Omakotitalon lämmitysjärjestelmän uusintaan sparrausapua?

[Temez]

Hei! Kirjoittelen tänne vähän sparrausavun toivossa, kun lämmitysjärjestelmän uusinta pohdinnassa.

Kohde: 206m2 kaksikerroksinen, ~100v vanha rakennus etelärannikolla. Alakerrassa hirttä, yläkerrassa villaeristys. Kunhan kattoremppa tulee ajankohtaiseksi, niin ehkä tuolloin lisäeristettä yläpohjaan riippuen mahdollisuuksista (yläkerrassa vinokatto). MLP-kaivoa ei saa tehdä.

Lämmitysjärjestelmä: Nibe F410P (vm 2006, kompura uusittu edellisen omistajan aikana ~2019, tarkka ajankohta epävarma) eli suorasähköä vesikiertoisella lattialämmöllä + varaavia takkoja 3, yksi pönttöuuni ja Porin Matti. Avustamassa ollut 10-12v vanha Panasonicin CS-NE9LKE ILP, joka sanoi sopimuksen irti -22 alkutalvesta. Ilmanvaihtona koneellinen tulo ja poisto Nibe F410P:n kautta.

Kulutustietoja 1.11.2021-31.10.2022: sähköä 19,7 MWh + vähän puita päälle, arviolta 1MWh. Kokonaisenergia siis arviolta 20,7MWh. Vuorokauden keskiteho kovimmilla pakkasilla 21 joulukuussa 8,93kW, ei takkoja käytössä juuri tuolloin ja asumismukavuus muistaakseni kyllä vähän kärsi. Lämmitystarveluku samalle aikavälille Helsinki-Vantaan mukaan FMI:ltä koko vuodelle 3990, mikä on siellä isoimmasta päästä viimeisen 10v aikana, joten kelvannee hyvin stressitestiksi. Talon "peruskulutus" on luokkaa 0,3kW (katsottu keskiarvo vuoden 600 pienimmän kulutuksen tunneista), mistä tulee vuodessa 2,63MWh.

Kulutustietoja 13.1.2022-12.1.2023: sähköä 16,4 MWh + vähän enemmän puita päälle, arviolta 1MWh ennen tarkempaa seuraamista + 14.11.22 lähtien 36 koppaa puita*75kWh/koppa*70% hyötysuhde =~ 1,9MWh eli puita yhteensä 2,9MWh. Kokonaisenergia siis 19,3 kWh.

Kulutustietoja Marras-joulukuu -22: sähkönkulutus ~3,7MWh ja puita 29koppaa -> 70% hyötysuhteella 1,5MWh eli yhteensä 5,2MWh. Samalle ajanjaksolle FMI:n lämmitystarveluku on 1072. Jos vertaa kylmimpään vuoteen 2015 jälkeen, niin 2021 lämmitystarveluku oli 4118. Tästä saisi koko vuoden lämmityksen kulutukseksi arvion 19,98MWh.

Keskimääräinen lämmitystarveluku FMI:ltä 1991-2020: 3895.
2022: 3860
2021: 4118
2020: 3148
2019: 3629
2018: 3789
2017: 3802
2016: 3817
2015: 3263

Jäähdytystä en oikeastaan tarvitse ja ILP vähän vaikeahko, kun talossa on huoneita kulmien takana. Teknistä tilaa ei varsinaisesti ole vaan Nibe F410P asustaa vesieristetyn kodinhoitohuoneen nurkassa. Tilaa ei siis hirveästi ole, mutta yläkerrassa ilmanvaihtoputkien luona on kyllä mukavasti tilaa. Niben vaihdetun kompuran elinikää ei varmaan osaa arvata kukaan, mutta muutenhan tuo laitos sähkökattilana ja ilmanvaihtokoneena jaksaa pauhaa vielä vaikka kuinka monta vuotta? Laakerit olen vaihtanut puhaltimiin.

Vaihtoehdot?
A) Yksi "kerralla kaikki" vaihtoehto oli Nilan Compact PC AIR 9 vesi-ilmalämpöpumppu, jossa tulisi parempaa lämmön talteenottoa, uusi ilmanvaihtokone ja VILP eikä veisi hirveästi tilaa, kun menisi Niben tilalle. Hinta on vain korkeahko minusta (16-18k€ + asennukset päälle) ja takaisinmaksuajaksi tulee jotain 10-15 vuotta, jos ajattelee sähkön hinnan laskevan tulevina vuosina sinne povatulle 5-10snt/kWh tasolle. Tuntuu minusta pitkältä takaisinmaksuajalta, kun sitten alkaa olla jo kompuran uusinta edessä. Vai onko?

B) Toisena vaihtoehtona oli, että hankkisi jonkin Monoblock VILPin ja kytkisi sen sitten tuohon Nibeen kiinni. Tehomitoitusta vähän mietin, että 7kw vai 9kw. Viimeisen reilun vuoden aikana yli 7kw keskitehon päiviä 14kpl ja yli 8kw päiviä 4kpl, joten siinä ja siinä, kun Niben PILPistäkin tulee se ~2kW. Hintaeroa noille VILPin eri tehoille kuitenkin tulisi. Foorumilla kytketty levylämmönvaihtimella kiinni lattialämmityksen paluupiiriin tai suoraan paluu kiertämään VILPin kautta? Ja kun Niben kompurasta aika jättää, niin voisi sitten laittaa sen tilalle jonkin pyöriväkennoisen tai Multiheateria tai vastaavaa. En osaa oikein järkevyydestä sanoa, mutta ajatusten vuoksi täällä nyt kirjoitellaankin.

Jos siis vähän kysymyspatteristoa rakentaisi eli tiivistäen aiempia:
1. Mitä raati epäilee, että onko Nibe F410P:ssä vielä säästämistä, jos ottaisi VILPin rinnalle?
2. A vai B (vai jokin muu vaihtoehto C)? Itse kallistuisin vaihtoehdon B puolelle, mutta olen epävarma asian suhteen.
3. Mitoituksen suhteen minusta minulla oli aika hyvin pohjadataa. Jos vaihtoehto B, niin 7kw vai 9kw?
4. Teen viel excel-harjoituksia takaisinmaksuajoista, mutta jos täällä on niihin valistuneita hiha-arvauksia, niin otan mielelläni vastaan.
5. Aikataulu: kannattaako nyt vai katseskella rauhassa? Markkina kuulostaa ylikuumenneelta, mutta ehkä se ei ihan heti viilenekään.
6. Kaikki muutkin kommentit otetaan vastaan! Myös sellaiset "olet unohtanut miettiä asiaa x".

 

[Adamooppeli]

Hyvin olet pystynyt erottelemaan mihin energiaa menee. Arvioisin että olet kartta kuinka paljon menee lämmitykseen ja käyttösähköön. Kuinka suuri tontti on kyseessä ? Mistä tuli tieto että kaivoa ei saisi tehdä ?

 

[Espejot]

7kW tai 9kW VILP ai anna nimellistehoa silloin kun sitä tarvitaan eli jos tarvitraan 7 kWh niin 9 tai 12 kWh laitos, esim Panasonic. PILP:in soveltuvuusisoon hirsitaloon on surkea eli alkasin valmistautua sen uusintaan.

