Olkiluoto 3:n polttoaine on Olkiluodossa

Tila
Keskustelu on suljettu.

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
"Kaikki työt eivät kuitenkaan ole edenneet suunnitelman mukaan, ja teknisiä ongelmia on ilmennyt. Paineistimen varoventtiilien ohjausventtiileissä havaittiin säröjä. Lisäksi varavoimadieseleiden vikaantuneiden komponenttien ja paineistimen yhdyslinjan värähtelyongelman korjaustyöt ovat vielä kesken."

 

tet

Hyperaktiivi
Tämä on minusta ihan laittamaton otsikko:
Teollisuuden Voima Oyj (TVO) on saanut laitostoimittaja Areva-Siemens -konsortiolta väliaikatietoa OL3 EPR -laitosyksikön aikataulun päivitystyöstä. Aikataulutyön arvioidaan valmistuvan elokuussa 2020.

Laitoksen valmistaja on siis antanut väliaikatietoa siitä, milloin se saa valmiiksi tiedon siitä, milloin se saa laitoksen valmiiksi. ;D
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Olkiluoto kolmoselle viimein aikataulu: säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa vuonna 2022
Kolmosreaktorin valmistuminen on viivästynyt useasti yli vuosikymmenen ajan
 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Hyperaktiivi
Onko ne vaivihkaa rakentamassa kuitenkin fuusioreaktoria tuonne? Nimittäin ne projektit on tyyppillisesti siirtyneet aina eteenpäin ja valmistumiseen on aina sama aika.

En tiedä uskooko tuohon aikatauluun vieläkään kukaan. Eiköhän tuolla ala tulemaan laskennalliset iät vastaan komponenteille ja kohta sille pitää tehdä jo isompi remontti :)
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Ei kauheasti tuo uutinen vakuuta. Pieniin jälkisäätöihin menee vuosikymmenen viivästyksen jälkeen vielä 1,5 vuotta, varaosia ei ole jne.
Tulee mieleen, että halutaanko projektin edes valmistuvan. Muutaman vuoden rakennusprojekti vaikuttaa muuttuneen pysyväksi eläkeviraksi.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tulee mieleen, että halutaanko projektin edes valmistuvan.
Absoluuttisen taatusti halutaan valmistuvan, rahaa on kiinni niin valtavasti. Valitettavasti tuo saattaa jäädä ydinvoimarakentamisen muistomerkiksi, kun taloudelliset riskit ovat realisoituneet huomattavassa määrin (jakautuen monelle kärsijätaholle) ja uuden vastaavan riskinoton pitäisi hirvittää. Saa nähdä, miten Hanhikivi-projektille käy, kun eivät lähtökohdat liene ainakaan paremmat.
 

pökö

Kaivo jäässä
OL-3 sai taas puolitoista vuotta lisää aikaa löytää lisää vikoja, entisiäkään ei ole saatu korjattua ja kaikista ei edes puhuta.
Jokainen kuukausi lisäaikaa on meidän kaikkien etu nyt.
 

VesA

In Memoriam
OL-3 sai taas puolitoista vuotta lisää aikaa löytää lisää vikoja, entisiäkään ei ole saatu korjattua ja kaikista ei edes puhuta.
Jokainen kuukausi lisäaikaa on meidän kaikkien etu nyt.

Taishanin voimaloista ei ole tullut oikein mitään uutisia - siellähän nämä viat ovat ominaisuuksia, esmes se paineistusputki saa täristä ihan rauhassa.
Kaipa ne siis molemmat siellä sähköä jauhavat - seuraamme...
 

kaihakki

Vakionaama
Saas nähdä, saanko kossupullon. Nimittäin löin vetoa vanhan koulukaverin kanssa pitkän aikaa sitten, että OL3 ei käynnisty koskaan. Tai ainakaan ei lähellekään täyttä tehoa. Nyt ollaan oltu jo eläkkeellä ja laitos ei vaan meinaa syttyä tulille. OL3:ssa on vielä sekin edessä, että se on softaohjattu laitos. Eli ohjausjärjestelmässä kulkee bittejä väylällä. Se takaa, että laitos ei koskaan käynnisty. Mutta tulee esiin vasta, kun analogiset systeemit, eli putkistot, venttiilit, pumput, jne. saadaan toimimaan. Mielenkiintoisia aikoja eletään.
 

