Omakotitalojen hintakehitys
- Viestiketjun aloittaja fraatti
- Aloituspäivämäärä
Iso muutos on väestön vieraantuminen luonnosta. Halutaan kuunnella mieluummin ratikkaa kuin linnunlaulua. Ja elämän pitää olla monella tapaa valmiiksi rakennettua... eli ettei tarvitse keksiä itse mitään sisältöä elämäänsä esim. luonnossa liikkumisesta, vaan sen kuin vain lyö luottokorttia pöytään ja nauttii viihteestä.
Tästä vieraantumisesta on muuten hyvä esimerkikki esim. Nuuksion kansallispuisto. Kävelypolut on nykyään siellä autolla ajettavia käytännössä ja katuvalot löytyy.
Viimeksi muokattu:
Vanhojen omakotitalojen hinnat ovat jatkaneet luisumistaan
Kauppa käy parhaiten kesä- ja elokuussa.
yle.fi
Kauppa käy parhaiten kesä- ja elokuussa.
Tilasto paljastaa, milloin omakotitalo kannattaa laittaa myyntiin
Myyntihuiput ovat pysyneet vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen samoina. Kauppa käy eniten kesällä.
yle.fi
Espejot
Hyperaktiivi
AIkoinaan kun mietin tontin paikka - siis minä mietin ja vaimo päätti - niin etäisyys julkisista välinestä ratkaisi paljon eli kun kehäradan paikka alkoi selviäämään niin vaihtoehdot rajautui automaattisesti. Nyt bussipysäkki on 4min kävelymatkan päässä ja juna-asema muutama km. Lähellä mutta tarpeeksi etäällä ettei peukutajat jaksa tänne raahautua. Ja sitten tingittiin mitä voitiin rakentaa. Tonti oli semikallis 70kEUR (950m2) mutta kuitenkin halpa. Kävimme kehyskunnissa useampaan otteeseen ja kuvitelimme ajavamme auraamattomia teitä talvella. Kaksi autoa ei innostanut vaikka ajallisesti autolla liikkuu nopeasti. Jälkikäteen ajateltuna, kun tietää miten elämä kulki niin olen tyytyväinen ratkaisuu.
pökö
Kaivo jäässä
2000 ostettii 20 vuotta vanha talo. Se oli silloin yli meidän suunnitellun budjetin mutta ajateltiin että kun koulu ja päiväkoti on 500 metrin päässä ja molempien työpaikat alle 2 kilometrin päässä niin säästetään vuosien varrella tuo ylitys takaisin. 25 vuotta myöhemmin voi todeta että oli hyvä ostos, pienintäkään ajatusta ei ole muuttaa muualle.
Okt hinnat jatkavat laskuaan
Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat koko maassa 9,5 % vuodentakaisesta ja 6,1 % edellisestä vuosineljänneksestä heinä-syyskuussa. Hinnat palasivat laskuun yhden nousuneljänneksen jälkeen, vaikka tehtyjen kauppojen määrä kasvoi 2,6 % vuodentakaisesta.
Hinnat laskivat asukasluvultaan kaikenkokoisissa kunnissa, mutta eniten suurissa, selviää kiinteistöjen hinnat -tilaston tiedoista. Alle 20 000 asukkaan kunnissa hinnat olivat 8,4 % alempana kuin vuosi sitten, mutta yli 100 000 asukkaan kunnissa laskua kertyi jopa 10,9 %.
”Omakotitalojen hinnat ovat olleet laskussa jo useita vuosia koronapandemian aikaisen nousupiikin laannuttua. Yli 100 000 asukkaan kunnissa hintaindeksin lasku tasaantui hetkeksi vuosina 2023–2024, mutta nyt se on pudonnut pienempien kuntien tuntumaan”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Elina Peltoniemi.
”Koko maan indeksi on nyt samalla tasolla kuin 20 vuotta sitten”, Peltoniemi lisää.
yle.fi
Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat koko maassa 9,5 % vuodentakaisesta ja 6,1 % edellisestä vuosineljänneksestä heinä-syyskuussa. Hinnat palasivat laskuun yhden nousuneljänneksen jälkeen, vaikka tehtyjen kauppojen määrä kasvoi 2,6 % vuodentakaisesta.
Hinnat laskivat asukasluvultaan kaikenkokoisissa kunnissa, mutta eniten suurissa, selviää kiinteistöjen hinnat -tilaston tiedoista. Alle 20 000 asukkaan kunnissa hinnat olivat 8,4 % alempana kuin vuosi sitten, mutta yli 100 000 asukkaan kunnissa laskua kertyi jopa 10,9 %.