 

[Temez]

Hyvin olet pystynyt erottelemaan mihin energiaa menee. Arvioisin että olet kartta kuinka paljon menee lämmitykseen ja käyttösähköön. Kuinka suuri tontti on kyseessä ? Mistä tuli tieto että kaivoa ei saisi tehdä ?

Kesäkuukausien perusteella peruskulutus + käyttösähkö oli ~0,4MWh eli ~4,8MWh per vuosi sisältäen käyttöveden lämmitykset PILPillä. Naapuri oli selvittänyt, että maalämpöä ei saa tehdä, koska alue pohjavesialuetta ja varapumppaamo sijaitsee lähistöllä.

7kW tai 9kW VILP ai anna nimellistehoa silloin kun sitä tarvitaan eli jos tarvitraan 7 kWh niin 9 tai 12 kWh laitos, esim Panasonic. PILP:in soveltuvuusisoon hirsitaloon on surkea eli alkasin valmistautua sen uusintaan.

Heti heräsi kysymys "miksi on surkea", jonka vastaus sitten ohjaa myös paremman vaihtoehdon valinnassa. Jotain muuta lämmöntalteenottoa tilalle, koska sen ominaisuus xyz on parempi?

 

[Espejot]

Heti heräsi kysymys "miksi on surkea", jonka vastaus sitten ohjaa myös paremman vaihtoehdon valinnassa. Jotain muuta lämmöntalteenottoa tilalle, koska sen ominaisuus xyz on parempi?

Et kyllä kertonut mikälainen ilmanvaihto talossa on, oletetavsti saneerattu poisti/tulo koska talo on vanha. Mutta yleisesti ottaen tyhjästä on vaikea saada energiaa eli ilmanvaihdon energiasisältö on pieni ja pakkasilla suurin osa energiasta menee tuloilman lämmitämiseen. Yleisesti ottaen passiivinen LTO on parempi isoon taloon. PILP kannattaa hyvin eristetyssä talossa ja/tai taloissa missä on maapiiri millä tuloilmaa voi esilämmittää. Mitä pohjoisemaksi mennään niin sitä tuottoisampi maapiiri on. Sinuna unohtaisin PILP:it.

 

[Jule]

Ei kai siinä pilpissä mitään vikaa hirsi talossa ole, mutta päälämmönlähteenä se ei riitä.

E: pilppi on kyllä ihan fiksu tapa poistolämmön talteenottoon talossa jossa on pelkkä jäteilmakanavisto.

 

[Jule]

Niin, jos on pohjavesialue ei glygolikiertoista maalämpöä saa asentaa, ei erityisen harvinaista.

 

[Seagear]

Niin, jos on pohjavesialue ei glygolikiertoista maalämpöä saa asentaa, ei erityisen harvinaista.

Missä ihmeen maalämpösysteemissä on glygolikierto? Etanolia niissä kaikissa on käytetty, joihin minä olen okt-kokoluokassa törmännyt.

 

[Wespa]

Eikös pohjavesialueellakin kuitenkin saa asentaa kaivon sijaan maakeruupiirin? Jos siis tontilla vain tila riittää? Etelärannikon oloissa ei paljoa hävinne ”suorituskyvyssä” kaivolle.

 

[Temez]

Et kyllä kertonut mikälainen ilmanvaihto talossa on, oletetavsti saneerattu koska talo on vanha.

Totta, tämä jäi mainitsematta vaikka muuten koetinkin kaikki perustiedot tuohon antaa. Koneellinen tulo ja poisto Nibe F410P:n kautta. Edit: lisätty uusia lukijoita varten aloitukseen.

Ja ymmärrän pointtisi tuosta, pitääpä tämäkin ottaa huomioon pohdinnassa. Tuossa mainitsemassani Nilan Compact PC AIR 9:ssä (linkki esitteeseen) olisi ollut sekä passiivinen että lämpöpumppupohjainen lämmöntalteenotto. Hyödyt PILPistä siinä kai tulisivat kesällä ja passiivisesta LTO:sta talvella. Mutta hintaa laitteella on paljohkon tuntuisesti eli hyödyt pitäisi ensin saada perusteltua omalle lompakolle.

 

[Temez]

Eikös pohjavesialueellakin kuitenkin saa asentaa kaivon sijaan maakeruupiirin? Jos siis tontilla vain tila riittää? Etelärannikon oloissa ei paljoa hävinne ”suorituskyvyssä” kaivolle.

Niin, itseasiassa tämmöistä en ole selvittänytkään. Tontti on 6000m2, joten teoriassa tässä kai tilaa olisi (en tiedä maalämpöpiirin tilantarvetta), mutta osan pinta-alasta vie kylätie, osa on "metsää" (sen mitä sitä plänttiä nyt metsäksi voi kutsua, voi olla vaikeaa kaivaa se sinne juurien sekaan) ja osa on sitten semmoisia kivilohkareita, joiden sekaan ei kyllä mielellään mene tekemään mitään. Maalajina varsin läpäisevää jotain hiekanoloista sen perusteella mitä nyt lapiolla on vähän puutarhassa kaivanut syvemmältä.

 

[jämä67]

Itellä aika vastaavassa vanhassa talossa 9kW samsungin perus VILPllä (2016 hinta rahteineen 3300€) sähkön kokonaiskulutus on ollut noin 15000kWh/v. Tosin minulla painovoimainen ilmanvaihto ja petterit. Täällä enemmän https://lampopumput.info/foorumi/th...-wanhassa-patteritalossa-175-15m2-pori.26381/

Panan 7kW monoblock varmaan tehoiltaan aika vastaava, kun toi minun pumppu. Tehot riittää yksinään minulla nykyään noin -12C asteeseen käyttöveden esilämmityksen kanssa ja sitten avustetaan öljyllä (0-100l/v) ja poltellaan vähän klapeja. Seuraava pumppu tulee kyllä varmaaan olemaan pykälää tehokkaampi, tai jopa mlp.

Vaihtoehdoista valitsisin B:n. Minua tökkii suuresti ajatatus, että laitetaan kaikki LVI tekniikka yhteen pakettiin, jonka huolto
ja korjaaminen on tehty hankalaksi. Eri laitteilla on kuitenkin aivan erilainen kestoikä. Velipojalla kilahti syksyllä samasta pilpistä kompura ja vaihto tuli maksamaan 4000€, kun syksyn sähkön hinnoilla oli hätä saada laite kuntoon. Päivitys moderninpaan ja tehokkaampaan F750:een olisi maksanut tähtitieteellisiä summia.

Jos tarkoitus avustaa jatkossakin puilla pakkasilla ja hiukan suoralla sähköllä, niin 7kW voisi riittää, varsinkin kun on lattialämmitys,
konekeuhkot ja käyttövesikin tulisi vielä nibellä. Laittaisin kuitenkin 9kW mallin, jos pörssi kestää ja silmä kestää 2-ropellin ulkoyksikön.

