On tuo ydinvoimaloiden normaalisti päästämien kaasujen ja pölyjen kirjo niin monimutkainen kokonaisuus, etten yritäkään sitä hallita. Yksi viite, joka osui silmään, on https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK201991/, jonka luvussa 2 on aika seikkaperäinen mittauksiin pohjautuva katsaus sekä päämekanismit, mistä näitä aineita syntyy reaktorissa ja hajoamisketjuissa (itse teos on kokonaisesitys näihin liittyvistä riskeistä laitosten läheisyydessä asuville henkilöille). Näköjään Olkiluodon voimalastakin on materiaalia, jossa selostetaan noita tuuletusjärjestelyjä ja tarvetta niille, https://www.tvo.fi/uploads/julkaisut/tiedostot/TVO_Tekninenesite_ENG.pdf
Olkiluoto 3:n polttoaine on Olkiluodossa
- Viestiketjun aloittaja janti
- Aloituspäivämäärä
- Tila
ejuvonen
Aktiivinen jäsen
Kehuvat jo, että on maailman kallein laitos tai rakennus ?
Tämänkö takia veromaksajat joutunevat euroopan tukipakettiin osallistumaan erittäin huomattavalla summalla.
Onko jollakulla parempaa tietoa, kun laite kytketään verkkoon, niin kWh:n hinta nousee, mutta mihin.
Mielenkiintoista on tietenkin sähköautoistuminen Italiassa:
fi.wikipedia.org
Seuraavan mukaan Tanska 0,29 snt/kWh. Bensa 1,69 snt/l. Lyhyiden etäisyyksien maa.
ec.europa.eu
Seuraava olikin mielenkiintoinen:
www.tekniikkatalous.fi
www.tekniikkatalous.fi
Tämänkö takia veromaksajat joutunevat euroopan tukipakettiin osallistumaan erittäin huomattavalla summalla.
Onko jollakulla parempaa tietoa, kun laite kytketään verkkoon, niin kWh:n hinta nousee, mutta mihin.
Mielenkiintoista on tietenkin sähköautoistuminen Italiassa:
Energia Italiassa – Wikipedia
Seuraavan mukaan Tanska 0,29 snt/kWh. Bensa 1,69 snt/l. Lyhyiden etäisyyksien maa.
Archive:Sähkön hintatilastot - Statistics Explained
Kotitalouksilta ja muilta kuin kotitalouksilta perittyjä sähkön hintoja koskevissa EU:n tilastoissa tarkastellaan hintojen kehitystä ja eri maiden välisiä eroja.
ec.europa.eu
Seuraava olikin mielenkiintoinen:
Tuuli- ja aurinkovoima vähentävät sähköverkon inertiaa - ongelman takia Oskarshamn 3 -reaktorin tehoa pienennetään ajoittain
Fysiikassa inertia tarkoittaa muutoksen vastustamista ja hitautta. Perinteisessä sähköverkossa se on hyvä asia.
www.tekniikkatalous.fi
Jos Olkiluoto 3 seisahtuu, 90 MW akku estää valtakunnan sähköverkon pimenemisen – Hitachi: Käynnistyy silmänräpäyksessä
Olkiluoto 3:lla tehdään tuotantoa edeltäviä kuumakokeita ja varaudutaan tuotannon keskeytyksiin tulevaisuudessa. Yksikkö tuottaa pian 14 prosenttia Suomen tarvitsemasta sähköstä.
www.tekniikkatalous.fi
Akusto kompensoi kantaverkon sähköntarvetta kaiketi osana varsinaista järjestelmäsuojaa, mutta myös jo sen hetken, minkä järjestelmäsuojalta kestää aktivoitua. Kun OL3 generaattorikatkaisija avautuu, nippu teollisuuslaitoksia ympäri maata saa valokuituverkon kautta käskyn pudotella kuormia, aikaa 200 millisekuntia, mars mars! Tuo akusto auttaa myös sen 200 millisekunnin ajan, estäen osaltaan kantaverkkoa kaatumasta. Järjestelmäsuojassahan piti alunteisin olla noin 400 MW nimelliskuorma, ja pysyvyyskertoimien mukaan sitä olisi pitänyt olla noin 350 MW irtikytkettävissä millä tahansa ajanhetkellä. Sitten UPM päätti sulkea Kaipolan paperitehtaan, ja lukemat pompsahtivatkin aika paljon alemmas. Tämä akusto lienee ainakin osittain tulossa korvaamaan Kaipolan poistumista järjestelmäsuojasta. Liekö sitten jotain muutakin tulossa, en ole perillä tämän hetken tilanteesta. Mutta akusto toiminee tuossa tehtävässä paremmin, kuin irtikytkettävät kuormat, koska se toimii välittömästi.
