Pörssisähkö vs kiinteä hintainen

[kotte]

Tuo tavoite / ohjaus kuitenkin juuri oikeaan suuntaan....

Hinnoittelu on kuitenkin suhteessa pörssisähköön sellainen, että sähköyhtiö ottaa kulutusvaikutuksella saadusta säästöstä suurimman osan omaan taskuunsa. Kulutusvaikutuksen säästävä vaikutus on diskattu aika perin pohjin. Niinhän on toki poikkeuksellisen kalliiden pörssihintojen vaikutus kuluttajan laskuunkin myyjän pussista pääosin verrattuna pörssisähköön. Tuollaisen osuessa kuluttaja voi ainoastaan vähentää kulutustaan kustannuksia torjuakseen, mutta aika vähän säästöstä jää suhteessa käteen verrattuna pörssisähkön euromääräiseen säästöön samassa tilanteessa. Sähkön myyjä tässäkin panee pääosan kuluttajan vaivannäön tuloksista taskuunsa.

Jos talous on absoluuttisen tiukoilla, vähentäähän moinen toki riskejä pörssisähköön nähden, vaikkakin kalliimpi kiinteähintainen vähentäisi riskejä vielä enemmän (sääriskeillehän ei paljon voi). Jos taas joustovaraa on, miksi nähdä edes vaivaa moisen puolittaisen ratkaisun takia, kun hyöty ei juuri jää omaan taskuun, vaan kanavoituu paljolti myyjälle?

 

[huugo]

Jos taas joustovaraa on, miksi nähdä edes vaivaa moisen puolittaisen ratkaisun takia, kun hyöty ei juuri jää omaan taskuun, vaan kanavoituu paljolti myyjälle?

Ainakin pari syytä
1. Oman kv-profiilin tuntemus. Myyjät myyvät kiinteät kovalla kv-profiililla, niin kv-sopparilla voi ottaa edun itselleen.
2. Vakuutus. Tämä isoin arvo.
3. Markkinanäkemys / hinnoitteluvirhe - esim kesän 6kk hinta talveen . Näitäkin oli tarjolla taktisesti.

Kv-hinnottelu / tuote ihan looginen lisä. Kuluttajat tykkäävät valikoimasta - katsokaa vaikka ruokakaupan hyllyjä....

 

[tet]

Hinnoittelu on kuitenkin suhteessa pörssisähköön sellainen, että sähköyhtiö ottaa kulutusvaikutuksella saadusta säästöstä suurimman osan omaan taskuunsa. Kulutusvaikutuksen säästävä vaikutus on diskattu aika perin pohjin. Niinhän on toki poikkeuksellisen kalliiden pörssihintojen vaikutus kuluttajan laskuunkin myyjän pussista pääosin verrattuna pörssisähköön. Tuollaisen osuessa kuluttaja voi ainoastaan vähentää kulutustaan kustannuksia torjuakseen, mutta aika vähän säästöstä jää suhteessa käteen verrattuna pörssisähkön euromääräiseen säästöön samassa tilanteessa. Sähkön myyjä tässäkin panee pääosan kuluttajan vaivannäön tuloksista taskuunsa.

Voihan sen noinkin ajatella. Tosin tuo on totta vain siinä tapauksessa, että sähköyhtiön ennuste pörssin hintatasosta ei mene pahasti pieleen, eli hinta ei ole selvästi ylempänä kuin ennustettiin. Toki he yleensä futuureilla suojaavat ainakin osan sähköstä, joten aika pahasti varmaan saa mennä pieleen, että ottaisivat takkiin kulutusvaikutteisesta sopimuksesta.

Ja tuohan toimii sitten myös toisin päin; jos kv-sopimuksella onnistyy käyttämään sähkönsä juuri kalliiseen aikaan, eli saa reilun plusmerkkisen kulutusvaikutuksen, sähköyhtiö ottaa suurimman osan tappiosta kontolleen.

 

[mokin]

Ainakin pari syytä
1. Oman kv-profiilin tuntemus. Myyjät myyvät kiinteät kovalla kv-profiililla, niin kv-sopparilla voi ottaa edun itselleen.
2. Vakuutus. Tämä isoin arvo.
3. Markkinanäkemys / hinnoitteluvirhe - esim kesän 6kk hinta talveen . Näitäkin oli tarjolla taktisesti.

Kv-hinnottelu / tuote ihan looginen lisä. Kuluttajat tykkäävät valikoimasta - katsokaa vaikka ruokakaupan hyllyjä....

Nimenomaan kohta 1. on tärkeä.