”Omakotitalojen hinnat ovat olleet laskussa jo useita vuosia koronapandemian aikaisen nousupiikin laannuttua. Yli 100 000 asukkaan kunnissa hintaindeksin lasku tasaantui hetkeksi vuosina 2023–2024, mutta nyt se on pudonnut pienempien kuntien tuntumaan”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Elina Peltoniemi.
”Koko maan indeksi on nyt samalla tasolla kuin 20 vuotta sitten”, Peltoniemi lisää.
Vanhojen omakotitalojen hinnat palasivat laskuun – suurissa kaupungeissa yli 10 %:n alamäki | Tilastokeskus
Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat koko maassa 9,5 % vuodentakaisesta ja 6,1 % edellisestä vuosineljänneksestä heinä-syyskuussa. Hinnat palasivat laskuun yhden nousuneljänneksen jälkeen, vaikka tehtyjen kauppojen määrä kasvoi 2,6 % vuodentakaisesta.
www.sttinfo.fi
Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat lähes 10 prosenttia vuoden takaisesta
Uutiset nopeasti ja luotettavasti.
yle.fi
Viimeksi muokattu:
Sähkölämmitteisten omakotitalojen hinnat ovat laskeneet. Kun vuonna 2022 sähkölämmitteisen omakotitalon mediaanihinta oli 1 536 euroa neliöltä, tämän vuoden alussa se on 1 415 euroa neliöltä.
120-neliöisessä omakotitalossa hinnanalennus tarkoittaa jo 14 500 euroa eli hyvän käytetyn auton hintaa.
Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan yli puoli miljoonaa sähkölämmitteistä omakoti- ja paritaloa, kun omakotitaloja on yhteensä noin 1,2 miljoonaa.
Öljylämmitteisten ja ainoastaan puulämmitteisten omakotitalojen mediaanihinnat ovat yhä selvästi sähkölämmitteisiä omakotitaloja pienempiä.
Eniten maksetaan maalämpötaloista, joiden mediaanihinta on 2 287 euroa neliöltä. Ne ovat myös yleensä uusia taloja.
www.aamulehti.fi
120-neliöisessä omakotitalossa hinnanalennus tarkoittaa jo 14 500 euroa eli hyvän käytetyn auton hintaa.
Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan yli puoli miljoonaa sähkölämmitteistä omakoti- ja paritaloa, kun omakotitaloja on yhteensä noin 1,2 miljoonaa.
Öljylämmitteisten ja ainoastaan puulämmitteisten omakotitalojen mediaanihinnat ovat yhä selvästi sähkölämmitteisiä omakotitaloja pienempiä.
Eniten maksetaan maalämpötaloista, joiden mediaanihinta on 2 287 euroa neliöltä. Ne ovat myös yleensä uusia taloja.
Ikävä uutinen puolelle miljoonalle talonomistajalle Suomessa – monen omaisuus suli käytetyn auton verran
Sähkölämmitteisten omakotitalojen hinnat ovat laskeneet vuodesta 2022. Asiantuntijan mukaan datakeskukset voivat tuoda uuden riskin.
www.aamulehti.fi
No suurempia rahallisia menetyksiä on tullut monelle pääkaupunkiseudulla. Hinnat ovat tippuneet samaa luokkaa kuin noiden mediaani OKT:n koko arvo.
Espejot
Hyperaktiivi
Kuinka suuri on hinnanlaskunosuus nimen omaan sähkö ja öljylämmite4isissä taloissa eli miten hinnan lasku jakaantuu. Mediaani koko otanasta ei nyt hirveesti kerro. Ei sikseen, en ole myymässä koska huolto vastikeet on usein törkyhintaisia enkä ole halukas rahoittamaan taloyhtiöden linjasaneerauksia, varsinkin kun huomioi laadun. Itse pitäis päästä sanerausporukan kärkimieheksi, vähintään.
Viimeksi muokattu:
Aurinko Aarne
Aktiivinen jäsen
Eli tälläkin palstalla muinoin väläytelty "maalämpö ei maksa itseään" näyttääkin olevan satua?Sähkölämmitteisten omakotitalojen hinnat ovat laskeneet. Kun vuonna 2022 sähkölämmitteisen omakotitalon mediaanihinta oli 1 536 euroa neliöltä, tämän vuoden alussa se on 1 415 euroa neliöltä.
120-neliöisessä omakotitalossa hinnanalennus tarkoittaa jo 14 500 euroa eli hyvän käytetyn auton hintaa.
Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan yli puoli miljoonaa sähkölämmitteistä omakoti- ja paritaloa, kun omakotitaloja on yhteensä noin 1,2 miljoonaa.
Öljylämmitteisten ja ainoastaan puulämmitteisten omakotitalojen mediaanihinnat ovat yhä selvästi sähkölämmitteisiä omakotitaloja pienempiä.