Tänään jälleen näkee miksi ydinvoimalaa kaivataan kipeästi. Tuulivoima ja aurinkovoima ovat molemmat täysin kelvottomia energiantuotantomuotoja tuotantovarmuuden näkökulmasta.
Miten voikaan valua tuo tuulivoima noin alas. Puoleen aurinkovoimasta, vaikka laitoksia on moninkymmenkertaisesti teholtaan.
Miten voikaan valua tuo tuulivoima noin alas. Puoleen aurinkovoimasta, vaikka laitoksia on moninkymmenkertaisesti teholtaan.
Oh... olin väärässä.... kyllä tuulivoima voi painua vieläkin alemmas.... 91MW vaikka on satoja ja taas satoja isoja myllyjä ympäri maata. Taitaa olla tuhat myllyä jo lähellä.
Tämän varaan viherhulluudenriivaamat Saksalaiset ovat esim. jättäytyneet ajamalla ydinvoiman alas ja kohta kivihiilen. Onnea matkaan.
Tämän varaan viherhulluudenriivaamat Saksalaiset ovat esim. jättäytyneet ajamalla ydinvoiman alas ja kohta kivihiilen. Onnea matkaan.
jarkko_h
Vakionaama
Heinä ja elokuu ovat todella heikkotuulisia. Onneksi kesällä kulutus myös pienempää. Talvella keskituulet isompia. Heinäkuun ja elokuun illat ovat hyvää aikaa kuumailmapallon kanssa lentämiseen. Talvella harvoin on asiaa taivaalle kovan tuulen vuoksi.
Suomessa on verkko- ja energia-asiat hoidettu hyvin. Tarvitaan vahva verkko ja monipuolinen kattaus tuotantomuotoja. Ei mitään Saksan tapaista hölmöilyä.
Suomessa on verkko- ja energia-asiat hoidettu hyvin. Tarvitaan vahva verkko ja monipuolinen kattaus tuotantomuotoja. Ei mitään Saksan tapaista hölmöilyä.
Minä taas en ole löytänyt mitään tietoa sen varauskapasiteetista, mutta tuohon nopean häiriöreservin luonteeseen viittaa yksi lause asiaan liittyvien uutisointien joukossa:
The battery system will help “minimize the effect of power fluctuations on the grid …. The turnkey solution acts as a fast-start backup power source,” TVO said.
Toisaalta sellaisiakin lausahduksia TVO:n edustajan suusta on tullut, joiden perusteella sen voisi olettaa olevan myös varajärjestelmä laitoksen omaan käyttöön jossain tilanteissa.
Jaa ettei venäläisten 'riittäisköhän generaattoreiden liike-energia' - systeemi oikein kelpaisi tuolla. Se 15-30min oli jossain akkusysteemiä koskevassa lehtijutussa - mutta toimittaja on voinut sekottaa asioita.
Mikään noista ei ole hyvä vastaamaan vaihtelevaan sähkönkulutukseen. Tuulivoima ei tule toimeen ilmaan varakapasiteettia (tuonti- tai vienti voimajohdoilla, vesi- ja pumppuvoima, kaasumoottorit ja -turbiinit, akut ja kulutusjousto), mutta hiilivoima on hyvoin kankea vastaamaan kulutusmuutoksiin (tunneista vuorokausiin). Ydinvoimala taas on tässä suhteessa suorastaan heikko (hidas ON, nopea OFF). Ydinvoiman erityinen ongelma näkyy olevan, että reagointiaika merkittävästi lisääntyneeseen tarpeeseen näkyy kokemusten mukaan olevan luokkaa kaksi vuosikymmentä, mikä ei ole vastaus mihinkään taloudellisesti perusteltavaan tarpeeseen, jos muita vaihtoehtoja on.