Paneelihenkilöillä, keillä sähkölämmitys (lasken vilpit, ilpit, pilpit, sähköpatterit, sähköiset lattialämmitykset yms tähän, mutta en mlp), tammikuun hirmupakkaset aiheuttavat sen että kuukauden kulutus vastaa huhti-syyskuun kulutusta. Siinä excelin pätkässä jonka postasin, näkyy tämä erittäin hyvin. Eli parin kalliin kuukauden kulutusvaikutus (pörssiä halvempi) riittää kattamaan koko muun vuoden mahdollisen kalliimman hinnan. Voin ottaa toisen esimerkin tähän myöhemmin.

Toki tämä perustuu menneisyyteen.

 

[kotte]

2. Vakuutus. Tämä isoin arvo.

Tuo on kumminkin sellainen vakuutus, joka lähinnä korvaa lillukanvarsia. Vakuutuksia kannattaa yleensä ottaa hallitsemattoman suuria riskejä vastaan ja kantaa itse sellaiset pienet riskit, joista seuraukset ovat ennemminkin mielipahaa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ja tuohan toimii sitten myös toisin päin; jos kv-sopimuksella onnistyy käyttämään sähkönsä juuri kalliiseen aikaan, eli saa reilun plusmerkkisen kulutusvaikutuksen, sähköyhtiö ottaa suurimman osan tappiosta kontolleen.

No ei. Sehän siirtyy asiakkalle maksettavaksi kun sai sen + merkkisen kulutusvaikutuksen. Tammikuussa sai kattilalla mojovan negatiivisen kulutusvaikutuksen kun ei sitä sähköä kovilla pakkasilla järkevästi voi hyödyntää mutta eipä tältä "kulutusvaikutusrintamalta" muulloin ratkaisuja olisi löytynyt.

Sitten kun on halvat päivät ja hinnat laahaa nollassa, milläs pirulla teet sitä kulutusvaikutusta. Jos on kallis siirtoyhtiö, ei sitä 0-hintaistakaan kannata tuhlata.

 

[huugo]

Tuo on kumminkin sellainen vakuutus, joka lähinnä korvaa lillukanvarsia. Vakuutuksia kannattaa yleensä ottaa hallitsemattoman suuria riskejä vastaan ja kantaa itse sellaiset pienet riskit, joista seuraukset ovat ennemminkin mielipahaa.

Juuri isoja riskejä vastaanhan kv-vakuutus on. Mitä jos itänaapuri tekee kunnon iskun infraan ja tammikuussa sähkön hinta on 50c/kwh keskimäärin. Kv-vakuutus korvaa.

Ainakin itsellä kysymys tästä. Ei lillukanvarsista. Esim kv-vakuutuksessa ei korvauskattoa tai omavastuuta

 

[Luukku]

Juuri isoja riskejä vastaanhan kv-vakuutus on.

Viime tammikuun 11snt/kWh (pörssi - 10% kv) ja kulutus 2500kWh sai aikaan sen, että kiinnityksillä mennään talvi. Jos hinta heiluu 1-2snt/kWh niin se ei vielä tunnu missään ja kun tietää, että oma kv on yleensä miinuksella niin varsin turvallinen on kiinnittää. Kuitenkin saa ja pitää kulutusta seurata josta tullut eräänlainen harrastuskin pörssisähkön myötä ja nyt varsinkin kotiautomaatioharjoittelun. Ensi talvena menee automaation myötä suurimmat kulutukset aina halvimmille tunneille. Ilpit myös ottaa kalliit tunnit huomioon. Kakluuneilla "säätövoimaa" lämmitykseen.

 

[tet]

No ei. Sehän siirtyy asiakkalle maksettavaksi kun sai sen + merkkisen kulutusvaikutuksen.

Edellä siis esitettiin väite, että sähköyhtiö käärii suurimman osan voitosta, jonka kv-sopimuksen omaava säästötoimillaan saa aikaan. Mutta eihän kulutusvaikutteisessa sopimuksessa ole mitään sopimusehtoa, joka määrittelisi erilaisen hinnanmuodostuksen plus- ja miinusmerkkiselle kulutusvaikutukselle. Jos sähköyhtiö saa suurimman osan hyödystä miinusmerkkisellä vaikutuksella, se saa silloin tietenkin myös suurimman osan "turskasta" plusmerkkisellä. Jotta näin ei olisi, ehdoissa pitäisi olla joku sääntö, joka tekisi hinnanmuodostuksesta erilaisen kulutusvaikutuksen plus- ja miinuspuolella.

