Vaikea uskoa etteikö tollasia pumppuja olisi tutkittu tarkkaan ennen asennusta kun ydinvoimalasta on kyse, varsinkin Suomessa. Jossain tarkastuksessahan ne säröt nytkin löydettiin. Eri asia sitten miten vaarallisia pienet säröt noin isoissa osissa on, voiko ne suurentua äkkiä vai onko taas kyse suomalaisesta täydellisyyden tavoittelusta mikä koko projektin on pitkälti viivästyttänyt. Täydellisyyttä kun ei reaalimaailmassa vaan saavuteta.
Olkiluoto 3:n polttoaine on Olkiluodossa
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
- Tila
Toisaalta nämä pumput eivät ole lähelläkään reaktorinydintä, että ehkä niissä on noudatettu tavallista teollista hyväksyntää. Eli toimittaja on nimekäs ja antaa takuut pumpuille, niin ei niille tehdä välttämättä mitään perusteellista tutkimusta.
Luultavasti tuo firma oman maineensa takia tekee kyllä kaksin käsin duunia, että saavat korjattua pumput. Miljardiluokan firma tuo kuitenkin on.
Luultavasti tuo firma oman maineensa takia tekee kyllä kaksin käsin duunia, että saavat korjattua pumput. Miljardiluokan firma tuo kuitenkin on.
Tuli vaan mieleen, että mikähän noissa säröissä on totuus. Jospa siellä onkin kulkenut erilaista roinaa veden joukossa, joka on nuo "säröt" aiheuttanut.
Tiedotteessahan sanotaan: "Syöttöpumppujen huolto- ja korjaustöiden yhteydessä on havaittu jonkinlaisia vaurioita syöttövesipumppujen sisäosissa"
Tiedotteessahan sanotaan: "Syöttöpumppujen huolto- ja korjaustöiden yhteydessä on havaittu jonkinlaisia vaurioita syöttövesipumppujen sisäosissa"
Viimeksi muokattu:
”Oman elämänsä asiantuntijat” neuvovat TVO:ta Olkiluoto 3 -ongelmissa
Kansalaisten halu auttaa OL3-ydinlaitoksen syöttövesipumppujen vikojen selvittelyssä ilahduttaa Teollisuuden Voimaa. Ministeri toivoi yhtiölle maanantaina työrauhaa.
yle.fi
En ole yllättynyt, että TVO saa palautetta.
Siinä on syöttövesipumpuilla hintansa, kun alkaa miettiä, mitä maksaa pistää teollisuutta seis sähköpulan takia. Puhumattakaan siitä mitä sähkö maksaa kuluttajille siinä vaiheessa, siis silloin kun sitä saa. Pimeässä kylmenevässä kämpässä istuminen ei kai maksa kuin pakollisen kuukausimaksun verran, huoltovarmuusmaksua ei peritä.
Että ei mitään kiirettä tai paineita, rauhassa vaan, turha hötkyillä. Lomat on pidettävä ja joulukin on tulossa, silloin pitää rauhoittua perheen parissa. Vastahan tuota on se 17 vuotta yritetty saada valmiiksi, se on pitkä aika pidättää hengitystä odotellessa.
Siinä on syöttövesipumpuilla hintansa, kun alkaa miettiä, mitä maksaa pistää teollisuutta seis sähköpulan takia. Puhumattakaan siitä mitä sähkö maksaa kuluttajille siinä vaiheessa, siis silloin kun sitä saa. Pimeässä kylmenevässä kämpässä istuminen ei kai maksa kuin pakollisen kuukausimaksun verran, huoltovarmuusmaksua ei peritä.
Että ei mitään kiirettä tai paineita, rauhassa vaan, turha hötkyillä. Lomat on pidettävä ja joulukin on tulossa, silloin pitää rauhoittua perheen parissa. Vastahan tuota on se 17 vuotta yritetty saada valmiiksi, se on pitkä aika pidättää hengitystä odotellessa.