Kyllä ranskalaiset tiettävästi ajaa ydinvoimaansa osatehoilla, mutta se ei ole oikein taloudellisesti kannattavaa huomioiden ydinvoimalan investointi- ja kiinteät kulut, muuttuviahan ei juuri ole.
Tuulivoima on tullut jäädäkseen, joten ydinvoimaloille jää meilläkin vaihtoehdoksi myydä sähkönsä negatiivisella hinnalla tai laskea tehoaan kun on ylitarjontaa. Koko vuotta ei voi odottaa saavansa sähköstä rahaa.
Auringosta tulisi nytkin sähköä iloisesti, jos vaan paneeleja olisi katoilla.
Tuulivoima on tullut jäädäkseen, joten ydinvoimaloille jää meilläkin vaihtoehdoksi myydä sähkönsä negatiivisella hinnalla tai laskea tehoaan kun on ylitarjontaa. Koko vuotta ei voi odottaa saavansa sähköstä rahaa.
Auringosta tulisi nytkin sähköä iloisesti, jos vaan paneeleja olisi katoilla.
Mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että säätöön käytettävää laitosta ei pystytä lainkaan ajamaan nimellistehollaan, vaan luokkaa 10% ... 20% pienemmällä tehollaan jopa suurimman tarpeen tilanteessa. Tuon takia rakennettiin puolisen vuosisataa sitten suuria pumppuvoimalaitoksia ydinvoimaloiden tueksi, kun jälkimmäisiä oli taloudellisempaa ajaa nimellistehollaan säädön sijaan. Ranskassa taitaa olla vanhaa laitoskantaa sen verran ja muista syistä siedettävistä pumppuvoimalapaikoista pulaa niin, että on päädytty ajamaan ydinlaitoksia säätötarkoituksissakin.
1600 MW irtoaminen verkosta voi sotkea sähkönjakelua, vapaaehtoisia teollisuuslaitoksia kytketään samalla hetkellä irti
verkosta. Tuo akuston teho tuntuu pieneltä mutta sen tehon tarve on ihan hetkellinen.
Fingrid lehti vuonna 2009:
"Olkiluoto 3:n tuotantoteho on 1 600 MW, mutta järjestelmäsuojan avulla sen verkkovaikutus putoaa 1 300 MW tasolle. Järjestelmäsuoja kytkee laitoksen vikatilanteessa samanaikaisesti irti sovittua teollisuuskulutusta."
verkosta. Tuo akuston teho tuntuu pieneltä mutta sen tehon tarve on ihan hetkellinen.
Fingrid lehti vuonna 2009:
"Olkiluoto 3:n tuotantoteho on 1 600 MW, mutta järjestelmäsuojan avulla sen verkkovaikutus putoaa 1 300 MW tasolle. Järjestelmäsuoja kytkee laitoksen vikatilanteessa samanaikaisesti irti sovittua teollisuuskulutusta."
Viittaatko nyt mahdollisesti meidän kotoisiin hiilivoimaloihin, jotka ovat kaikki sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksia? Niissähän tehon sanelee ennen muuta kai lämmöntarve, ei niinkään sähkön. Hiilivoimalan kattilan tehoa pystytään kyllä säätämään melkeinpä sekunneissa, eikä se turbiini kovin kaukana perässä kulje. Minuuttien syklillä onnistuu säätö hiililauhdevoimalassa varmasti, jos on tarve. Eri asia sitten, tehdäänkö sitä missään.
Viittaan aikaisemmin lukemaani, että höyryturbiinit on tehokkuussyistä rakennettu pienin välyksin, mistä syystä niitä on tyypillisesti esilämmitettävä vuorokausia, jotteivat paikat ala laahaamaan keskenään, kun turbiinin eri painesektorit lämmitetään normaaliin käyntilämpötilaansa. Kaittiloissa on ollut hiukan samanlaisia, mutta lievempiä vaatimuksia, eli osat on lämmitettävä riittävän hitaasti, jottei synny hallitsemattomia lämpöjännityksiä (paine ja veden olomuotoerot seisovan ja tuotannossa olevan kattilan välillä tekevän aiheesta vielä monimutkaisemman). Tämä koskee yhtä lailla lauhde- ja vastapainevoimalaitoita. Aivan uusimmat hiilivoimalta Saksassa on rakennettu niin, että merkittävä tehon säätö voidaan tehdä luokkaa korkeintaan tunneissa edellyttäen, että laitos on lämpimänä. Suomalaista yhteistuotantolaitosta ei edes yritetä käynnistää, ellei ole tiedossa päivien lämmitystarve. Lämpöä saa kattilasta toki paljon nopeammin kuin sähköä, sillä eihän kattilaa tarvitse lämmittää läheskään yhtä kuumaksi, mitä sähkön tuotanto käytännössä vaatii. Yhteistuotannon lämpöpuolen saa jo toimimaan, kunhan tulee edes muutaman barin paineista höyryä.
