pökö
Hyperaktiivi
Joo, onhan siinä hieman varoja, mutta kapasiteettia pitää olla kun tuosta tullaan ottamaan iv-esilämpö ja jäähdytys. Se homma on jo hieman nytkähtänyt eteenpäim
pökön iv-jäähdytysprojekti
- Keskustelun aloittaja pökö
- Aloitettu
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
Paljonko ajattelit sähköä säästää esilämmityksellä?
Hhartikainen
Aktiivinen jäsen
Miten kondenssi jäähdytyskäytössä?
Hhartikainen
Aktiivinen jäsen
Meinasin patterin hikoilua, onhan se maaliuos kumminkin usein alle kastepisteen.
LTO:ssa ei siis ole kesäohituspeltiä tai muuta vastaavaa toiminnallisuutta? Kuulostaa hölmöltä lämmittää juuri viilennettyä ilmaa. Tietysti kosteutta on saatu pois.
Tuolla kai voi saada muutaman sata kWh vuodessa, jos LTO on kohtuu hyvä. Huonolla enemmän. Onko tuo sitten pois IV-vastuksista vai pumpulla tuotetusta lämmöstä vaikuttaa siihen paljonko sähköä säästyy. Auttaanee merkittävästi LTO:n sulatustarpeessa, jos sellainen on.
Italian ihme
Aktiivinen jäsen
Nopeasti katsottuna teoriassa, https://doc.enervent.com/op/op.Download.php?documentid=160&version=1
Enerventin pienin CHG-patteri meinaa huhkia -25 asteen pakkasilla noin 1-2 kW tehoa ja meidän taloon osuvalla n. 60 l / s virtaamalla.
Käytännössä säästö näkyy vasta kun niitä pakkasia edes on....tulevina vuosina. Eiköhän tämä talvi ole jo taputeltu. Kovin pakkanen ollut alle vuorokauden -10 astetta.
Välttyypä kanavien pakkoeristykseltä kondensiovarmoiksi ulkoa päin. Ammattisovelluksissa on maailman sivu toimittu noin, kun pyritään ensi sijassa kosteuden vähentämiseen eikä jäähdyttämiseen. Esimerkiksi katto- tai lattiaviilennystä käytettäessä tuollainen ratkaisu on muutenkin järkevin, koska kosteus täytyy saada alas joka tapauksessa ennen kuin voidaan kytkeä varsinainen jäähdytys päälle.
Onko väistämättä aina näin, vaikka LTO olisi päällä? (Luultavasti kyllä, jos ei ole julmetun tehokas jäähdytyskenno ja kun LTO hyötysuhdekin lienee aika hyvä). Pahimmillaan kostealla hellekelillä kastepiste voi olla vaikkapa +22C, jolloin voisi alkaa kanavien kondenssiriski muodostua.
Voi olla aika teoreettinen riski, jos sitäkään, mutta itse ehkä harkitsisin "just in case" simppelinä turvakytkentänä kiertovesipumpun sammutusta termostaatilla, jos IV-koneelta lähtevä ilma menee liian viileäksi. Ihan vaikka siltä varalta, että pyörivä kenno pysähtyy syystä tai toisesta, ja sattuu olemaan pari viikkoa reissussa juuri kun on kovat helteet. Ehkä hätävarjelun liioittelua, mutta ei mene montaa markkaa noihinkaan osiin.
Toki jos oikein haluaisi harrastaa, voisi laittaa systeemin joka laskee kastepisteen ja sitä kautta tarvittaessa pätkii. Esim. Valloxin koneiden uusi softa näkyy ainakin teoriassa osaavan tuon.
pökö
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #22
Kaikkeen sitä aikuinen ihminen alkaa, ei tämä viisasta ole mutta pakko on koittaa.
Väänsin pellistä kanavan johon tungin tämän 700x250x50 jäähykennon ja viemäriputken.
Toinen pääty tulee irtonaisena jotta kenno saadaan minuutissa pesuun kun tarvetta on, se hoituu liukuholkeilla.
Nyt tämä projekti on jo ajatustasolla laajentunut kesäisen kiertoilman jäähdytyksellä olohuoneesta kun se on kuumuuden aiheuttaja. Kennossa riittänee taatusti potkua. Tämä vaatii silti tuumailua.
Väänsin pellistä kanavan johon tungin tämän 700x250x50 jäähykennon ja viemäriputken.
Toinen pääty tulee irtonaisena jotta kenno saadaan minuutissa pesuun kun tarvetta on, se hoituu liukuholkeilla.
Nyt tämä projekti on jo ajatustasolla laajentunut kesäisen kiertoilman jäähdytyksellä olohuoneesta kun se on kuumuuden aiheuttaja. Kennossa riittänee taatusti potkua. Tämä vaatii silti tuumailua.
Liitteet
Italian ihme
Aktiivinen jäsen
Pakko nostaa teikäläiselle hattua. Jäis iteltä tekemättä. Siksi hankin (vakuutusyhtiön piikkiin) Enerventin oman CHG patterin.
Millä tiivistät viemäriputken peltiin vedenpitäväksi? Kondenssivettä luulisi tulevan iham hyvin.
Millä tiivistät viemäriputken peltiin vedenpitäväksi? Kondenssivettä luulisi tulevan iham hyvin.
Jolberious
Vakionaama
Olisit tigillä polttanut siihen 32mm nysän, johon saisi 32mm viemäriputken suoraan, tai 12mm kuterille sopivan lähdön
Eihän tuon teho liene lähelläkään MLP:n tehoa, joten ei virtaamakaan tarvitse olla sama. Eikä välttämättä haittaa, jos dT nousee suuremmaksi kuin 3 K.
Virtaamaksi riittänee 0,1-0,2 l/s, jolla keruupiirin painehäviö ei ole lähelläkään 6 m, hyvä jos metriäkään.
Jolberious
Vakionaama
Lähtisin ihan perus grundfosin UPS 25-40 liikkeelle? Talo tarjoaa sellaisen purkupumpun, mikäli tarvis on. Noita on varastoon kertynyt ehkä "aavistus" liikaa "ihan vaan varalle"
Mulla ei oo patteria. Ainostaan konvektori jossa on 6m nostokorudella oleva pumppu joka kestää kondenssia. Wilo pico 1-6 tuo taisi olla.
Viimeksi muokattu:
No se riippuu mitoituksesta. Tuota suuruusluokkaa ovat vaikkapa Vallox MLV.
0,1 l/s 3 K dT:llä tuottaa n. 1300 W tehon. Se on jo paljon ilman jäähdytkseen.
Niissä on paljon suuremmat ilmamäärät ja tehot kuin IV-kanavan lämmönvaihtimessa.
Tuo tulee sopivuudesta pakkaselle ja etanolille. Pienemmille Grundfoseille ei tuota luvata. Tuo on varsin kallis pumppu. Wilolta saa pienemmän ja halvemman, jolle luvataan -10C toiminta.