HotZone

Vakionaama
OL3 pitää alkaa modernisoimaan muutaman vuoden päästä. Ohjausjärjestelmien rauta alkaa olla vanhaa ja softa pitää muuten vaan uudistaa. :cool:
 

kaihakki

Vakionaama
Ydinvoimalan ohjausjärjestelmä ei voi olla digitaalinen. Digisysteemeissä on sekä monen tason softeissa että raudoissa joka tapauksessa aina bugeja. Ja lisäksi erilaisia liitoksia on mieletön määrä, joissa voi olla jonkin asteisia kosketusvikoja. Tällaista digisysteemiä ei saa ikinä 100% luotettavuustasolle. Ja pahinta on, että jos tulee jokin häiriö, niin kukaan ei pysty selvittämään häiriötilanteessa häiriön syytä. Eli laitos poksahtaa jossain vaiheessa joka tapauksessa.
 

Suunnittelija75

Aktiivinen jäsen
Meillä on oikein hienoja laitoksia pystyssä sadasosalla tästä hinnasta jotka on vanhan liiton insinöörit viskipäissään suunnitelleet, taitaa pergamentit olla vielä tallellakin tai entisöitävissä. Kyllä yhdellä miljardilla oltaisiin voitu käynistää suomeen releiden käämimistehdas, jos halutaan korvata muinaiset komponentit, mutta sitä ajatusta et saa pitchattua rahoittajien kokouksessa.

Pyörä on aina kiva keksiä uudelleen, siinä saa huvijahti-toimarit kravaatit vinoon mukavasti.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Tuo on kyllä alkanut vahvistua ettei laitos valmistu koskaan. Liian monimutkainen laitos ja siitä löytyy loputtomasti vikoja jos ja kun sitä suurennuslasilla tutkitaan.

Melkoinen fiasko.
 

roots

Hyperaktiivi
Ydinvoimalan ohjausjärjestelmä ei voi olla digitaalinen. Digisysteemeissä on sekä monen tason softeissa että raudoissa joka tapauksessa aina bugeja. Ja lisäksi erilaisia liitoksia on mieletön määrä, joissa voi olla jonkin asteisia kosketusvikoja. Tällaista digisysteemiä ei saa ikinä 100% luotettavuustasolle. Ja pahinta on, että jos tulee jokin häiriö, niin kukaan ei pysty selvittämään häiriötilanteessa häiriön syytä. Eli laitos poksahtaa jossain vaiheessa joka tapauksessa.
Kyllä nyt tuli tuubaa...mistään ei saa kyllä 100%, ei perinteisestäkään... Rautakanki vois olla semmonen...no senkin saa vääräksi. :cool:
Langotetussahan niitä liitoksia on mieletön määrä kun kaikki kerätään johonkin yhteen paikkaan xxxx-metrin päähän, digissä se muuttuu bitiksi heti toteemispaikalla ja senjälkeen 'kaikki' tietää sen tarvittaessa, ja vianhaku digissä paljon helpompaa jne...
 

kaihakki

Vakionaama
Tuubaa ja tuubaa, niinpä tietysti. Analogisilla systeemeillä tänä päivänä ohjataan isoja laitoksia. Niiden etuna on ymmärrettävyys ja luotettavuus. Tietsikoiden kanssa on aina ongelmia. Jokaisella on niistä kokemuksia. Ydinvoimala vaan on sellainen laitos, että se yksinkertaisesti ei saa poksahtaa. Sopiva tuulensuunta ja OL3 poksahtaa, niin koko Suomi on pulassa.
Ymmärtääkseni OL3:n suurimpia haasteita on ollut juurikin digitaalisen ohjausjärjestelmän varmistaminen kaikissa oloissa.
Vielä sen verran, että miten mahtaa käyttöhenkilöstö osata toimia yllättävissä tilanteissa. Lentokoulutuksessa käytetään lentosimulaattoreita, joissa lentäjät koulutetaan erilaisiin poikkeamatilanteisiin ja siltikin tekevät virheitä ja koneet tippuu. Lieköhän millaisia ydinvoimalasimulaattoreita OL3:n osalta maailmalla?
 
Viimeksi muokattu:

roots

Hyperaktiivi
Ymmärtääkseni OL3:n suurimpia haasteita on ollut juurikin digitaalisen ohjausjärjestelmän varmistaminen kaikissa oloissa.
Kyllä se on vaatimustaso joka on nousut raketin lailla....