Edes kombilaitoksissa ei höyryturbiinia saada mukaan kovin nopeasti, kaasuturbiini sentään nimellisteholle puolessa tunnissa, mikä nyt vastaa suurimmaksi osaksi sähkön tuotannosta höyryturbiinin lämmettyäkin.
No tämä varmaan on mahdollista uusissa laitoksissa, mutta vanhemmissa tuskin ihan noin tarkkaa. Kokonaan pysäyttämistä en tarkoittanutkaan, vaan tehon säätöä lämpimässä laitoksessa. Kattilahan on käytännössä vakiolämpötilassa, tehosta riippumatta. Turbiinin lämpötila varmaan muuttuu tehotason mukaan, mutta ainakaan omalla työpaikalla oleva 70-luvun vastapainekone ei nopeista tehonmuutoksista ole moksiskaan.
Noin on ja tarkoitin, että uudet laitokset Saksassa siis on suunniteltu niin, että ne kestävät jopa useampaan kertaan päivän aikana alas ja ylös ajettavaa tuotantoa (siis lämpimänä pidettävällä laitoksella). Vanha vastapainelaitos lienee periaatteessa hyvin robusti, koska sitä ei ole pyrittykään optimoimaan vaihtelevalle ja mahdollisimman tehokkaalle sähköntuotannolle eikä lämpötiloja ja paineita ole ajettu äärirajoilleen eksoottisilla materiaaleilla ja viritetyllä rakenteella.
Joka tapauksessa Sakssa tilanne on ollut hullunkurinen, kun hiilivoimaloita on käytetty tuulivoiman säätöön. Hiilivoimala on pidettävä käyttölämpötilassa vuorokauden ympäri, vaikka sen tuottoa tarvitaan luultavasti vain muutamana tuntina. Hiilen jauhaminen ja puhaltaminen vaativat kuitenkin melkoisesti sähköä ja vaikka kattilasta laitetaan välillä luukut kiinni, lämpöhäviöt ovat melkoiset. Turbiineja on koko ajan kuitenkin lämmitettävä ylläpitoluonteisesti luokkaa 500-asteisella höyryllä, eli kattilan järjestelmät on kuitenkin käynnistettävä ajoittain tai lämmitettävä tulistimia tms. jostakin ulkoisesta lähteestä (periaatteessa maakaasulla tai jopa suoralla sähköllä).
Tätä voi verrata tehokkaampiin huipputehon tuotantomenetelmiin. Kaikkein joustavin on mäntäpolttomoottoririvistöön perustuva kaasumoottorivoimalaitos. Kun tällainen pidetään ylläpitolämpötilassa (mahdollisesti kaukolämmöllä?), seisova moottori saadaan Wärtsilän mukaan tahdistetuksi verkkoon luokkaa minuutissa parissa ja täysi teho saadaan ulos viidessä minuutissa käynnistyskäskystä. Laitoksen hyötysuhde sähkön tuotannossa on n. 50% ja säädettävyys käytännössä koko alueella 0% ... 100% (patteristotyyppisen ratkaisun ansioista hyötysuhde säilyy melkein koko alueella, vaikkakaan yksittäistä moottoria ei kannata ajaa alle 40% kuormituksella). Hukkaenergia saadaan edullisesti talteen, eli jäähdytysveden lämpö suoraan kaukolämpönä ja kaksivaiheisella pakokaasukattilalla saadaan vesi tulistetuksi ja toisaalta paluuvedellä pakokaasut kylmiksi (tällainen lämmönvaihdin on suhteellisen edullinen rakentaa). Kaasuturbiini on toinen huipputuontantoon soveltuva ratkaisu, mutta sähköntuotannon hyötysuhde on edellistä heikompi, yksikkökoon on oltava suuri (eli patteristotyyppinen ratkaisu ei ole taloudellinen) eikä käynnistymisaika huipputehoon ole aivan yhtä lyhyt kuin mäntämoottoreilla (parhaimmillaan alle neljännestunnin kuitenkin). Toisaalta laitos ei välttämättä tarvitse lämpimänäpitoa kuten mäntämoottoreilla (mutta tämä ei loppujen lopuksi Suomen ilmastossa kuluta merkittävää määrää lisäenergiaa, jos moottori vuorataan asiallisilla eristyssuojilla).
