Olkiluoto 2 -laitosyksiköllä reaktoripikasulku

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja janti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Olkiluoto 2 (OL2) ydinvoimalaitosyksiköllä on tapahtunut häiriö klo 12.22, jossa päähöyryputken eristys on lauennut ja suojarakennus on eristetty.
yle.fi

Olkiluodon voimalassa harvinainen häiriötilanne – TVO:lla aavistus ongelman syystä, työntekijät eivät olleet vaarassa, katso tallenne tiedotustilaisuudesta

STUKin mukaan laitoksen sisällä mitattiin kohonneita säteilytasoja.
yle.fi yle.fi

Häiriötilanne Olkiluodon ydinvoimalaitoksessa

www.stuk.fi www.stuk.fi

Nord Pool - UMM Platform

umm.nordpoolgroup.com umm.nordpoolgroup.com
 
Viimeksi muokattu:
Klikkaa laajentaaksesi...
Vilkaisin mielenkiinnosta, kuinka OL2 pikasulku näkyi kantaverkossa täällä Kaakkois-Suomessa. Ei ollut mikään mahdottoman dramaattinen tapahtuma, taajuus laski alimmillaan lukemaan 49,66 Hz. Jännästi se kyllä näytti tulleen alas kahdessa vaiheessa. Liekö siellä kuitenkin ensin joku tehonpudotus, eikä ihan suoraan vedetä katkaisijaa auki. Alla taajuustrendi laitokselta, joka on mukana Fingridin taajuustuentareservissä. Neljästä tehonpudotusportaasta laukesi vain kaksi, isompiakin monttuja on nähty.
 

Liitetiedostot

  • OL2_trip_2020-12-10.png
    OL2_trip_2020-12-10.png
    11,9 KB · Lukukerrat: 172
tet sanoi:
Jännästi se kyllä näytti tulleen alas kahdessa vaiheessa. Liekö siellä kuitenkin ensin joku tehonpudotus, eikä ihan suoraan vedetä katkaisijaa auki.
Klikkaa laajentaaksesi...
Verkossa on myös tehopuolijohteisiin perustuvia kompensaattoreita ja säädettäviä kondensaattoripankkeja ja myös tasavirtalinkit Ruotsiin ja Viroon pystyvät tekemään yhtä sun toista. Tuo alun vaakasuora osuus voisi perustua siihenkin, että nuo nopeat säädöt puuttuivat aluksi peliin, mutta hetken päästä niiden säätökapasiteetti ylittyi ja taajuus jatkoi laskuaan. Ennen pitkää kulutustehonpudotukset ja vesivoimaloiden säädöt (ehkä myös jonkun yhteistuotantovoimalan säädöt) alkoivat purra.
 
Huh, olipahan loppuviikko!

Tässä on tutun kirjoittama hyvä blogiteksti tapahtumasta:

fissioreaktori.wordpress.com

Olkiluodon käyttöhäiriö

Jaakko Leppänen – 11.12.2020 Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kakkosyksiköllä tapahtui torstaina 10.12.2020 poikkeuksellinen käyttöhäiriö, joka johti reaktorin automaattisten suojaustoimintojen …
fissioreaktori.wordpress.com

Ja nyt näytti nordpoolissa vaihtuneen torstaiksi event stop time.

Eipä ole onneksi aiemmin tarvinnut kuulla vastaavaa kuulutusta kuin torstaina puhelimitse kuulin laitoshätätilanteen julistamisen lisättynä lauseella Tämä ei ole harjoitus.

Ja kuten mediassa kirjoitettiin, hyvin nopeasti meillä viranomaispuolella reagoitiin, valmiuskeskus miehitettiin nopsaan kuten myös laitoksella heidän oma valmiuskeskuksensa.

Teknisiä asioita en voi enempää avata, paljon on vielä TVO:lla selvitettävää ennen kuin meidänkin päästä voidaan todeta asioiden olevan ok.
 
Eiköhän se syy viivästymiselle ole tässä (eristyisesti kursivoitu): "TVO:n mukaan laitosyksikön käynnistäminen edellyttää Säteilyturvakeskuksen lupaa. Ennen käynnistymistä yksikölle tehdään huolelliset tarkastukset, huolto- ja korjaustoimenpiteet sekä varmistetaan järjestelmien toimivuus."
 
