Olkiluoto 3:n polttoaine on Olkiluodossa

Tila
Keskustelu on suljettu.
K

kotte

Hyperaktiivi
Jock sanoi:
Voidaan myös vaihtaa koko matalapainepesä. Lämpökerroin eli saatu lämpö lämpö jaettuna menetetyllä sähköteholla vastaa lämpöpumpun COP ta ja voi olla tapauksesta riippuen hyvinkin korkea, luokkaa 5-8.
Klikkaa laajentaaksesi..
Tuo on todellakin ilman muuta tehokkain ja halvin tapa hyödyntää ydinvoimalan hukkalämpö lämmityksessä, jos lähellä on riittävästi kulutusta. Turbiinin matalapainepesän modifikaatio on (painevesireaktorissa) melko yksinkertainen ja edullinenkin toimenpide siihen nähden, mitä erillisen lämpöpumpun ja lauhdevedestä höyrystävän lämmönvaihtimen kustannukset apujärjestelmineen olisivat. Systeemi myös tuottaa lämpönsä paremmalla tuottosuhteella tuotettu lämmitykseen soveltuva lämpöenergia per prosessin sitoma tai saamatta jäävä hyötysähkö (raja-arvio yllä), eli ydinlatoksen tuottamasta sähköstä menetetään vähemmän kuin mitä lämpöpumppauksessa kuluisi. Ydinvoimalan rakennusaste vain harmi kyllä on melko alhainen, joten sähköä joka tapauksessa menetetään huomattavasti hyödyksi saadun hukkalämmön vastineeksi.

On sitten toinen juttu, että pelkän lämmityslämmön tuottaminen ydinreaktorilla tulisi vielä paljon edullisemmaksi kuin tällaisilla järjestelyillä ja reaktorin sijoittaminen riittävän lähelle kulutuspistettä olis ratkaisevasti edullisempaa. Demonstraatioesimerkkejäkin on runsaan puolen vuosisadan takaa.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
Tuo on todellakin ilman muuta tehokkain ja halvin tapa hyödyntää ydinvoimalan hukkalämpö lämmityksessä, jos lähellä on riittävästi kulutusta. Turbiinin matalapainepesän modifikaatio on (painevesireaktorissa) melko yksinkertainen ja edullinenkin toimenpide siihen nähden, mitä erillisen lämpöpumpun ja lauhdevedestä höyrystävän lämmönvaihtimen kustannukset apujärjestelmineen olisivat. Systeemi myös tuottaa lämpönsä paremmalla tuottosuhteella tuotettu lämmitykseen soveltuva lämpöenergia per prosessin sitoma tai saamatta jäävä hyötysähkö (raja-arvio yllä), eli ydinlatoksen tuottamasta sähköstä menetetään vähemmän kuin mitä lämpöpumppauksessa kuluisi. Ydinvoimalan rakennusaste vain harmi kyllä on melko alhainen, joten sähköä joka tapauksessa menetetään huomattavasti hyödyksi saadun hukkalämmön vastineeksi.

On sitten toinen juttu, että pelkän lämmityslämmön tuottaminen ydinreaktorilla tulisi vielä paljon edullisemmaksi kuin tällaisilla järjestelyillä ja reaktorin sijoittaminen riittävän lähelle kulutuspistettä olis ratkaisevasti edullisempaa. Demonstraatioesimerkkejäkin on runsaan puolen vuosisadan takaa.
Klikkaa laajentaaksesi..
En tiedä miten Kiinalaiset tuon tekevät mutta siellä otetaan lämpöä ydinvoimalasta kaupungin lämmittämiseen. Onko tuossa projektissa sitten kolmas vaihe jo menossa.
Tuossa näyttäisi lukevan että myös Ruotsissa käytetään ydinvoimaa kaukolämpöön.