Eniten maksetaan maalämpötaloista, joiden mediaanihinta on 2 287 euroa neliöltä. Ne ovat myös yleensä uusia taloja.
Ikävä uutinen puolelle miljoonalle talonomistajalle Suomessa – monen omaisuus suli käytetyn auton verran
Sähkölämmitteisten omakotitalojen hinnat ovat laskeneet vuodesta 2022. Asiantuntijan mukaan datakeskukset voivat tuoda uuden riskin.
Miten tuossa määritellään sähkölämmitteinen? Jos on laitettu ILP, onko tilastoissa sähkölämmitteinen? Ei kai tieto ILPistä minnekään mene. Sama lienee juttu myös monessa VILPissä ja MLP:ssä.
Espejot
Hyperaktiivi
Jos tieto välittyy ostajalle niin se välityy myös myyjälle joten tilastoa varmasti on tai vähintääkin palikat tilaston rakentamiseen. AI:tä hehkuteteen pystyvän mihin vaan joten kai agentti osaa skannata läpi pyyntihintoja ja kuinka kauan kaupan syntyminen kestää.
No, tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa ja vielä vaikeampaa on eri variaatoiden kausaliteetin laskeminen TMA:han. Siinä vaiheessa kun talo myydään voi jotakin räknätä mutta ketä enään kiinnostaa? TMA:n lasekminen etukäteen on enemänkin itsesuggestiota minkä avulla päätöksenteko helpottaa.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Mukana täytyy olla myös yleinen syy-seuraussuhde, kuinka paljon kiinteistön ylläpitoon on panostettu. Se että asunnot ovat Helsingissä kalliimpia kuin jossakin käpykylässä ei ole koko totuus. Ne asunnot ovat myös paljon parempia ja remontoituja. Jos joku maksaa asunnosta 10 000 €/neliö, taskunpohjalta luultavasti löytyy vielä tonni neliölle laittaa se nättiin kuntoon sisältä.
Pääasiallisesti öljy/sähkö lämmitteiset vesikiertoiset vanhat ok-talot alkavat olla harvinaisuus ja samalla merkki siitä, että rakennuseen ei enää haluta investoida eli tavallaan asutaan se loppuun. Tämä on luonnollista jos asukkailla jo ikää eikä jälkipolvella tarvetta talolle. Jos öljystä luopumisavustusta ei ole kuitattu, talohan säilyy "öljylämmitteisenä" eikä tuosta statuksesta todellakaan ole kannattanut ilmaiseksi luopua.
Ehkä noinkin, mutta ehkä enemmän se, että perinteisesti noilla alueilla on saanut takaisin korkojen kera ne asunnon ostoon ja remppaan laitetut rahat.
Sinänsähän keskitulot eivät riipu läheskään yhtä paljon paikkakunnasta kuin asuntojen hinnat eli pitäisi olla sillä alle 200 000 € omakotitalon ostajalla enemmän varaa remontteihin kuin sillä 500 000+ €, joka on korviaan myöten velassa eläkkeelle saakka.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Jos taloon investoidaan yhtä ja toista, toki sen myyntiarvo nousee. Tilaustyöremonttien hintaa harvemmin voi siirtää täysimääräisesti myyntihintaan, varsinkaan syrjäseuduilla, missä muutenkin asioita tehdään enemmän itse kaikista varoituksista huolimatta. Sikäli kuin on kyse on vieraalla teetetyistä urakoista, uudella ostajalla on myös samat mahdollisuudet teettää se remppa ja lisäksi juuri oman mielensä mukaan. 10 vuotta sitten rempattu keittiö ei mahda enää uudesta mennä myyntitilanteessa. Toki lähtökohtaisesti omalla selkänahkarahoituksella remppa kuin remppa kannattaa enemmän tai vähemmän, kun on vain kunnolla tehty.
Meillä 60-luvun talo Itä-Vantaalla omalla tontilla, jota myöhemmin laajennettu. Olen viemärit uusinut muoviputkiin, salaoja- ja sadevesisysteemit uusittu ja liitetty Vantaan hulevesisysteemiin. Peltikatto hultomaalattu muutaman vuoden välein ja kolme vuotta sitten perusteellinen uusmaalausurakka. Tehokas Panasonic VILP ja katolla aurinkopaneelit. Pihalla sähköauto. Ostosähkö sähkäri mukaan lukien oli v. 2025 10500 kwh. Eli aika vähällä mennään.
Talon arvon kantilta elinkaari on kuitenkin pitkällä. Voisi ehkä olettaa, että 40 vuotta ja sitten pillarilla nurin.