Sammeli77 sanoi:
Eiköhän se syy viivästymiselle ole tässä (eristyisesti kursivoitu): "TVO:n mukaan laitosyksikön käynnistäminen edellyttää Säteilyturvakeskuksen lupaa. Ennen käynnistymistä yksikölle tehdään huolelliset tarkastukset, huolto- ja korjaustoimenpiteet sekä varmistetaan järjestelmien toimivuus."
Klikkaa laajentaaksesi...
Niimpä. Nuo ei pitäisi tulla ihan yllätyksenä TVO:lle ja ne ottaa aikansa.
Tuskin starttaa torstaina.
 
janti sanoi:
Kallista pörssisähköä tarjolla siis ensi viikolla. Iltapäivällä nähdään mihin maantainhinnat kohoavat, 80-100 €/MWh?
Klikkaa laajentaaksesi...
107 €/MWh maanantain keskihinta, noin 13,6 snt/kWh katteineen. :rolleyes:
www.nordpoolgroup.com

Market data

Nord Pool runs the leading power market in Europe, and we offer day-ahead and intraday markets to our customers. Trade power in 16 countries and add related services such as compliance, data or courses.
www.nordpoolgroup.com www.nordpoolgroup.com
 
On hiukan tulkinnanvarainen tuo vaatimus, antaa meille pelivaraa suuntaan tai toiseen, YVL-ohjeet on siinä suhteessa tietyltä osin väljät. Varsin jos kansi aukaistaan, niin silloin ollaan vaadittu käynnistyslupaa. Tässä tapauksessa kun oli niin poikkeuksellinen tapahtuma, tulkitaan tuo laajaksi korjausseisokiksi. Jos on kyseessä nopeampi ns kuumaseisokki, niistä ei yleensä olla lupaa vaadittu vaan menee luvanhaltijan käynnistysehtojen omatarkastuksella. Toki silloinkin ollaan vähintään ”kuulolla”.
 
Aika hurjalta tuntuu ajatus vain tarkastuksesta ja veden kierrätyksestä suodattimien kautta ennen tehon nostoa, jos tuonne reaktoriastiaan on päässyt sulanutta ioninvaihtohartsia.
 
kotte sanoi:
Aika hurjalta tuntuu ajatus vain tarkastuksesta ja veden kierrätyksestä suodattimien kautta ennen tehon nostoa, jos tuonne reaktoriastiaan on päässyt sulanutta ioninvaihtohartsia.
Klikkaa laajentaaksesi...

Yhdestä opinnäytetyöstä:
Pääsuodattimen suodatinelementtien rikkoontumisen varalle pääsuodattimen jälkeen on asennettu ns. massaloukkusuodatin, joka suodattaa hartsin mekaanisesti mikäli sitä
on päässyt läpi pääsuodattimesta


Toivotaan siis että kyse oli tuosta ensimmäisestä pääsuodattimesta.
 
Tuossa oli hyvä tuo linkattu kirjoitus.

Tuo reaktorivesi on yksi niitä maailman puhtaimpia vesiä. Oletan, että nuo puhdistimet ovat sivuvirrassa ja niillä pyydystetään herkeämättä viimeisiäkin epäpuhtauksia. Normaalisti höyrykattilan lisävedestä puhdistetaan ioninvaihtohartseilla ylimääräiset aineet, jotta kattilaan ei muodostu kattilakiveä ja turbiinin siipiin ala kerrostua mitään. Veden pH säädetään ja se puskuroidaan fosfaatilla. Pieni osa vedestä puhalletaan ulos.

Atomivoimalassa vaatimustaso on ihan eri. Mitään ei puhalleta ulos eikä ole tarvettakaan. Veteen ei voi lisätä mitään ja ne viimeisetkin veteen eksyneet ylimääräiset atomit pyydystetään pois, jotta reaktorivesi ei ala aktivoitua ja rupea siirtämään radioaktiivisuutta koko piiriin, OL1 ja OL2 tapauksessa turbiiniin saakka.

Jos tuo meinataan saada viikossa käyntiin, reaktoria ei varmasti avata. Jos ioninvaihtimien puruja olisi reaktorissa, tiedossa olisi varmasti pitkä ja työläs reaktorin puhdistus. Vaikuttaa, että ne hartsit ovat nyt hiukan lämmenneet liikaa ja vapauttaneet saalistaan takaisin kiertoon.
 
Sähköä tulee joka suunnasta Suomeen. 3500 MW puuttuu ei yksin OL:n takia.
200 Eur/MWh. Kulutetun sähkön Co2 on 150 g/kWh; yli kolminkertainen syksyyn verrattuna, kun pörssisähkö oli yöllä ilmaista ja päivä hintakin hyvin matala.
 
Mikki sanoi:
Suomi on kirjaimellisesti letkuruokinnassa. Valtio viikossa kriisissä jos tuonti loppuisi syystä tai toisesta.

Välittömästi kolmasosa Suomesta pitäisi ajaa pimeäksi.