China starts building long-distance nuclear heating pipeline : New Nuclear - World Nuclear News

Construction has begun of a 23-kilometre-long pipe that will transport nuclear-generated heat from the Haiyang nuclear power plant in China's Shandong province to a wider area, State Power Investment Corp announced. The plant started providing district heat to the surrounding area in November 2020.
www.world-nuclear-news.org www.world-nuclear-news.org

Tuossa näytti olevan Loviisa - Hgi suunnitelmista
 
K

kotte

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
En tiedä miten Kiinalaiset tuon tekevät mutta siellä otetaan lämpöä ydinvoimalasta kaupungin lämmittämiseen. Onko tuossa projektissa sitten kolmas vaihe jo menossa.
Klikkaa laajentaaksesi..
Nykytilanteessa ja lähitulevaisuudessa voisi ydinkaukolämpö ajatella niinkin, että ydinvoimalan sähkötehoa säädetään raa'asti johtamalla ohituslauhduttimen putkien rinnalta valinnainen osuus höyrystä vesivaraajaan ja sieltä lämmönvaihtimien välityksellä tai mahdollisesti suoraankin kaukolämpöverkkoon. Jos kaukolämpöverkossa on riittävän suuri lämpövarasto, ydinvoimalaa voidaan melko kätevästi käyttää säätövoimana, kun reaktorin tehoa ei tarvitse säätää nopeasti ja jos kaukolämpövarasto toimii laitoksen energiavarastona, reaktorin käyttösuhdekin voi olla varsin korkea. Kyse ei siis ole yhteistuotannosta sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan vuorottelevasta erillistuotannosta sähkön ja lämmön välillä. Systeemi olisi mahdollisesti jopa vielä yksinkertaisempi kuin edellä esillå ollut yhteistuotantoratkaisu ja jossakin mielessä selvästi joustavampi, vaikka lauhdevesien mukana meneekin lämpöä hukkaan.
 
T

tet

Hyperaktiivi
maanma sanoi:
Haittaveron avulla käyttövaihtoehto tulisi houkuttelevaksi.
Klikkaa laajentaaksesi..
Toisaalta sijantien takia käyttö voi olla aika hankalaa, siinä saa verottaa reilusti, että kannattaa jotain sadan kilometrin kaukolämpöputkistoja vetää. No pienreaktorit ratkaissevat tämän ongelman jossain määrin ainakin. Tuskin näiden kaikkien vanhojen mörköjen lämpöjä ikinä hyödynnetään, Loviisa-Helsinki-putkisto sentään taitaa Helenin papereissa olla vieläkin.
 
M

Mase

Aktiivinen jäsen
Suomessa ja Ruotsissa oli 1970-luvulla ydinkaukolämpöhankkeita Helsingin seudulla ja ainakin Malmön seudulla Barsebackiin liittyen. Ne perustuivat sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Valitettavasti niistä ei silloin tullut mitään. Ratkaisu olisi ollut ottaa höyryä turbiinin väliotosta tai tehdä turbiinin matalapaineosaan rinnakkainen matalapainepesä, jonka kautta kaukolämpöä tuottava hyöry otettaisiin. Kun lämpöä ei kesällä tarvita, voitaisiin höyry ohjata lauhduttimeen. Turbiini ei sinänsä olisi ollut mitenkään erikoinen, samantapaisia ratkaisuja on käytössä tavanomaisissa lämmitysvoimalaitoksissa. Ratkaisu olisi ollut energiataloudellisesti edullinen, menetettyä sähkötehoa kohti olisi saatu 5-8 kertainen määrä hyötylämpöä, eli selvästi enemmän kuin lämpöpumpulla merivedestä. Rakennusaste, eli hyötysähkö/hyötylämpö olisi kyllä alhainen, mutta se ei muuta tuota suurta lämpökerrointa.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Pitkä siirtoputki voisi toisaalta toimia lämpövarastona ja varsin suurikapasiteettisena sellaisena, jos lämpötilan voitaisiin antaa heilua riittävästi. Painetaso voisi olla aika korkeakin eli jopa maakaasuputken 50 barin painetason luokkaa, jos putken suojajärjestelyt hoidetaan sopivalla tavalla (tarvitaan ainakin kymmenien metrien suojaetäisyys putken ympärillä olevan aidan rajoittamana tai jos kulkee siirtotunnelissa, tuonne ei voi päästää ketään putken ollessa käyttötilassa). Tuollainen järjestely ei tietenkään toimi etenkään pelkän vastapaine- tai edes turbiinin väliulosottovaihtoehdon kohdalla taloudelisesti ja kunnolla, mutta raa'an priimaushöyryn käytön oheiskäytöllä hyvinkin. Tuo puolestaan soveltuisi tilanteeseen, jossa ydinvoimalan reaktoritehoa vuorotellaan sähköntuotannon ja kaukolämmöntuotannon kesken esimerkiksi vuorokausi- tai jopa osittaisella viikko- tai sään saneleman säätörytmin perusteella, mihin jo aikaisemmin viittasin.
 
