Onnistuuhan se sähköllä, kuten onnistuu myös IV-koneella. Muuten ei onnistu. Ainoastaan F750 pääsee alempaan poistoilmaan kuin nykyiset LTO:t. Muut jäävät nollaan tai muutamaan pakkasasteeseen. Kaikki loppu tulee sähköllä oli se sitten kompuran tai vastuksen sähköä.
Okt:n energiatehokkuuden parantaminen: PILP:kö IV-kone + LTO + LV-varaajan korvaajaksi?
- Keskustelun aloittaja Skibidi Weinau
- Aloitettu
Harrastelija
Vakionaama
Itse asiassa kovemmilla pakkasilla lto pääsee vielä kylmempään jäteilmaan kuin pilp. Tosin enemmän ulkolämpötila taitaa olla pilpille suotuisalla alueella.
Jos äänet häiritsee niin ILPin kanssakin pitää kiinnittää huomiota asennuksiin. Itsellä on ulkoyksikkö maatelineellä ja silti äänet kuuluu sisälle. Varsinkin sulatukset huomaa kun kompuran kierrokset muuttuu. Runkoääneltä vaikuttaisi kun ulkona ulkoyksikön vieressä ei kuulu samanlaista ääntä. Epäilen että kulkeutuu maan ja kivijalan kautta tai putkia pitkin (ei ole tehty mitään vauhtilenkkejä).
Koneen alla olevat laatat on muutaman sentin irti kivijalasta joten siitä ääni ei kulkeudu. Epätodennäköistä että hiekan kauttakaan kulkeutuisi. Eli jäljelle jäänee nuo putkiasennukset. Putkeahan ei ole näkösällä kuin ehkä 0.5m ja sen jälkeen on jo seinällä suojakotelossa.
Jos äänet häiritsee niin ILPin kanssakin pitää kiinnittää huomiota asennuksiin. Itsellä on ulkoyksikkö maatelineellä ja silti äänet kuuluu sisälle. Varsinkin sulatukset huomaa kun kompuran kierrokset muuttuu. Runkoääneltä vaikuttaisi kun ulkona ulkoyksikön vieressä ei kuulu samanlaista ääntä. Epäilen että kulkeutuu maan ja kivijalan kautta tai putkia pitkin (ei ole tehty mitään vauhtilenkkejä).
Koneen alla olevat laatat on muutaman sentin irti kivijalasta joten siitä ääni ei kulkeudu. Epätodennäköistä että hiekan kauttakaan kulkeutuisi. Eli jäljelle jäänee nuo putkiasennukset. Putkeahan ei ole näkösällä kuin ehkä 0.5m ja sen jälkeen on jo seinällä suojakotelossa.
Ihan mielenkiinnosta... Mikä LTO vetää jäteilman kylmemmäksi kuin -17C? Ja paljonko ulkona pitää olla pakkasta tuolloin?
LTO ei koskaan puhalla ulos ulkoilmaa kylmempää. Paitsi helteillä.
Tuollainen F750 taasen ehkä 95-97% ajasta jäteilma on ulkoilmaa kylmempää. Josko riittääkään.
Onhan tuossa vähän eroa.
Kahdella kaverilla LN-sarjan pumpun äänet kuuluu sulatuksessa sisälle, kun vanhoilla Panoilla ei kuulunut. Maatelineasennus. Jos varman päälle haluaa pelata niin ILP vastakkaiseen kulmaan kuin makkari. Mietin myös jos antaa sulatusvesien jäätyä laitteen alle niin ne saattaa muodostaa akustisen kytköksen pumpun jalustan ja kivijalan välille...?
Harrastelija
Vakionaama
Pyöriväkennoinen
Ja vaikka PILP hetkittäin sen -17 saisikin, sulatukset nostaa keskiarvon lämpimämmälle. Pyöriväkennoinen antaa saman koko ajan (ulkolämpötilasta riippuen)
Mutta niin kuin sanoin, suurimman osan ajasta ulkoilma on PILPille suotuisa.