Ohuella mennään
Klikkaa laajentaaksesi...
Mitenhän tämä sama tekninen vika kovilla pakkasilla, jos naapurimaistakaan ei ole tuotavissa riittävästi sähköä niin olisiko jo tarvetta säännöstellä sähköä kulutushuipuissa? Pörssisähkön kovalla hinnalla ei kumminkaan ole merkittävää ohjaavaa vaikutusta kulutukseen, koska suurimmalla osalla kotitalouksista on kiinteähintainen sopimus.
 
ekomies sanoi:
Mitenhän tämä sama tekninen vika kovilla pakkasilla, jos naapurimaistakaan ei ole tuotavissa riittävästi sähköä niin olisiko jo tarvetta säännöstellä sähköä kulutushuipuissa? Pörssisähkön kovalla hinnalla ei kumminkaan ole merkittävää ohjaavaa vaikutusta kulutukseen, koska suurimmalla osalla kotitalouksista on kiinteähintainen sopimus.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tästä itse asiassa Caruna kyseli muutama viikko sitten. Kysymyksiä oli monia, mutta yksi niistä oli, että mitä jos verkkoyhtiöllä olisi lupa hallinnoida omakotitalojen sähkönkulutusta. Eli esimerkiksi lvv sammutettaisiin, saunan kiuasta ei saisi päälle tai sisälämpöä pudotettaisiin ”kulutusjouston” nimissä.
 
Lappanen sanoi:
Tuohon ne suunnitellut sadat tuhannet sähköautot latautumaan yöksi..
Klikkaa laajentaaksesi...
Sähköautoista on itse asiassa suunniteltu apuja tämmöiseen - sähköautojen käyttö verkon tukena on speksattu ja sitä tukeekin jo muutama merkki - mutta toistaiseksi ei ole Suomessa ketään pahemmin kiinnostanut, autoja on vielä liian vähän.
 
VesA sanoi:
Sähköautoista on itse asiassa suunniteltu apuja tämmöiseen - sähköautojen käyttö verkon tukena on speksattu ja sitä tukeekin jo muutama merkki - mutta toistaiseksi ei ole Suomessa ketään pahemmin kiinnostanut, autoja on vielä liian vähän.
Klikkaa laajentaaksesi...
Voisin tarjota kiinteähintaiselle sähkön myyjälleni omaa autoani lataukseen yöajalle, jos vaikka laitettaisiin "hyöty" puoliksi. Lisäksi lupaisin olla lataamatta näinä päivän tunteina kun pörssisähkö maksaa päiväaikaan 20 c/kWh. Tulisikohan kaupat!?
 
ekomies sanoi:
Voisin tarjota kiinteähintaiselle sähkön myyjälleni omaa autoani lataukseen yöajalle, jos vaikka laitettaisiin "hyöty" puoliksi. Lisäksi lupaisin olla lataamatta näinä päivän tunteina kun pörssisähkö maksaa päiväaikaan 20 c/kWh. Tulisikohan kaupat!?
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä tuo on mahdollista. Nykyään se on toki mahdottoman hieno IOT-hanke jos markkinoinnilta kysytään, mutta ennenvanhaan sai alennusta jos antoi sähköyhtiön kytkeä laitteita päälle ja pois. Minullakin oli sellainen soppari jossa luvattiin että yön aikana sähköä on yhteensä näille vehkeille ainakin tietty tuntimäärä luvassa vaikka sitä pätkitään - sen perässä oli varaava yösähkölämmitys. Sähkömittarit tukevat tätä - siellä on sille potentiaalivapaa lähtö.
 
Paha ja suuri laiterikko lienee pahin sähkön toimitusvarmuutta uhkaava tekijä. Sähköautot eivät välttämättä auta, jos vaikka OL3 joskus tulevaisuudessa pimahtaa ja korjaus vie viikkoja tai ehkä paljonkin pitempään.

Toki maailmalla on liikuteltavaa dieselaggregaattikalustoa ja jollakin aikävälillä noita voisi rahdata Suomeen tilannetta korjaamaan. Pakkaskelillä aiheutunut rikko kyllä kostautuisi varsin merkittävinä kiertävinä kulutuskatkoina kuluttajille, joten kylmää olisi kyyti ilman varalämmönlähteitä.
 
kotte sanoi:
Toki maailmalla on liikuteltavaa dieselaggregaattikalustoa ja jollakin aikävälillä noita voisi rahdata Suomeen tilannetta korjaamaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Eikös noita tehdä Vaasassa sinne maailmalle. Verkossa on varavoimaloita joita ei ihan pienestä syystä käynnistetä, niistä oli josssain juttua. Yhteisestä tehosta minula ei ole mitään hajua - ei niitä ehkä OL3 edestä ole.
 