 

[kotte]

En oikein usko, että passiivinen lto on erikoisen edullinen pilpiin verrattuna, kun kyse on tuollaisesta vanhasta rakennuksesta, jonka ilmatiiviyttä voi olla vaikea saada nykyrakennusten tasalle, vaikka tekisi mitä. Epätiivis talo ja passiivinen lto lisäävät vuotohäviöitä vaipan lävitse, mahdollisesti paljonkin, jos lto-laitteesta halutaa saada kohtuullisesti hyötyä irti (suo siellä vetelä täällä). Monoblock-vilp lattialämmityksen päälämmönlähteeksi olisi kyllä paikallaan, jolloin pilp voisi jäädä käyttöveden tekoon ja lisälämmönlähteeksi (vastukset jäisivät vain varalle). Jos rakennus ei ole kovin tiiviisti rakennetulla alueella, miettisin puulämmitysmahdollisuuden trimmaamista mahdollisimman helposti käytettäväksi niin, että sillä voisi pakkaskaudella syöttää lämmintä vettä vilpin (ja pilpin) rinnalle. Kaikki riippuu siitä, onko talossa jokin tila, missä roskaavaa puulämmitystä viitsii pitää yllä ja onko puita helposti saatavilla tulevaisuudessakin.

 

[jmaja]

Epätiivis talo ja passiivinen lto lisäävät vuotohäviöitä vaipan lävitse

Mikä tuossa muuttuu PILPiin nähden, jossa on myös koneellinen tulo?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vuorokauden keskiteho kovimmilla pakkasilla 21 joulukuussa 8,93kW, ei takkoja käytössä juuri tuolloin ja asumismukavuus muistaakseni kyllä vähän kärsi.

Eli tuo ~9 kW pakkaspäivänä oli vähän rajoilla. Minkähän verran pakkasta mahtoi tuolloin olla ?

Oma korteni kekoon pohdinnan avuksi on tämmöinen mitoituslaskelma. Pyöristin lämmitystarvetta vähän ylöspäin, jotta sain tuon arvioimasi tehon paremmin natsaamaan. Kun lämmitys tehostuu, säästöpaineet voi muutenkin pienetyä ja lämmitystä kertyä enemmän. Kuinkahan korkeita lämpötiloja tarvitaan lämmitysjärjestelmässä?

Tätä voi helposti säätää, jos alkuarvot eivät ole kohdallaan:

Vesi on laskettu tässä vain esilämmitettäväksi. Lisämahdollisuutena että pyyntilämpötilaa voisi nostaa veden lämmityksen tehostamiseksi kesällä, kun lämmitystä ei tarvita. Tulistuksen osuutta voi pienentää myös haalistamalla esim. pesutiloihin johdettavan kylmän veden ja se voi olla mieleistä myös puutarhassa. Toteutuksen mahdollisudet riippuvat vesiputkiston rakenteesta. Soveltuvaa varaajaa tai sisäyksikköä käyttäen veden voi tietysti lämmittää myös lämpöpumppuperiaatteella kokonaan.

Tulisijat ovat hyvä apu kovimmille pakkaspäiville. Mikä puilla saisi muutenkin hiukan avitettua -10 °C ja kylmessä, vuosi tulos paranisi aika mojovasti.

5. Aikataulu: kannattaako nyt vai katseskella rauhassa? Markkina kuulostaa ylikuumenneelta, mutta ehkä se ei ihan heti viilenekään.

VILP koneiden hinnat eivät näytä juurikaan nousseen mutta asentajilla menee lujaa. Jos saisit koneen itse paikoilleen, ei muuta kuin ostamaan sopiva kone. Itselleni jäi epäselväksi miten sen lämmönjaon alkupää on toteutettu. Vesikiertoista lattialämmitystä siis on mutta kuuluuko tähän jo valmiiksi jotain merkittävämpää varaajaa vai onko se tuo PILP siinä itse kaiken keskuksena? PILPin soveltuvuus varaajatarkoitukseen on kyllä huono enkä nyt äkkiä itse keksi miten sitä tässä hyödyntäisi muutenkaan järkevästi.

 

[kotte]

Mikä tuossa muuttuu PILPiin nähden, jossa on myös koneellinen tulo?

Se, että lto toimii kunnolla vain, kun ilmanvaihto on edes suhteellisen tasapainossa, eli ei liian alipaineinen (ylipaineesta nyt puhumattakaan). Pilppiä sen sijaan ei vanhassa terveessä puutalossa kannata käyttää tasapainossa, vaan selvästi alipaineisena, jolloin vuotoilma hirsien lävitse huuhtlee johtumalla ja paikallisella konvektiolla seinään sisään karannutta lämpöä takaisin regeneratiiviserlla periaatteella. Näin pilpin talteenottaman ja kompressorin sähkönkulutuksen tuottama lämpö voidaan syöttää täystehoisesti lämmitykseen mukaan luettuna korvausilman lämmitys. Suhteellisen epätiiviissä talossa ilmanvaihdon tasapaino voi johtaa jopa tolkuttomaan vuotoilman määrään yläpohjan ja seinien yläosien lävitse. Tuo ei ole terveellistä rakenteillekaan. Merkitys on suurin tyynellä säällä ja kova tuuli tasoittaa asetelmaa, muttei koskaan täysin.

 

[Euroshopperi]

Se, että lto toimii kunnolla vain, kun ilmanvaihto on edes suhteellisen tasapainossa, eli ei liian alipaineinen (ylipaineesta nyt puhumattakaan). Pilppiä sen sijaan ei vanhassa terveessä puutalossa kannata käyttää tasapainossa, vaan selvästi alipaineisena, jolloin vuotoilma hirsien lävitse huuhtlee johtumalla ja paikallisella konvektiolla seinään sisään karannutta lämpöä takaisin regeneratiiviserlla periaatteella. Näin pilpin talteenottaman ja kompressorin sähkönkulutuksen tuottama lämpö voidaan syöttää täystehoisesti lämmitykseen mukaan luettuna korvausilman lämmitys. Suhteellisen epätiiviissä talossa ilmanvaihdon tasapaino voi johtaa jopa tolkuttomaan vuotoilman määrään yläpohjan ja seinien yläosien lävitse. Tuo ei ole terveellistä rakenteillekaan. Merkitys on suurin tyynellä säällä ja kova tuuli tasoittaa asetelmaa, muttei koskaan täysin.

Eikös tuollainen ajatus ole ihan huuhaata, että kuljettamalla ilmaa eristekerroksesta sisälle olisi jotenkin nerokasta toimintaa. Lämmöneristys meillä perustuu juuri kaasujen huonoon lämmönjohtavuuteen ja sitä kaasua pyritään pitämään paikallaan laittamalla villaa. Eli paljon paikallaan pysyvää kaasua huokoiseen rakenteeseen. Paremmin kaasut pysyy vielä paikallaan noissa solumuovi kuplissaan. Liikkumaton kaasusuojakerros pyritään säilyttämään myös muovittamalla sisäkerros ja laittamalla ulkopintaan vesihöyryä läpäisevä hidaste. Kaasut käy kyllä hyvin lämmönkuljettamiseen, mutta huono johtavuus on meillä juurikin koko talon eristämisen ydin.

