura onneksi kuitenkin vaikuttaa toimivan ,noin ne toimii näillä lämpötiloilla.
Tässähän puhallinnopeuksia säädetään Jännitteellä, joten uskon että sen takia suhteeseen eroja tulee eri nopeuksilla, ei saa niin tarkkaan suhdetta säädettyä.
A asennolla tulopuhallin on pienimmällä eli 100V ja poisto sitten 110V, B asennolla muistaakseni 125V ja 140V
C asennolla laitoin tulopuhaltimen 155 tai 170V ja poisto puhallin piti sitten laittaa suurimmalle mahd eli 230V, että sai silläkin talon alipaineiseksi.
Tuntuu, että tuloilmaa kyllä riittäisi niin paljon kuin haluaisi, mutta poiston teho tökkää sitten, että joutuu kuristamaan tuloventtiilejä.
Meinasi tuttu LVI mies, että uusissakin taloissa tahtoo olla, että tuloilmaa kyllä riittäisi, mutta poistoa ei tahdo tarpeeksi saada.
 
Miten muuten sähkövastuksen käyttö 410p pumpulla, olen nyt testannut sellaista, että sähkövastus päältä pois kokonaan ja lisävesinapilla sitten lämmitän sen jos isompi porukka menee suihkuun peräkkäin, 0kelillä näyttäisi pumppu pystyvän pikkuhiljaa kattilan lämpötilan nostettua, mutta kun menee pakkasselle pikkuhiljaa tippuu ja olen 30asteen kohdilla napannut vastuksen päälle ja antanut lämmetä 60 ja taas kiinni, ainakin pikaisella analyysilla vaikuttaisi että sähköä olisi näin mennyt vähemmän.

Onko tämä fiksu tapa toimia vai voiko olla että järjestelmä ei tykkää tästä lämpötilan seilailusta?
 
Onko tämä fiksu tapa toimia vai voiko olla että järjestelmä ei tykkää tästä lämpötilan seilailusta?

Järkevin tapa olisi saada kattilan alaosa pysymään mahdollisimman viileänä ja vain yläosaa nostettaisiin tarvittaessa (se määrittää käyttöveden lämpötilan). Mitä viileämpi alaosa, sitä enemmän kompura saa poistoilmasta tehoa irti ja sitä vähemmän se käyttää myös sähköä siihen touhuun, eli COP nousee.

Ei sitä ohjausta tarvitse noinkaan tehdä, käyttämällä normaalia sähkövastus asetusta se menee pois päältä 55C kohdalla (ja jos sieltä on laittanut sen pinnin toiseen asentoon, niin kompuran pitää aina käydä jotta sähkövastus on myös päällä). Nyt jos nostat 60C asti, niin saattaa kompura mennä pois päältä ja sitten vesi viilenee sen 30 min ilman kompuraa.

Itse lämpötilan seilaamisesta ei järjestelmä välitä, mutta korkea lämpötila on myrkkyä kompuran paineille (jonka takia myös se viileä alaosa olisi suotavaa).
 
Järkevin tapa olisi saada kattilan alaosa pysymään mahdollisimman viileänä ja vain yläosaa nostettaisiin tarvittaessa (se määrittää käyttöveden lämpötilan). Mitä viileämpi alaosa, sitä enemmän kompura saa poistoilmasta tehoa irti ja sitä vähemmän se käyttää myös sähköä siihen touhuun, eli COP nousee.

Ei sitä ohjausta tarvitse noinkaan tehdä, käyttämällä normaalia sähkövastus asetusta se menee pois päältä 55C kohdalla (ja jos sieltä on laittanut sen pinnin toiseen asentoon, niin kompuran pitää aina käydä jotta sähkövastus on myös päällä). Nyt jos nostat 60C asti, niin saattaa kompura mennä pois päältä ja sitten vesi viilenee sen 30 min ilman kompuraa.