 

[mokin]

Tuo sähköyhtiön turska/hyöty riippuu pörssin hinnasta kaiketi. Jos kiinnitetty 8snt ja kulutusvaikutus -1snt, pörssi keskihinta 3snt, sähköyhtiö hyötyy. Pörssin keskihinta 20snt ja tee turskaa. Noin suurinpiirtein

 

[mokin]

Kyllä, liukuri ei sovellu kuin 1kk jaksojen kv laskentaan
Alkuvuoden osalta 123€ näyttää olevan hyöty pörssin hyväksi kun verrataan sitä 7.2snt kv soppariin

Otan tämän nyt auki vielä tähän:

7kk kulutus sinulla pyöreästi 13461kwh, pörssin keskihinta sinulla 6snt paikkeilla, 808e pyöristettynä tasaeuroon. 5.9snt keskihinnalla 794e.

Tammi 3035 × (7.2-2.48 )= 143e
Helmi 2726 x (7.2-1.05)= 168e
Maalis 2474 x (7.2-1.05)= 152e
Huhti 1911 x (7.2-1.25)= 114e
Touko 1270 x (7.2-1.45)= 73e
Kesä 971 x (7.2-1.15)= 59e
Heinä 1074 x (7.21-0.29)= 74e

Yhteensä 783e

Tuossa katoaa pyöristyksiin osa, mutta tuo 123e on helkutin kaukana.

 

[-Teme-]

Otan tämän nyt auki vielä tähän:

7kk kulutus sinulla pyöreästi 13461kwh, pörssin keskihinta sinulla 6snt paikkeilla, 808e pyöristettynä tasaeuroon. 5.9snt keskihinnalla 794e.

Tammi 3035 × (7.2-2.48 )= 143e
Helmi 2726 x (7.2-1.05)= 168e
Maalis 2474 x (7.2-1.05)= 152e
Huhti 1911 x (7.2-1.25)= 114e
Touko 1270 x (7.2-1.45)= 73e
Kesä 971 x (7.2-1.15)= 59e
Heinä 1074 x (7.21-0.29)= 74e

Yhteensä 783e

Tuossa katoaa pyöristyksiin osa, mutta tuo 123e on helkutin kaukana.

Tein kans manuaalisesti saman tsekkauksen ja päädyin samaan lopputulokseen kuin sinä.
Liukurissa lienee bugi kv laskemisen osalta

 

[mokin]

Tein kans manuaalisesti saman tsekkauksen ja päädyin samaan lopputulokseen kuin sinä.
Liukurissa lienee bugi kv laskemisen osalta

Ero on kyllä pieni ja todennäköisesti tämän kuun jälkeen menee pörssi ohi, viimeistään ensi kuun, ellei ihmeitä tapahdu. Joulukuussa saattaa sitten taas tasoittua. Mutta sun kulutusprofiililla kv ja pörssi on selkeästi järkevimmät vaihtoehdot, ellet sitten satu saamaan pidempää kiinteää sinne 6snt paikkeille.

 

[kotte]

Juuri isoja riskejä vastaanhan kv-vakuutus on. Mitä jos itänaapuri tekee kunnon iskun infraan ja tammikuussa sähkön hinta on 50c/kwh keskimäärin. Kv-vakuutus korvaa.

Kulutusvaikutuksestakin tulee tuollaisessa tilanteessa varsin mojoava lisämaksu, mutta toki verrattuna pörssisähköön huomattavan osan saa sähkön myyjän vastuulle. Sähköä säästämällä tai vaihtoehtojen etsimiselläkään ei tilannetta voi parantaa vastaavassa mitassa suhteellisesti tai absoluuttisesti kuin pörssisähköä käyttäen.

 

[mokin]

Kulutusvaikutuksestakin tulee tuollaisessa tilanteessa varsin mojoava lisämaksu, mutta toki verrattuna pörssisähköön huomattavan osan saa sähkön myyjän vastuulle. Sähköä säästämällä tai vaihtoehtojen etsimiselläkään ei tilannetta voi parantaa vastaavassa mitassa suhteellisesti tai absoluuttisesti kuin pörssisähköä käyttäen.