 

[Jule]

Missä ihmeen maalämpösysteemissä on glygolikierto? Etanolia niissä kaikissa on käytetty, joihin minä olen okt-kokoluokassa törmännyt.

Tuskin missään, mikä lie aivopieru sattui.

Joka tapauksessa Tuusulassa Jäniksenlinnan pohjavesialueella ei saanut lupaa minkäänlaiselle maalämpöpumpulle.

 

[Temez]

Eli tuo ~9 kW pakkaspäivänä oli vähän rajoilla. Minkähän verran pakkasta mahtoi tuolloin olla ?

FMI:n API:n kautta saatavilla olevien havaintotietojen mukaan talon koordnaateissa olisi tuolloin ollut keskimäärin kyseisen päivän ajan -20,1 astetta (min. -22,6 ja max. -17,2).

Oma korteni kekoon pohdinnan avuksi on tämmöinen mitoituslaskelma.

Tätä pitääkin vähän tutkiskella. On todennäköisesti hyvää inputtia aiempien laskelmien validointiin. Latailin nimittäin tuossa 2010-2021 lämpötilahavainnot FMI:ltä tunnin tarkkuudella talon koordinaatteihin ja laskeskelin, että miten iso osa tunneista ollut missäkin persentiilissä per päivä. Tämmöistä graafia tuli:

Aika harvinaisia siis yli 20 asteen pakkaset täällä. Ja mediaani pyörii kylmimmillään noin -6 paikkeilla tammikuussa.

Pyöristin lämmitystarvetta vähän ylöspäin, jotta sain tuon arvioimasi tehon paremmin natsaamaan. Kun lämmitys tehostuu, säästöpaineet voi muutenkin pienetyä ja lämmitystä kertyä enemmän. Kuinkahan korkeita lämpötiloja tarvitaan lämmitysjärjestelmässä?

Muistaakseni viime talvena oli silloin kovimmilla pakkasilla (aiemman kaivelun perusteella se -21 siis) menoveden lämpötila +34 astetta.

Tulisijat ovat hyvä apu kovimmille pakkaspäiville. Mikä puilla saisi muutenkin hiukan avitettua -10 °C ja kylmessä, vuosi tulos paranisi aika mojovasti.

Puita varmasti poltellaan jatkossakin. Pidän siitä, että on oikeasti sähköriippumaton systeemi varalla Edit: ja näin sähköpulan uhan aikoina on tullut polteltua myös siitä syystä, että vähentää aiheuttamaani kuormaa verkkoon.

Itselleni jäi epäselväksi miten sen lämmönjaon alkupää on toteutettu. Vesikiertoista lattialämmitystä siis on mutta kuuluuko tähän jo valmiiksi jotain merkittävämpää varaajaa vai onko se tuo PILP siinä itse kaiken keskuksena? PILPin soveltuvuus varaajatarkoitukseen on kyllä huono enkä nyt äkkiä itse keksi miten sitä tässä hyödyntäisi muutenkaan järkevästi.

Pelkkä Niben oma 70+140l kaksoisvaippavaraaja. "Varaajaksi" se nyt ei sinänsä sovi pienen kokonsa vuoksi, mutta mielestäsi ei edes tuollaiseksi, että olisi VILP kytkettynä lattilämmityksen paluuseen?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kuinka ehdotonta se olisi saada siihen PILPin tilalle eli onko mitään teknistä tilaa tai pannuhuonetta olemassa?
Esilämmittimenä tuo olisi varmaan tehokas mutta veden esilämmityksen tulee tapahtua kierukassa eikä varaajassa legionellavaaran vuoksi. Olisiko ajatuksena, että olisi sekä PILP että VILP. VILPin tehokkaan toiminnan kannalta olisi eduksi, että olisi sen verran työsäiliötä (varaaja) että se voi käydä järkevän mittaisia käyntijaksoja ja saisi siitä varaajasta tarvittavan lämmön sulatuksiinsa.

Tuo käyttämäni lämpötilan pysyvyyskäyrä on Sitran tutkimuksessa valittu testivuosi. Se on siis vain yksi vuosi mutta sentään semmoinen etsimällä etsitty keskimääräinen. Tuntitasosta huolimatta siihen ei Etelä-Suomessa kuitenkaan ole sisältynyt 20 astetta kovempia pakkasia vaikka niitäkin tunnetusti on aina välillä.

 

[kotte]

Lämmöneristys meillä perustuu juuri kaasujen huonoon lämmönjohtavuuteen ja sitä kaasua pyritään pitämään paikallaan laittamalla villaa. Eli paljon paikallaan pysyvää kaasua huokoiseen rakenteeseen. Paremmin kaasut pysyy vielä paikallaan noissa solumuovi kuplissaan. Liikkumaton kaasusuojakerros pyritään säilyttämään myös muovittamalla sisäkerros ja laittamalla ulkopintaan vesihöyryä läpäisevä hidaste. Kaasut käy kyllä hyvin lämmönkuljettamiseen, mutta huono johtavuus on meillä juurikin koko talon eristämisen ydin.

En viitannut tuohon. Kirjoitetaan vielä lyhyesti auki, että jos rakennusmateriaali on esimerkiksi kokopuuta, puukuidut ja ligniini sekä puun sisältämä kosteus kuljettavat jatkuvati lämpöä lämpimästä reunasta kohti kylmempää (noin summittain kuvattuna, melko tarkka lämmönjohtumiskenttä saadaan monimutkaisemmille geometrioille ratkaisemalla ao. osittaisdifferentiaaliyhtälö annetuilla lämpötilareunaehdoilla ja materiaalin ominaisuuksilla). Jos nyt kaasu imetään vastasuuntaan, ulkoa imeytyy puuhun sen tiehyeisiin kylmää ulkoilmaa, joka kulkee kohti lämmintä sisäpintaa ja lämmetessään matkalla vetää takaisin materiaaliin karannutta lämpöä. Teollisuus on pullollaan vastaavilla periaatteilla toimivia regeneratiivisia lämmönvaihtimia ja onhan sellaisia myyty hiihtäjillekin naamariksi vähentämään kovan pakkasen aiheuttamaa riskiä astman kehittymiseen (uloshengitys lämmittää kuitumateriaalia, sisäänhengitys imee lämpöä ja kosteutta takaisin henkeen).

Eihän etenkään umpisoluisia muovieristeitä suunnitella tällaiseen, mutta mineraalivillat toimivat jossakin määrin näin (teollisuuden lämmönvaihtosovelluksissa ovat käytössä). Mutta jos kyse on vanhasta puurakennuksesta, rakenteet ovat mitä ovat eikä niitä voin vain muuteta, koska taloon pitåisi järjestää höyrysulku vanhan vaipan sisäpuolelle ja tehokkaampi lisäeristys ulkopuolelle.

 

[Espejot]

Ei asiaa pääse mitenkään kiertämään, IV imee rakenteista vanhassa hirsitalossa ja kirsikkana kakun päällä PILP:llä LTO tapahtuu kompuralla. Eli torta på tortta jos asuntoa lämmitetään kompuralla muutenkin. Jos ja kun se IV on niin pasiivinen sopii paremmin harvaan taloon. Ylipaineisena se ilma tulee vain putkia pitkin ja sekin täytyy lämittää ja se lämmitys tapahtuu pakasilla kompuralla joka tapauksessa.

