Olkiluoto 3:n polttoaine on Olkiluodossa

Tila
Keskustelu on suljettu.

jussipa

Aktiivinen jäsen
Oo...
Screenshot_2023-03-15-04-48-47-884_com.opera.browser.png
 

fraatti

Hyperaktiivi
- Paineistimen venttiiliasemien huollot on nyt saatu tehtyä, joten käyttöönottoa voidaan jatkaa. Edessä ovat viimeiset kokeet ennen säännöllisen sähköntuotannon aloittamista, tuotantojohtaja Marjo Mustonen toteaa.

Ensimmäiseksi OL3:lla tehdään ns. suorituskykykoe, jonka jälkeen sähköntuotantoa jatketaan noin kuukauden mittaisella demonstraatioajolla. Seuraavat viikot Olkiluoto 3 tuottaa sähköä pääosin täydellä teholla.

Kestoltaan 24 tunnin suorituskykykokeen tärkein tehtävä on osoittaa laitoksen täyden tehon sähköntuotantoteho. Sen jälkeen alkaa reilun viikon kestävä koe, jossa osoitetaan OL3:n luotettavuus eli häiriötön, yhtäjaksoinen tuotantokyky. Demonstraatioajon viimeisessä vaiheessa testataan OL3:n säätöominaisuuksia. Siinä teho lasketaan lyhytaikaisesti useille eri tehotasoille.

OL3 säännöllinen sähköntuotanto alkaa näiden viimeisten kokeiden jälkeen huhtikuussa. Silloin Olkiluodosta tuotetaan noin 30 prosenttia Suomen sähköstä.
 

tet

Hyperaktiivi
Mahtaakohan tuo OL3 vaikuttaa kuitenkaan kovin paljoa hintoihin. Katselin viime kesä sähköhintoja ja olivat ihmeellisen korkeita, vaikka lämmitystarvetta ei ole juurikaan. Voisi olettaa, että kesäkautena hinnat olisivat hyvin alhaalla.
Mielestäni pörssisähkön hintaan ei vaikuta kysyntä/tarjontatilanne paljoakaan. Enemmän vaikuttaa pelureiden päätökset. Jokainen pelaa omaan pussiinsa kuluttajien kustannuksella.
Aikamoista exceliä saat pyöritellä, jos meinaat kaikki tekijät jotka hintaan vaikuttavat ottaa huomioon. Pelkkä kotimaan kysyntä ja tarjonta riittää excelöitäväksi korkeintaan silloin, kun siirtoyhteydet ulkomailta Suomeen ovat täynnä. Muulloin pitää huomioida laajemman alueen tilanne. Ja periaatteessahan pohjat määräytyvät aina koko markkina-alueelta, johon kuuluvat pohjoismaat, baltia, Saksa, Itävalta, Ranska, Iso-Britannia ja Benelux-maat. Siirtoyhteyksien täyttyminen meillepäin vain nostaa hintaa siitä, mikä määräytyi koko alueelta ennen siirtolinjojen täyttymistä.
 

huugo

Vakionaama
Aikamoista exceliä saat pyöritellä, jos meinaat kaikki tekijät jotka hintaan vaikuttavat ottaa huomioon.
Kautta aikojen ihminen on toiminut niin että jos jotakin ei ymmärrä niin ilmiön selitetään Jumalalla tai saatanalla. Nykyaikana paikalle on tullut salaliitto.

Paras merkki sähköpörssin hyvyydestä on että uhkosta huolimatta korvaavaa mallia ei ole ilmestynyt. Toinen merkki hyvyydestä on sähkön hinnan lasku varsin nopeasti kun kaasun kireys poistui.

Mutta usko on ihmiselle vahva asia. Siksi salaliittoilja ei hetkahda noista faktoista

Mutta hienoa kun OL3 pyörii. Ja kyllä OL3 laskee sähkön hintaa. Markkinaa kokonaisuudessaan se ei muuta - eli jännä nähdä mihin hinta asettuu.