Itse lämpötilan seilaamisesta ei järjestelmä välitä, mutta korkea lämpötila on myrkkyä kompuran paineille (jonka takia myös se viileä alaosa olisi suotavaa).
En nyt oikein ymmärtänyt mitä tarkotit ala osan lämpötilalla? Miten sitä säädellään? Tarkoitatko lattialämmitys järjestelmässä olevan veden lämpötilaa?

Viime yönä -7 pakkasta ja kompura jaksanut pitää kattilan lämpötilan +47 asteessa ilman sähkövastusta
 
En nyt oikein ymmärtänyt mitä tarkotit ala osan lämpötilalla? Miten sitä säädellään? Tarkoitatko lattialämmitys järjestelmässä olevan veden lämpötilaa?

Viime yönä -7 pakkasta ja kompura jaksanut pitää kattilan lämpötilan +47 asteessa ilman sähkövastusta
Kyllä olisi parempi pitää se pytty kuumana normaaleissa lämpötiloissa, ellet sitten vähintään joka viikko aio lämmittää sitä sinne 60C asti. https://yle.fi/a/74-20010956
 
Kyllä olisi parempi pitää se pytty kuumana normaaleissa lämpötiloissa, ellet sitten vähintään joka viikko aio lämmittää sitä sinne 60C asti. https://yle.fi/a/74-20010956
Normaali vastuksen käytöllä se ei edes lämmitä sitä yli 54asteen. Kyllähän se väkisinkin pitää useammin tohottaa sinne 60 asteeseen, kun 2+4 henkinen perhe käy suihkussa. Aina kun useampi suihkuun niin napista vastukset päälle ja kattila 60asteeseen.
 
En nyt oikein ymmärtänyt mitä tarkotit ala osan lämpötilalla? Miten sitä säädellään? Tarkoitatko lattialämmitys järjestelmässä olevan veden lämpötilaa?

Ei, vaan kanavaa 8 - eli sitä lämmityskattilaosan alaosaa. Sieltä se lattialämpö sekoitetaan lopulta.

Normaali vastuksen käytöllä se ei edes lämmitä sitä yli 54asteen.

Se mittari ei ole ihan yläosassa, eli oikeasti se käyttövesi voi olla asteen pari tuota kuumempaa. 410P:ssä ei ole siellä ylhäällä mittaria, mutta F470:ssa on (joka on melkein sama vekotin ohjausta lukuunottamatta), joten niistä ketjuista voi hyvin vakoilla mikä se ero on.
 
Kyllä olisi parempi pitää se pytty kuumana normaaleissa lämpötiloissa, ellet sitten vähintään joka viikko aio lämmittää sitä sinne 60C asti. https://yle.fi/a/74-20010956

Noh. Uimahallin legionella arvot ja lämminvesivaraajaan nyt ei ihan ole sama asia. Todennäköisemmin se tuolla uimahallissakin on elänyt putkistossa. Legionella alkaa kuolemaan jo 50C:ssä joka tapauksessa, joten jos se kerran päivässä sinne lämmittyy, niin eiköhän se ole kaput.

Tuossakin uimahallissa on varmaan vuosia ollut legionella arvot samoissa ja tunnettuja sairastuneita saatiin 1 kpl. Mitenkään todennäköistä siihen sairastua ei kyllä ole, eiköhän tuosta artikkelista puutu jotain perustautia tai vastaavaa miksi vain tämä henkilö sairastui.

Eikä 410P:n alaosa ole juomavettä.
 
Ei, vaan kanavaa 8 - eli sitä lämmityskattilaosan alaosaa. Sieltä se lattialämpö sekoitetaan lopulta.
Mulla näyttää kanava 8 Lämpötila, kompressorin anturia. Ja lukemaa 46 tällä hetkellä

1. Kattila
2. Menolämpötila
3. Ulkolämpötila
4. Höyrystimen lämpötila
5. Jäteilman lämpötila
6. Valittu lämpökäyrä
7. Muutos lämpökäyrä
8. Lämpötila, kompressorin anturi
9. Tuloilman lämpötila
10. Menovesi laskettu
11. Menovesi poikkeama
 
Noh. Uimahallin legionella arvot ja lämminvesivaraajaan nyt ei ihan ole sama asia. Todennäköisemmin se tuolla uimahallissakin on elänyt putkistossa. Legionella alkaa kuolemaan jo 50C:ssä joka tapauksessa, joten jos se kerran päivässä sinne lämmittyy, niin eiköhän se ole kaput.