VesA sanoi:
Eikös noita tehdä Vaasassa sinne maailmalle. Verkossa on varavoimaloita joita ei ihan pienestä syystä käynnistetä, niistä oli josssain juttua. Yhteisestä tehosta minula ei ole mitään hajua - ei niitä ehkä OL3 edestä ole.
Klikkaa laajentaaksesi...
Varavoimaa 953 MW + 301 MW
www.fingrid.fi

Reservit

www.fingrid.fi
Tehoreservilaitoksia 611 MW
www.fingrid.fi

Uudelle tehoreservikaudelle valittu kolme voimalaitosyksikköä

www.fingrid.fi

Tuossa oli juttua
www.fingridlehti.fi

Aina valmiina – varavoima - Fingrid-Lehti

Milloin käytetään varavoimaa, milloin tehoreserviä? Kuinka usein niitä tarvitaan? Onko varavoimaa aina saatavilla riittävästi? Mihin tarkoitukseen tehdään tehotasapainoennuste?
www.fingridlehti.fi www.fingridlehti.fi
 
VesA sanoi:
Eikös noita tehdä Vaasassa sinne maailmalle. Verkossa on varavoimaloita joita ei ihan pienestä syystä käynnistetä, niistä oli josssain juttua. Yhteisestä tehosta minula ei ole mitään hajua - ei niitä ehkä OL3 edestä ole.
Klikkaa laajentaaksesi...
Nimenomaan tehdään Vaasassa, mutta ei noita lisää pysty valtavan nopeasti väsäämään, kaikkihan on nykyisin JoT. Onhan Suomessa tosiaankin Fingridilla ja joillakin suurilla sähköverkko-operaattoreilla varakaasuturbiineja, mutta nuo on lähinnä tarkoitettu tilanteeseen, jossa esim. jokin Olkiluodon voimaloista putoaa äkkiä verkosta kovan kuormituksen aikana. Tuollainen tilanne voi nimittäin sattua aika vähäpätöisestäkin syystä (jopa tyyppiä orava tai rotta väärässä paikassa). Tuon ydinvoimalan koko tuotanto täytyy pystyä korvaamaan aika nopeasti, sillä verkon taajuus ei saisi kyykätä liian pitkäksi aikaa, vaikka muut voimalat ja elekronisti ohjatut kompensaattorit hidastavatkin taajuusvajeen kehittymistä. Joissakin paikossa (esimerkkinä Viro), on kansallisella sähköverkko-operaattorilla keskitetty diesel-aggregaattipankki samaa tarkoitusta palvelemaan (koneet pidetään seisokissakin käyntilämpötilassa ulkoisella lämmityksellä, esim. kaukolämmöllä). Olennaista on, että laitos saadaan käynnistymään ja kiinni verkkoon positiivista nettotehoa tuottamaan selvästi alle minuutissa ja täydelle teholle muutaman minuutin kuluessa (Tuo on muistikuvaani Wärtsilän prujuista, jotka kuvaavat, mihin heidän dieselinsä pystyvät, Fingridillä ei tuon Jantin linkkaaman artikkelin mukaan ole yhtä suurta hoppua; dieselin aivan ilmeisesti saa käyntiin nopeammin kuin kaasuturbiinin).

Jonkn verran ylimääräistä varakapasiteettia on saatavilla tietyistä metalli- tai kemian teollisuuden tehtaista tai datakeskuksista. Noilla nimittäin on pakko olla moneen kertaan varmistetty sähkönsyöttö niin, että valtakunnan verkon kaatuminenkaan ei katkaise sähköjä itse laitokselta. Tuollaiset toimijathan pystyvät irrottamaan oman varmistetun kulutuksensa verkosta, jolloin kulutuksen väheneminen näkyy verkossa nopeasti ilmestyneenä virtuaalisena voimantuotantona. Näistä varmaan saisi huomattavan määrän varatehoa jopa alle sekunnissa järjestelyn luonteen ansiosta.
 
