Oleellinen havainto ja oppi Fukushimasta varmastikin oli se, että ydinvoimalan ydinreaktiota ei voi yhtäkkiä sammuttaa. Tehon voi alentaa jonnekin 6%:iin, mutta sekin on, ottaen ydinvoimaloiden valtavan lämpötehon ja suuren tehotiheyden, edelleen varsin suuri määrä tehoa hallittavaksi, jos normaalit lauhdutusjärjestelmät menetetään.
Alan ihmiset tietysti tämän tietävät, mutta tämä ei ole kaikille selvää, aina puhutaan miten säätösauvat menee koneeseen muutamassa sekunnissa ja se siitä, ja korkeintaan puhutaan "jälkilämmöstä" joka on terminä täysin harhaanjohtava koska sitä käytetään yleiskielessä täysin toisessa merkityksessä (lämpökapasiteettiin varautuneesta lämpöenergiasta). Ydinvoimalassa on kyse reaktion jatkumisesta ja uudesta lämmöntuotosta, joka jatkuu jokusen vuoden sellaisella teholla että siitä eroonpääseminen ei ole aivan triviaalia.
Fukushimassa tosin tapahtui niin paljon kaikenlaisia tapahtumia ainakin neljässä eri reaktorissa että paha siitä on mitään lyhyttä yhtä oppia tiivistää. Tsernobyli aika paljon yksinkertaisempi tapaus vaikka toki siinäkin voi pallotella eri juurisyiden välillä (olisiko grafiittia saanut käyttää ensinkään, oliko pääsyy säätösauvojen grafiittijatkeet, onko lennossa uudelleenladattavuus riskien arvoinen ominaisuus, onko positiivinen lämpötilakerroin ehdoton ei, vai kenties oliko pääsyy vain käyttökoulutuksen puute...)