Tuossakin uimahallissa on varmaan vuosia ollut legionella arvot samoissa ja tunnettuja sairastuneita saatiin 1 kpl. Mitenkään todennäköistä siihen sairastua ei kyllä ole, eiköhän tuosta artikkelista puutu jotain perustautia tai vastaavaa miksi vain tämä henkilö sairastui.

Eikä 410P:n alaosa ole juomavettä.
Kukaan ei toki ole väittänytkään 410P alaosan olevan juomavettä.

Legionellaa pidetään Suomessa alidiagnosoituna verrattuna esimerkiksi länsinaapuriin. Sitä syytä miksi juuri uimahallit nousevat tapetille tässä mielessä, en tiedä. Luulisi, että niissä veden kulutus ja vaihtuvuus on niin suurta, ettei ainakaan suihkuista mitään legionellaa pitäisi hevillä saada. Kuitenkin tapauksia silloin tällöin tulee, se on outoa.

Pari minuuttia 60C lämpötilaa pitäisi riittää legionellan nitistämiseen, mutta 50 astetta pitää olla aika pitkään ja sittenkin voi osa bakteereista selviytyä. Sinänsä se mitä totesit käyttövesipytyn lämmöstä pitää paikkansa, eli jos alaosa on sen 53C mikä ainakin joskus oli Niben lämpötilarajana, niin onhan siinä ylempänä enemmän. Toisaalta se lämmön siirtyminen toimii kyllä molempiin suuntiin, eli jos koneen koko alaosa vedetään kunnolla kylmäksi ja vastusten käyttö on estetty, niin käyttövesipuolenkin alaosa alkaa jäähtyä.
 
Miten alaosan lämpötilan säätö onnistuu?

Ei se onnistu mitenkään helposti, mutta siis se on se jota pitäisi optimoida jos ajattelee vain sähkön kulutusta. Ainoa millä sen sekoittumisen voi estää on kiertonopeudet - mutta se ei ole kovin realistinen monesti.

Tämä vain siis sen takia, että jos ajastettuna käyttäisi lämmintä vettä, niin silloin tuo alaosa viilenee ja ottaa paremmin lämpöä talteen.
 
Toisaalta se lämmön siirtyminen toimii kyllä molempiin suuntiin, eli jos koneen koko alaosa vedetään kunnolla kylmäksi ja vastusten käyttö on estetty, niin käyttövesipuolenkin alaosa alkaa jäähtyä.

Toki jäähtyy, tosin jäähtyyhän se pienestä lämpimän veden käytöstäkin. Sen takia se yläosa pitää aina välillä saada lämpimäksi, mutta ideaalisin tilannehan olisi että vain se osa pytystä lämpenisi. En tiedä missä tilanteessa se onnistuu ilman laippaa, mutta jostain syystä osalla F470 käyttäjistä se näyttää onnistuvan, onko siinä sitten joku pieni läppä estämässä sekoittumista vai onko vain pienemmät kiertonopeudet ja enemmän ihmisiä raportoimassa (kun on helpompi saada tuloksia). Tiedä häntä. Mutta se liittyi siis lähinnä siihen, ettei se haittaa jos välillä kattilan lämpötila tippuu kun ei ole tarvetta käyttövedelle (vaikkapa öisin).

Legionellaa pidetään Suomessa alidiagnosoituna verrattuna esimerkiksi länsinaapuriin. Sitä syytä miksi juuri uimahallit nousevat tapetille tässä mielessä, en tiedä. Luulisi, että niissä veden kulutus ja vaihtuvuus on niin suurta, ettei ainakaan suihkuista mitään legionellaa pitäisi hevillä saada.