janti sanoi:
Osa kaasareista on lentokoneturbiineja ja ne käynnistetään paineilmalla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Nuo Forssan isot kaasuturbiinit käynnistetään käsittääkseni verkkosähköllä (käyttämällä generaattoreita käynnistysmoottoreina taajuusmuuttajan kautta). Ennen noita varadieseleitä (viittaan viestisi viitteisiin), noita ei edes ollut mahdollista käynnistää, ellei käynnistyssähköä saatu valtakunnan verkosta(!). Nyt sitten järjestelmän täydennyksen jälkeen voidaan käynnistyssähkö tuottaa paikallisesti. Ilmeisesti FIngridilläkin totesivat asian hiukan ongelmalliseksi, kun järjestestivät useita vuosia sitten kokeilun, jossa pohjoista Suomesa pimennettiin, jotta voitaisiin testata valtakunnan verkon "kylmäboottia" vesivoimalaitosten avulla. Tuo taisi osoittautua hiukan haastellisemmaksi kuin koetta suunniteltaessa ajateltiin (eli saareke saatiin kyllä pystyy, mutta tuotantokapasiteetin lisääminen askel kerrallaan osoittautui paljon hitaammaksi kuin oli suunniteltu, eikä läheskään kaikkea aiottua ehditty viemään kokeessa tavoitteeseen saakka).
janti sanoi:
Tässä oli juttua aiheeseen liittyen
Klikkaa laajentaaksesi...
Mielenkiintoinen tutkielma. Sinällään tuostakin paistaa ajatus, että varavoimakoneena diesel on yleensä parempi (starttaa nopeammin, hyötysuhde on parempi ja ratkaisevasti parempi osakuormituksella), mutta kaasuturbiini toisaalta menisi kompaktimpaan tilaan, ei tarvitse välttämättä ulkoista jäähdytystä (etenkään talvella), värinä ja ääni on ainakin periaatteessa helpommin vaimennettavissa ja laitteella on luonnostaan suurempi inertia (samaan aikaan siunaus ja kirous varavoimakäytössä).
 
Nuo maanantain hintapiikit olivat spot sähkössä 248 €/MWh, näköjään sama aamu ja iltapäivällä muutaman tunnin ajan. Tämähän voisi ollakin suunnilleen sellainen hinta, jolla jonkun datakeskuksen jo kannattaisi dieselinsä käynnistää kuten @kotte kirjoitti. Siinähän ne tulee sitten samalla testattuakin. Näytäisi tuohon jokin hintakatto muodostuneen ja jostakin on kulutusjoustoa tuohon hintaan alkanut löytyä.
 
janti sanoi:
Voi olla että osa lähtee nopeammin. Osa Fingridin kaasareista on lentokoneturbiineja ja ne käynnistetään paineilmalla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuolla lainatulta osalla en viitannut linkin Forssan kasariin.

Määrällisesti isoin osa Fingridin kaasareista on juurikin pienempiä lentokoneturbiineja (esim Avon, FT8 ). Noissa on erillinen turbiinigeneraattori perässä. Tuossa tutkielmassa oli näistä juttua kohdassa 4.3.2. Paineilmasäiliöt takaavat kaasarien käynnistyksen black out tilanteessa.
 
janti sanoi:
Paineilmasäiliöt takaavat kasarien käynnistyksen black out tilanteessa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Samoin isommat dieselit käynnistetään tyypillisesti paineilmalla (paineilmasäiliöstä). Vähintään 5-sylinteriset saa luotettavasti pyörimään kuin käynnistysmoottorilla ikään, kun vain tulppaa ilmanoton ja puhaltaa paineilmaa tuon jälkeen imusarjaan.
 
Eiköhän valtion sähköntarve ole aika moneen kertaan varmistettu. Pitäähän perusasioiden toimia vaikka tuontia ei olisi yhtään. PV:lläkin on omia mobiileja ja ei niin mobiileja laitteita reservissä. Kaikki ei toki ole niitä ympäristöystävällisimpiä, tehokkaimpia ja hiljaisempia, mutta tekevät sen mitä niiden pitää tehdä. Nykypäivänä tuollainen reservi on aivan pakollinen.
 
Tulihäntä sanoi:
Eiköhän valtion sähköntarve ole aika moneen kertaan varmistettu. Pitäähän perusasioiden toimia vaikka tuontia ei olisi yhtään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Valitettavasti olet liian sinisilmäinen tässä asiassa. Suomen tuotantokapasiteettia uupuu gigawattikaupalla ilman tuontia, jos sattuu koko maahan yli -10 asteen pakkanen. Tuontikapasiteettia on pyöreästi 5,5GW ja tuo on ollut pääosin käytössä kaikkien varsinaisten voimaloiden ohella parin kolmen vuoden takaisilla lyhyillä pakkasjaksoilla tammi-helmikuussa. Varavoimalat eivät kykene tuottamaan kuin neljänneksen tuolloin käytössä olleesta nettotuonnista. Paikalliset varavoimasaarekkeet ovat asia erikseen, ne kyllä pärjäävät (esimerkinä sairaaloiden välttämätön sähkö ja jo esillä olleet teollisuuden alat).
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom