Onko ILPeissä tapahtunut kehitystä 10 vuodessa?

[Peku 2012]

Vs: Onko ILPeissä tapahtunut kehitystä 10 vuodessa?

Pitääkö tästä keskustelusta päätellä, että mökillä kylmillä keleillä on suositeltavampaa jättää pumppu vaikka 16 asteen pyynnille (alin "normaali"lämpö) kuin laittaa se 8 asteen ylläpitolämmitykselle?

Eihän vara venettä kaada, ja ainakin sulatukset toimisi varmimmin korkeammassa sisälämpötilassa.
Näin varsinkin kesämökkikohteissa, joissa saatetaan käydä talvella harvemmin




Mites , onko Pököllä tullu Green VILP issä eteen vastaavaa jäätämisongelmaa, vai onko tämä vaan joidenkin tämänmerkkisten Ilmakoneiden ongelma :-\

 

[tj86430]

Vs: Onko ILPeissä tapahtunut kehitystä 10 vuodessa?

Eihän vara venettä kaada, ja ainakin sulatukset toimisi varmimmin korkeammassa sisälämpötilassa.
Näin varsinkin kesämökkikohteissa, joissa saatetaan käydä talvella harvemmin

Vara ei tietenkään kaada venettä, mutta kasvattaa sähkölaskua. Ei tuo tosin kovin pitkään ole tyhjillään, kun on vuokrauskäytössä. Maaliskuussa taitaa tulla kyllä neljän viikon pätkä.

Onkos jotain osviittaa, kuinka kylmillä keleillä kannattaa pitää korkeampaa lämpöä, ja koska uskaltaa palata 8 asteen asetukseen?

Ilmeisesti pumpussa on kuitenkin takuun piiriin kuuluva vika, jos se jäätää ylläpitomoodissa? Ei käyttöohjeessa ainakaan (muistaakseni) ole mainintaa, että ylläpitomoodia saisi käyttää vain tietyissä lämpötiloissa.

Ilmeisesti pumppu lakkaa jäätyessään kokonaan lämmittämästä. Mitäs muuta tästä seuraa, meneekö kennosto rikki jne? Voiko asialle tehdä jotain ennen lopullista jäätymistä, esim. jos huomaa huonelämpötilan alkavan laskea?

 

[pökö]

Vs: Onko ILPeissä tapahtunut kehitystä 10 vuodessa?

Mites , onko Pököllä tullu Green VILP issä eteen vastaavaa jäätämisongelmaa, vai onko tämä vaan joidenkin tämänmerkkisten Ilmakoneiden ongelma :-\

ei ainuttakaan.

 

[Biopumppari]

Vs: Onko ILPeissä tapahtunut kehitystä 10 vuodessa?

Lueskelin mielenkiinnolla näistä uuden kylmäaineen kamppeista. Mikäli niitä jossakin vaiheessa joutuu hommaan torppaan. Miten luulette kompuran voiteluöljyn kerrostuvan 300€ Chunlanin koneessa joka pörrää rossitilassa? Syksystä saakka on tehonotto kwh-mittarin mukaan vajaa 700W-1500W, eikä mööpeli ole tehnyt ainoatakaan kuumakaasusulatusta! Aiempina vuosina näitä teki, kun tilan lämpötila painui alle nollan, mutta nyt ei tee, vaikka tilassa on jo viikkoja ollut 1-2 astetta pakkasella. Kaippa tilan kosteus on vuosi vuodelta pienentynyt, vai mikä on syy, ettei sulattele? Nytkin on pakkasta ulkona -20, ryömintätilassa -1,5 ja tilan suhteellinen kosteus 47%. Pumppu otta tehoa 1200W. Mistä näitä pumppuja nykyisin saa? Vempeleen valmistusvudeksi on leimattu 2008, joten hyvässä keski-iässä oleva kampe ja vielä omatyhjiöimä ja putketkin on kahdesta eri sarjasta yhdistetty. Ei varmempaa vehettä olekaan, koska yhtään häiriötä ole ollut missään vaiheessa.

 

[NoNi]

Vs: Onko ILPeissä tapahtunut kehitystä 10 vuodessa?

Omaan korvaan tuo kuulostaa kyllä suunnitteluvirheeltä. Vähän kun tietyn lämpötilan jälkeen automaattinen säätö muuttuisi manuaaliksi. Kyllähän sen pumpun nyt pitäisi itse tajuta, että jos 20 asteen asetuksella lämpö alkaa tippumaan, pitää koneesta ottaa kaikki irti.

Ettei kyse olisi kuitenkin siitä, että automaattipuhalluksella puhallusnopeus tippuu, puhalluslämpö kasvaa, COP huononee, ja kone kompensoi tätä kasvattamalla ottotehoa? Eli antoteho ei kuitenkaan merkittävästi muutu?

Kyllä ainakin oma FH25 antaa kaiken kovalla pakkasella, oli säätöasetus sitten 22 tai 30. Tosin asennuspaikka on ylhäältä avoin, eli ilma ei kerrostu kattoon.

Kyllähän se juu hölmöltä tuntuu, etenkin kun manuaalissa ei lue mitään ohjeita tähän liittyen. Onneksi näitä kovia pakkasia on vähän.