^ Toisin kuin kommentistasi voisi tulkita, et varmaankaan tarkoittane, että TVO olisi vastuussa sähkön toimitusvarmuudesta Suomessa? Ja että TVO olisi syntipukki, jos suomalaisilta loppuu sähkö talvipakkasilla? Molemmat varmastikin ymmärrämme, että TVO:lle ei ole valtiovallan taholta sälytetty Suomen huoltovarmuudesta huolehtimista. Tiedämme, että TVO on vain yritys, jonka tehtävänä on tuottaa osakkailleen sähköä omakustannehinnalla.
OL2:ssa on ollut testi, 400 MW pudotettu pois tehosta ja olisi pitänyt olla ennallaan klo 22 mennessä.
Nord Pool - UMM Platform
Ei näytä nousseen vielä ennalleen vaan vieläkin vajetta yli 300 MW.
edit. noin klo 23 alkaisi olemaan ennallaan tehot.
Sähköjärjestelmän tila
www.fingrid.fi
Viimeksi muokattu:
Tietenkään valtio ei hirveän isossa roolissa ole Olkiluodossa viranomaispuuhastelun ja politikoinnin lisäksi. En kai muuta väittänyt?
Siitä politikoinnista muuten, ei ole kauan kun ministeri kehui, ettei tässä mitään hätää ole, kun ol3 alkaa tuottaa täysiä jo lokakuussa. Kyllä tuohon laitokseen oli ladattu paljon toivoa hyvin laajalti, mutta niin tuo etenee kuin on edennyt tähänkin asti.
Ihan sinne samaan sähköverkkoon Olkiluoto tekee sähkönsä kuin muutkin voimalat. Se mitä olkiluoto ei nyt tuota ja myy omistajilleen, sen nuo omistajat ostavat markkinoilta, ja sillä on markkinavaikutuksensa, josta ymmärrettävästi moni on harmissaan. Voi myös olla myötähäpeällä osansa tuossa palautteen määrässä, sen verran pitkäksi projekti on venähtänyt.
Oli siellä näköjään ainakin hetki sitten tuo kyseinen päivitetään teksti. Siellä on myös useamman päivän ollut teksti, jossa kerrotaan sähköntuotannon aloitustoiveista menneessä aikamuodossa. Saapa nähdä, miten meidän käy.
"Aiemmin voimassa olleen aikataulun mukaan säännöllisen sähköntuotannon oli määrä alkaa 27.12.2022. Aikataulu päivitetään syöttövesipumppujen vaurioiden selvitystyön valmistuttua."
Olkiluoto 3:n syöttövesipumppujen selvitystyö jatkuu (7.11.2022)
Olkiluoto 3:n turbiinilaitoksen syöttövesipumppujen sisäosissa havaittiin lokakuussa vaurioita. Selvitystyö on edelleen kesken eikä koekäyttöohjelman jatkumisen ajankohta ole vielä tiedossa.
OL3:n kaikista neljästä syöttövesipumppujen juoksupyörästä löytyi säröjä. Turbiinilaitoksen syöttövesipumput toimittanut yritys on kokenut pumpputoimittaja ja toimittanut pumppuja useille ydinvoimalaitoksille. Parhaillaan on käynnissä monia eri selvityksiä, analyysejä sekä tutkimuksia.
Niin sanotussa rikkovassa testauksessa yksi vaurioitunut juoksupyörä halkaistiin ja osat lähetettiin useaan eri laboratorioon tutkittavaksi. Näin varmistetaan muun muassa materiaalin valmistuksen aikainen laatu ja tunnistetaan särön alkukohta sekä selvitetään vaurion syntymekanismia.
Juoksupyörän tarkka geometria 3D-mallia varten selvitettiin laserskannaamalla. 3D-mallia käytetään muun muassa täydentävissä lujuusteknisissä ja virtausteknisissä analyyseissä. Näiden tuloksia hyödynnetään vaurion syiden selvityksessä.
Lisäksi on selvitetty yksityiskohtaisesti syöttövesipumppujen käyttöhistoria ja käyttöolosuhteet laitoksen käyttöönoton aikana.
Selvitysten avulla saadaan vastaus siihen mistä säröt johtuvat ja miten asia ratkaistaan. Tulosten mahdollisista vaikutuksista aikatauluun tiedotetaan heti selvitysten valmistuttua.