Hätäisiä rauhoittamaan - tuulivoima on tänään tosi pientä n 500MW. Odotellaan vähän tuulta lisää niin kyllä laskee hinnat.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Aikamoista exceliä saat pyöritellä, jos meinaat kaikki tekijät jotka hintaan vaikuttavat ottaa huomioon. Pelkkä kotimaan kysyntä ja tarjonta riittää excelöitäväksi korkeintaan silloin, kun siirtoyhteydet ulkomailta Suomeen ovat täynnä. Muulloin pitää huomioida laajemman alueen tilanne. Ja periaatteessahan pohjat määräytyvät aina koko markkina-alueelta, johon kuuluvat pohjoismaat, baltia, Saksa, Itävalta, Ranska, Iso-Britannia ja Benelux-maat. Siirtoyhteyksien täyttyminen meillepäin vain nostaa hintaa siitä, mikä määräytyi koko alueelta ennen siirtolinjojen täyttymistä.
EIhän OL3 tule varsinaisesti markkinoille vielä ainakaan n. kuukauteen. Tuotantojakauman puolesta vaikuttaisi siltä, että sähkönjärjestelmä on ikään kuin viritelty OL3:n tuotannon tämänpäiväisen täydellisen epävarmuuden varaan. Eli tarvitaan valmius selviytyä tapahtuipa OL3:n osalta miten hyvänsä. Laitos on suhteessa niin suuri, että valmistautuminen epävarmuuteen vaatii mahdollisesti turhaa ylikapasiteettia ja samaan aikaan tuotannon alassäätömahdollisuutta. Tuollainen valmius pakosta hilaa tämän päivän hintoja ylös, koska säätömarkkinoille on luultavasti poikkeuksellista tarvetta nopealla aikataululla (sähköä on joko liikaa tai liian vähän verrattuna odotusarvoon).

Muutama päivä laitoksen onnistunutta käyttöä jatkuvalla suurella teholla rupeaa puskemaan hintoja alas (vettä ei tarvitse valmistautua juoksuttamaan laitoksiin ylen määrin ja kallista lämpövoimaa voidaan sammuttaa).
 

Mase

Aktiivinen jäsen
- Paineistimen venttiiliasemien huollot on nyt saatu tehtyä, joten käyttöönottoa voidaan jatkaa. Edessä ovat viimeiset kokeet ennen säännöllisen sähköntuotannon aloittamista, tuotantojohtaja Marjo Mustonen toteaa.

Ensimmäiseksi OL3:lla tehdään ns. suorituskykykoe, jonka jälkeen sähköntuotantoa jatketaan noin kuukauden mittaisella demonstraatioajolla. Seuraavat viikot Olkiluoto 3 tuottaa sähköä pääosin täydellä teholla.

Kestoltaan 24 tunnin suorituskykykokeen tärkein tehtävä on osoittaa laitoksen täyden tehon sähköntuotantoteho. Sen jälkeen alkaa reilun viikon kestävä koe, jossa osoitetaan OL3:n luotettavuus eli häiriötön, yhtäjaksoinen tuotantokyky. Demonstraatioajon viimeisessä vaiheessa testataan OL3:n säätöominaisuuksia. Siinä teho lasketaan lyhytaikaisesti useille eri tehotasoille.

OL3 säännöllinen sähköntuotanto alkaa näiden viimeisten kokeiden jälkeen huhtikuussa. Silloin Olkiluodosta tuotetaan noin 30 prosenttia Suomen sähköstä.

Siirtoyhteyksien täyttyminen meillepäin vain nostaa hintaa siitä, mikä määräytyi koko alueelta ennen siirtolinjojen täyttymistä.
Suomen sähkön hintaa korottaa myös vienti Baltian kautta Eurooppaan. Usein sama hinta kiertää etelä-Ruotsiin, Tanskaan ja etelä-Norjaan asti. Tämä yhteys on onneksi usein täynnä.
 

tet

Hyperaktiivi
Suomen sähkön hintaa korottaa myös vienti Baltian kautta Eurooppaan. Usein sama hinta kiertää etelä-Ruotsiin, Tanskaan ja etelä-Norjaan asti. Tämä yhteys on onneksi usein täynnä.
No ei vienti nosta hintaa suoranaisesti, jollei se aiheuta tuontikapasiteetin täyttymistä. Toki lisäkysyntä voi nostaa hintaa koko markkinassa, mutta sen sijainnilla ei ole merkitystä niin kauan, kun siirtokapasiteettia on tarpeeksi.
 