Kohtuu kattavasti testailin ja auto-puhallus antaa kovimmat lämmöt, otot ja annot, puhallusnopeus on kova, niin kauan kuin on lämmitystarvetta. Paras coppi toki 5/5 puhalluksella. Mutta tosiaan 1/5-4/5 puhalluksilla ei saa mitenkään kovia lämpöä kovilla pakkasilla ellei paina hipoweria päälle. Itse käytän 3/5 tai 4/5 puhallusta normaalisti, sitten jos pakkasta parinkympin huitteilla, niin auto ja 25-30. Autopuhallusta ei voi käyttää pikkupakkasilla, silloin jos pyyntinä 21-23, niin puhallus on minimillä ja coppi surkea.

En ymmärrä miksi laite on suunniteltu niin ettei anna maksimilämmitystehoja ilman kikkailuja. Pidentää ilmeisesti kompuran käyttöikää, kun kovilla pakkasilla ottoteho 1-4/5 puhalluksilla pyörii 1000W huitteilla.. Oikeita nappuloita painamalla saa otot 1700-2200W..

 

[tj86430]

Vs: Onko ILPeissä tapahtunut kehitystä 10 vuodessa?

Minkä kokoisessa asunnossa

Mökissä on asuinpinta-alaa 85m2 (+parvi). Kuutioista ei ole tietoa.

 

[janti]

Vs: Onko ILPeissä tapahtunut kehitystä 10 vuodessa?

Palataampa aiheeseen. /janti

 

[SON]

Vs: Onko ILPeissä tapahtunut kehitystä 10 vuodessa?

Vaikka minulla nyt testissä oleva Gree Lomo edustaa markkinoiden edullisimpaa laitekantaa, on tässäkin todettavissa selvää parannusta aiempaan Midean valmistamaan laitteeseen jonka tämä Gree siis korvasi. Midea oli käytössä 8 vuotta ja siinä tulivat tunnit täyteen.

1. Kaikilla mittareilla mitattuna COP on jonkun verran parempi kuin Midealla
2. Haluttu puhallusilma(määrä) on lähes vakio
3. Säädön hystereesi parantunut
4. Sulatusvälit tarvittavia ja tarvittaessa noin kolmen (3) tunnin välein

Tässä keskityn nyt selostamaan yhtä sulatuskohtaa jossa on myös tapahtunut edistystä. Valitettavasti on ollut niin kylmää etten ole voinut laittaa höyrystinkennoon mittauksia ja magneetiiventtiilin tliatietoa kiinteistövalvontaan josta voisi siis ottaa tiedon grafiikkaan mutta allaoleva kuva kertoo asian kuitenkin pääpiirteissään.

1. Lisänä on nyt kompressorin pieni spurtti ennen sulatusta. Merkityksestä en osaa sanoa, saattaa liittyä kompresorin voiteluun
2. Sisäyksikön läppä sulkeutuu ja puhallin pysähtyy siten ettei kylmää ilmaa tulisi huoneeseen
3. Kompressorin sulatusaikainen teho/ energian otto maltillinen
4. Komressori käynnistyy ja alkaa tuottamaan lämpöä ennenkuin läppä aukeaa. Puhallin käynnistyy myös ennen kuin läppä aukeaa.
5. Sulatuksen jälkeinen tehopiikki voi olla tarpeellinen, ei siitä ainakaan haittaa ole

Huom
6. Grafiikan mittausjakso on 30 s ja kun teho lasketaan kWh mittarin pulsseista ja pulseja kertyy vähän ja epäsäännöllisesti kunakin 30 s aikana joten se aiheuttaa tehokäyrään ja sitä kautta COP arvoon huojuntaa. Esimerkiksi jos yksi pulssi jää tulematta juri ennen mittausjakson loppua, käyrä laskee ja seuraavalla jaksolla pulsseja on tavallaan liikkaa ja käyrä nousee. Normaalisti käytän 60 s mittausjaksoa, jolloin tuota ongelmaa ei esiinny. Mittari antaa 2000 pulssia/kWh. Todellisuudessa tehokäyrä olisi aika lailla lineaarinen ja on ikäänkuin aaltoisuuden keskiarvo. Teho ei ollut asian ydin.

/a045b

 

[tart]

Vs: Onko ILPeissä tapahtunut kehitystä 10 vuodessa?

Vara ei tietenkään kaada venettä, mutta kasvattaa sähkölaskua. Ei tuo tosin kovin pitkään ole tyhjillään, kun on vuokrauskäytössä. Maaliskuussa taitaa tulla kyllä neljän viikon pätkä.

Onkos jotain osviittaa, kuinka kylmillä keleillä kannattaa pitää korkeampaa lämpöä, ja koska uskaltaa palata 8 asteen asetukseen?

Ilmeisesti pumpussa on kuitenkin takuun piiriin kuuluva vika, jos se jäätää ylläpitomoodissa? Ei käyttöohjeessa ainakaan (muistaakseni) ole mainintaa, että ylläpitomoodia saisi käyttää vain tietyissä lämpötiloissa.

Ilmeisesti pumppu lakkaa jäätyessään kokonaan lämmittämästä. Mitäs muuta tästä seuraa, meneekö kennosto rikki jne? Voiko asialle tehdä jotain ennen lopullista jäätymistä, esim. jos huomaa huonelämpötilan alkavan laskea?