L

Lappanen

Vakionaama
Seppaant sanoi:
Ydinvoimalat puskee täysillä mutta tuuli pistää vielä paremmaksi
Klikkaa laajentaaksesi..
Ydinvoima puskee täysillä ja tuulivoima pakkasella. Tuuleeko niin huonosti, että edessä olevat ropellit pyörittää tuulta takana oleville :hmm:

Screenshot_20230319-124909.png
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Lappanen sanoi:
Tuuleeko niin huonosti, että edessä olevat ropellit pyörittää tuulta takana oleville :hmm:
Klikkaa laajentaaksesi..
Myllyn kääntäminen, lapakulminen säätö, lentovaroitusvalot, ohjauselektronikka yn. tarvitsevat joka hetki sähköä. Nyt näyttäisi olevan poikkeuksellisen tyyni ajankohta koko valtakunnassa. Pian (loppuiltapäivästä) alkaa taas ennusteen mukaan tuulemaan varsin rivakasti.
 
T

tet

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
Myllyn kääntäminen, lapakulminen säätö, lentovaroitusvalot, ohjauselektronikka yn. tarvitsevat joka hetki sähköä. Nyt näyttäisi olevan poikkeuksellisen tyyni ajankohta koko valtakunnassa. Pian (loppuiltapäivästä) alkaa taas ennusteen mukaan tuulemaan varsin rivakasti.
Klikkaa laajentaaksesi..
Jos kaikki Suomen ydinvoimalat stoppaisivat yhtä aikaa, niin siinä sarakkeessa olisikin vähän enemmän miinusta. Liekö -100 MW riittäisi.
 
L

Lappanen

Vakionaama
tet sanoi:
Jos kaikki Suomen ydinvoimalat stoppaisivat yhtä aikaa, niin siinä sarakkeessa olisikin vähän enemmän miinusta. Liekö -100 MW riittäisi.
Klikkaa laajentaaksesi..

Toivotaan, että jatkossakin tuulee kovaa ettei ydinvoimalat joudu sen takia kuluttamaan kallisarvoista sähköenergiaa seisokissa ollessaan.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
tet sanoi:
Jos kaikki Suomen ydinvoimalat stoppaisivat yhtä aikaa, niin siinä sarakkeessa olisikin vähän enemmän miinusta. Liekö -100 MW riittäisi.
Klikkaa laajentaaksesi..
Lappanen sanoi:
Toivotaan, että jatkossakin tuulee kovaa ettei ydinvoimalat joudu sen takia kuluttamaan kallisarvoista sähköenergiaa seisokissa ollessaan.
Klikkaa laajentaaksesi..
Jo Suomen sähkönsiirtoverkko hukkaa jatkuvasti paljon enemmän muuntajien häviöinä, suurjännitelinjojen koronahäviöinä sun muina. Yhtään mitään ei käytännössä voi tehdä ilman, että järjestelmiin liittyy pohjakulutuksen luonteisiä häivöitä, jos järjestelmän yleensä halutaan pysyvän toimintakunnossa. Tyhjäkäyntihäviöitä voisi tietenkin vähentää, mutta se ei ole tarkoituksenmukaista, jos tyhjäkäynti on harvinainen tilanne ja järjestely on kallis säästetyn energian arvoon verrattuna. Tuuli- ja ydinvoimalat voisivat tietenkin periaatteessa varata aikaisemmin tuottamaansa sähköä vaikkapa akkuihin, jotta sillä saadaan tuulivoimalan lentovaroitusvalot, ohjaus- ja säätömoottoreiden energia, ydinvoimalan jäähdytyspumppujen energia huoltotauon ajalle tms. katetuksi., mutta vaikka kustannuksille ei laskettaisi arvoa, akkujen itsepurkautuminen hukkaa jatkuvasti varastoitua sähköä käytettiinpä sitä tietyllä hetkellä tai ei.
 
R

repomies

Hyperaktiivi
Olkiluotohan on käynyt jo hyvän tovin hajoamatta. Ihan ei 1600MW tehoihin näytä yltäneen, mutta ei se nyt hirveän kauas jäänyt.