Viimeksi muokattu:
Oijoi... hienoa että on perusteellisia tutkimuksia. Mutta tuosta laajuudesta millä ongelmaa selvitetään, voi aika suoraan sanoa että ei tule valmista selvityksistä ennen vuoden loppua ja sitten vielä pitää tehdä korjaava toimenpiteet ja hommata uudet osat jne.
Sanoisin että 95% todennäköisyydellä OL3 ei ole tänä talvena tuotannossa. Pelimerkit sen mukaan.
Sanoisin että 95% todennäköisyydellä OL3 ei ole tänä talvena tuotannossa. Pelimerkit sen mukaan.
Tuollaisia ennen työkseni tehneenä ja ryhmää vetäneenä sanoisin, että puhutaan useista kuukausista, että on saatu FEM- ja CFD-laskennat tehtyä. Sitten vielä pitää keksiä miten mahdollisesti löytynyt syy korjataan. Tuo mun ryhmä teki paljon FEMiä OL3:n suunnitteluun, varmistuksiin ja ongelmien ratkaisuun.
Onhan toki tietokoneiden laskentatehot kasvaneet siitä kun nuo hommat lopetin 2014 (ryhmä hajosi jo useampi vuosi aiemmin), mutta se perinteisesti ulosmitataan malleja tarkentamalla.
Todella vaikea uskoa, että tuon mukaiset uudet pumput ovat tällä lämmityskaudella käytössä. Joku muu ratkaisu voi toki olla.
Jippii.
OL3 toteuttaa aika loistokkaasti Murphyn lakia. Kaikki mikä voi mennä pieleen, menee pieleen.
Kehittyneempi versio sanoo suunnilleen, että vaikka minkään ei pitäisi mennä pieleen, niin sekin menee.
jarkko_h
Vakionaama
Tuohan riippuu paljon vauriotyypistä. Materiaalivaurioiden syy voi ratketa joskus nopeastikin. Aina ei edes tarvita FEMä tueksi vaan parhaimmillaan syyt selviävät materiaalikokein. Esim jossain ison valukappaleen materiaalivika-analyysissä ei tarvittu FEMiä. Yhteen vikaan tehtiin yksi varmistava yksinkertainen FEM, jolla tarkastettiin voidaanko korjata. Yhdessä vetyhaurastumistapauksessa tehtiin elinikäarvio, jolla tarkastettiin kuinka kauan voi vielä viallisilla jatkaa. Itse syy ja sen poisto ei vaatinut FEMiä.
Mutta itse korvaavien osien saaminen kestää. Jos nuo joudutaan ottamaan merikuljetuksena pelkästään kuljetukseen saa varata 6 viikkoa. Valmistuksen, kuljetuksen... asennuksen kanssa kestää. En usko, että laite tulilla ennen maaliskuuta.
Viimeksi muokattu:
Onko jossain kerrottu miten isoja ja vakavia nuo säröt oli ja miten pitkään ne pumput olisi voineet toimia ennen täydellistä hajoamista (jos ne nyt olisi johtaneet siihen)? Laajeneeko tuollaiset särövauriot tyypillisesti ajan myötä? Tietenkään sitä riskiä ei kukaan uskalla tässä ottaa että olisi vaan ajettu talven yli mutta noin periaatteellisesti.
pökö
Kaivo jäässä
Tarvitaanko siinä 9 MW?
jarkko_h
Vakionaama
Noin pieniä. Eihän nuo paljoa poikkea vanhoista Ahlströmin pumppujen pyöristä (sillä erolla että Ahlströmin kestivät). Tuommoinen menee nätisti lentorahtina.
pökö
Kaivo jäässä
Luulisi tuollaisia olevan muutama varastossa.
Samanlaisia tilalle joita neljä jo hajonnut? En tiedä onko hyvä idea. Mutta entäs jos tuolla kiertää jotain rojua, mikä hajottaa noita. Koko järjestelmän tyhjäys ja puhdistus?
pökö
Kaivo jäässä
Onko ne hajonnut, vai ollut "säröillä" jo uutena, hajoaako uudet vipperät?