Vaikka ketjun aloittaja tarkoittaa pumppujen kehityksellä "lämmitysjaksojen maksimi pituutta ilman katkoksia, mikäli sulatustarvetta ei todellisuudessa ole", niin mielestäni näkökulma on aika suppea jos ajatellaan pumppujen käyttöä etäkohteissa.

Olisi mielenkiintoista tietää soveltuvatko nykyaikaiset pumput laisinkaan talvella alhaisella peruslämmöllä ylläpidettäviin kohteisiin, joissa ei käydä kuukausiin, vai jäätyvätkö kompressorit möhkäleiksi? Ainakin esitteiden mukaan kaikkea mahdollista luvataan kuten myös alhaista enegian kulutusta. Palstaa jonkin aikaa seuranneena asia tuntuisi olevan pikemminkin päinvastoin eli pumput vaativat jatkuvaa säätöä ja tarkkailua eikä niitä voi jättää yksikseen kovin pitkäksi aikaa. Itse kutsuisin kehitykseksi nimenomaan huolettomuutta ja mahdollisuutta pitkäaikaiseen peruslämmön ylläpitoon alhaisella ottoteholla.

 

[Jartim]

Vs: Onko ILPeissä tapahtunut kehitystä 10 vuodessa?

Esitteeseenkin Daikin on uskaltanut laittaa että toimii yli 10 h lämmitysjakso väitteen.

"Den avancerade mikroprocessorn ser till att maskinen avfrostar endast när det behövs, även vid så kall temperatur som -25 °C kan maskinen jobba mer än 10 timmar mellan avfrostningarna under rätt förutsättningar."
https://www.daikin.se/content/dam/DASW/document-library/catalogues/ac/split/CaldoXR.pdf

Tuo Panasonicin VZxxSKE 24 h rajoitus oli kirjattu laitteen Service Manuaalista löytyviin sulatusehtoihin.

Jos ei dokumentteja usko niin voihan jälleenmyyjät ehdottaa kyseisien laitteiden maahantuojille/valmistajille VTT-testausta.
Daikinin edustajan tavoittaa YV:llä, käyttäjä "Daikin_" vaikuttaa myöskin tuolla Ruotsin foorumilla. https://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?action=profile;u=37659

Kummankin laitteen omistajat voivat niin halutessaan laittaa tähän kuivan aurinkoisen kevätkelin loggauksia esille.

Uskomattomalta tuntuu tuo Daikinin väite, että 10tuntia olis sulatusten väli -25 asteen pakkasessa - oliskohan tuossa joku käännösvirhe ruotsalaisilla?

Mulla on vuoden vanhalla Fujitsu LZCAN09:llä sulatusvälit 3-4 tuntia kun ollaan -20 ja -26 asteen välillä ja kun siitä mennään tuonne -27 ja -31 välille (kuten viime yönä oli tilanne), niin kenno ilmeisesti alkaa vetämään enemmän jäähän, koska sulatusten väli lyhenee alle 2 tunnin (1,5-2 tuntia).

Seurasin tilannetta viime yönä etänä 600kilometrin päästä, kun Rovaniemen mökiltä alkoi tulla hälytyksiä klo kolmen maissa jäätymisvaarasta. Huonelämpötila oli lähtenyt jyrkään laskuun jo klo 24 maissa, kun pakkasta oli 29,7°C ja sulatusten väli oli enää 1,5h. Klo 4 pakkasta oli -30,2°C ja vaikka Fujitsu puhalsi vielä +37 asteen lämmöllä, niin se ei riittänyt pitämään taloa yli +10 asteen huonelämmössä ja varajärjestelmä käynnistyi klo 6:34. Lämmityskattilan sähkövastus avitti Fujitsua 6 tuntia, jonka jälkeen taas mentiin pelkällä ilmalämpöpumpulla, kun pakkanenkin oli enää -21,5°C.

Tämä oli ensimmäinen kerta tälle talvelle kun varajärjestelmää tarvittiin ja tiesinkin jo etukäteen odottaa, että suurinpiirtein näissä pakkaslukemissa raja tulee vastaan vaikka Fujitsu näköjään pukkaa kyllä aika lämmintä (+37°C) vielä -30°C:ssa. Varmaan vielä muutaman asteen kylmemmässäkin tuolla pumpulla pärjäisi, jos mökki olisi eristetty paremmin - vanhalla puolella on vielä sahanpurut seinissä ja alakerran ikkunat on 70-luvulta ja kylmää keräävä iso savupiippu lisäsiivessä jäähdyttää tehokkaasti saunaosastoa.

 

[tj86430]

Vs: Onko ILPeissä tapahtunut kehitystä 10 vuodessa?

Ilmeisesti pumpussa on kuitenkin takuun piiriin kuuluva vika, jos se jäätää ylläpitomoodissa? Ei käyttöohjeessa ainakaan (muistaakseni) ole mainintaa, että ylläpitomoodia saisi käyttää vain tietyissä lämpötiloissa.

Itse itselleni vastaten: ei kuulemma kuulu takuun piiriin, koska käyttäjän pitää itse havaita jäätyminen ajoissa ennen kuin mitään hajoaa. Kuinkahan moni käyttää ylläpitomoodia siten että on itse havaitsemassa mahdollisen jäätymisen?

Suomeksi siis: pumpussa on ylläpitomoodi, mutta sen käyttö, kuten pumpun käyttö muutenkin jos ei ole itse paikalla, on enemmän tai vähemmän omalla riskillä talvisaikaan.