Jock

Jäsen
Screenshot_20230315_162543_Chrome.jpg

Tuossa näkyy Nordpoolin verkon tila tällä hetkellä. Suomen hinta on sama kuin Ruotsin eteläosassa ja halvempi kuin Eteläisessä Norjassa ja Baltiassa. Vienti Eurooppaan ja Britanniaan on yli 4000 MW, joten se vaikuttaa varmasti hintaan. Ruotsin siirtoyhteyksissä on varmaan pullonkauloja ja siksi pohjoisessa hinnat ovat alempana. Noin 6500 MW pukkaavat kuitenkin eteläiseen Ruotsiin.
 

tet

Hyperaktiivi
^ Tuossa kuvassa on toki sellainen nyanssi, että siirtotehot ovat reaaliaikaisia mutta hinnat edellisenä päivänä sovittuja. Hintojen määräytymishetkellä voi jokin siirtolinja olla täynnä, mutta sitten käytännössä ei olekaan. Esimerkiksi silmään pistää heti, että Suomen ja Viron hinnoissa on eroa, vaikka Estlink ei ole täynnä. Sen on täytynyt olla täynnä kuvan tunnille silloin, kun kauppa sulkeutui, muuten hinnat olisivat samat kaapelin molemmissa päissä.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
"Energiapalveluyhtiö Väre arvioi, että Olkiluoto 3 on laskenut pörssisähkön verollista hintaa keskimäärin 5 senttiä toimiessaan täydellä 1600 megawatin teholla, yhtiö kertoo tiedotteessaan."
 

Mase

Aktiivinen jäsen
No ei vienti nosta hintaa suoranaisesti, jollei se aiheuta tuontikapasiteetin täyttymistä.
Viennin takia Pohjoismaissa tarvitaan tuotantoon kalliimpaa kapasiteettia, tai arvokkaampia vesivarastoja. Se nostaa pörssihintaa. Se nousisi vielä enemmän, jos siirtokapasiteetti Baltiaan ja sieltä edelleen Keski-Eurooppaan olisi suurempi.
 

tet

Hyperaktiivi
Viennin takia Pohjoismaissa tarvitaan tuotantoon kalliimpaa kapasiteettia, tai arvokkaampia vesivarastoja. Se nostaa pörssihintaa. Se nousisi vielä enemmän, jos siirtokapasiteetti Baltiaan ja sieltä edelleen Keski-Eurooppaan olisi suurempi.
Lähtökohtaisesti koko markkina-alueella on sama hinta, vain pullonkaulat siirtoyhteyksissä aiheuttavat eroa. Jos vaikkapa Viro ei ostaisi meiltä sähköä (tai meidän kautta muista pohjoismaista), niin jostain he kuitenkin sen varmaankin ostaisivat. En lähtisi olettamaan, että he saisivat jostain muualta halvemmalla tuotettua sähköä kuin meiltä - muutenhan he ostaisivat sitä jo nyt, eivätkä meidän sähköä. Näin ollen muualta ostaminen voisi jopa päinvastoin nostaa hintaa meilläkin, kun kallis Virolle myytävä sähkö nostaisi koko markkinan hintaa.

Näitä pohtiessa menee helposti siihen loukkuun, että ajattelee maiden rajoja. Sähkömarkkinalle ne eivät merkitse mitään; hintaraja menee valtionrajassa vain, jos siinä kohtaa on kyseiseen markkinatilanteeseen liian pieni siirtoyhteys.
 

jarkko_h

Vakionaama
Lähtökohtaisesti koko markkina-alueella on sama hinta, vain pullonkaulat siirtoyhteyksissä aiheuttavat eroa. Jos vaikkapa Viro ei ostaisi meiltä sähköä (tai meidän kautta muista pohjoismaista), niin jostain he kuitenkin sen varmaankin ostaisivat. En lähtisi olettamaan, että he saisivat jostain muualta halvemmalla tuotettua sähköä kuin meiltä - muutenhan he ostaisivat sitä jo nyt, eivätkä meidän sähköä. Näin ollen muualta ostaminen voisi jopa päinvastoin nostaa hintaa meilläkin, kun kallis Virolle myytävä sähkö nostaisi koko markkinan hintaa.