 

[jmaja]

onhan sellaisia myyty hiihtäjillekin naamariksi vähentämään kovan pakkasen aiheuttamaa riskiä astman kehittymiseen (uloshengitys lämmittää kuitumateriaalia, sisäänhengitys imee lämpöä ja kosteutta takaisin henkeen).

Tuohan on aivan eri juttu! Tuossa ilma menee edes takaisin hengityksen tahdissa. Tuolla periaatteella toimii pyöriväkennoinen LTO sekä edes takaisin puhaltava huonekohtainen LTO.

IV imee jatkuvasti samoista raoista sisään, jolloin rakenne kylmenee ilman mukana ja sisään tulee varsin kylmää. Ei tuossa tapahdu LTOta merkittävästi.

Käsittämättämän vähällä sähköllä tämä vanha ja suuri talo on lämmennyt. Ilmeisesti ILPiä on saatu hyödynnettyä tehokkaasti. Tuo kovan pakkasen 9 kW ja silti kylmeni kuulostaa normaalimmalta. @Kellarinlämmittäjä laskelman tehoarvio tuskin vielä riittää. 30 000 kWh suuruusluokkaa luulisi olevan ellei enemmänkin.

Etelärannikolla se 2021 kova pakkanen ei kuitenkaan tainut -20 C alle mennä ainakaan riittävän pitkäksi aikaa tasapainon saavuttamiseen.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Itse olen mitannut LTO:n "COP:ksi" talvella noin 10, joskin minun vanha kone ottaa talteen vain ~50%. Uudet pyörivät vielä vähemmällä sähköllä ja talteenottoastekin on paljon korkeampi. Vain kovalla pakkasella PILP toimii paremmalla COP:lla kuin VILP. Muulloinhan se joutuu jäähdyttämään sen ulospuhallusilman alle ulkoilman lämpötilan tai ainakin suunnilleen siihen. Etelässä noita pakkaspäiviä on vähän.

Panostaisin mieluummin suurempaan VILPiin. Yksi kone ja vähän suurempi VILP maksaa tuhat tai kaksi enemmän kuin pienempi. Jos VILPille saa asennettua kelvollisen varaajan työsäiliöksi, isokin VILP toimisi saisi hyvät käyntijaksot ja toimisi nätisti. Mistään valtavast ei ole kyse, mutta joku 200-500 litraa

 

[kotte]

Tuohan on aivan eri juttu! Tuossa ilma menee edes takaisin hengityksen tahdissa. Tuolla periaatteella toimii pyöriväkennoinen LTO sekä edes takaisin puhaltava huonekohtainen LTO.

Puolestani sanoisin, että eroa on, mutta aivan on liioittelua. Ei lämmön siirtymisen ja lopputuloksen kannalta ole eroa, jos lämpö menee toiseen suuntaan johtumalla ja materiaalin sisäisen konvektion (tai kukaties hiukan säteilynkin) perusteella ja se sitten imetään takaisin toiseen suuntaan ilma- tai muun kaasuvirtauksen kuljettamana. Itse asiassa tuo kahden eri lämmönsiirtymismekanismin yhdistelmä tarjoaa mahdollisuuden parempaan palautushyötysuhteeseen.

On sitten toinen juttu, että kokonaisuuden hallitseminen osana rakennuksen vaippaa on vaikeaa eikä ole tarjolla materiaaleja, joista voisi rakentaa moisia rakenteita luotettavasti. Pyrkiminen mahdollisimman suureen tiiviyteen on helpompi tie (vaikkei sekään käytännössä onnistu tyypillisillä vaipparakenteilla, vaan vuotokohtia jää kaikkein tiiveimpiinkin rakennuksiin).

Jos tuollaisen huokoisen vaipparakenteen onnistuisi tietoisesti tekemään, ainoa mahdollisuus ottaa poistoilman lämpö tehokkaasti talteen on jonkinlainen pilp. Aikoinaan markkinoilla olleet tuloilmaikkunat ovat saman periaatteen toteutuksia. Itse olen siinä käsityksessä, että perinteiset nuijimalla tiivistetyt hirsiseinät ja orgaanisilla materiaaleilla eristetyt sekarakenteet loppujen lopuksi usein muisttuttavat tässä viittaamaani periaatteeseen, mutta rakenteiden toimivuudesta käytännössä ulos johtuvan lämmön palautukseen poistoilman + pilpin yhdistelmän kanssa en sano mitään. Toisaalta on aivan tunnettu asia, että tällaisen rakennuksen yhteydessä tasapainoitettu lto-poerustainen ilmanvaihto palauttaa selvästi vähemmän poistoilman lämpöä hyödyksi, mitä lto-laitteen mitattu talteenottohyötysuhde ilmaisee. Syynä on hallitsemattoman sisäilman vuotojen lisääntyminen vaipan lävitse sisältä ulos sisäpuolen alipaineen pienennyttyä, mitä puolestaan ei voi välttää, jos lto-säädetään niin, että sen potentiaalista saadaan edes pääosa hyödyksi.

 

[jmaja]

Toisaalta on aivan tunnettu asia, että tällaisen rakennuksen yhteydessä tasapainoitettu lto-poerustainen ilmanvaihto palauttaa selvästi vähemmän poistoilman lämpöä hyödyksi, mitä lto-laitteen mitattu talteenottohyötysuhde ilmaisee. Syynä on hallitsemattoman sisäilman vuotojen lisääntyminen vaipan lävitse sisältä ulos sisäpuolen alipaineen pienennyttyä, mitä puolestaan ei voi välttää, jos lto-säädetään niin, että sen potentiaalista saadaan edes pääosa hyödyksi.

Missä tällainen on tunnetuksi asiaksi julistettu? Joku tutkimus?

Jos talo on harva, ilma kiertää kylmillä ilmoilla alhaalta sisään ja ylhäältä ulos aivan riippumatta siitä onkon IV tasapainossa oleva LTO, alipaineinen PILP tai vaikka pelkkä koneellinen poisto. Mikään noista ei saa harvaan taloon sellaista alipainetta, joka mitenkään oleellisesti vaikuttaisi hormiefektin aiheuttamiin korkeussuuntaisiin paine-eroihin ja virtaamiin.

Lämpimillä ilmoilla asialla ei ole merkitystä, kun ei ole lämmitystarvettakaan.

Myös tuuli vaikuttaa paljon eli tuulisella säällä ilma tulee sisään tuulen puolelta ja menee ulos suojan puolelta. 2 m/s tuulella saa jo muutaman Pa paine-eron eli enemmän kuin IV:llä voi harvaan taloon saada.

 

[kotte]

Missä tällainen on tunnetuksi asiaksi julistettu? Joku tutkimus?

Jos talo on harva, ilma kiertää kylmillä ilmoilla alhaalta sisään ja ylhäältä ulos aivan riippumatta siitä onkon IV tasapainossa oleva LTO, alipaineinen PILP tai vaikka pelkkä koneellinen poisto. Mikään noista ei saa harvaan taloon sellaista alipainetta, joka mitenkään oleellisesti vaikuttaisi hormiefektin aiheuttamiin korkeussuuntaisiin paine-eroihin ja virtaamiin.