 

[tj86430]

Vs: Onko ILPeissä tapahtunut kehitystä 10 vuodessa?

Uskomattomalta tuntuu tuo Daikinin väite, että 10tuntia olis sulatusten väli -25 asteen pakkasessa - oliskohan tuossa joku käännösvrhe ruotsalaisilla?

Tai suomalaisilla. "Kan jobba" = "voi toimia", se ei tarkoita samaa kuin "toimii". Ehkä on olemassa jotkin optimaaliset olosuhteet, joissa on ainakin kerran saatu 10 tunnin sulatusväli -25 asteessa. Silloin väite pitää paikkansa.

 

[VesA]

Vs: Onko ILPeissä tapahtunut kehitystä 10 vuodessa?

Tai suomalaisilla. "Kan jobba" = "voi toimia", se ei tarkoita samaa kuin "toimii". Ehkä on olemassa jotkin optimaaliset olosuhteet, joissa on ainakin kerran saatu 10 tunnin sulatusväli -25 asteessa. Silloin väite pitää paikkansa.

Pakkasasteiden ja sulatusvälin suhde on luonnonlakien mukaan sellainen, että mitä kovempi pakkanen sen vähemmän tarvitsee sulatella, kahdesta syystä:

- 25C ilmassa ei enää ole paljonkaan vettä joka voisi kennoon jäätyä
- 25C oloissa pumpun kyky ottaa energiaa ilmasta on jo huono - sitä vähäistäkin vettä kyetään jäädyttelemään kennoon huonommin

Hämäävää tilanteessa voi olla sään kylmeneminen silloin kun ilmamassa ei vaihdu. Silloin pakkasen kiristyminen siirtää kastepistettä kohti ilman lämpötilaa ja SE voi lisätä huurtumista, ei pakkanen itsessään.

 

[Jartim]

Vs: Onko ILPeissä tapahtunut kehitystä 10 vuodessa?

Pakkasasteiden ja sulatusvälin suhde on luonnonlakien mukaan sellainen, että mitä kovempi pakkanen sen vähemmän tarvitsee sulatella, kahdesta syystä:

- 25C ilmassa ei enää ole paljonkaan vettä joka voisi kennoon jäätyä
- 25C oloissa pumpun kyky ottaa energiaa ilmasta on jo huono - sitä vähäistäkin vettä kyetään jäädyttelemään kennoon huonommin

Hämäävää tilanteessa voi olla sään kylmeneminen silloin kun ilmamassa ei vaihdu. Silloin pakkasen kiristyminen siirtää kastepistettä kohti ilman lämpötilaa ja SE voi lisätä huurtumista, ei pakkanen itsessään.

Mulla on hankala nyt selvittää tuon oman Fujitsun kanssa, että onko se huurtunut vai ei kun en ole paikan päällä. Etänä vain seurasin loggaustiedoista, kun se nytkin eilen alkoi -25 asteen tienoilla lyhentämään melkein puolella noita sulatuksien välejä.

Voiskohan se olla niin, että vain Daikinilla tiedetään, että -25 asteen ilmassa ei enää ole paljonkaan vettä joka voisi kennoon jäätyä ja he ovat sen ottaneet huomioon, mutta esim. Fujitsulla on laitettu ohjelmallisesti sulatuksien väli lyhemmiksi, kun lämpötila laskee -25 asteen tienoille ja kylmemmäksi? Tämän pumpun kyky ottaa energiaa kylmästä ilmasta näyttäisi olevan hyvä sillä sisäyksikön puhallusilman lämpö on -30 asteessa se sama noin +37°C missä se on tavallisesti jo -20 asteen kohdalla.

 

[VesA]

Vs: Onko ILPeissä tapahtunut kehitystä 10 vuodessa?

Mulla on hankala nyt selvittää tuon oman Fujitsun kanssa, että onko se huurtunut vai ei kun en ole paikan päällä. Etänä vain seurasin loggaustiedoista, kun se nytkin eilen alkoi -25 asteen tienoilla lyhentämään melkein puolella noita sulatuksien välejä.

Voiskohan se olla niin, että vain Daikinilla tiedetään, että -25 asteen ilmassa ei enää ole paljonkaan vettä joka voisi kennoon jäätyä ja he ovat sen ottaneet huomioon, mutta esim. Fujitsulla on laitettu ohjelmallisesti sulatuksien väli lyhemmiksi, kun lämpötila laskee -25 asteen tienoille ja kylmemmäksi? Tämän pumpun kyky ottaa energiaa kylmästä ilmasta näyttäisi olevan hyvä sillä sisäyksikön puhallusilman lämpö on -30 asteessa se sama noin +37°C missä se on tavallisesti jo -20 asteen kohdalla.

Noissa minun vanhoissa Argoissani sulatusväli lyhenee jo noin -8C kohdalla. Oman tulkintani mukaan se johtuu siitä että laite menee jollakin tavalla ulos säätökartalta -7C kohdalla ( joka on alkuperäinen pakkasraja - löytyy teknomanuaalista ). Sen jälkeen laite noudattaa softan minimisulatusväliä, eli sulattaa heti kun se on mahdollista, eli 30min välein. Onneksi äly toimii muuten - tuo paniikkisulatus lähes puhtaalla kennolla on hyvin lyhyt kun laite äkkää ettei siellä jäitä olekaan. Tuo laite on niin vanha että sen vanhanaikaiset öljytkin paksunevat pakkasella ja hyytyvät pikkuhiljaa kennoon, sulatus ei siis ole aivan turha.