Ranskalainen EDF olisi halukas pysäyttämään Taishan ydinvoimalan alas rikkontuneiden
polttoainesauvojen vuoksi. Päätös on kuitenkin kiinalaisilla.
"The spokesperson for Electricite de France (EDF) said on Thursday that while it was "not an emergency situation" at the Taishan Nuclear Power Plant, located in China's southern Guangdong province, it was a "serious situation that is evolving.""
"We've shared with them all the elements of EDF's analysis and all the reasons why, in France, we would stop the reactor," the spokesperson said, "so that they can take the decision that will be necessary as responsible operators."
https://edition.cnn.com/2021/07/22/china/edf-taishan-nuclear-plant-china-intl-hnk/index.html
polttoainesauvojen vuoksi. Päätös on kuitenkin kiinalaisilla.
"The spokesperson for Electricite de France (EDF) said on Thursday that while it was "not an emergency situation" at the Taishan Nuclear Power Plant, located in China's southern Guangdong province, it was a "serious situation that is evolving.""
"We've shared with them all the elements of EDF's analysis and all the reasons why, in France, we would stop the reactor," the spokesperson said, "so that they can take the decision that will be necessary as responsible operators."
https://edition.cnn.com/2021/07/22/china/edf-taishan-nuclear-plant-china-intl-hnk/index.html
pökö
Kaivo jäässä
Kinkki piilottaa ongemaa just niin kauan kuin vaan voi ja pitää koneen käynnissä. Toivottavasti meillä asiaa seurataan ja opitaan kun lentää taivaalle koko taishan.
jarkko_h
Vakionaama
Kiinasta on tullut yltionationalistinen maa, joka surutta valtaa maita ja merialueita välillä kiristäen ja välillä satoja vuosia vanhoihin sopimuksiin vedoten. Vaikka toivon että laitos pysyy kasassa, pahasta katastrofista voisi koitua jotain hyvääkin. Se vähän ehkä rauhoittaiI Kiinan johdon ja diktaattorin maailmanvalloitusintoa.
Toivottavasti Viron ja Suomen välille ei rakenneta Kiinan komnunistisen tasavallan angrybirds -tunnelia.
Toivottavasti Viron ja Suomen välille ei rakenneta Kiinan komnunistisen tasavallan angrybirds -tunnelia.
pökö
Kaivo jäässä
Kiinalaisen ydinvoimalan ongelmat heijastuvat myös Suomeen – ”Kyllä TVO joutuu tätä miettimään” https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008146298.html
pökö
Kaivo jäässä
Samaa toivon. Mielummin korkea piikkilankaeste
Mikäs ihme sen laitoksen nyt taivaalle lennättäisi. Ydinräjähdys ei ole edes teoriassa mahdollinen, ja voimakas kaasu- tai höyryräjähdys aitoon Tsernobyl-tyyliin on lähes yhtä mahdoton sekin. Onhan siellä viisi vuotavaa polttoainesauvaa, kun esim. Loviisassa on tällä hetkellä vain yksi. Vähän kaasuja kuplii, mutta poishan ne sieltä lasketaan.
Ei se voimala siitä rikkinäisestä, tai parista, sauvasta niin ole moksiskaan.
Itse veikkaan että nuo sauvat on tehty kiinalaisessa tehtaassa ja jos jouduttaisiin ajamaan laitos alas sen takia ettei osattu tehdä kuin sekundaa omissa tehtaissa niin päitä putoilisi. Siispä annetaan vähän ilmaa lisää mielummin kunnes tulee huoltoseisokki (tai keksitään joku hyvä päivitys/muu tekosyy) ja ne vaihdetaan joka tapauksessa.