Uimahalleissa lienee aina suuri määrä kosteutta ilmasta, siitähän hengittäessä se legionella sisään menee. Ja meillä ei niin kylpylöitä älyttömästi ole, ulkomailla se taitaa olla se suurempi lähde (ja myöskin valvonta on heikompaa monesti, varsinkin paikat mihin suomalaiset menevät..). Suihkun aikana ei välttämättä kerkeä edes saamaan kotona tarpeeksi pöpöjä.

Tuosta veden vaihtuvuudesta oli sen verran, että legionella voi elää jossain putkien seinämistöissä. Ja siellä jos vesipiste ei ole jatkuvassa käytössä, niin myöskään vesi ei sitten ole jatkuvasti tarpeeksi kuumaa.

Alidiagnosoinnista en tiedä, onko jokaista pientä köhää tarkoitus diagnosoida? Suomessakin tapauksia oli 2021 34kpl, jotka on pääasiassa ulkomailta hankittuja, kotimaisia oli <10 kpl. Nekin yli 70% oli yli 68 vuotiaita. Eli esiintyvyys tai haittavaikutukset ovat niin pieniä muuten tässä maassa, ettei siihen oikein kannata laittaa resurssejakaan. Päiväkodeissa lasten hakemisissa saadut nuhat lienevät vaarallisempia aikuisille.
 
Alidiagnosoinnista en tiedä, onko jokaista pientä köhää tarkoitus diagnosoida? Suomessakin tapauksia oli 2021 34kpl, jotka on pääasiassa ulkomailta hankittuja, kotimaisia oli <10 kpl. Nekin yli 70% oli yli 68 vuotiaita. Eli esiintyvyys tai haittavaikutukset ovat niin pieniä muuten tässä maassa, ettei siihen oikein kannata laittaa resurssejakaan. Päiväkodeissa lasten hakemisissa saadut nuhat lienevät vaarallisempia aikuisille.
THL:n tutkijan mukaan alidiagnosoidaan: https://yle.fi/a/3-10108210

Ehkäpä tuohon mielipiteeseen voi jossain määrin jopa luottaa.
 
Ei sitä ohjausta tarvitse noinkaan tehdä, käyttämällä normaalia sähkövastus asetusta se menee pois päältä 55C kohdalla (ja jos sieltä on laittanut sen pinnin toiseen asentoon, niin kompuran pitää aina käydä jotta sähkövastus on myös päällä). Nyt jos nostat 60C asti, niin saattaa kompura mennä pois päältä ja sitten vesi viilenee sen 30 min ilman kompuraa.
Vaihdoin sen pinnin nyt eri siltaukseen, mikähän on kun kuitenkin kun koneen laitoin uudelleen päälle vastus napsahti heti päälle vaikka kompura ei ole vielä käynnistynyt? :D
 
Vaihdoin sen pinnin nyt eri siltaukseen, mikähän on kun kuitenkin kun koneen laitoin uudelleen päälle vastus napsahti heti päälle vaikka kompura ei ole vielä käynnistynyt? :D
En ole nyt ihan varma, mutta joissain tilanteissa mielestäni vastus pystyi menemään päälle ilman kompuraa vaikka siltaus olisi vaihdettu. Nyt vähän hatarat muistikuvat laitteen käyttäytymisestä, mutta olisiko ollut siinä heti laitteen käynnistyttyä (jossa laite odottaa x min ennen kompuran käynnistämistä) ja sitten saattoi olla sulatuksen aikana. Noita ehkä kannattaa tarkkailla, että toimiko noin.