Ringhalsissa on kuitenkin jatkettu Olkiluodon viitoittamalla tiellä. Taas on pistetty starttia eteenpäin muutamalla päivällä, nyt on 26.3. uusin arvio:

Nord Pool - REMIT UMM

umm.nordpoolgroup.com umm.nordpoolgroup.com
 
P

Pansu

Aktiivinen jäsen
Tosin tälläkin hetkellä tuotanto 1581MW ja risat TVO etusivun nukaan.

Voi olla toki näppihäiriökin eikä ennusteen hienosäätöä. ‍♂️
 
M

Mase

Aktiivinen jäsen
Onkohan tuo noin 1585 MW lopullinen nimellisteho? Onko se mitattu normaaleilla käytönvalvontamittareilla? Vastaanottokokeissa kai käytetään tarkkuusmittareita. 15MW mahtuu käytönvalvontamittareiden mittarivirheen sisään.
 
J

Jock

Jäsen
Tuo TVOn sivuilla ilmoitettu teho on todennäköisesti verkkoon syötetty nettoteho ja laitoksen nimellistehon voi lukea generaattorin kilvestä. TVOn sivujen mukaan puhutaan valtakunnan verkkoon syöttämisestä, mutta onko tuossa muuntohäviöitä mukana ei ole ihan selvää. Takuuarvoja ovat bruttoteho ja omakäyttöteho ja niistä lasketaan taattu nettoteho. Omakäyttöteho taataan myös laitosen ollessa pysähtyneenä. Bruttoteholle on määritelty korjauskertoimet mm. jäähdytysveden lämpötila ja niillä korjataan mitattu teho takuupisteiden arvoihin. Omakäyttötehoon kuuluvat kulutukset ja käyttötilanne on määritelty tarkkaan, koska niillä on vaikutusta mahdollisiin sakkoihin ja omakäyttöteho korjataan takuupisteen arvoihin. Koska kyseessä on turnkey-toimitus, niin se yksinkertaistaa takuuarvojen mittausta. Siellä on kuitenkin paljon turnkey-toimituksen ulkopuolella olevia apujärjestelmiä, jotka eivät kuulu takuun piiriin.

Edit: Olkiluoto 3 generaattorin nimellisteho on 1720 MW.
 
Viimeksi muokattu:
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Olkiluoto 3:n tehonpudotustesti ensi viikolla voi ratkaista sen, onko ”ikuisuusprojekti” viimein maalissa
Kokeessa voimalan tehoa alennetaan noin kolmannekseen. Päivää ennen uudelle ydinvoimalayksikölle ilmoitettua käyttöönottopäivää toisessa vanhemmista yksiköistä aloitetaan vuosihuolto.

yle.fi

Olkiluoto 3:n tehonpudotustesti ensi viikolla voi ratkaista sen, onko âikuisuusprojektiâ viimein maalissa

Kokeessa voimalan tehoa alennetaan noin kolmannekseen. Päivää ennen uudelle ydinvoimalayksikölle ilmoitettua käyttöönottopäivää toisessa vanhemmista yksiköistä aloitetaan vuosihuolto.
yle.fi yle.fi
 
K

kotte

Hyperaktiivi
tet sanoi:
Ohoh. Ranskan valtio subventoi toisen mokoman?
Klikkaa laajentaaksesi..
Kaiketi vähän vielä enemmänkin. Nyt jos uuden vastaavan tilaisi, irtoaisiko edes kolminkertaisella hinnalla? 20 vuotta sitten hintataso ja odotukset olivat varsin toisenlaiset, kun kiinteästä hinnasta sovittiin (vaikkakin tuokin nousi luokkaa 50% matkan eri käänteissä).
 