EDIT: Tuon linkkaamasi jutun lopussa kiteytyy hyvin ettei haluta palata vanhanaikaiseen rele/analogi-tekniikkaan...nykyosaajat löytyy digitekniikasta:

Myös vanhojen automaatiojärjestelmien uusimisessa riittää haasteita
Uuden kolmosreaktorin valmistumisen jälkeen Olkiluodossa käynnistyy merkittävä ykkös- ja kakkosreaktoreiden automaatiojärjestelmien uudistamishanke. Suomalaisten ydinvoimaloiden turvallisuutta seuraavan, riippumattomista asiantuntijoista koostuvan Ydinturvallisuusneuvottelukunnan (YTN) raportin mukaan Olkiluodon ykkös- ja kakkosreaktorin suojausautomaation prosessimittaus- ja laiteohjausosuudet on kaavailtu uusia samalla tekniikalla, kuin millä ne on alkujaan tehty.

YTN:n mukaan TVO:n kannattaisi kuitenkin harkita digiaikaan siirtymistä myös vanhoissa yksiköissä, sillä vanhaa, 1970-luvun lopun analogista reletekniikkaa edustaviin laitteisiin on jatkuvasti hankalampaa saada varaosia ja eri teknologiasukupolvia edustavien järjestelmien rinnakkaiseen käyttöön liittyy monia muitakin haasteita. Lisäksi analogisten järjestelmien ylläpito saattaa muodostua haastavaksi myös niiden luotettavaa toimintaa seuraaville viranomaisille vanhojen reletekniikan osaajien siirtyessä eläkkeelle.

Osa Fortumin Loviisan voimalaitoksen automaatiojärjestelmistä uusittiin digitaalisiksi vuosina 2016 – 2018 – STUK:n mukaan hyvällä menestyksellä.
 
Viimeksi muokattu:

VesA

In Memoriam
Kyllä se on vaatimustaso joka on nousut raketin lailla....

Näitä aloja joissa joka ikinen prikka kahvihuoneen tuolinjalassa pitää olla vaarattomaksi todistettu on muutama - esmes lentokone- ja avaruustouhut. Niissä sitten vedelläänkin vuosikymmeniä samalla tekniikalla ja hyväksyntä millekään uudelle kestää - jokos se tipahteleva boeing sai lentoluvan kaikkiin maihin ? Sekin juttu on maksanut biljardeja. Ja se vessanpönttö voi näissä ympyröissä maksaa monta tonnia kaikkien prosessien jälkeen.

Se miten pitkälle asia vedetään on sitten kulttuurikohtaista. Venäläisillä on ollut suuria vaikeuksia tehdä Suomen viranomaisille edes näistä alustavista asioista sellaisia dokkareita joita viranomaiset edes suostuvat lukemaan - koska muotovirheitä ei näissä sallita sen enempää kuin lakidokkareissa. Kiinassa taas ydinvoimalan johtaja totesi lehdistötilaisuudessa että hyvä kun saatiin tää EPR käyntiin, nyt pitäsis vielä hoitaa noi pahuksen lupa-asiat...
 

tet

Hyperaktiivi

VesA

In Memoriam
Ja jos oikein olen ymmärtänyt, myös käyttöautomaatiota digitalisoitiin jo ennen turvapuolta Siemensin tekniikalla. Turva-automaatio piti tulla myös Siemensiltä, mutta vaihtoivat laitetoimittajaa kesken projektin.

Siemens kun lopetti kai imagosysitä nämä ydinvoimahommat aika yhtäkkiä - se on Olkiliuotoakin rassannut.
 

kaihakki

Vakionaama
Siemens kun lopetti kai imagosysitä nämä ydinvoimahommat aika yhtäkkiä - se on Olkiliuotoakin rassannut.
Riskit varmaan liian suuret. Voi olla myös osaamisesta kiinni. Siemenshän ei onnistunut Helsingin metron automatisoinnissakaan. Eipä silti, ei ole muitakaan toimitajakandidaatteja näkynyt metron tiimoilta. Ja saivat aikaan ison ongelman, kun metro suunniteltiin lyhyillä laitureilla ja tiheällä vuorovälillä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Meillä on oikein hienoja laitoksia pystyssä sadasosalla tästä hinnasta jotka on vanhan liiton insinöörit viskipäissään suunnitelleet, taitaa pergamentit olla vielä tallellakin tai entisöitävissä. Kyllä yhdellä miljardilla oltaisiin voitu käynistää suomeen releiden käämimistehdas, jos halutaan korvata muinaiset komponentit, mutta sitä ajatusta et saa pitchattua rahoittajien kokouksessa.