Itse veikkaan että nuo sauvat on tehty kiinalaisessa tehtaassa ja jos jouduttaisiin ajamaan laitos alas sen takia ettei osattu tehdä kuin sekundaa omissa tehtaissa niin päitä putoilisi. Siispä annetaan vähän ilmaa lisää mielummin kunnes tulee huoltoseisokki (tai keksitään joku hyvä päivitys/muu tekosyy) ja ne vaihdetaan joka tapauksessa.
Jos polttoaine laajemmin hajoilee koneen sisään huoltohomma voi olla vähän ikävää - tuskin siinä muuta pulmaa on.
pökö
Kaivo jäässä
Älä ota kaikkee kirjaimellisesti.
Mistä se nyt tiedetään että rikkinäisiä sauvoja on viisi, tai että ongelma on juuri niissä sauvoissa?
Lukumäärän selvitys perustuu ehkä siihen missä kuplia menee, mutta ihan säteilyä ja primääripiiriin päätyviä aineita muutenkin tutkimalla selviää melko helposti että sauvat ovat rikki. Luottamus siihen, että kyseessä on ehkä enemmän sauvaerän kuin reaktorityypin ongelma perustuu siihen että niitä reaktoreitahan on siellä Taishanissa kaksi - ongelmia on vain toisessa ja sauvat varmaan samalta toimittajalta. Sitä en muista lukeneeni onko tämä se reaktori joka piti saada silloin aikoinaan tulille aivan hirveällä kiireellä ennen vuodenvaihdetta - johtajahan tyytyväisenä totesi että onstui, mutta luopiakaan ei ehditty hankkia. Jotain muutakin on voinut vähän mennä oikomalla.
pökö
Kaivo jäässä
Selvä se. Mutta tarkoitan että siellä voi olla vaikka 100 sauvaa solmussa mutta kiinalainen sanoo että 5 vaan vähän vuotaa.
En luota hiukkaakaan niiden ilmoituksiin.
Kai se EDF osakkaana kuitenkin tietää, missä mennään. Lausuntonsa ei nyt mitenkään hätääntyneeltä kuulostanut. Todettiin vain, että meillä koti-Ranskassa olisi laitos ajettu alas jo näinkin pienestä vuodosta.
Kiinasta voi jatkaa jutustelua täällä
lampopumput.info
Keskustelua Kiinasta
Jotenkin banaalia tämä kommentointi miten nimenomaan kiinalaiset olisivat erityisen huonoja eivätkä kykenisi ratkaisemaan ongelmaa ja viis veisaisivat kansalaisten turvallisuudesta kun katsoo erästä 1.5 vuotta käynnissä ollutta globaalia kriisiä ja katsoo ketkä saivat sen ratkaistuksi pelastaen...
Noin on ainakin, jos vaihtaa Tsernobylin tilalle Fukushiman pamaukset. Tsernobylin pamausta kyllä voi pitää ydinräjähdyksenä, eli laitoksen ilmoille heittänyt energia oli peräisin erittäin ylikriittiseksi äityneestä reaktorista, mikä kuumensi paikat niin, että materiaalia kaasuuntui kovaan paineeseen. Tuollainen sopii mainiosti kuvamaan myös ydinpommin toimintaa (vaikka laajentuva kaasu onkin peräisin kiinteästä materiaalista ja lähistön ilmasta). Vesihidasteiset reaktorit kuten Fukushimassa tai EDF:n konstruktiot Kiinassa ja Suomessa (tai Suomen ja Euroopassa käytössä olevat voimalat tai uudemmat venäläisetkään) eivät käyttäydy noin.
Pahasti asian vierestä, mutta onko kukaan muu katsellut Bond-uusintoja ja kiinnittänyt huomiota niiden loppuratkaisuihin. Käytännössä jokaisessa vanhemmassa Bondissa lopussa paha luonnonkatastrofi ja sankarit ovat todella tyytyväisiä. Kuinkahan monta ydinvoimalaa tai ydinohjusta noissa on räjäytetty sekä lisäksi poltettu ja upotettu tankkereita?
Niin ajatukset muuttuvat, eipä noista 80-luvulla tullut moista mieleen.
Niin ajatukset muuttuvat, eipä noista 80-luvulla tullut moista mieleen.