V

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
kotte sanoi:
Kaiketi vähän vielä enemmänkin. Nyt jos uuden vastaavan tilaisi, irtoaisiko edes kolminkertaisella hinnalla? 20 vuotta sitten hintataso ja odotukset olivat varsin toisenlaiset, kun kiinteästä hinnasta sovittiin (vaikkakin tuokin nousi luokkaa 50% matkan eri käänteissä).
Klikkaa laajentaaksesi..
Toisaalta nyt on iteroitu yksi harjoituskappale suomalaisen viranomaisern hyväksymään kuntoon - kloonin hinta on paljon helpompi laskea.
On siinä kyllä sellainen ongelma että seuraavan vedenkettimen ohjausjärjestelmä pitää etsiä uudesta paikasta, ihan kopiota ei voi tehdä.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
VesA sanoi:
Toisaalta nyt on iteroitu yksi harjoituskappale suomalaisen viranomaisern hyväksymään kuntoon - kloonin hinta on paljon helpompi laskea.
Klikkaa laajentaaksesi..
Hinkley Point C:hen noita vedenkeimmiä tilattiin kuusi vuotta sitten 2 kpl. Yhteishinnaksi sovittiin aikoinaan jotakin vajaat 20 miljardia euroa, mutta uudemmat arviot yhteishinnasta ovat jotakin 33 miljardin Englannin punnan luokkaa, eli yli 35 miljardia euroa [https://en.wikipedia.org/wiki/Hinkley_Point_C_nuclear_power_station]. Summa on luokkaa 5 ... 6 kertainen siihen nähden, mitä aikoinaan sovittiin hinnaksi OL3:lle ja enemmän kuin 50% korkeampi per yksikkö, mitä on viime aikoina arvioitu OL3:n todellisille kustannuksille (pyöreät 10 miljardia euroa, mistä siis Ranskan veronmaksajat vastaavat pääosin). Onhan tietenkin inflaatio laukannut kaiken aikaa, vaikkakin suurimman osan OL3:n rakennusajasta melko kohtuullisesti viimeisten vajaan kahden vuoden tilanteeseen nähden. Eli ennusteet sille, että seuraava keitin olisi lisävehkeineen ainakaan halvempi kuin OL3:n todelliset toteutuneet kustannukset ovat aika kuvitteelliset.
 
M

Mase

Aktiivinen jäsen
kotte sanoi:
Nyt jos uuden vastaavan tilaisi, irtoaisiko edes kolminkertaisella hinnalla?
Klikkaa laajentaaksesi..
Kustannustaso on tietysti kohonnut. Toisaalta ratkaisuissa auttaisi Olkiluodon ja Hinkley Pointin kokemukset. Ydinvoiman rakentamisen suurin este lienee nykyään kannattavuuden epävarmuus mm. suuren tuulivoimakapasiteetin ja kasvavan aurinkosähkönkin vuoksi. Eli: Löytyykö halukasta rakennuttajaa ja toimittajaa. Tuskinpa Saksakaan palaa ydinvoimaan. Sillä olisi merkitystä ydinsähkön tulevaisuudelle.
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
Mase sanoi:
Kustannustaso on tietysti kohonnut. Toisaalta ratkaisuissa auttaisi Olkiluodon ja Hinkley Pointin kokemukset. Ydinvoiman rakentamisen suurin este lienee nykyään kannattavuuden epävarmuus mm. suuren tuulivoimakapasiteetin ja kasvavan aurinkosähkönkin vuoksi. Eli: Löytyykö halukasta rakennuttajaa ja toimittajaa. Tuskinpa Saksakaan palaa ydinvoimaan. Sillä olisi merkitystä ydinsähkön tulevaisuudelle.
Klikkaa laajentaaksesi..

Luulen että ydinvoimaloiden seuraava aalto tulee vasta sitten kun tämmöiset pienemmät yksiköt saadaan monistettavaksi:

www.rolls-royce-smr.com

Fortum and Rolls-Royce SMR to explore joint opportunities for small modular reactors in Finland and in Sweden - Rolls Royce SMR

Fortum and Rolls-Royce SMR have signed a memorandum of understanding (MoU) to jointly explore the opportunities for the deployment of small modular reactors (SMR) in Finland and in Sweden.
www.rolls-royce-smr.com www.rolls-royce-smr.com