 

[pamppu]

Vs: Onko ILPeissä tapahtunut kehitystä 10 vuodessa?

Tämän pumpun kyky ottaa energiaa kylmästä ilmasta näyttäisi olevan hyvä sillä sisäyksikön puhallusilman lämpö on -30 asteessa se sama noin +37°C missä se on tavallisesti jo -20 asteen kohdalla.

Todennäköisesti vedonpoisto-ominaisuus laskee hiljalleen puhallinnopeutta sisäyksiköllä niin ettei puhalluslämpö pääse kyykkäämään tuosta alemmas. Eli teho kyllä putoaa, ei se Fujitsukaan fysiikan lakeja voi vastustaa.

 

[pokeri]

Vs: Onko ILPeissä tapahtunut kehitystä 10 vuodessa?

Olisi mielenkiintoista tietää soveltuvatko nykyaikaiset pumput laisinkaan talvella alhaisella peruslämmöllä ylläpidettäviin kohteisiin, joissa ei käydä kuukausiin, vai jäätyvätkö kompressorit möhkäleiksi? Ainakin esitteiden mukaan kaikkea mahdollista luvataan kuten myös alhaista enegian kulutusta. Palstaa jonkin aikaa seuranneena asia tuntuisi olevan pikemminkin päinvastoin eli pumput vaativat jatkuvaa säätöä ja tarkkailua eikä niitä voi jättää yksikseen kovin pitkäksi aikaa. Itse kutsuisin kehitykseksi nimenomaan huolettomuutta ja mahdollisuutta pitkäaikaiseen peruslämmön ylläpitoon alhaisella ottoteholla.

Mulla tallissa mitsun fh25 , käytännössä koko ajan talven ylläpito 10 astetta päällä eikä ulkoyksikkö jäätyny ole, 7 asteessa lähtee lattialämpö päälle mutta vielä ei tälle talvele ole kertaakaan lähteny päälle, 34 pahimmillaan pakkanen. Joskus tallissa touhutessa käytän lämpöjä isommalla eli se ei kuukausikaupala ole ylläpiola mutta kuiten nytki n.3vkoa yhtäsoittoa, pakkanen tainu olla 15 ja rapean 30 välilä kokoajan, eli kyllä tuon tohtisin jättää mökkiä lämmittähän yksikseen ylläpiole pitemmäksiki aikaa.

 

[Esäätäjä]

Vs: Onko ILPeissä tapahtunut kehitystä 10 vuodessa?

Todennäköisesti vedonpoisto-ominaisuus laskee hiljalleen puhallinnopeutta sisäyksiköllä niin ettei puhalluslämpö pääse kyykkäämään tuosta alemmas. Eli teho kyllä putoaa, ei se Fujitsukaan fysiikan lakeja voi vastustaa.

Paitsi että nyt ei tiedetä ottotehoa tai paremminkin kuinka paljon kovempaa kompura tuossa -30 asteessa käy, eli kun kompura vinkuu max. kierroksilla puhallus voi pysyä samana. Tuolloin kyllä lämpö tulee jo 95% kompurasta eikä ulkoilmasta.

 

[tj86430]

Vs: Onko ILPeissä tapahtunut kehitystä 10 vuodessa?

Mulla tallissa mitsun fh25 , käytännössä koko ajan talven ylläpito 10 astetta päällä eikä ulkoyksikkö jäätyny ole, 7 asteessa lähtee lattialämpö päälle mutta vielä ei tälle talvele ole kertaakaan lähteny päälle, 34 pahimmillaan pakkanen. Joskus tallissa touhutessa käytän lämpöjä isommalla eli se ei kuukausikaupala ole ylläpiola mutta kuiten nytki n.3vkoa yhtäsoittoa, pakkanen tainu olla 15 ja rapean 30 välilä kokoajan, eli kyllä tuon tohtisin jättää mökkiä lämmittähän yksikseen ylläpiole pitemmäksiki aikaa.

Näiden keskustelujen ongelma on yleensä se, että jokainen puhuu yhdestä tai muutamasta tuntemastaan yksilöstä. Voi hyvin olla, että esim. kaikki mitsut toimivat hienosti ylläpitomoodissa ja kaikki greet toimivat vastaaavasti huonosti, mutta yksittäistapauksista on vaikea yleistää. Minua kiinnostaisi tietää onko esim. Green pumpuissa jokin sellainen suunnitteluvirhe, joka aiheuttaa jäätymisen (kovemmalla?) pakkasella ylläpitomoodissa? Tähän mennessä asiasta on kai lähinnä todettu, että "useampaa olen joutunut sulattelemaan" ja asia on jäänyt siihen.

Lisäksi, jos tuollainen suunnitteluvirhe on, niin ilmeneekö se ainoastaan ylläpitotoiminnolla vai yleisemminkin? Minkälaisen ulkoilman vallitessa se ilmenee jne.

 

[pamppu]

Vs: Onko ILPeissä tapahtunut kehitystä 10 vuodessa?

