Kun suojakatos muodostaa melko leveän räystään ilpin päälle, tuntuva väli katoksen ja ilpin välissä muodostaa selvän riskin puhalletun ilman kierrosta takaisin laitteen taakse. Mahdollisimman ohut rako ilpin seinästä etäisemmän yläreunan ja katoksen muodostaman räystään välissä saattaa parantaa imetyn ja puhalletun ilman pysymistä toisistaan erillään. Imuilmahan pääsee katoksen alle sen seinän vieressä olevasta korkeammasta kohdasta myös ylhäältä laitteen taakse. En olisi huolestunut, vaikka rakoa ei olisi laisinkaan, mutta toki sen verran on syytä jättää, etteivät osat rämise toisiaan vastaan.
Onko tässä ratkaisu monoblokin jäätymisen estoon?
- Keskustelun aloittaja 5epi
- Aloitettu
Adamooppeli
Vakionaama
Omat mielipiteet voivat erota paljonkin valmistajan asennusohjeissa mainituista mitoista. Itse noudatan ensisijaisesti aina valmistajan laatimia asennusohjeita. Alla leike Nibe F2120 ohjeesta
Karvakuono
Aktiivinen jäsen
Suhteellisen yksinkertainen ratkaisu jäätymisenestoon, on ylimääräinen kiertovesipumppu sarjaan monoblokin kanssa, jota ohjaamaan termostaatti, jonka anturi vaikka levarin kylkeen. Jos vielä varmistella haluaa, niin syöttö UPS:n kautta.
Kustannukset alle 400e, hiukan tori.fi:tä selaamalla vielä huomattavasti alle sen.
Kustannukset alle 400e, hiukan tori.fi:tä selaamalla vielä huomattavasti alle sen.
Minulla myös on ollut ajatusta ylimääräiseen kiertovesipumppuun. Se pitäisi olla akkukäyttöinen, jotta pidemmätkin sähkökatkot hoituu.
En nyt kuitenkaan sitä vielä rakentanut. Tällä hetkellä lämmin vesi virtaa hitaasti varaajasta Panan läpi painovoimaisena kiertona silloin, kun kone seisoo. Katsotaan ensi talven pakkasilla sitten, miten toimii.
Laitoin lisäksi solumuovia Panan etu-, taka-, sivu- ja päällipinnoille ulkopuolelle lämpöeristeeksi. On kiinni mustekalapingotetuilla naruilla. Panan peltikotelossa ei ole minkäänlaisia lämpöeristeitä sisäpinnoilla. Lisäksi asensin sisälle one-wire lämpöanturin ja nyt näkee sisätilankin lämmön, että meneekö talvella pakkaselle.
En nyt kuitenkaan sitä vielä rakentanut. Tällä hetkellä lämmin vesi virtaa hitaasti varaajasta Panan läpi painovoimaisena kiertona silloin, kun kone seisoo. Katsotaan ensi talven pakkasilla sitten, miten toimii.
Laitoin lisäksi solumuovia Panan etu-, taka-, sivu- ja päällipinnoille ulkopuolelle lämpöeristeeksi. On kiinni mustekalapingotetuilla naruilla. Panan peltikotelossa ei ole minkäänlaisia lämpöeristeitä sisäpinnoilla. Lisäksi asensin sisälle one-wire lämpöanturin ja nyt näkee sisätilankin lämmön, että meneekö talvella pakkaselle.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Täysin pomminvarma tapa joka ei sinänsä maksa enempää kun hiukan huolellista suunnittelua on sijoittaa pumppu varaajaa ylempänä ja vetää putket niin että järjestelmässä omakierto toteutuu. Tuolla tavalla levylämmövaihdin ja putkisto pysyvät sulana niin kauan kun varaajassa riittää edes hivenen lämmintä vettä. Ei lisäkustannuksia eikä vikaantuvaa elektroniikkaa tai pumppuja.
Mutta toki jos VILP:llä ajaa lämmöt suoraan lattioihin tai pattereihin niin tuota vaihtoehtoa ei sit ole.
Karvakuono
Aktiivinen jäsen
Tämä täysin totta ja varmin ratkaisu, omassa järjestelmässä ei vaan putkia saanut vietyä siten että vapaakierto toimisi riittävän hyvin, joten jouduin tyytymään tekniseen ratkaisuun.