Mielestäni kaikki em. päivitykset eivät nosta talon arvoa. Sen sijaan, jos en olisi noita tehnyt, niin aika alas voisi mennä hinta ja voi olla, että ostajia ei edes löytyisi. Ehkä tontin hinnalla grynderi ostaisi.
Talon arvon kantilta elinkaari on kuitenkin pitkällä. Voisi ehkä olettaa, että 40 vuotta ja sitten pillarilla nurin.
Mielestäni kaikki em. päivitykset eivät nosta talon arvoa. Sen sijaan, jos en olisi noita tehnyt, niin aika alas voisi mennä hinta ja voi olla, että ostajia ei edes löytyisi. Ehkä tontin hinnalla grynderi ostaisi.
Ihan mielenkiinnosta, mitkä elinkaareen liittyvät rempat tuossa mainitusssa 40v periodissa keikauttaisi päätöksen purkamisen puolelle?
Hyvä kysymys. Teknisesti talon ikä voisi olla vaikka 200 vuotta, jos siitä pidetään huolta. Kuitenkin näillä main on jo useita täysin kunnossaolevia taloja purettu ja tilalle tehty paritaloja. Tonttien arvo nousee pikku hiljaa ja päällä olevan talon arvo laskee suunnilleen samaa rataa. Jossain vaiheessa grynderi ostaa, purkaa talon ja rakentaa paritalon ja tienaa sillä.
Tuo 40 vuoden arvio on ihan todellakin arvio, jota käytän oman taloussuunnittelun pohjalla. Eli oletan, että arvo pysyy nykyisellään ja tontin arvo tulee vähintäänkin tuplaantumaa, jolloin talon osuus alkaa olla aika pieni. Aika näyttää.
Tuo 40 vuoden arvio on ihan todellakin arvio, jota käytän oman taloussuunnittelun pohjalla. Eli oletan, että arvo pysyy nykyisellään ja tontin arvo tulee vähintäänkin tuplaantumaa, jolloin talon osuus alkaa olla aika pieni. Aika näyttää.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Tuollaista rakennuskannan tiivistämistähän täällä pk-seudulla tapahtuu todella paljon. Niitä wanhoja suurehkoja rintamamiestontteja ei juuri enää löydä, kaikki on jo aikaa sitten pilkottu useampaan osaan tai sitten se alkup. mökki on jo jyrätty ja tontille on noussut rivari tai useamman erillistalon rykelmä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Suurin tekijä mahtaa olla tuo mainittu lisärakentaminen sille samalle maa-alalle, joka on pääkaupunkiseudulla arvossaan. 40v talo joka on siis tänä päivänä 80-luvulta alkaa tarvita tietysti perusteellista sisäremonttia: kaikki laatoitukset, keittiö, vesiputket, lämmitysjärjestelmä (jos muoviputkea diffuusiosuojaukset retuperällä) kokonaisuudessaan, ehkä ikkunatkin ja vesikatto, salaojat vähän niin ja näin. Mikään remontti ei sitä uudeksi muuta. Remontoitujen kokonaisuuksien osalta kustannukset ylittävät uuden rakentamisen sikäli kuin se tehdään täydellä palkalla eikä se talo koskaan kuitenkaan uudeksi muutu.
Lähistöllä purettiin joku vuosi takaperin vanha huonokuntoinen talo ja tilalle tuli kaksi pientä paritaloa. Vantaan tonttikartasta tarkistin tontin koon. Oli n. 1400 m2. Nykykartan mukaan on jaettu kahteen n. 700 m2 tonttiin, joille kummallekin grynderi sai mahtumaan paritalon. Muistaakseni teholuku on 0,2 ja jokaista asuntoa kohden saa rakentaa 40 m2 taloustilaa. Elikkä 700 m2 x 0,2 = 140 m2 + 2 x 40 m2.
Kumpikin paritalopuoli on siten 110 m2 kahdessa kerroksessa.
Tällä tavalla tonteista saadaan kaikki irti.
Kumpikin paritalopuoli on siten 110 m2 kahdessa kerroksessa.
Tällä tavalla tonteista saadaan kaikki irti.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Meillä aika vastaavan kokoinen 690m2 tontti ja 1.5krs talo on 176/290m2, eli talon alla on koko talopohjan kokoinen kellari ja näin on saatu sitä lisätilaa aika kiwastikin rak.oikeutta rasittamatta
Talojen yleiseti käytetty laskennallinen elinikähän on 50v, ja jos taloa on vaan eletty 40v, niin se on 10v päästä purkukunnossa vähintäänkin kaupallisessa mielessä.
Sen sijaan jos taloon on tehty säännöllistä ylläpitoa, niin ei siinä ole todennäköisesti mitään kohtuuttoman kalliita remppoja näkyvissä.