Järkevin tapa olisi saada kattilan alaosa pysymään mahdollisimman viileänä ja vain yläosaa nostettaisiin tarvittaessa (se määrittää käyttöveden lämpötilan). Mitä viileämpi alaosa, sitä enemmän kompura saa poistoilmasta tehoa irti ja sitä vähemmän se käyttää myös sähköä siihen touhuun, eli COP nousee.
Tästä juteltiinkin toisessa ketjussa, mutta jätin sitten tekemättä toteutuksen. Pistin juuri äsken kokeiluun sellaisen kotiautomaatiolla, että ajastettuna öisin ja työpäivän aikaan kotiautomaatio sallii vastukset kattilan lämmön laskiessa alle 30 ja kieltää ne lämmön noustessa yli 35 (rajat heitetty hatusta niin, että lattiaan saisi kuitenkin ~30 asteista vettä tarvittaessa). Aamuisin ja ilta-aikaan (prime time for showers and dishes etc.) annetaan sitten vastusten olla päällä, jotta lämmöt nousee normaalilämpötiloihin kattilassa ja tulisi lämpimämpää vettä. (EDIT: ja jotta lämmöt olisi joka päivä useamman tunnin ylhäällä tuon legionellariskin takia).
 
Tästä juteltiinkin toisessa ketjussa, mutta jätin sitten tekemättä toteutuksen. Pistin juuri äsken kokeiluun sellaisen kotiautomaatiolla, että ajastettuna öisin ja työpäivän aikaan kotiautomaatio sallii vastukset kattilan lämmön laskiessa alle 30 ja kieltää ne lämmön noustessa yli 35 (rajat heitetty hatusta niin, että lattiaan saisi kuitenkin ~30 asteista vettä tarvittaessa). Aamuisin ja ilta-aikaan (prime time for showers and dishes etc.) annetaan sitten vastusten olla päällä, jotta lämmöt nousee normaalilämpötiloihin kattilassa ja tulisi lämpimämpää vettä. (EDIT: ja jotta lämmöt olisi joka päivä useamman tunnin ylhäällä tuon legionellariskin takia).
Tämä kiinnostaisi miten toteutit? Vaikuttaa järkevältä, juuri tuon haluaisi pois, että kone napsauttelee vastukset päälle, kun lämpötila laskee muutaman asteen. Koska mielestäni se on aivan turhaa, kun keskellä päivää lämpimän veden tarve on minimaalinen. Käsin koitin vastuksia ohjailla hetken, mutta se paljastui liian työlääksi.

Edit: Nytkin -12 ulkoilma vastus lämmitti ensin 53c sitten sammui, (kompura käy kokoajan) 15-20 min niin lämpötila tippuu 50c --> vastus päälle. Eli vähän väliä napsuu näillä keleillä. Toimiiko ihan oikein ja onko säädettävissä jotenkin?
 
Viimeksi muokattu:
Tämä kiinnostaisi miten toteutit? Vaikuttaa järkevältä, juuri tuon haluaisi pois, että kone napsauttelee vastukset päälle, kun lämpötila laskee muutaman asteen. Koska mielestäni se on aivan turhaa, kun keskellä päivää lämpimän veden tarve on minimaalinen. Käsin koitin vastuksia ohjailla hetken, mutta se paljastui liian työlääksi.
Minulla on esp8266-pohjainen mikrokontrolleri kytketty ohjaamaan relettä, joka kytkee tehoja pois yhdistämällä keskimmäisen luukun alla olevia tuloja toisiinsa. Eli kuvassa tuo ohjekirjan "Verkkokäskyohjaus ja valvontakytkin". Rele kytkee miinuksen yhtäaikaa A ja B, jolloin kaikki vastukset kielletty. Esp8266 on sitten kiinni kotiautomaatiosofta HomeAssistantissa. Lämpötilaa mittaan tuohon mikrokontrolleriin kytketyillä ds18b20-antureilla.

Monella muullakin foorumilaisella on vastaavia tehty. Riippuen halutusta tavoitteesta saatat pärjätä ilman kotiautomaatiosoftaa.
 

Liitetiedostot

  • 16729964084995979648196280745522.jpg
    16729964084995979648196280745522.jpg
    103,6 KB · Lukukerrat: 134
Takaisin
Ylös Bottom