Eipä valmistajan asennusohjeessa ole otettu huomioon sitäkään, että Suomessa ilmasta lämmön ottavan lämpöpumpun alle kannattaisi aina jättää ainakin puolen metrin vapaa aukko, jotta lumisade ei kerry tukkimaan lamelleja. Yläpuolinen melko tiukasti asettuva suoja auttaa vielä lisää. Kannattaa valmistajan asennusohjeet aina tarkkaan lukea, mutta eivät nekään ole erehtymättömiä, kuten ei mikään yksinkertaistettu inhimillinen tuotos.
On myös syytä tehdä ero kiinteiden rakenteiden ja huoltotarveen edellyttäessä helposti irroitettavien ulkoisten rakenteiden välillä.
Eiköhän tuo yläpuolinen tilavaraus ole huoltoa ajatellen ettei siihen päälle rakenneta jotain kiinteää katosta, tai asenneta jonnekin kuistin alle jolloin kannen kautta huoltotoimenpiteet mahdottomia.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Pelkkä katos tuskin vaikuttaa haitallisesti ilmankiertoon. Muutenkin, läpi mennyt ilma jäähtyy vain jotain 2-3 asteen luokkaa. Vaikka siitä 10% kiertäisikin takaisin, vaikutus olisi vain asteen kymmenyksiä.
Adamooppeli
Vakionaama
Kyllä se tuo iso vapaa väli pumpun yläpuolella näyttää liittyvän pääosin laitteen huoltamiseen liittyviin tarpeisiin.
Adamooppeli
Vakionaama
Sattui puheille Niben tuotepäällikkö joka osallistuu huoltokoulutuksiin.
Kysyin tuosta niben ilmavesipumpun 1 metrin etäisyydestä ylöspäin joka on mainittu asennusohjeessa. Vastaus oli että kyse ei ole asennukseen liittyvästä tilasta vaan toiminnallisuuteen liittyvä asia. Esim, sulatushöyryt tulee voida purkautua vapaasti ilman yläpuolella olevaa estettä. Tämä siis niben virallinen vastaus tuohon yläpuoliseen vapaaseen 1 m etäisyyteen.
Kysyin tuosta niben ilmavesipumpun 1 metrin etäisyydestä ylöspäin joka on mainittu asennusohjeessa. Vastaus oli että kyse ei ole asennukseen liittyvästä tilasta vaan toiminnallisuuteen liittyvä asia. Esim, sulatushöyryt tulee voida purkautua vapaasti ilman yläpuolella olevaa estettä. Tämä siis niben virallinen vastaus tuohon yläpuoliseen vapaaseen 1 m etäisyyteen.
Kuulostaa monimutkaiselta. Itse ajelen vain sarjassa toista pumppua vakiopaineella. Ei se vie kuin muutaman watin tehoa kun ei sillä oikeastaan mitään työtä ole.
pökö
Kaivo jäässä
Molemmat pysää sähkökatkossa vai onko ups tai vastaava turvana?
Kohtuu edullinen ratkaisu olisi jos ei itsr ole aivan käsi.
Tarvikkeet asuntovaunun/auton 12v kiertovesi pumppu,akku 12v koon saa itse päättää,12v ylläpitolaturi huom. Pitää lähteä päälle sähkökatkon jälkeen, kontaktori, yksisuuntaventtiili ja putki tarvikkeita tapaus kohtaisesti.
Idea on kuin sähkö menee poikki niin 12v kiertovesipumppu lähtee käyntiin ja kun sähköt tulee takaisin niin ylläpito laturi huolehtii akun täyteen.
Jos haluaa hifistellä niin aika releellä pätkii 12v kiertovesipumpua niin saa akun kestämään pitempään.
Miksi yksisuuntaventiili niin laittaisin 12v kiertosuunnan vastakarvaan koska ei tarvita kuin plus puolen vettä eikä 50° vettä.
Kustannukset on kohtuilliset aika huolto varma.
Ja jos vielä huomioisi 12v kiertopumpun asennus kohdan ja asennon että pesään ei pääsisi kerääntymään verkostopaskaa ja aika ajoin sitä pyöräyttäisi joko auto maattisesti tai manuaalisesti. Niin tuo voisi olla pelastava enkeli näihin monoblock jäätymisiin.
Ei tuokaan kaikea pelasta mutta edes jonkin moinen yritys varsinkin noihin sähkölinjojen päissä oleviin kohteisiin.
Tarvikkeet asuntovaunun/auton 12v kiertovesi pumppu,akku 12v koon saa itse päättää,12v ylläpitolaturi huom. Pitää lähteä päälle sähkökatkon jälkeen, kontaktori, yksisuuntaventtiili ja putki tarvikkeita tapaus kohtaisesti.