Jos talo on niin harva, että painovoimainen ilman vuoto vaipan lävitse dominoi selvästi varsinaista suunniteltua ilmanvaihtoa, niin eipä asialle paljon voi, ellei vuotoja ensin tiivistetä. Painovoimainen ilmanvaihto (vaikka sitten talon harvuuden takia) ja koneellinen tulo-poisto eivät toisiaan tukeva kombinaatio. Kaikesta huolimatta, jokainen lisäilmalitra joka vedetään sisältä pois, on pois vaipan lävitse kulkevasta "hukkailmavirrasta" aivan riippumatta siitä, onko tuo sisä- ja ulkopuolen lämpötilaeron aiheuttamaa vai tuulen paineesta vaipan eri puolilla, tietenkin olettaen, että talon vuotojen takia paine-erot eivät merkittävästi muutu. Aivan samoin, jokainen sisälle tuotu lisäilmalitra on pois vaipan lävitse tulevasta korvausilmavirrasta (jälleen olettaen, että lisäilmavirta sisään on vuotoihin nähden piene niin,että paine-ero ulkoa sisälle ei juuri muutu). Oletuksena siis on, että paine-erot rakennuksen sisällä pääsevät tasoittumaan vapaasti (niin, että vain lämpötilasta riippuvat tiheyserot pystysuunnassa vaikuttavat absoluuttiseen paineeseen). Vuotojen nettomäärään (sisältä ulos, ulkoa sisälle) vaikuttaa suoraan lisäävästi sisälle erikseen tuodun ja sieltö poistetun ilmamäärän erotus, mutta pienet muutokset eivät juuri vaikuta, jos vuodot dominoivat.

Johtopäätös on, että lämmitetyn ilman tuominen vuotavaan rakennukseen ei yleensä kannata pelkän lämpötalouden kannalta, koska merkittävä tai jopa pääosa tuodusta lämmöstä karkaa suoraan ulos. Kylmän korvausilman vähentyminen on vastaavaksi hyödyksi, mutta puheena ollut johtuneen lämmön huuhtoutuminen takaisin etenkin homogeenisesti vuotavien materiaalien, mutta jossakin määrin myös vuotavien rakojen kautta osaltaan kompensoi korvausilmavuotojen jäähdyttävää vaikutusta.

Johtopäätöshän tästä on, että lto-laitteiston lisääminen vuotavaan taloon ei tuota alkuunkaan hyötysuhdelaskelman mukaistä hyötyä, ellei rakennusta samalla merkittävästi onnistuta tiivistämään. Lto toimii vain tiiviissä talossa. Jos talossa on aikaisemmin ollut pilp ilman tuloilmapuolta, ei ole ollenkaan selvää, että korvaamalla tuo lto-laitteella päästään sanottavasti parempaan energiatehokkuuteen saatika edes samaan. Vaikka painovoimainen vuotoilmavaihto vanhassa talossa keskimäärin riittäisikin, joistakin tiloista eli erikoisesti wc- ja peseytymistiloista ja keittiötiloista toivotaa parempaa yleispoistoa. Pilp voi aivan hyvin olla järkevä talteenottoratkaisu tuollaisessa tilanteessa etenkin Vilpin rinnalla, koska pilp tuottaa riittävän lämpimän käyttöveden ympäri vuoden ja kompressori voi käydä jatkuvasti, jos käyttävedeltä jäävä ylimääräinenkapasiteetti voidaan siirtää muun lämmityksen tarpeiksi mahdolisesti kesäkautta lukuun ottamatta. Tavallaanhan vilp ja pilp sahaavat samaa oksaa periaatteessa, mutta käytännössä palvelevat lämmityksen osalta pääosin toisiaan täydentäviä käyttöprofiileita aika kompaktilla laitteistorakenteella. Jos rakennus suosisi lto:n tarjoamia mahdolisuuksia, se olisi tietenkin järkevä, mutta kun tässä kuvitellussa tapauksessa ei suosi ja käyttövesikin täytyy tehdä vuoden ympäri, jäävät yksinkertaistetusta analyysistä seuraavat periaatteelliset energiaedut herkästi saavuttamatta (eikä laitteistojenkaan osalta säästöjä saa).

Minulla ei ole mittauslukemia tai tutkimuksia siitä, miten paljon lämpöä vuotavasta talosta mene hukkaan tasapainoisemman saneeratun ilmanvaihdon asennuksen jälkeen, mutta muistan lukeneeni aikoinaan (joskus vuosituhannen alkupuolella) useista käytännön kokemuksista, missä ilmavaihtoremontin seurauksena lämmönkulutus lisääntyi selvästi, toki ilmavaihdon lisääntyminenkin johtaa aina tähän.

 

[jmaja]

Jos talossa on aikaisemmin ollut pilp ilman tuloilmapuolta, ei ole ollenkaan selvää, että korvaamalla tuo lto-laitteella päästään sanottavasti parempaan energiatehokkuuteen saatika edes samaan.

PILP on LTO, joten tietenkään LTO:n vaihtaminen yhtä hyvin toimivaan LTO:hon ei muuta tilannetta. Riittääkö sitten F410P teho ottamaan poistoilman talteen noin isosta talosta.

Tässä talossa nyt kuitenkin oli aloittajan mukaan "Koneellinen tulo ja poisto Nibe F410P:n kautta."

Mutta tuo LTO ei tuo laskennan mukaista hyötyä liittynee aina merkittävästi kasvaneeseen IV:hen. Oli sitten kyse painoilmasta tai koneellisesta poistosta. Vai onko osoittaa joku tapaus, jossa tunnetaan koneellisen poiston määrä ja se muutetaan koneelliseksi tulo-poistoksi samalla ilmamäärällä ja LTO:lla ilman huomattavaa parannusta energiatehokkuudessa.

 

[burmanm]

Vai onko osoittaa joku tapaus, jossa tunnetaan koneellisen poiston määrä ja se muutetaan koneelliseksi tulo-poistoksi samalla ilmamäärällä ja LTO:lla ilman huomattavaa parannusta energiatehokkuudessa.

No, jos mikä tahansa PILP jossa ei ole tuloa erikseen vaihdetaan LTO:hon, niin noinhan käy. Mutta, eiköhän kotten ajatuksena ole kuitenkin tässä, ettei PILP varsinaisesti tarvitse mitenkään tasapainossa olevaa tuloa ottaakseen silti poistoilmasta saman määrän lämpöä. Eihän tulo ja poisto varsinaisesti ole liitoksissa toisiinsa useimmissa PILPeissä (Nilanin ratkaisu lienee ainoa, muissa lauhdutetaan vain vesitankkiin).

Eli vaikka tulo eläisi miten tahansa, niin se lämpö joka puristetaan PILPillä poistoilmasta saadaan aina talteen. Myös siinä tapauksessa ettei sitä tuoa olisi ollenkaan laitteistolla tehtynä. Tosin, jos tässä talossa nyt on puoliksi kuoleva 410P, niin ei varmaan ole järkevää sitä enää vaihtaa toiseen PILPpiin ja vielä VILP päälle, tulee vähän kallis kombo (vaihtoehdossa A ei ole mitään järkeä taloudellisesti).