Pyörä on aina kiva keksiä uudelleen, siinä saa huvijahti-toimarit kravaatit vinoon mukavasti.
Teknisestihän asia on juuri noin, mutta siitähän ei ole kyse. Poliittinen koneisto on vuosien kuluessa hakannut kiveen lainsäädännön, joka käytännössä tekee moisesta aivan mahdotonta. Ei ydinvoima ole muuttunut kannattamattomaksi (menneisyyden) energiamuodoksi tekniikan tai talouden takia, vaan säädösmaailman leikattua kaikki löysät ja vähän enemmänkin pois. EIkä tämä ole tapahtunut vain Suomessa, vaan kaikkialla ns. länsimaissa. Kun vastaavaa ei ole tapahtunut Kiinassa, Venäjällä tai Intian seuduilla, tuolla ydinvoimaa edelleen rakennetaan.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kiinassa on varaa ottaa vähän enemmän riskejä. Jos joku ydinvoimala kosahtaa ja pitää siivota alue, niin vapaaehtoisia Uiguureja löydetään helposti vaikka miljoona kappaletta tekemään työn.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Ei ydinvoima ole muuttunut kannattamattomaksi (menneisyyden) energiamuodoksi tekniikan tai talouden takia, vaan säädösmaailman leikattua kaikki löysät ja vähän enemmänkin pois.

Muistuu mieleen Harrisburg, Tsernobyl ja Fukushima. On niillä säännöilläkin jokin tarkoitus.
Aurinko ja tuulivoima ovat myös vähän sekoittaneet pakkaa ja sähkön käyttö on tehostunut. Se ydinvoiman tarve ei sinällään varsinaisesti ole mihinkään hävinnyt mutta kun rakennetaan uutta uusiutuvaa kapasiteettia, fossiilisilla käyvää voimalaitotoskapasiteettia on jäänyt reserviin muuallakin kuin Suomessa. Energian hinta ylipäätänsä ei lähtenytkään rakettimaiseen nousuun niin kuin joskus kauan sitten povattiin.
 

kotte

Hyperaktiivi
On niillä säännöilläkin jokin tarkoitus.
Aurinko ja tuulivoima ovat myös vähän sekoittaneet pakkaa ja sähkön käyttö on tehostunut. Se ydinvoiman tarve ei sinällään varsinaisesti ole mihinkään hävinnyt mutta kun rakennetaan uutta uusiutuvaa kapasiteettia, fossiilisilla käyvää voimalaitotoskapasiteettia on jäänyt reserviin muuallakin kuin Suomessa.
Toki säännöillä on tarkoituksensa ja historiansa, mutta monella muulla alalla (esimerkkinä energian tuotanto hiilellä) turvallisuuteen suhtaudutaan paljon leväperäisemmin. Kyllähän etenkin Tsernobylin tapauksessa ja Fukushiman kohdalla ydinenergian käytöstä johtuvat katatrofin taloudelliset lisäseuraukset ovat puistattavia, mutta muista energiantuotantotavoista pikku rippeinä kertyvät haitat ja kustannuksetkin kertyvät globaalilla tasolla suuriksi.

Ydinenergia on nykyisessä energiatilanteessa menettänyt kilpailukykyään senkin takia, että se soveltuu ennen muuta peruskuorman kattamiseen ja kustannukset painottuvat investointien kuoletukseen. Nykytilanteessa tämä taas ei vastaa kasvaneeseen ja vaihtelevaan säätöenergian tarpeeseen ja investointipainotteisuus tekee tuosta erityisen kustannustehotonta. Erilaiset sähköenergian varastointiteknologiat ovat tulevaisuudessa suurin haaste ydinvoimalle, koska ydinvoimaakin joudutaan osittain varastoimaan ns. uusiutuvan energian malliin. Tosin Suomessa aurinkoenergian lisäkustannukset peittoavat tässä suhteessa kaiken ajateltavissa olevan pimeän talven takia ja tuulikin häviää ydinvoimalle. Kaasuenergia on tässä suhteessa ideaalista eikä tarvitse tuekseen minkäänlaista sähkövarastoa, olkoon kaasu sitten tuotettu fossiilisista lähteistä, uusiutuvista bioenergialähteistä taikka enemmässä tai vähemmässä määrin uusiutuvasta vedystä jalostettuna P2X-teknologioilla.
 