Idea on kuin sähkö menee poikki niin 12v kiertovesipumppu lähtee käyntiin ja kun sähköt tulee takaisin niin ylläpito laturi huolehtii akun täyteen.
Jos haluaa hifistellä niin aika releellä pätkii 12v kiertovesipumpua niin saa akun kestämään pitempään.
Miksi yksisuuntaventiili niin laittaisin 12v kiertosuunnan vastakarvaan koska ei tarvita kuin plus puolen vettä eikä 50° vettä.
Kustannukset on kohtuilliset aika huolto varma.
Ja jos vielä huomioisi 12v kiertopumpun asennus kohdan ja asennon että pesään ei pääsisi kerääntymään verkostopaskaa ja aika ajoin sitä pyöräyttäisi joko auto maattisesti tai manuaalisesti. Niin tuo voisi olla pelastava enkeli näihin monoblock jäätymisiin.
Ei tuokaan kaikea pelasta mutta edes jonkin moinen yritys varsinkin noihin sähkölinjojen päissä oleviin kohteisiin.
Kaupunkialueella pitkät sähkökatkot eivät liene kovin todennäköisiä joten josko laittelisi vain toisen kiertopumpun ja kotiautomaatiolla siihen virrat päälle jollain sopivalla liipaisulla.
Olisi kyllä Grundfossin Alphakin nurkissa, ei veisi paljon virtaa vaikka pyörittäisi aina. Tuleeko ongelmia virtauksen tms kanssa jos Panan pumpun kanssa on toinen sarjassa hiljaisella nopeudella?
Olisi kyllä Grundfossin Alphakin nurkissa, ei veisi paljon virtaa vaikka pyörittäisi aina. Tuleeko ongelmia virtauksen tms kanssa jos Panan pumpun kanssa on toinen sarjassa hiljaisella nopeudella?
pökö
Kaivo jäässä
Onko nyt lisäpumppu mielessä kun panan oma oikuttelee vai miksi?
Ihan nuo palstalla olleet kokemukset jossa masiina lyö itse itsensä säppiin. Melkein tuntuisi olevan todennäköisempi skenaario kuin pitkä sähkökatko, kaupunkialueella ainakin.
pökö
Kaivo jäässä
Jos kyse on pumpun jumiutumisesta niin voisihan sen puhdistaa ennen lämmityskautta, kai se nyt talven yli käy?
Taisi olla kyse tuossa aiemmin laitteen ohjelmallisesti tilttauksesta ja pysäyttää myös kiertopumpun toiminnan.
pökö
Kaivo jäässä
Ok, eli panan vilpeissä on pumpun jumiutumisen lisäksi taipumus pysätä myös muuten omia aikojaan. Siinäpä huoleton lämmityslaite
Tää joku panan tilttaus tuli vähän yllärinä itellekin, kun olen pitänyt sitä yhtenä vaihtoehtona.
Missäs noitten kv-pumppu sijaitsee ja onko se kovinkin älyllisesti ohjattu?
Meinaan että noin relekauden tekniikalla vois ottaa vaan sieltä lämpöpumpulta ohjauksen kiertovesipumpulle ja pistää itse erilliseksi kv-pumppu ja lisätä sille sähkökatkovarmistus. Eli kv-pumppu logiikalla käymään kun lämpöpumppu pyytää tai jos esim. levarilla oleva erillinen lämpötila-anturi käskee. Ja upsi sitten eteen.
Noinhan se periaatteessa on mullakin, kv-pumppu ja logiikka on upsin takana. Logiikalla on tieto lämpöpumpun käyntipyynnöstä, ulkolämpötilasta ja ulkona olevan levarin lämpötilasta. No ihan turha tuo on ollut, koska milloinkaan levarin lämpö ei ole laskenut alle säädetyn 10 asteen rajan, vaikka olis pakkasellakin seisonut. Eli mulla vapaakierto toimii kauemman kuin upsissa virta riittää…
Panan oman kiertovesipumpun vauhti vaihtelee, joten samassa linjassa olevan ylimääräisen pumpun pitää varmaankin olla pois päältä laitteen toiminnan aikana. Vaihtelu on ollut n. 10 - 15 litraa minuutissa (meillä 7 kW J-sarjalainen kone). Service manualin mukaan virtaus maks. on 20,1 litraa minuutissa.