Eikö se juuri absoluuttisesti ero ole jos pörssin kuukauden keskihintaa 50snt ja sulla on kv soppari, eli vaikutuksesta riippumatta säästät kv:n pohjahinnan ja pörssinkeskihinnan eron? Tai toisinpäin maksat lisää jos pörssi on halvempi kun kv pohjahinta. Tietysti jos 50snt keskihinnaltaan säästät 5snt pörssillä, niin se on 10% säästö ja 10snt kv:lla se on jo 50% säästö. Jos siis tarkastellaan vakuutuksena ja ääri-ilmiöitä

 

[kotte]

Eikö se juuri absoluuttisesti ero ole jos pörssin kuukauden keskihintaa 50snt ja sulla on kv soppari, eli vaikutuksesta riippumatta säästät kv:n pohjahinnan ja pörssinkeskihinnan eron? Tai toisinpäin maksat lisää jos pörssi on halvempi kun kv pohjahinta. Tietysti jos 50snt keskihinnaltaan säästät 5snt pörssillä, niin se on 10% säästö ja 10snt kv:lla se on jo 50% säästö. Jos siis tarkastellaan vakuutuksena ja ääri-ilmiöitä

Riippuu paljon siitä, onko kyse tosiaankin ulkoisesta hintoja nostavasta vaikutuksesta, joka on jo arvioitu osaksi sähköfutuurihintoja (ammatikseen sähkömarkkinoilla toimivien sähkökauppiaiden arvioita ulkoisista riskeistä, järjestelmien arvaamattoman rikkoutumisen hinnoittelemattomista riskeistä, sään normaalin vaihtelun aiheuttamista riskeistä jne. ja joku noista on ottanut riskin vastuulleen lankeavan preemioarvion perusteella) vai siitä, että tosiaankin kohdalle sattuu esimerkiksi hyvin kylmä ajanjakso tai osa omasta lämmöntuotantojärjestelmästä vikaantuu tai lakkaa tuottamasta ja joudut käyttämään huomattavasti tavallista enemmän suoraa sähköä lämmitykseen. Kulutusvaikutus nousee jälkimmäisessä tapauksessa roimasti.

 

[tet]

Tuo sähköyhtiön turska/hyöty riippuu pörssin hinnasta kaiketi. Jos kiinnitetty 8snt ja kulutusvaikutus -1snt, pörssi keskihinta 3snt, sähköyhtiö hyötyy. Pörssin keskihinta 20snt ja tee turskaa. Noin suurinpiirtein

Esimerkkisi on hieman väärä tähän kohtaan. Puhe oli siitä, mitä tapahtuu, jos pörssihinta on korkea ja kuluttajalla samaan aikaan plus-merkkinen kulutusvaikutus. Tuossa esimerkissäsi on kuluttajalla miinusmerkkinen kulutusvaikutus, se on eri asia.

 

[mokin]

No 1snt kulutus plussaa, 9snt vs 21snt plussaa.

Kirjoitin paljon pidemmän, mutta katosi bittiavaruuteen.

Näissä kiinteissä ja kv-soppareissa on hyvä muistaa että yhtiö koittaa tehdä voittoa, yleensä nuo mitoitetaan siten että keskimäärin tehdään voittoa (tai näin kuvittelen). Kun erilaisia profiileja on valtava kasa erilaisia, osalla mlp ja osalla öljy, niin kv:lla voi saada isoja vaikutuksia. Osalla sitten hybridi ja tähän paneelit vielä päälle. Niin ei kaikkia mahdollisia skenaarioita pysty ennustamaan tai sitten hinnat karkaisi niin korkeiksi, ettei kukaan niitä soppareita ottaisi.

Esimerkiksi itsellä moneen kertaan mainittu kolmessa kuussa tulee 2/3 osaa kulutuksesta, ainakin suurinpiirtein, jollain tulee kolmessa kuukaudessa 40-50% kulutuksesta ja osalla vielä vähemmän (kattila ja mlp kärjistettynä), niin eri profiilille sopii eri sopimukset. Yleisin kulutusvaikutus taitaa olla positiivinen, eli hintaa nostava.

 

[ML]

Fortumilta käydään kimppuun tästä.

Fortum Hintatakuu

Fortum Hintatakuu on fiksu valinta pörssisähkösopimuksen oheen. Palvelun avulla voit lukita sähkön hinnan kuukaudeksi kerrallaan hintakiinnitystarjoustemme mukaisesti. Lue lisää!

www.fortum.fi

 

[kotte]

Yleisin kulutusvaikutus taitaa olla positiivinen, eli hintaa nostava.