Lisäksi, jos tuollainen suunnitteluvirhe on, niin ilmeneekö se ainoastaan ylläpitotoiminnolla vai yleisemminkin? Minkälaisen ulkoilman vallitessa se ilmenee jne.

Kuinkahan iso kysymys on "miten laite on sijoitettu". Meinaan tuulen, tuiskun ja tuiverruksen suhteen. Ja voiko sijoituksen hyvyyttä tai huonoutta juuri edes mitata tai onko useinkaan vaihtoehtoja, kun sijoitukseen vaikuttaa monet tekijät. Entäs nämä suojakotelot, auttaako ne joissakin tilanteissa tuiskulumen aiheuttamiin harmeihin ehkä?

 

[Jartim]

Vs: Onko ILPeissä tapahtunut kehitystä 10 vuodessa?

Kuinkahan iso kysymys on "miten laite on sijoitettu". Meinaan tuulen, tuiskun ja tuiverruksen suhteen. Ja voiko sijoituksen hyvyyttä tai huonoutta juuri edes mitata tai onko useinkaan vaihtoehtoja, kun sijoitukseen vaikuttaa monet tekijät. Entäs nämä suojakotelot, auttaako ne joissakin tilanteissa tuiskulumen aiheuttamiin harmeihin ehkä?

En ole vielä suojannut mitenkään tuota edellä mainittua Fujitsua - katsotaan nyt miten se pelittää ääriolosuhteissa ja toistaiseksi olen tyytyväinen. Ajattelen sillä lailla, että tuollainen ritiläsuojakotelo voi olla tuolla Napapiirin korkeudella jopa lumenkerääjä, kun tuota lunta voi tulla tuiskun kera todella runsaasti ja humpsauttaa ritilöiden raot tukkoon.

Olen käynyt paikan päällä viimeksi joulun aikaan ja ei tuossa valvontakameran perusteella vielä hätää ole lukuunottamatta tuota ulkoyksikön alle kerääntynyttä jäävuorta (valokuva liitteenä). Luotan viime talven kokemuksella siihen, että pohjavastus kyllä sulattaa pohjalevyn reiät auki kovallakin pakkasella. Hiihtolomalla viimeistään aion huoltaa tuon ellei tule ongelmia ennen sitä.

Sen huomasin nyt, kun tarkemmin katsoin loggauksia, että tuossa -29°C ja -30°C asteen tienoilla sulatuksen jälkeen puhalluslämpötila nousi tavallista selvästi hitaammin noin tunnissa ja puhalsi sillä +37 asteen lämpötilalla vain noin 15-30 minuuttia, kun esim. nyt -24 asteen pakkasessa puhalluslämpö nousee puolessa tunnissa +37 asteeseen ja on siinä noin 2 tunnin ajan.

 

[SON]

Vs: Onko ILPeissä tapahtunut kehitystä 10 vuodessa?

Näiden keskustelujen ongelma on yleensä se, että jokainen puhuu yhdestä tai muutamasta tuntemastaan yksilöstä. Voi hyvin olla, että esim. kaikki mitsut toimivat hienosti ylläpitomoodissa ja kaikki greet toimivat vastaaavasti huonosti, mutta yksittäistapauksista on vaikea yleistää. Minua kiinnostaisi tietää onko esim. Green pumpuissa jokin sellainen suunnitteluvirhe, joka aiheuttaa jäätymisen (kovemmalla?) pakkasella ylläpitomoodissa? Tähän mennessä asiasta on kai lähinnä todettu, että "useampaa olen joutunut sulattelemaan" ja asia on jäänyt siihen.

Lisäksi, jos tuollainen suunnitteluvirhe on, niin ilmeneekö se ainoastaan ylläpitotoiminnolla vai yleisemminkin? Minkälaisen ulkoilman vallitessa se ilmenee jne.

Yllä asiallinen kommentti. Olen edullisten (MIDEA, GREE ) pumppujen vankkumaton kannattaja koska noin 10 laitteen kokemuksella näissä on tapahtunut teknistä edistymistä, toimivat kohtuu hyvin, ovat siis edullisia ja tapauksesta riippuen kuolettavat hankintahintansa nopeasti, alle vuodessakin.

Ylläpitomoodi on vaikea kaikille merkeille vaikka ei sitä tahdota myöntää. Tämä vaikeus johtuu yksinkertaisesti fysikaalisista seikoista ja osittain tietenkin teknisestä rakenteesta ja ohjelmasta sillä normaalisti laitteen sulatusenergia otetaan lämpimastä tilasta ( +22..24) jolloin sulatuksessa höyrystimenä toimivan sisäyksikön kennon "puhti" riittää.

Ylläpitotilassa sisälämpötila saattaa olla luokkaa +5.. +8 oC jolloin puhti ei riitäkkään sulattamaan nyt lauhduttimena toimivaa ulkoyksikköä kokonaan ja tästä alkaa ulkoyksikön jäätymisongelma (lumipalloefekti) varsinkin hyvin kostealla ja kylmällä ulkoilmalla, lunta pyryttäessä kennoon jne .

Tein asiasta mttauksia mutta en löydä dataa / grafiikkaa äkkiä mutta muistikuva oli sellainen että EEV Midealla ylläpitolämpötilan (+ kannattavuus ja Vrk- COP olivat heikkoja ja mieliini jäi että jos varman päälle haluaa pelata niin sähköpatterit ja termostaatiohjaus olisi varmempi tapa.