Viimeksi muokattu:
Tää olis se ihan oikea, paras ja ainoa tapa mun mielestäni. Sijoitus tehdään parhaalla mahdollisella tavalla kyseiseen talouteen ja kaikkein viimeksi sen pitää olla joku älyälyälyyyberkallis säädettävä himmeli ja vielä pahimmassa tapauksessa ulkona.
Nykyään tuppaa olemaan että kaikesta tehdään liian hienoa ja monimutkaista ja vikaantuvaa, kun edelleen se relekauden on/off olis vaan pomminvarma.
pökö
Kaivo jäässä
Näin ajattelen myös, siksi minulta puuttuu viimeisimmät uutuudet.
Kyllähän mulla sellainenkin on, mutta en ole jaksanut kytkeä. Todennäköisemmin toinen pumppu hajoaa kuin tulee pitkä sähkökatkos.
Ei var vii kun kerran. Niin juttelet vakuus yhiön kassa tai nuolet haavat.
Hhartikainen
Aktiivinen jäsen
Missä tilanteessa näin on käynyt?
Onko ollut jotain omia ulkoisia ohjauksia (heishamon tms.) käytössä, vai milloin laite voi mennä ”säppiin”?
Onko kuka laittanut lämmönvaihdinta monoblockin perään, itsellä on tuollainen vaihtoehto pyörinyt mielessä?
Minkälainen lämmönvaihdin olisi sopiva Panasonic 7 kW:n monoblockin perään?
Sais sitten jäätymättömän nesteen kiertoon, toinen ongelma olisi tietenkin se, miten sen nestetäytön toteuttaisi?
Samoin saisi vanhan (60v.) patteriverkoston eristettyä uudesta VILP:stä!
Minkälainen lämmönvaihdin olisi sopiva Panasonic 7 kW:n monoblockin perään?
Sais sitten jäätymättömän nesteen kiertoon, toinen ongelma olisi tietenkin se, miten sen nestetäytön toteuttaisi?
Samoin saisi vanhan (60v.) patteriverkoston eristettyä uudesta VILP:stä!
Levylämmönvaihdin ja sen nestetäytön voi tehdä vaikka porakonepumpulla täyttö/tyhjennysyhteen kautta.
Tehty töissä ollessa asiakkaille jokunen
Tarvikkeet:
- Lämmönvaihdin 2xIVLP:n teho
- Pumppu, kiinteänopeuksinen
- Paisunta tilavuus 2x nestemäärä
- Painemittari 0-> 1,5bar
- Palloventtiili sihdillä lämm.verk.puolelle
- Sulkuja missä on tyhjennys-yhde (Ahlsell myy). Yksi täyttämiseen ja toinen ilmaukselle
Kun rakentaa lämmönvaihdinta IVLP:n yhteyteen niin varaajan kerrostuminen hankaloituu/ ei onnistu, varaaja on aina tasalämpöinen
Tästä asiasta on kirjoitettu jo pari vuotta sitten?
Liitteet
Viimeksi muokattu:
lmfmis
Vakionaama
Minulla on ollut monoblokki lämmönvaihdin kierukan kanssa. Kerrostuu kyllä kun ei ole ylimääräistä pumppua.
Aikaisemmin siis oli kuumakaasukierukka vilp jolla kerrostuminen oli erinomaista. Tähän olin tyytyväinen.
Tämä siis innoitti kokeilemaan. Ja glykolimahdollisuus.
Vesikierukalla ei kuitenkaan ollenkaan niin erinomaista kerrostumista ja luovuin.
Levylämmönvaihdin on sitten huonot puolet molemmista.
Aikaisemmin siis oli kuumakaasukierukka vilp jolla kerrostuminen oli erinomaista. Tähän olin tyytyväinen.
Tämä siis innoitti kokeilemaan. Ja glykolimahdollisuus.
Vesikierukalla ei kuitenkaan ollenkaan niin erinomaista kerrostumista ja luovuin.
Levylämmönvaihdin on sitten huonot puolet molemmista.
Oliko kyseessä Borö 320 hybridi varaaja. Itse olen vahvasti päätymässä kierukka+ jäähdytinneste ratkaisuun. Koska ongelmaton merkkituote Pana 7kw on osoittautunut jäätyväksi epäluotettavaksi laitteeksi.
Itsellä on tuo 320l Borö varaaja ultin 5500 mukana tullut siis. Esitteestä netistä katsoin, että olisi kolme kierukkaa: esilämmitys, lämmin vesi ja aurinko. MIkä kierukka noista toimi kuumakaasukierukkana sinulla?