Näitä pohtiessa menee helposti siihen loukkuun, että ajattelee maiden rajoja. Sähkömarkkinalle ne eivät merkitse mitään; hintaraja menee valtionrajassa vain, jos siinä kohtaa on kyseiseen markkinatilanteeseen liian pieni siirtoyhteys.
Kysyntä nostaa aina hintoja ja sähkö virtaa kalliimpaan suuntaan vieden tarjontaa pois edullisemmalta alueelta.

Jos Viro poistettaisiin kysynnästä (tällä hetkellä 1GW) niin toki sillä olisi alentava vaikutus. Vastaavasti tarjonta laskee hintoja ja jos esim. Ruotsin pohjoinen yhteys katkaistaisiin, niin hinnat Suomessa kasvaisivat.

Jos Olkiluodon 1,6GW arvioitiin vaikuttavan 5 senttiä tällä hetkellä, niin eiköhän tuon Viron 1GW kysynnän vaikutus ole tällä hetkellä vähintään 2 senttiä/kWh.
 
Viimeksi muokattu:

harb

Aktiivinen jäsen
Kysyntä nostaa aina hintoja ja sähkö virtaa kalliimpaan suuntaan vieden tarjontaa pois edullisemmalta alueelta.

Jos Viro poistettaisiin kysynnästä (tällä hetkellä 1GW) niin toki sillä olisi alentava vaikutus. Vastaavasti tarjonta laskee hintoja ja jos esim. Ruotsin pohjoinen yhteys katkaistaisiin, niin hinnat Suomessa kasvaisivat.

Jos Olkiluodon 1,6GW arvioitiin vaikuttavan 5 senttiä tällä hetkellä, niin eiköhän tuon Viron 1GW kysynnän vaikutus ole tällä hetkellä vähintään 2 senttiä/kWh.

Tietysti tähän liittyen kannattaa tietysti huomata muiden markkinoiden tasapainottavat vaikutus kokonaisuuteen.

Virossa joudutaan kovilla pakkasilla tuottamaan kaukolämpöä maakaasulla niin se vähentää sähkön hintaa Suomessa, kun sitä virtaa toiseen suuntaan.
 

Jock

Jäsen
Kun katsoo tuota yo. karttaa, niin Liettua on itse asiassa se maa, johon sähkö Suomesta ( tai Suomen läpi) suurelta osin loppupeleissä virtaa. Ignalinan ydinvoimalaitoksen sulkemisen jälkeen sillä on hyvin vähän omaa kapasiteettia ja vain muutama pikku hyrrä on rakennettu yhdistettyä tuotantoa varten. Liettualla on myös suora syöttöyhteys Ruotsista. Viron kohdalla kulmia hiukan nostattaa 168 MW toimitus ryssille. Viro olisi tuossa tilanteessa lähes omavarainen ilman ryssille menevää tehoa. Yhteys on ilmeisesti taajuuden takia ja Baltia on edelleen ryssien taajuudesta.
 

kotte

Hyperaktiivi
Jos Viro poistettaisiin kysynnästä (tällä hetkellä 1GW) niin toki sillä olisi alentava vaikutus. Vastaavasti tarjonta laskee hintoja ja jos esim. Ruotsin pohjoinen yhteys katkaistaisiin, niin hinnat Suomessa kasvaisivat.
Lyhyellä perspektiivillä on noin, mutta pitemmällä hintojen nousu parantaa uusien tuotanto- ja valtakunnan sisäisten investointien tuottoa ja päin vastoin. Pitemmällä sihdillä kaikki tasaantuu, mutta kaupankäynnin rajoittaminen ei paranna kokonaistehokkuutta, vaan päin vastoin.