Väitteeni on että ylläpitomoodissa laitteen kuin laitteen COP on huono ja sisältää jäätymisriskin ja pysyn väitteessäni siihen asti kun joku laittaa grafiikkaa esille pidemmältä ajalta jossa on mm sisä ja ulkolämpötilat ja kosteus, otto ja antoteho, Cop tai tiedot joista voi Cop laskea.

/a045b

 

[tj86430]

Vs: Onko ILPeissä tapahtunut kehitystä 10 vuodessa?

Tein asiasta mttauksia mutta en löydä dataa / grafiikkaa äkkiä mutta muistikuva oli sellainen että EEV Midealla ylläpitolämpötilan (+ kannattavuus ja Vrk- COP olivat heikkoja ja mieliini jäi että jos varman päälle haluaa pelata niin sähköpatterit ja termostaatiohjaus olisi varmempi tapa.

Itselläni on mökissä lattialämmitys sähköllä ja se on päällä, säädettynä +5 asteeseen. Mökki ei siis pääse jäätymään, vaikka pumppu jäätyisi ja lakkaisi lämmittämästä. Yksi vaihtoehto on toki sammuttaa pumppu kokonaan siksi aikaa kun mökki on tyhjillään. Tavoitteena on kuitenkin pitää sähkönkulutus mahdollisimman pienenä ja siksi olen ajatellut, että pumppu pitää sen +8 halvemmalla kuin suora sähkö +5. Voi olla että olen ajatellut ihan väärin. Yksi vaihtoehto on tietysti laittaa pumppuun se +16, mutta sitten ollaan varmaan vielä helpommin isommassa sähkönkulutuksessa. Oma kysymyksensä on tietysti myös se, että mökkiä kuitenkin käytetään suht säännöllisesti ympäri vuoden, ja +16 -> +22 tulee varmaan jonkun verran halvemmaksi kuin +5 -> +22 (alle viikon tyhjilläänolojaksoilla pidän siellä normaalilämmöt, tähän vaikuttaa muutama muukin seikka)

 

[Esäätäjä]

Vs: Onko ILPeissä tapahtunut kehitystä 10 vuodessa?

Olen käynyt paikan päällä viimeksi joulun aikaan ja ei tuossa valvontakameran perusteella vielä hätää ole lukuunottamatta tuota ulkoyksikön alle kerääntynyttä jäävuorta (valokuva liitteenä). Luotan viime talven kokemuksella siihen, että pohjavastus kyllä sulattaa pohjalevyn reiät auki kovallakin pakkasella. Hiihtolomalla viimeistään aion huoltaa tuon ellei tule ongelmia ennen sitä.

Ainoa ongelma on tuo jäävuori. Jos se ulottuu reikiin asti, voivat mennä tukkoon vaikka yläpuolella olisikin sula vesi. Tietysti jos reikiä on eripuolilla pohjaa, pääsee se jostain niistä ehkä pois. Mun ulti 5500 vilpissä on pohja kun reikäjuusto ja vettä tulee koko koneen alalle. Midean (ulti) ilpissä taas 1 reikä, ja siitä roikkuva jääpuikko sai sen kovemmalla pakkasella lopulta tukkoon.

 

[tj86430]

Vs: Onko ILPeissä tapahtunut kehitystä 10 vuodessa?

Joutuuko Gree-halpispumppuna olelemaan enemmän ilman "lippistä" kuin Mitsuibishuihoba-kallis-merkki-pumppu, jota isäntä hoivaa ja puunaa yhtä usein kuin talon pihalla olevaa mersuaan? Tässäpä näitä, lisää kysymyksiä pohdiskeltaviksi.

Ruotsissa on varmaan eri systeemit kuin täällä. Muistaakseni kun kyselin pumppua hommatessani, että tarvitaanko suojaa, foorumin konsensus oli ettei mitään suojia tarvita, ennemminkin ovat haitallisia.

 

[tart]

Vs: Onko ILPeissä tapahtunut kehitystä 10 vuodessa?

Ei puhti riitä? Vaikka sisällä on +5...10?

Et kai sie tosissas....nuo nykyiset R410a pumputhan kiskoo lämpöä keveästi jopa -20 asteisesta pakkasilmasta, joten kyllä se puhti riittäis jos vaan haluttais.

Periaatteessa ei siis pitäisi olla mitään fysikaalisia rajoitteita ylläpitää esim. +5 C lämpötilaa useita kuukausia? Jos ulkoyksikkö jäätyy umpeen, niin syynä on ainoastaan laitteen surkea ohjelmointi? Tuntuu aika uskomattomalta ettei yksikään valmistaja haluasi koodata kunnon ohjelmaa, joka osaisi sulattaa kompressorin. Luulisi olevan merkittävä kilpailuvaltti.

 

[SON]

Vs: Onko ILPeissä tapahtunut kehitystä 10 vuodessa?

Ylläpitolämmityksessä pitää otta huomiooooooon se, millä COP:lla sitä touhutaan. Jos laite ottaa 1 kW tehon ja tuottaa noin 1 kW lämmön (hönkii kuitenkin vielä lämmintä ja ikäänkuin salakavalasti COP onkin noin 1) niin eiköhän olisi viisaampaa lämmitellä jollain muulla, sähköpatterilla esimerkiksi. Toisin sanoen juuri ylläpitolämmityksessä olisi ensiarvoisen tärkeää tietää millä COP:lla laite todellisuudessa toimii esim vrk tasolla.