 

[kotte]

Vai onko osoittaa joku tapaus, jossa tunnetaan koneellisen poiston määrä ja se muutetaan koneelliseksi tulo-poistoksi samalla ilmamäärällä ja LTO:lla ilman huomattavaa parannusta energiatehokkuudessa.

En tunne moista tapausta ja mielenkiintoista olisi löytää tuostakin tutkittua tietoa. Moni kun tuntuu uskovan, että noin olisi, muutkin kuin laitekauppiaat ja näiden liiketoiminnasta suoraan lisäarvonsa ammentavat.

Sisäilman laadun parantaminen sen sijaan on hyvä peruste tulo-poistoilmanvaihdolle, tosin muitakin vaihtoehtoja on kuin toteuttaa tuo tavanomaisella lto-laitteella kanavistoineen. Mutta talossa, jonka ilmanpitävyyttä on vaikea parantaa (aito massiivihirsi mm.) valinta saattaa suosia F370-kaltaisia pilppejä, jotka ovat tuloilmamalleja halvempia, ottavat lämpöä talteen, mitä jäteilman lämpötila yleensä sallii, eikä homma ole missään tekemisissä korvaus-/tuloilmajärjestelyjen kanssa (helppo säätää jopa vaihdella tarpeen mukaan). Jokin F730/750 ilman tuloilmamoduulia ajaa tietenkin saman asian suuremmalla teholla (ja hankintakustannuksilla).

 

[Espejot]

No, jos mikä tahansa PILP jossa ei ole tuloa erikseen vaihdetaan LTO:hon, niin noinhan käy. Mutta, eiköhän kotten ajatuksena ole kuitenkin tässä, ettei PILP varsinaisesti tarvitse mitenkään tasapainossa olevaa tuloa ottaakseen silti poistoilmasta saman määrän lämpöä. Eihän tulo ja poisto varsinaisesti ole liitoksissa toisiinsa useimmissa PILPeissä (Nilanin ratkaisu lienee ainoa, muissa lauhdutetaan vain vesitankkiin).

Eli vaikka tulo eläisi miten tahansa, niin se lämpö joka puristetaan PILPillä poistoilmasta saadaan aina talteen. Myös siinä tapauksessa ettei sitä tuoa olisi ollenkaan laitteistolla tehtynä. Tosin, jos tässä talossa nyt on puoliksi kuoleva 410P, niin ei varmaan ole järkevää sitä enää vaihtaa toiseen PILPpiin ja vielä VILP päälle, tulee vähän kallis kombo (vaihtoehdossa A ei ole mitään järkeä taloudellisesti).

Ylipäätänsä hataraan taloon ei kannata PILP hankkia koska siitä postoilmasta ei saa tarpeeksi energiaa lämmitämiseen. Uusisakin taloissa tekee tiukkaa ilman kunnon eristeitä. Summasumarum, jos hataraan taloon aikoo LTO:n hakkia niin pasiivinen on IMO ainoa semioikea ratkaisu koska kahdessa kompressorissa ei ole järkeä koska saman energian saa talteen ilman kompressorin sähkönkulutusta. PILP on perusteltua jos ei ole tuloilmakanavia ja energia saadaan käyttöveteen millä kevenetään VILP:n kuormaa käyttöveden osalta.

 

[HotZone]

^kuinka kylmäksi nykyään PILP sen jäteilman punnertaa? Enerventin LTR-3:sta jäteilma oli Pirkanmalla Joulukuussa josain -5 ja -10 välissä. Pääseekö PILP paljon kylmempään jäteilmaan?
Jos ei niin en ymmärrä miten se PILP mitenkään voisi lämmittää kun ei kykene edes toimimaan yhtä hyvin kuin passiivinen talteenotto.

 

[Temez]

^kuinka kylmäksi nykyään PILP sen jäteilman punnertaa? Enerventin LTR-3:sta jäteilma oli Pirkanmalla Joulukuussa josain -5 ja -10 välissä. Pääseekö PILP paljon kylmempään jäteilmaan?
Jos ei niin en ymmärrä miten se PILP mitenkään voisi lämmittää kun ei kykene edes toimimaan yhtä hyvin kuin passiivinen talteenotto.

Minulla vetää sinne nollan paikkeille jäteilman. Nyt niin kosteaa sadekeliä, että vetää jäähän ja sulatukselle useamman kerran päivässä. Pieni pakkanen, niin ei paljoa sulattele.

 

[jmaja]

kuinka kylmäksi nykyään PILP sen jäteilman punnertaa?

Noissa on suuria eroja. Parhaat eli lähinnä nykyään kai vain Nibe F750 pääsee -15 C paikkeille. Toki silloin tulee sulatuksiakin. Huonoimmat eivät pääse edes nollaan.

 

[VesA]

Jos ei niin en ymmärrä miten se PILP mitenkään voisi lämmittää kun ei kykene edes toimimaan yhtä hyvin kuin passiivinen talteenotto.

Sehän näissä on - grynderi-PILP lämmittää taloa etupäässä vastuksilla - mutta lämmittää kyllä, kompurassa niitä tarvittavia tehoja ei ole. Asiaa ei tarvitse pähkiä kompuran ottotehoa pitemmälle - kaupasta on mahdotonta ostaa ILPpiä jossa olisi niin pieni kompura kuin näissä PILPeissä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Onkohan PILPin tuottama lämpö kuinka hyvin huomioitu lämmöntarpeessa?

 

[burmanm]

^kuinka kylmäksi nykyään PILP sen jäteilman punnertaa?

Kysyt väärää kysymystä. Oikea on, kuinka kylmäksi PILP vetää sen jäteilman suhteessa ulkolämpötilaan. Ja keskimäärin lämmityskaudella tuo on PK-seudulla kylmempi jäteilma kuin ulkolämpötila, jolloin se myös oikeasti lämmittää eikä ole vain LTO. Enerventtisi vetää kyllä jäteilman -5/-10C, jos ulkona on -20C. Mutta, jos ulkona on +2C, niin yhtäkkiä jäteilmasi onkin +5C. PILPin jäteilma taas ei katso ulkolämpötilaa (kastepiste lienee niitä ainoita, jotka vaikuttaa). Ja pienet plusasteet ovat yllättävän yleinen lämpötila talvella. 2023 ei olla täällä kyllä nähty vielä pakkasia, eikä ole näkyvissä. Tammikuun voisi melkein pärjätä pelkällä "grynderi-PILPillä" ilman vastuksia, kuten VesA kuvasi.

Kovien pakkasten määrää kokonaiskulutuksessa painotetaan laskelmissa aivan liikaa. Meillä ei ole mennyt alle -18C nyt kahteen talveen (katsotaan tuleeko tästä kolmas, kun etelä-Euroopan VILPin pakkasraja ei alitu ja vastukset pysyy poissa kytkettynä). Silti monet miettivät mikä se COP on jossain -25C lämpötilassa, jota näkee - jos näkee, pari kertaa vuosikymmenessä. Sen kulut sähkövastuksella on luokkaa "jätin yhden bissen juomatta vuodessa".