Kaikenlaiset keinotekoiset rajoitukset puolestaan parantavat huoltovarmuutta hetkeksi (sillä keinotekoisesta voi nopeasti luopua), mutta tuonkin anti katoaa suhteellisen nopeasti. Todelliseen ja pysyvään huoltvarmuuteen täytyy erikseen satsata suunnitelmallisesti.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kun katsoo tuota yo. karttaa, niin Liettua on itse asiassa se maa, johon sähkö Suomesta ( tai Suomen läpi) suurelta osin loppupeleissä virtaa. Ignalinan ydinvoimalaitoksen sulkemisen jälkeen sillä on hyvin vähän omaa kapasiteettia ja vain muutama pikku hyrrä on rakennettu yhdistettyä tuotantoa varten. Liettualla on myös suora syöttöyhteys Ruotsista. Viron kohdalla kulmia hiukan nostattaa 168 MW toimitus ryssille. Viro olisi tuossa tilanteessa lähes omavarainen ilman ryssille menevää tehoa. Yhteys on ilmeisesti taajuuden takia ja Baltia on edelleen ryssien taajuudesta.
Virossa on sähkötuontatehoa tarpeen mukaan käytettäväksi paremmin kuin Suomessa. Kokonaisuutena Viro on varsin omavarainen sähkön suhteen, mutta halvan tuontisähkön aikana sähköä ei kannata tuottaa omassa maassa (tarpeen perusteella käynnistettävä tuotanto on fossiilista ja perustuu ennen muuta sikäläiseen öljyliuskeeseen eli palavaan kiveen).

Sen sijaan etelämmäs Baltiaan viedään paljon sähköä ja erityisesti Liettuassa on krooninen pula sähköntuotantokapasiteetista (toki suuren pumppuvoimalaitoksen ansiosta tehoa on hyvin, jos energiaa on riittänyt varastoitavaksi ... samoin kuin Latviassa on hyvin kaasuvoimaa ja suuri maakaasuvarasto tuon tehontarpeen turvaamiseksi, jos kaasua on riittänyt varastoitavaksi). Tuo puolestaan johtuu pääosin siitä, että ympäröivät EU-maat eivät suvainneet venäläisperäisen Ignalinan ydinvoimakompleksin käytön jatkamista.

Viroon vietävä sähkö on oikeastaan suomalaisperäistä vain myrskytuulilla. Yleensä se on Suomen kautta Pohjois-Ruotsista siirrettyä sähköä. Ruotsi tuottaa jokseenkin koko ajan suuren ylimäärän sähköä (usein n. 4GW) ja vastaava tuotannon tasausmahdollisuus on myös sen ja Norjan kesken. Tuosta sähköstä riittää hyvin siirrettäväksi luokkaa vajaa 2GW jatkuvasti Baltiaan, eli runsas puolet Suomen kautta ja vajaa puolet merikaapelia pitkin Etelä-Ruotsista.
 

tet

Hyperaktiivi
Jos Viro poistettaisiin kysynnästä (tällä hetkellä 1GW) niin toki sillä olisi alentava vaikutus. Vastaavasti tarjonta laskee hintoja ja jos esim. Ruotsin pohjoinen yhteys katkaistaisiin, niin hinnat Suomessa kasvaisivat.
Eihän se ole mitenkään realistista, että Viro poistettaisiin kokonaan (Putin ehkä sellaista toivoo kyllä). Ei ole mitään järkeä edes miettiä, mikä olisi hinta, jos jokin kulutus olisi poissa. Viron kulutus on olemassa, ja sillä hyvä. Aivan sama, missä maassa NordPoolin alueella se kulutus poistuu tai ei poistu, sen vaikutus hintaan on sama, jos siirtokapasiteettia tuotanto- ja kulutuspaikan välillä on tarpeeksi.