HotZone

Vakionaama
Kaikella on haittansa. Lueskelin että puun pienpoltto tappaa Suomessa 300-400 ihmistä vuodessa sydän- ja verisuonitauteihin. On olevinaan niin ekologista että poltetaan kotona ja mäkillä takkaa ja saunanpesää mutta se tappaa. Siis tappaa enemmän kuin liikenne Suomessa.

Olkiluoden myötä varmaan aika monellekin tullut mieleen että Ranskalaisten kanssa ei kannata kovin isoja projekteja lähteä tekemään. Mutta kuinkahan suuri osa nysväilystä turhaa ja osoittaa vain teknistä tietämättömyyttä?

Putkien resonansseista mikä on ilmeisesti yksi lykkäyksen syy ollut, ihmetyttää että kuinka vanhat hiilivoimalat ei ole räjähtäneet taivaalle. niissähän on vastaavia höyryputkia. Yritetäänkö nykyään optimoida simulaattoreilla kaikki asiat juuri ja juuri speksin sisään kun aiemmin oli pakko tehdä varman päälle. Ydinvoimala on vekotin missä itselle tulisi mieleen tehdä varman päälle oleellisimmat asiat ja onhan niissä varmuuskertoimet. Siksi onkin outoa että resonointeja voi esiintyä. Mitä kummaa on tehty väärin?
 

rema

Vakionaama
Jos olisi minun patenttien mukainen juoksupyörä pumpuissa, niin resonanssi olisi hyvin pientä, nykyiseen verrattuna.
 

rema

Vakionaama
Kun siipi loppuu juoksupyörässä kehällä, niin uusi siipi alkaa oleellisesti samalla kohdalla, tai aikaisemmin. Parhaiten soveltuu kaksi siipiriviseen pumppuun. Siiven pulssi on matalampi ja pitempi, kun siiven pulssi alkaa laskea, niin seuraavan siiven pulssi alkaa nousemaan, kun paineet yhdistetään, niin saadaan lähes tasainen paine. Voidaan hakea malleilla, paras siipien asetus ja kuinka monta siipeä kieroksella ( siipirivissä )tarvitaan.
Patentoitu US, CA, S, FIN, D ,A ym.
Tutkin paperikoneen peränsyöttöpumpun aiheuttamia värinöitä. Värinät näkyivät esim. kalanteritelojen raipottumisena ja sen kuuli äänenä "pärinänä".
Myös se näkyi laakerikehällä sormintunnettavana aaltona. Aallot näkyivät myös neliömassassa ja sitäkautta myös paksuudessa. Sain myös hyvin kuvattua peränsyöttöpumpun siiveniskut kirroksella värinämittarilla, myös kierroksen aiheuttaman värinän.

Myös ideani pyörivä magneetikenttä pumpusta olisi myös yksi ratkaisu
 
Viimeksi muokattu:

jiikoo

Vakionaama

"Olkiluoto 3 myöhästyy jälleen – Ohjausventtiileissä säröjä, komponenteissa vikaa, kaapelieristeitä huonossa kunnossa...

Olkiluodon kolmosreaktorin (OL3) käyttöönotto viivästyy jälleen, tiedottaa Teollisuuden Voima (TVO).

Laitostoimittaja Areva-Siemensin päivitetyn aikataulun mukaan polttoaine ladataan reaktoriin maaliskuussa 2021, laitosyksikkö liitetään valtakunnan sähköverkkoon saman vuoden lokakuussa ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022. ...."
 

Seppaant

Aktiivinen jäsen
Jos olisi minun patenttien mukainen juoksupyörä pumpuissa, niin resonanssi olisi hyvin pientä, nykyiseen verrattuna.
Pahiten värähtelevä putki on Olkiluodossa ollut ilmeisesti primääripiirin ja paineistimen välinen yhdysputki.
Tässä putkessa ei edes ole pumppuja ja veden virtauskin on hyvin pientä.
 

HotZone

Vakionaama
"Ohjausventtiileissä säröjä", siis mitä kummaa. Itelle tulisi mieleen että ydinvoimalaan tulevat osat testattaisiin osavalmistajan toimesta. Miksi ihmeessä tuoda työmaalle kuraa ja aletaan ihmettely vasta sitten? Outoa toimintaa. Olisko Ranskalainen osatoimittaja...
 

rema

Vakionaama
Jostain se värinä tulee, ja mitä muita värinän aheuttajia on kuin pumpun aikaansaama värinä ? Värinä eli paineiskut välittyvät putkien välityksellä ja myös mahdollisesti rakenteiden kautta, eli olisi mitattava värinän taajuus, olisiko se lähellä pumpun siiven iskun taajuutta ja myös pumpun juoksupyörän kierros ja mahdollisesti värinän kuvaaja pumpun juksupyörän kierroksella. Jos muutetaan pumpun kirroslukua, niin sen pitäisi näkyä värinässä ja jos näkyy, niin aiheuttaja on pumppu.
 