 

[Kellarinlämmittäjä]

Joo, lämmittäähän se PILP. Kaikki minkä ilmasta saa, se pukkaa sisälle + sen syömänsä sähkön. Ongelma on siinä, kun se punnertaa sen ilman kylmemmäksi kuin ulkona on. VILP jäähdyttää ulkoilmaa jotain 3 asteen luokkaa. Vasta kun se VILP alkaa olla hyytymäisillään tai hyytynyt, se PILP pääsee vetämään kaulaa kun se sentään lämmittää vielä silloinkin.

Tilanne jossakin muutaman asteen pakkasessa voisi olla suunnilleen näin. Oletetaan että PILPin ja VILPin toiminnan COP on sama ja PILP jäähdyttää ulkoilman suunnilleen samaan kuin VILP puhaltaa ulos. Oletaan tarvittavan ilmanvaihdon virtaamalla, että energiavirta poistoilmassa (suhteessa ulkolämpötilaan) olisi 2 kW

• Pilp ottaa sen kaiken 2kW talteen (sulatukset huomioiden) jolloin @COP3 se käyttää siihen luultavasti noin 1 kW sähköä ja antaa 3 kW
• Jos LTO ottaa talteen esim. 1 kW ja päästää harakoille toisen ja käyttää tähän 94 W joka menee myös harakoille. Loppu 2 kW jää tehtäväksi VILPillä ja koska toiminta lämpötila ~sama, se käyttää siihen suhteessa saman sähkön kuin PILP eli 2kW/COP3=~666 W
• => PILP käytti 1000 W, LTO+VILP 94W+666W=760W. Erotus PILPin tappioksi 240 W. Tuotto sama ja IV hoidettu.

Aika paljon pitäisi noita COPeja viilata, jotta PILP saisi tuon 240 W erotuksen kurottua umpeen. Esimerkin LTO:n hyötysuhde oli myös perin vaatimaton ja sähkön kulutus suuri, koska perustuu omaan wanhaan MUH Ilmava koneeseen. Jos LTO:n hyötysuhde olisi parempi, tilanne repeäisi vielä enemmän PILP:n tappioksi.

Erotus ei sinällään ole kauhean suuri ja suurempi merkitys on varmaan käytännössä sillä, että VILPin kanssa pärjäisi yhdellä koneella. Lähtökohtaisesti tilanne on suunnilleen sama kuin olisi vain pelkkä poistoilmavanvaihto ja sitten VILP tuottamaan tarvittavan tuvan lämmityksen. Koska tuossa jo on ainakin jonkinlainen tulo ja menokanavisto, LTO on toki plussaa ja ainakin energiatehokkusmielessä semmoinen olisi hyvä.

Yksikin piisaa !

 

[kotte]

Erotus ei sinällään ole kauhean suuri ja suurempi merkitys on varmaan käytännössä sillä, että VILPin kanssa pärjäisi yhdellä koneella. Lähtökohtaisesti tilanne on suunnilleen sama kuin olisi vain pelkkä poistoilmavanvaihto ja sitten VILP tuottamaan tarvittavan tuvan lämmityksen. Koska tuossa jo on ainakin jonkinlainen tulo ja menokanavisto, LTO on toki plussaa ja ainakin energiatehokkusmielessä semmoinen olisi hyvä.

Yksikin piisaa !

Itselleni ei koko ajatus ihan auennut, mutta seuraavia ajatuksia tulee mieleen:

- Vilp ei voi olla koko vuoden ajan ainoa lämmityslaite, koska se ei selviydy käyttöveden lämmittämisestä talvella: rinnalle tarvitaan sähkövaraaja.

- Vilpin teho hiipuu pakkasilla ja yritykset tehdä käyttövettä talvisaikaan rokottavat tehoa entisestään; tarvittaisiin aidosti kaskadityyppinen tai jokin EVI-rakenne, jotta fyysistä lämpöpumppuprosessia muutettaisiin lämmitystarpeen kiristyessä, jotta kompressoreja voitaisiin ajaa suuremmalla teholla ja konfiguraatiossa, jossa vaadittava lämpötilaero on sopusoinnussa lämmönpumppauskonfiguraation kanssa; vilpin suorituskyky ei ole balanssissa tarpeen kanssa ilman tuollaisia kytkentöjä, eli teho on selvästi paras silloin, kun tarve on huomattavan vähäistä ja päin vastoin

- Normi-vilpin kyky tuottaa ilmanvaihdon korvausilman lisälämmitys uupuu pakkaskelillä ja rinnalle tarvitaan lto; sen sijaan mlp pystyisi aika hyvin tuottamaan koko korvausilman vaatiman lämmityksen; mlp:n kanssa lto ei itse asiassa ole kovin oleellinen varuste, vaan kyse on enemmänkin pumpun ja keruupiriin mitoituksesta. Hyöty lto:sta olisi melko vähäinen, jos sen puuttuminen kompensoidaan luokkaa 30 ... 50% tehokkaammalla keruupiirillä ja lämpöpumpulla.

 

[jmaja]

• Pilp ottaa sen kaiken 2kW talteen (sulatukset huomioiden) jolloin @COP3 se käyttää siihen luultavasti noin 1 kW sähköä ja antaa 3 kW
• Jos LTO ottaa talteen esim. 1 kW ja päästää harakoille toisen ja käyttää tähän 94 W joka menee myös harakoille. Loppu 2 kW jää tehtäväksi VILPillä ja koska toiminta lämpötila ~sama, se käyttää siihen suhteessa saman sähkön kuin PILP eli 2kW/COP3=~666 W
• => PILP käytti 1000 W, LTO+VILP 94W+666W=760W. Erotus PILPin tappioksi 240 W. Tuotto sama ja IV hoidettu.

Hyvä laskelma PILPin ongelmasta ja myös siitä, että sen hyvä COP ei ole lainkaan verrannollinen muihin lämpöpumppuihin, jotka ottavat energiansa talon ulkopuolelta.

Nykyaikainen LTO saa talteen 70-80% vuosikeskiarvona. Siis 1,5 kW talteen ja 0,5 kW harakoille olisi sopinut tuohon laskelmaan. Puhaltimet PILPissäkin on, joten siitä ei tule eroa. Mulla Vallox 145MV vie nyt 27 W. Alle 70 W pitäisi ilmaa siirtyä jo yli 80 l/s.

Noilla muutoksilla PILP vie 1 kW ja VILP 0,5 kW, kun kompensoidaan täysin poistoilman hukka ja lämmitetään 1 kW päälle.

Jos PILPin COP olisi hurja 6, se ottaisi edelleen poistoilmasta sen 2 kW, mutta tuottaisi vain 2,4 kW ja kuluttaisi 400 W. Vastaavaan VILPillä pitäisi tuottaa 900 W ja se veisi 300 W COP 3:lla.

Tämän ketjun isossa talossa 1 kW on mitätön lämmitys. Vienee n. 5 kW nollassa. PILPistä on silloin laiha lohtu.