Ja vaikka PILP hetkittäin sen -17 saisikin, sulatukset nostaa keskiarvon lämpimämmälle. Pyöriväkennoinen antaa saman koko ajan (ulkolämpötilasta riippuen)
Mutta niin kuin sanoin, suurimman osan ajasta ulkoilma on PILPille suotuisa.
Paljonko pakkasta pitää olla? Ja mitä sulatuksiin tulee niin kun oli kovempia pakkasia tuo vehje sulatti 5-6krt vrk ja sulatuskesto per kerta n. 8 min.
Ja jäteilma ei sulatuksessa juuri plussalla ole. Sulatusten merkitys on siis olematon.
Ehkä teoriassa, mutta olisi hauska lukea tilastoa todellisista mittauksista.
Harrastelija
Vakionaama
Ei ole tarkkoja mittauksia mutta muistelen että jossain vaiheessa ero ulkoilmaan olisi ollut 10 astetta.
Samoin.... Täytyy se todeta että minulla tuo vetää vain -14C kun kompuran kierrokset on talon ilmanvaihdolla sen 85Hz/120Hz. Ja tuo on siis alin käytännössä mihin päästään pitkiksi ajoiksi.
Mutta olisi kiva nähdä jostain uudesta pyöriväkennoisesta, että missä kohtaa jäteilmassa mennään tuon -14C alle ja miltä käppyrä näyttää tuollaisena aikana kun pakkanen on tasaisesti aika napsakkaa.
Se on kyllä yksi myytti että PILP puhaltelisi sulatuksissa lämpöä pihalle merkittäviä määriä. Ei koske ainakaan F750:tä. Nollan päällä ei olla jäteilmassa juuri ollenkaan. Puhumattakaan että mitään huoneilman lämpöjä menisi ulos.
Viimeksi muokattu:
Harrastelija
Vakionaama
Muuten. Jännä että PILP vetää muutamilla sulatuksilla per vrk kun ILPit sulattelee tunnin välein. Mihin tuo perustuu? Onhan siinä sisäilmassakin kosteutta.
Tarkoitus ei ole vängätä eikä epäillä tuota mutta ihan mielenkiinnosta kysyn.
Tarkoitus ei ole vängätä eikä epäillä tuota mutta ihan mielenkiinnosta kysyn.
ILP vetää massiivisisesti enemmän ilmaa läpi kennosta. Ja toisaalta F750:ssä on ehkä se paras tapa mitata milloin pitää sulattaa: ilmavirta-anturi, ja kun ilmavirta on 10% tippunut se tekee sulatuksen. ILP:t pitkälti arvailee milloin pitäisi sulatella.
Esim. tänään se sulattelee paljon tiheämmin kun sisäilmakin on kosteampaa. Kovalla pakkasella sisäilmakin on aika kuivaa, eli kennoon ei kerry jäätä niinkään.
Harrastelija
Vakionaama
Toisaalta PILPissä lämpötila tippuu paljon enemmän kuin (V)ILPeissä, joissa lämpötilan muutos on vain pari astetta. Tuo suuri muutos aiheuttaa enemmän kondensoitumista joka voi jäätyä/huurtua. Mutta kummassa tulee loppu peleissä enemmän? Ilmeisesti sitten noissa ”ulkovehkeissä”?
Takka/leivinuuni
Tulokas
Yksi vaihtoehto on Putkikattila (noin 50-80cm pitkä x12-15cm paksu) sähkövastus putken päässä jossa on ylilämpösuoja ja termostaatti. Varustettuna varoventiilillä, Oumannia säätölaite, magneetiventiileitä y,m,s,
Putkikattila vie vähän tilaa, kattila reakoi nopeasti kun lämmitettävää vettä ei ole paljon. Itselläni on mökki varustettuna vesikiertoisella lattialämmityksellä, tällä tavalla varustettuna, lisäksi tiilerin aino takka (leivinuuni/takka, jossa kummassakin tulipesä)
Pistin leivinuunin pesän holvin päälle 25m 15mm kupariputkea. Olen lämmittänyt tällä tavalle 4-5vuotta.