Näppituntuma ja aiempiin mittauksiin perustuen sanoisin että ylläpitolämmityksen COP voi olla herkästi lähellä yhtä (1) vähänkään kovemmilla pakkasilla. Riippuu tietenkin monesta tekijästä, merkistäkin. Myös pohjan sulanapitovastus rokottaa COP:a merkittävästi!

Foorumilla tämä ylläpitolämmityksen aikainen COP: sta keskustelu on mielestäni vaiettu kuoliaaksi, joten eipä tuohon 10 vuoden kehitykseen tältä osin ole paljoa sanottavaa. Janti voi muistaa tai löytää jotain asiaan liittyvää.

Dataa ja grafiikkaa ylläpitopumppailusta odotellessa. Smiley211004

 

[janti]

Vs: Onko ILPeissä tapahtunut kehitystä 10 vuodessa?

Foorumilla tämä ylläpitolämmityksen aikainen COP: sta keskustelu on mielestäni vaiettu kuoliaaksi, joten eipä tuohon 10 vuoden kehitykseen tältä osin ole paljoa sanottavaa. Janti voi muistaa tai löytää jotain asiaan liittyvää.

Dataa ja grafiikkaa ylläpitopumppailusta odotellessa. Smiley211004

Tässäpä ohessa GE25VAH VTT-testi ylläpitomoodissa +10C.

Ruotsissa testattiin aikoinaan osa pumpuista ylläpitomoodissa esim. IVT 12 KHR-N ja tuo Mitsu
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=2617.0;attach=39161

 

[tart]

Vs: Onko ILPeissä tapahtunut kehitystä 10 vuodessa?

No tuohonkaan ei yhtä selkeää vastausta ole. Vaikkei Ilpin hyötysuhde paljon päälle yhden olisikaan niin toisaalta kompura pysyy hyvin käynnissä ja öljyt norjina. Kovat pakkaset eräitä Lapin syrjäseutuja lukuunottamatta ovat kuitenkin sen verta harvinaista herkkua Suomessa, että kannattaako niistä muutamista COP=1:llä jauhetuista toimintatunneista niin välittää?

En minäkään käsitä mitä järkeä mökkikäytössä on tuijottaa muutamien pakkaspäivien COP:iin. Jos COP = 1, niin sekin riittää. Esim. omalla mökilläni Etelä-Savossa on ollut tänä talvena vain yksi pakkasyö, jolloin lämpötila on laskenut -20 C:een (kuva).

Tärkeintä olisi että pumppu pystyisi luotettavasti ylläpitämään mahdollisimman pientä peruslämpöä pienellä ottoteholla +5 - -5 lämpötiloissa. Tuon Jantin linkkaaman 10 v. vanhan Mitsun ottoteho näkyi olevan noissa ulkolämpötiloissa n. 500-1000W:n välillä +10 C:n ylläpitolämmöllä. Nyt siis kiinnostaisi tietää mikä on tilanne tänä päivänä eli onko kehitystä tapahtunut. Paljonko laadukkaan pumpun ottoteho on nyt vastaavalla ylläpitolämmöllä vastaavissa ulkoilman lämpötiloissa? Entäpä jos ylläpitolämpotilan puolittaa +5 C:een kuten esim. Toshiba ilmoittaa olevan mahdollista.

 

[tj86430]

Vs: Onko ILPeissä tapahtunut kehitystä 10 vuodessa?

Ruotsissa testattiin aikoinaan osa pumpuista ylläpitomoodissa esim. IVT 12 KHR-N ja tuo Mitsu
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=2617.0;attach=39161

Ei aukea: zipistä purkautuu .mht ja sitä avatessa tulee virhe:

Missing file: http://www.energimyndigheten.se/Templates/Public/Styles/EM/sirius_miplet.css

edit: kyllä sieltä näköjään siitä huolimatta jotain aukeaa, mutta aika vaikeasti luettavassa muodossa.

 

[Jartim]

Vs: Onko ILPeissä tapahtunut kehitystä 10 vuodessa?

Miksi olet laittanut noin matalalle pumpun? Sentään Napapiirin korkeudella ollaan....mimimiasennuskorkeus maanpinnasta 1 metri! (mieluiten puoltoista)

Sentään seinäasennettukin, ei käy tekosyyksi sekään ettei ollut tarpeeksi korkeaa telinettä. (maatelineet on köpösiä, max 800 millinen on korkein mitä olen löytänyt)

Luotin kokeneen asentajan tietämykseen ja asennuskorkeudeksi tuli 95 cm eli ei tuo kaukana ole tuosta "Napapiirin minimiasennuskorkeudesta".

Kuva hieman valehtelee ja onhan tuota lunta kertynyt tavallista runsaammin eli noin 80cm. Laitan liitteeksi tähän kuvan lokakuulta kun ensilumi satoi (20.10.201 ja tuoreimman kuvan, jonka kaappasin tänään - siinä näkee kuinka nuo metriset marjapensaat on peittyny lumen alle.

 

[janti]

Vs: Onko ILPeissä tapahtunut kehitystä 10 vuodessa?

Ei aukea: zipistä purkautuu .mht ja sitä avatessa tulee virhe:

Ohessa olelliset kohdat testistä