Yhtä hyvin voidaan pohtia, mikä olisi vaikutus hintaan, jos meiltä Suomesta poistettaisiin Viroon siirrettävän määrän verran kulutusta. Vaikutus olisi täsmälleen sama, jos siirtokapasiteetin puute ei muuta määrää. Siksi on ajatusvirhe miettiä, miten Viroon Suomesta siirrettävä sähkö muka nostaa meillä hintaa. Ainoa tapa, jolla siitä hinnannoususta päästään eroon, on heittää Viro pois NordPoolista. Totta kai hinta varmaankin olisi alempi, jos halpaa tuotantoa olisi sama määrä kuin ennenkin, mutta markkinasta puuttuisi yksi sähköä käyttävä maa kokonaan.
 

Mase

Aktiivinen jäsen
Eihän Viro ole ratkaiseva tekijä kalliisiin pörssihintoihin, vaan Keski-Euroopan maat, joihin on yhteydet sekä Suomesta Baltian kautta, että Skandinaviasta useita reittejä. Baltia kokonaisuudessaan on vain osatekijä.
 

jarkko_h

Vakionaama
Eihän se ole mitenkään realistista, että Viro poistettaisiin kokonaan (Putin ehkä sellaista toivoo kyllä). Ei ole mitään järkeä edes miettiä, mikä olisi hinta, jos jokin kulutus olisi poissa. Viron kulutus on olemassa, ja sillä hyvä. Aivan sama, missä maassa NordPoolin alueella se kulutus poistuu tai ei poistu, sen vaikutus hintaan on sama, jos siirtokapasiteettia tuotanto- ja kulutuspaikan välillä on tarpeeksi.

Yhtä hyvin voidaan pohtia, mikä olisi vaikutus hintaan, jos meiltä Suomesta poistettaisiin Viroon siirrettävän määrän verran kulutusta. Vaikutus olisi täsmälleen sama, jos siirtokapasiteetin puute ei muuta määrää. Siksi on ajatusvirhe miettiä, miten Viroon Suomesta siirrettävä sähkö muka nostaa meillä hintaa. Ainoa tapa, jolla siitä hinnannoususta päästään eroon, on heittää Viro pois NordPoolista. Totta kai hinta varmaankin olisi alempi, jos halpaa tuotantoa olisi sama määrä kuin ennenkin, mutta markkinasta puuttuisi yksi sähköä käyttävä maa kokonaan.
Miksi tätä ei saisi pohtia? Pohditaanhan sitäkin mikä on OL3 vaikutus hintoihin? Samoin pohditaan miten kantaverkossa muuttuu kuormanjako pohjoisesta etelään kun linja poikki... ihan ammattilaisten toimesta.

Ei pohtiminen tarkoita että toivoisin Viroon menevien yhteyksien katkaisemista. Päinvastoin. Kyseisestä linjasta on sekä Suomelle että Virolle hyötyä.
 

tet

Hyperaktiivi
Miksi tätä ei saisi pohtia? Pohditaanhan sitäkin mikä on OL3 vaikutus hintoihin? Samoin pohditaan miten kantaverkossa muuttuu kuormanjako pohjoisesta etelään kun linja poikki... ihan ammattilaisten toimesta.

Ei pohtiminen tarkoita että toivoisin Viroon menevien yhteyksien katkaisemista. Päinvastoin. Kyseisestä linjasta on sekä Suomelle että Virolle hyötyä.
Saa toki pohtia. Minulla vain jäi kuva sellaisesta ajatusmallista, että Viroon menevä sähkö jotenkin nostaisi Suomen hintaa juuri siksi, että se kaapeli lähtee Suomesta. Näin toki voi monasti käydä tuotantotaseesta ja siirtolinjojen käyttöasteesta riippuen, mutta lähtökohtaisesti on sama, mistä Viro sen sähkönsä ostaa.

Vaikka Estlinkin toinen pää olisi Suomen sijaan Ruotsissa, tai vaikka Saksassa, niin se lähtökohtaisesti nostaisi meillä sähkön hintaa saman verran kuin nyt. Toki jos se olisikin Viron ja Saksan välinen kaapeli, niin Viron kulutuksen aiheuttama todellinen hinnannousu Suomessa hetkellä x olisi vielä paljon vaikeampi päätellä maallikkona jotain netin verkkokarttaa tuijottamalla, koska välissä olisi paljon enemmän potentiaalisia siirtokapeikkoja.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Aika historiallinen tilanne. Suomessa sähkö Baltian ja Pohjois Euroopan edullisinta ja Suomesta 2,5GW ulos.
On kyllä harvnaista herkkua, mutta jos tuo OL3 pysyy ajossa niin eiköhän nämä päivät lisäännykkin. Ei mene kauaa niin tuulisina päivinä tuulesta tulee yli 5000MW.