Tuollainen 470MW voimala olisi todella näppärä kokoluokka. Voisi vaikka sinne Hanhikiven tontille mennä kolme tuollaista ihan mukavasti ja kokonaisteho aika messevä.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Mikki sanoi:
Luulen että ydinvoimaloiden seuraava aalto tulee vasta sitten kun tämmöiset pienemmät yksiköt saadaan monistettavaksi:
Klikkaa laajentaaksesi..
Olen samaa mieltä oletuksella, että totemuksesta sana "kun" korvataan sanalla "jos". Tuollaisia luokkaa 500MW voimaloitahan aikoinaan rakennettiin, mutta sittemmin ruvettiin suunnittelemaan suurempia, koska tavoiteltiin taloudellisuutta hyödyntämällä suuruuden ekonomiaa. Suoraan sanoen en itse ilman toteutettuja esimerkkejä suostu uskomaan, että taloudellisuus paranisi kertaheitolla palaamalla 50 vuotta sitten suosittuun kokoluokkaan. Sen sijaan on selvää, että sähköverkon kannalta jättivoimalat ovat valtava haaste sinällään nopeasti muuttuneessa sähköntuotanto- ja kulutusympäristössä (josta vanhan ajan stabiili rauhallisuus on kaukana).

Olennaistahan olisi, että jos markkinat ponnahtaisivat pysyvään nousuun, sitten sarjatuotanto saattaisi kerätå hedelmät. Tuota ei tapahdu ennen kuin valmiita laitoksia on luvitettuina ja toimitettuina tuotannossa mieluummin satoja kuin kymmeniä, mitä ei voi tapahtua kovin äkkiä, kun tarvitaan edelläkävijöitä ja riskinottajia maksamaan kehitystyön ja pioneeriajan kuluttamat viulut. Asiakkaat (voimantuottajat) tuskin tuohon kykenevät ja eurooppalaiset normit täyttävät valmistajat ovat hiukan karrikoiden suunnilleen konkurssipesiä ja startuppeja (Atlantin molemmin puolin), joten tarvitaan joku riittävän pitkäjännitteisesti toimiva valtiollinen rahoittajakin. En niin kauheasti laskisi aasialalaisten toimijoiden varaankaan asiassa.
 
T

tet

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
Suoraan sanoen en itse ilman toteutettuja esimerkkejä suostu uskomaan, että taloudellisuus paranisi kertaheitolla palaamalla 50 vuotta sitten suosittuun kokoluokkaan.
Klikkaa laajentaaksesi..
Kustannussäästön täytyy tulla jostain konkreettisesta osa-alueesta, joka on halvempaa uusissa voimaloissa, verrattuna vanhaan "Loviisa-luokkaan". Sellainen tekijä voi olla turvallisuus - ei sen huononeminen (päin vastoin), vaan perusteiden muuttuminen. Nykyisin turvallisuus perustuu hyvin pitkälle aktiivisiin turvajärjestelmiin, mutta kehitteillä on luonnostaan vaarattomia reaktoreja, joiden pitäisi kaiken järjen mukaan olla merkittävästi halvempia.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
tet sanoi:
Kustannussäästön täytyy tulla jostain konkreettisesta osa-alueesta, joka on halvempaa uusissa voimaloissa, verrattuna vanhaan "Loviisa-luokkaan". Sellainen tekijä voi olla turvallisuus - ei sen huononeminen (päin vastoin), vaan perusteiden muuttuminen. Nykyisin turvallisuus perustuu hyvin pitkälle aktiivisiin turvajärjestelmiin, mutta kehitteillä on luonnostaan vaarattomia reaktoreja, joiden pitäisi kaiken järjen mukaan olla merkittävästi halvempia.
Klikkaa laajentaaksesi..
Passiiviset jäähdytysratkaisut toisaalta edellyttävät kompromisseja osien mitoituksen suhteen eikä rinnakkaisten varajärjestelmien määrä sinällään välttämättä muodosta erikoisen korkeita lisäkustannuksia. Lentotekniikassakin taloudelliset ratkaisut lähtevät tältä pohjalta. Sitten jos ja kun on toteututuneita toimivia esimerkkejä riittävästi suostun uskomaan empirismin pohjalta. Ei esimerkiksi luonnollisen kierron järjestäminen lämmitysjärjestelmään tule ainakaan halvemmaksi kuin pumppukiertoisen kompaktisti toteutetun asianmukaisine asennuksineen. Mikään reaktori ei ole luonnostaan turvallinen, ellei sitä ole suunniteltu ja rakennettu sellaiseksi.
 
pökö

pökö

Hyperaktiivi
OL 3 ensimmäiseen vuosihuoltoon varattu huhujen mukaan 55 vrk aikaa ja miehiä paljon. On siinä syynättävää kun koneita availlaan ekaa kertaa käytön jälkeen.
 
Tila
Keskustelu on suljettu.
Back
Ylös Bottom