Ensimmäiset vuodet eivät tuoneet paljoakaan säästöä. Sitten ostin reitittimen ja WiFi lattiatermostaatin ja Wifi pisturasioita. joita ohjaan kotoa käsin. Ostin ilmalämmitys kojeen, ilmalämpöpumppu on sellainen malliltaan että siihen saa etäohjauksen ja mittaa sisä lämpötilan huoneesta.
Vesikennoa lämmitän lattiavedellä jossa on pakkasnetettä, jäätymisen estämiseksi. kolmitie ventiilillä saan
valittua sähkö vai takkalämmityksen. Takkalämmityspiiriin kuuluu 30 litran varaaja(kuumavesivaraaja). Lattiaa lämmitän putkikattilalla 1/2-1 päivän jonka jälkeen siirryn takkalämmitykseen kytken sähkön pois, (takkaa on lämmitettävä samaan aikaan kuin sähkön kytken päälle. Ison tiilimuurin lämmittäminen kestää vuorokauden. Tämän jälkeen leivinuunin pesällinen riittää pitämään lämön lattiassa 20 asteessa. kovilla pakkasilla -20-30ast. pesällinen aamulla ja illalla. Pesälliseen ei mene kovin montaa puuta.
Ilmakoje on noin 80 litraa kierrättävä, tuloputkessa on vesikenno ennen ilmakojetta. Ilmakoneen Jälkilämmiys on hoidettu sähköllä 1kw. tähän liitetty vesikenno ja takan lämmittämä vesi säästää sähköä.
Ilman pitäisi vaihtua kerran 2 tunnissa. tosin poissa kotoa aikana vähemmän.
Olen näillä toimilla pudottanut sähkölaskua 13000 kw:sta 8500kw:ttiin
Tosin talvet eivät ole samanlaisia.
Vesikennon putket olen liittänyt 30l takka/leiviuuni putkistoon
Putkikattila vie vähän tilaa, kattila reakoi nopeasti kun lämmitettävää vettä ei ole paljon. Itselläni on mökki varustettuna vesikiertoisella lattialämmityksellä, tällä tavalla varustettuna, lisäksi tiilerin aino takka (leivinuuni/takka, jossa kummassakin tulipesä)
Pistin leivinuunin pesän holvin päälle 25m 15mm kupariputkea. Olen lämmittänyt tällä tavalle 4-5vuotta.
Ensimmäiset vuodet eivät tuoneet paljoakaan säästöä. Sitten ostin reitittimen ja WiFi lattiatermostaatin ja Wifi pisturasioita. joita ohjaan kotoa käsin. Ostin ilmalämmitys kojeen, ilmalämpöpumppu on sellainen malliltaan että siihen saa etäohjauksen ja mittaa sisä lämpötilan huoneesta.
Vesikennoa lämmitän lattiavedellä jossa on pakkasnetettä, jäätymisen estämiseksi. kolmitie ventiilillä saan
valittua sähkö vai takkalämmityksen. Takkalämmityspiiriin kuuluu 30 litran varaaja(kuumavesivaraaja). Lattiaa lämmitän putkikattilalla 1/2-1 päivän jonka jälkeen siirryn takkalämmitykseen kytken sähkön pois, (takkaa on lämmitettävä samaan aikaan kuin sähkön kytken päälle. Ison tiilimuurin lämmittäminen kestää vuorokauden. Tämän jälkeen leivinuunin pesällinen riittää pitämään lämön lattiassa 20 asteessa. kovilla pakkasilla -20-30ast. pesällinen aamulla ja illalla. Pesälliseen ei mene kovin montaa puuta.
Ilmakoje on noin 80 litraa kierrättävä, tuloputkessa on vesikenno ennen ilmakojetta. Ilmakoneen Jälkilämmiys on hoidettu sähköllä 1kw. tähän liitetty vesikenno ja takan lämmittämä vesi säästää sähköä.
Ilman pitäisi vaihtua kerran 2 tunnissa. tosin poissa kotoa aikana vähemmän.
Olen näillä toimilla pudottanut sähkölaskua 13000 kw:sta 8500kw:ttiin
Tosin talvet eivät ole samanlaisia.
Vesikennon putket olen liittänyt 30l takka/leiviuuni putkistoon