Tulee kiire energiavarastojen rakentamisessa kun muuten pitää rajoittaa tuotantoa jossain päässä.
 

Jock

Jäsen
Finngridin tilanteen näkee heidän sivuiltaan, mutta koko Nordpoolin Svenska Kraftnetin sivuilta. Niistä pystyy selaamaan myös historiatietoja.


 

Lappanen

Vakionaama
Varmaan tyhmä kysymys, mutta meneekö ydinvoiman lauhdevesi suoraan kaloille, vai hyödynnetäänkö sitä mitenkään? Miten lämmintä se edes on?
 

Seppaant

Aktiivinen jäsen
Varmaan tyhmä kysymys, mutta meneekö ydinvoiman lauhdevesi suoraan kaloille, vai hyödynnetäänkö sitä mitenkään? Miten lämmintä se edes on?
Loviisassa aikanaan käytettiin minmaalinen määrä lauhdevettä lohenpoikasten kasvatuksessa.
En tiedä mikä on tilanne nykyään.
Lämpenemä talvella n. 10 C, kesällä vähemmän.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Varmaan tyhmä kysymys, mutta meneekö ydinvoiman lauhdevesi suoraan kaloille, vai hyödynnetäänkö sitä mitenkään? Miten lämmintä se edes on?
Kaloille se menee, olikohan Loviisassa jossa sitä kauan sitten aiottiin jotenkin käyttää ainakin kasvihuoneiden lämmitykseen, mutta pelko oli ettei ydinrehuja osteta, jotain muutakin siellä oli. Myös jalkakäytävien/ajoteiden lämmityksestä vedellä ihan sellaisenaan on ollut jossain puhetta.

Jos voimaloita olisi lähempänä Helen varmaan laittaisi lämpöpumpun samaan tapaan kuin nyt viemäriveteen, mutta voimalat ovat paikoilla joissa mereen menevää huikeaa energiamäärää on vaikea hyödyntää.
 

Lappanen

Vakionaama
Loviisassa aikanaan käytettiin minmaalinen määrä lauhdevettä lohenpoikasten kasvatuksessa.
En tiedä mikä on tilanne nykyään.
Lämpenemä talvella n. 10 C, kesällä vähemmän.
No ei tuolla sitten kuuhun mennä. Joku helvetin iso lämpöpumppu pumppaamaan kuumaa vettä tuosta jollekin lähituppukylälle enintään..
 

Jock

Jäsen
Helenillä on ollut monenlaisia suunnitelmia Loviisan ydinlämmön hyödyntämiseksi. Lauhdeveden hyödyntämin lämpöpumpulla vaatii ison investoinnin ja tietysti pumppaamot sekä siirtoputken Helsinkiin. Olemassa olevan turbiinin matalapaineosan modifioiminen kaukolämmön tuotantoon on ehkä kustannustehokkain vaihtoehto. Voidaan myös vaihtaa koko matalapainepesä. Lämpökerroin eli saatu lämpö lämpö jaettuna menetetyllä sähköteholla vastaa lämpöpumpun COP ta ja voi olla tapauksesta riippuen hyvinkin korkea, luokkaa 5-8.
 

tet

Hyperaktiivi
No ei tuolla sitten kuuhun mennä. Joku helvetin iso lämpöpumppu pumppaamaan kuumaa vettä tuosta jollekin lähituppukylälle enintään..
Lämpenemä on pieni, mutta virtaama suuri. Olkiluoto kolmen reaktoriteho on 4300 MW, josta 1600 MW sähköksi ja 2700 MW mereen. Kyllä sillä jo toisenkin tuppukylän lämmittäisi, jos sen saisi järkevästi hyödynnettyä.
 
Tila
Keskustelu on suljettu.
Back
Ylös Bottom