Seppaant

Aktiivinen jäsen
Jostain se värinä tulee, ja mitä muita värinän aheuttajia on kuin pumpun aikaansaama värinä ? Värinä eli paineiskut välittyvät putkien välityksellä ja myös mahdollisesti rakenteiden kautta, eli olisi mitattava värinän taajuus, olisiko se lähellä pumpun siiven iskun taajuutta ja myös pumpun juoksupyörän kierros ja mahdollisesti värinän kuvaaja pumpun juksupyörän kierroksella. Jos muutetaan pumpun kirroslukua, niin sen pitäisi näkyä värinässä ja jos näkyy, niin aiheuttaja on pumppu.
Taatusti nämä asiat on tutkittu, mitattu ja analysoitu.
 

kaihakki

Vakionaama
Jostain se värinä tulee, ja mitä muita värinän aheuttajia on kuin pumpun aikaansaama värinä ? Värinä eli paineiskut välittyvät putkien välityksellä ja myös mahdollisesti rakenteiden kautta, eli olisi mitattava värinän taajuus, olisiko se lähellä pumpun siiven iskun taajuutta ja myös pumpun juoksupyörän kierros ja mahdollisesti värinän kuvaaja pumpun juksupyörän kierroksella. Jos muutetaan pumpun kirroslukua, niin sen pitäisi näkyä värinässä ja jos näkyy, niin aiheuttaja on pumppu.
Tässä on ollut monenlaisia alan professoreita ja insinöörejä selvittämässä tätä värähtelyongelmaa. Taitaa vaan olla niin, että ei asiantuntijoiden osaaminen riitä tällaisen ongelman ratkaisuun. Elikkä ainoa vaihtoehto on poistaa ongelma, kun ei kerta pystytä sitä ratkaisemaan. Tavallisen koneinsinöörin tiedoilla pitäisi tuollainen värähtelyongelma pystyä ratkomaan tai poistamaan. On todella kummallinen ongelma.
 

VesA

In Memoriam
Tässä on ollut monenlaisia alan professoreita ja insinöörejä selvittämässä tätä värähtelyongelmaa. Taitaa vaan olla niin, että ei asiantuntijoiden osaaminen riitä tällaisen ongelman ratkaisuun. Elikkä ainoa vaihtoehto on poistaa ongelma, kun ei kerta pystytä sitä ratkaisemaan. Tavallisen koneinsinöörin tiedoilla pitäisi tuollainen värähtelyongelma pystyä ratkomaan tai poistamaan. On todella kummallinen ongelma.

Ei sinne lasketa koneinsinööriä tai pumppukauppiasta lähellekään - jos vehjettä muutetaan tuollaisesta paikasta ( 150bar putki jossa menee megawatteja) ensin pitää siunauttaa uudet osat ties kuinka kummallisessa menettelyssä ja sitten koko laitoksen testaus otetaan jostain lähtien uusiksi ja taas tulee vuosi lisää. Se tärinä piti pystyä hillitsemään niin ettei mikään jo saatu hyväksyntä pala.
 

kaihakki

Vakionaama
Tuolla laitoksen pyhimmässä käyneenä voin rehellisti sanoa ettei tavallisen koneinssin kynnet riitä siellä.
Olen 70-luvulla ollut duunissa Olkiluodon voimalaprojekteissa. Isoja ja paksujahan nuo putket ovat, mutta ei sillä mitään väliä ole. Teoriat ja suunnittelusäännöt purevat niissäkin. Kyllä pitäisi kynnet riittää. Tai sitten ollaan ihan pihalla ja ulkona insinöörimaailmasta. Elikkä kukaa ei noita ongelmia pysty ratkomaan. Onhan se mahdollista, mutta ei uskottavaa.

Niin ja voisi vielä kysyä, että kuka muu kuin koneinsinööri tällaisia ongelmia yleensäkään ratkoo?
 
Viimeksi muokattu:
Tila
Keskustelu on suljettu.
Back
Ylös Bottom