Sitä me ei tiedetä, eikä tiedetä mitään muutakaan.
Ei muuta kuin uutta tai korjattua hyrrää akselille ja kokeilua.
Oikein huippu suoritus tuo kuorman sidonta. Montakohan kertaa se pudonnut lavalta ennen määränpäätä? Postikusti varmaan kiristänyt liinoja useamman kerran. No labrassahan se selviää mistä säröt on tulleet.
Taisi olla boosteripumput syöttövesisäiliön ja syöttövesipumpun välissä. Tehtävänä varmistaa riittävä paine imupuolelle, ettei syöttövesipumput kavitoi.
Selvästi korkeimman ydinvoimalastandardin mukainen, muutenkin hyvä kuva miljardien hintaisesta voimalasta
pökö
Kaivo jäässä
Tuossa kuvassa näkyy TVO:n yksi turvallisuushanke mikä tuli muutama vuosi sitten.Selvästi korkeimman ydinvoimalastandardin mukainen, muutenkin hyvä kuva miljardien hintaisesta voimalasta
Kaikki suojamuovit korvattiin tuolla punaisella joka on palamatonta ja puiset trukkilavat vaihtui samasta syystä kuvan alumiinisiin.
Sitä luokkaa. Nostokorkeudeksi kerrottu kilometri ja virtaamaksi 3500 m3/h. Noi vastaavat 9,5 MW pumppaustehoa. Hyötysuhteen jälkeen tarvittava akseliteho on suurempi. Mutta varmaankaan nuo eivät toteudu yhtä aikaa.
Kovin kaukana kilometristä nostokorkeus ei välttämättä ole, kun syöttövesisäiliön paine on vajaat 10 bar ja höyryn 78 bar. Eli n. 70 bar eli 700 m + painehäviöt pitää pumpuilla tehdä. Mikä sitten on boosteripumppujen osuus?
Höyryvirtaama on 2443 kg/s vastaa tiheydestä riippuen n. 10 000 m3/h syöttövettä eli kolmella pumpulla aika lähelle tuota 3500 m3/h pumppua kohden.
Eli kyllä se varmasti 9 MW/pumppu on.
Nuo ilmeisesti pyörivät aika kovaa. Täällä mainitaan max 6500 rpm. Tuosta voisi päästä akselin halkaisijaan. Mikähän on impellerin halkaisija? Jännä, ettei sitä missään mainita.
RHD
Jatketaanpa laskuharjoituksia.
Kuinka suuri on akselia pyörittävä momentti:
80 % hyötysuhteella sain akselitehoksi 10,2 MW
Momentti = Teho/pyörimisnopeus
Pyörimisnopeus on 6000 r/min
Saadaan että momentti on 16250 Nm
Tämä tarkoittaa että vääntö on sama kuin metrin varren päässä on 1625 kg puntti.
Kuinka suuri on akselia pyörittävä momentti:
80 % hyötysuhteella sain akselitehoksi 10,2 MW
Momentti = Teho/pyörimisnopeus
Pyörimisnopeus on 6000 r/min
Saadaan että momentti on 16250 Nm
Tämä tarkoittaa että vääntö on sama kuin metrin varren päässä on 1625 kg puntti.
Kohtuu jykevä akseli pitää tuolla olla sallitusta jännityksestä riippuen. Luokkaa 100 mm.
How to calculate the shaft diameter from the torque? - ExtruDesign
When a shaft is transmitting a power from driver equipment to the driven equipment, It is necessary to calculate the shaft diameter from the torque based on the maximum torque that can be transferred through the shaft or the maximum amount of twist in the shaft. Read more...
extrudesign.com
Vastaa varmaan jonkun ison valtamerilaivan moottoria väännöltään. Paitsi että ne ei kierrä 6000 rpm. Ihme kyllä että tuo pyörivä osa ei ole kun puolimetrinen.
No ei tietenkään vastaa. Tuossahan on varsin pieni vääntömomentti, kun kierrosluku on noin suuri. Laivoissa dieselit pyörivät alle sadasta muutamaan sataan rpm. Samalla teholla siis vääntömomentti on 10-100 -kertainen.
- Tila