No virallisen teorian mukaan kyse ei ollut ydinräjähdyksestä (tosin vaihtoehtoisia teorioitakin on esitetty).
Jos olisi ollut niin reaktorista olisi jäänyt jäljelle vain iso kuoppa... kyllä se oli vesihöyry joka räjäytti painekattilan kun tehot ampui taivaisiin (muttei kuten ydinräjähdyksessä). Pariprosenttinen uraanipolttoaine nyt ei vaan riitä siihen. Fukishima taas ylikuumeni kun sähköt meni eikä jäähdytys toiminut ja luonnonkiertoisen varajärjestelmän sähkökäyttöiset venttiilit oli kiinni.
siwer
Vakionaama
Oleellinen havainto ja oppi Fukushimasta varmastikin oli se, että ydinvoimalan ydinreaktiota ei voi yhtäkkiä sammuttaa. Tehon voi alentaa jonnekin 6%:iin, mutta sekin on, ottaen ydinvoimaloiden valtavan lämpötehon ja suuren tehotiheyden, edelleen varsin suuri määrä tehoa hallittavaksi, jos normaalit lauhdutusjärjestelmät menetetään.
Alan ihmiset tietysti tämän tietävät, mutta tämä ei ole kaikille selvää, aina puhutaan miten säätösauvat menee koneeseen muutamassa sekunnissa ja se siitä, ja korkeintaan puhutaan "jälkilämmöstä" joka on terminä täysin harhaanjohtava koska sitä käytetään yleiskielessä täysin toisessa merkityksessä (lämpökapasiteettiin varautuneesta lämpöenergiasta). Ydinvoimalassa on kyse reaktion jatkumisesta ja uudesta lämmöntuotosta, joka jatkuu jokusen vuoden sellaisella teholla että siitä eroonpääseminen ei ole aivan triviaalia.
Fukushimassa tosin tapahtui niin paljon kaikenlaisia tapahtumia ainakin neljässä eri reaktorissa että paha siitä on mitään lyhyttä yhtä oppia tiivistää. Tsernobyli aika paljon yksinkertaisempi tapaus vaikka toki siinäkin voi pallotella eri juurisyiden välillä (olisiko grafiittia saanut käyttää ensinkään, oliko pääsyy säätösauvojen grafiittijatkeet, onko lennossa uudelleenladattavuus riskien arvoinen ominaisuus, onko positiivinen lämpötilakerroin ehdoton ei, vai kenties oliko pääsyy vain käyttökoulutuksen puute...)
Alan ihmiset tietysti tämän tietävät, mutta tämä ei ole kaikille selvää, aina puhutaan miten säätösauvat menee koneeseen muutamassa sekunnissa ja se siitä, ja korkeintaan puhutaan "jälkilämmöstä" joka on terminä täysin harhaanjohtava koska sitä käytetään yleiskielessä täysin toisessa merkityksessä (lämpökapasiteettiin varautuneesta lämpöenergiasta). Ydinvoimalassa on kyse reaktion jatkumisesta ja uudesta lämmöntuotosta, joka jatkuu jokusen vuoden sellaisella teholla että siitä eroonpääseminen ei ole aivan triviaalia.
Fukushimassa tosin tapahtui niin paljon kaikenlaisia tapahtumia ainakin neljässä eri reaktorissa että paha siitä on mitään lyhyttä yhtä oppia tiivistää. Tsernobyli aika paljon yksinkertaisempi tapaus vaikka toki siinäkin voi pallotella eri juurisyiden välillä (olisiko grafiittia saanut käyttää ensinkään, oliko pääsyy säätösauvojen grafiittijatkeet, onko lennossa uudelleenladattavuus riskien arvoinen ominaisuus, onko positiivinen lämpötilakerroin ehdoton ei, vai kenties oliko pääsyy vain käyttökoulutuksen puute...)
Tästä voisi tietenkin saivarrella, että ei siinä mistään reaktion jatkumisesta ole kyse - kyllä se fission ketjureaktio sammuu, ja uraaniytimiä ei enää halkea sammutuksen jälkeen. Vaan eipä tuo paljoa auta, kun jo syntyneiden fissiotuotteiden hajoamisketju jatkaa kulkuaan, ja lämmittää pataa edelleen melkoisesti.
- Tila