Toimisko tuo paremmin jos laittaisi Panan lämpimän tulon lämminvesikierukan lähtöön, lämminvesikierukan tulo esilämmitys kierukan lähtöön ja esilämmitys kierukan tulo sitten paluu vilpille? Olisko tuossa jo riittävää lämmön siirtokykyä. Toki voihan tuon vielä kierrättää aurinkokierukan kauttakin tarvittaessa.
Järjestelmäänhän jää kaksoiskattila 230l vesitilalla jonko käyttövesi kierukka voi toimia esilämmityskierukkana kuumalle käyttövedelle ennen tulistuvaraajaa.
Borö kuumakaasukierukka on ylhäältä alas lähes koko korkeus, muistikuva on että se on pidempi kun aurinkokierukka joka on ihan pohjassa
Olikohan se peräti 12m??
7kWp siihen pitäisi onnistua jos varaaja on viileä pohjasta
Jos ei vielä ole monoblockia hankittuna, niin olisiko helpointa hankkia splitti kone?
Monesti voi olla budjetti kysymys. Samalla logiikalla yhtähyvä vastaus lienee "kannattaa hankkia suorasähköpatteri ja pari varalle vielä".
Erityisesti kun itsekin täällä kyselin juuri tuon 7kw Panan suhteen. Konkarit täällä ei kertoi ei voi jäätyä ja ei ole yhtään jäätynyt "huru-ukkojen/-akkojen" horinoita ja urbaania legendaa, että monoblock jäätyisi. Vaan niinpä juuri Pana monoblockit on jäätyneet ja jopa ilman sähkökatkoa.
Ei ollut tuo vastaus minulle. Mutta itsella ainakin 7kw Panan monoblock ostettu jo ja odottaa asennusta. Olettaisin täällä aika monta muutakin monoblockin omistajaa kiinnostavan onko kysesitä laitetta mahdollista saada toimimaan hyvällä hyötuhteella kierukka/levylämminvaihdin yms. systeemin kautta?
Kokemusta taisi ainakin muutamalla olla kokeiluista. Kiinnostaisi kuulla miksi ei toiminut olisiko tarvinnut lisää lämmönsiirtopintaa yms.
Toisaalta jos jollain toimii kiinnostaa sekin.
Sehän lienee selvä joka tapauksessa nämä ihmeet tarvitsee jonkin moisen rippumattoman varajärjestelmän.
Erityisesti kun itsekin täällä kyselin juuri tuon 7kw Panan suhteen. Konkarit täällä ei kertoi ei voi jäätyä ja ei ole yhtään jäätynyt "huru-ukkojen/-akkojen" horinoita ja urbaania legendaa, että monoblock jäätyisi. Vaan niinpä juuri Pana monoblockit on jäätyneet ja jopa ilman sähkökatkoa.
Ei ollut tuo vastaus minulle. Mutta itsella ainakin 7kw Panan monoblock ostettu jo ja odottaa asennusta. Olettaisin täällä aika monta muutakin monoblockin omistajaa kiinnostavan onko kysesitä laitetta mahdollista saada toimimaan hyvällä hyötuhteella kierukka/levylämminvaihdin yms. systeemin kautta?
Kokemusta taisi ainakin muutamalla olla kokeiluista. Kiinnostaisi kuulla miksi ei toiminut olisiko tarvinnut lisää lämmönsiirtopintaa yms.
Toisaalta jos jollain toimii kiinnostaa sekin.
Sehän lienee selvä joka tapauksessa nämä ihmeet tarvitsee jonkin moisen rippumattoman varajärjestelmän.
Viimeksi muokattu:
Onhan H20 -virheeseen varautumiseen jo aika hyvät suunnitelmat palstalla ideoitu
1. magneettisuodattimet, H-sarjalaisissa magneetin lisäys omaan suodattimeen
2. vapaakierto
3. ylimääräinen kv-pumppu, ohjaus termarilla tai kotiautomaatiolla
4. edellisen virransyötön varmistus jolloin toimii H20 lisäksi myös sähkökatkoissa
5. hälytykset kun Pana antaa vikakoodia/lämmöt laskevat raja-arvojen alle (Heishamon esim.)
Glykoli/kierukka -vaihtoehto varmaan tuloksiltaan kiinnostaa monia jos semmoisen päädyt virittelemään. Mutta onko nuo muut vaihtoehdot nyt poissuljettu jos päätavoite on kuitenkin vain H20 varautuminen?