Noinhan on periaatteessa etenkin tapauksessa, jos lämmittää suoralla sähköllä tai etenkin vilpillä: Sähkön kulutus kasvaa enemmän kuin lineaarisesti suhteessa lämmitystarvelukuun tuollaisessa käytössä ja pahinta on, jos vilppi hiipuu täysin ja siirrytään korvaavana lämmitysmuotona sähkövastuksille. Toki sähkön pörssihinnan kuukausikeskiarvokin kohoaa samalla, tosi pakkasjaksojen osuessa kohdalle futuureina noteeratun kuukausiennakkohinnan kalenterin mukaista nousua enemmän (futuurihintakausi on kahden vuoden sopimusten osalta pitempikin sopimuksen häntäjakson osalta) ja tästähän futuureihin sijoittaneet vastaavat kuluttajan puolesta. Kuitenkin pörssihinnat useimmiten asettuvat muutaman vuorokauden sisällä kohtuullisemmiksi, mitä em. lämmittäjäpoloisen sähkön käytön kasvu edellyttäisi, eli lisätuotantoa saadaan kiskotuksi remmiin, suurkäyttäjät ja osin pienemmäkin joko siirtyvät osittain vaihtoehtoisiin energianlähteisiin tai himmailevat sähköä kuluttavaa tuotantoaan ja vähentävät pörssisähkön käyttöään tai jopa myyvät kiinteällä hinnalla hankkimaansa sähköä osittain pörssiin kääriäkseen voittoja. Tällainen kokonaistilanne voi raksuttaa kulutusvaikutusta ylös hyvinkin jyrkästi.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Noinhan on periaatteessa etenkin tapauksessa, jos lämmittää suoralla sähköllä tai etenkin vilpillä:

No joo, suorasähkö patterit vanhassa talossa ei voi olla kovin kauan poissa päältä. Mutta varaavassa sähkölämmityksessä voi yleensä käyttää tehokkaasti vuorokauden sisäistä ajastusta, tehokkaammin kuin millään lämpöpumpulla. VILPilläkin on kuitenkin saanut lievästi negatiivisen kulutusvaikutuksen sellaisinakin talvikuukausina kun kattilaa ei ole käytetty apuna. Riittää kun välttää muutaman kalleimman tunnin. Mutta pörssisähkön tapauksessa hinta nyt on tietysti talvella sitä korkeampi mitä kylmempää.

 

[mokin]

Itsellä on muuten hauska kun nollasta -10c kulutus kasvaa, siitä -17/18c laskee ja siitä sitten taas nousee. Vilp jaksaa tuonne -10c, sitten yleensä laitan puulieteen (vesikierto) puita ja vilp siirtyy tyhjäkäynnillä tai käy maksimillaan. Sitten siellä yli 20c pakkasissa tarvitsee öisin vastuksia.

Edit. Eli täälläpäin normaalin talven saan pelattua hyvin kv:lla, jos ei tule hirmupakkasia tai ne ovat hyvin lyhyitä ja pörssihinnat seuraavat tuota.

 

[kotte]

Mutta varaavassa sähkölämmityksessä voi yleensä käyttää tehokkaasti vuorokauden sisäistä ajastusta, tehokkaammin kuin millään lämpöpumpulla. VILPilläkin on kuitenkin saanut lievästi negatiivisen kulutusvaikutuksen sellaisinakin talvikuukausina kun kattilaa ei ole käytetty apuna. Riittää kun välttää muutaman kalleimman tunnin.

Uskon tuon. Lähinnähän pientalossa on ongelmana, että jokin suurempi kuin 5000 litran vesivaraaja vie aika paljon tilaa ja vaikka suoralla sähköllä voisi pitää ulkomitoiltaan ehkä hiukan pienempää (mutta vähintään yhtä painavaa) massavaraajaa, moisen varaama lämpösisältö ei pienehkössäkään talossa riitä edes vuorokaudeksi. Kylmää säätä voi välillä jatkua useitakin vuorokausia (kuten taisi viime tammikuussakin) ja silloinkin täytyy lämmittää tavalla tai toisella. Muulla kuin sähköllä lämpiävä kattila toki pelastaa tuossakin tilanteessa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Lähinnähän pientalossa on ongelmana, että jokin suurempi kuin 5000 litran vesivaraaja vie aika paljon tilaa.

No eihän noita 5 m³varaajia oikeasti missään ole, kaikista vähiten missään uusissa taloissa. Joissakin suurissa 60-luvun taloissa uima-altaineen varmaan joo, yhtä tämmöistä käytiin katsomassakin. Sitten 5 kuution varaaja vie lähtökohtaisesti eristeineen noin 3 neliötä ja kuution varaajakin yleensä jo yhden neliön.

Yleensähän nämä yösähkövaraajat ovat olleet jotain 2-3 m³luokkaa, millä pääsee aina päivän yli. Mikään varaaja ei riitä usemman päivän pakkasjakson yli. Silloin se ainut toimiva ratkaisu on poltella jotain takassa tai jonkin sortin kattilassa, jos tavoite on vältää sähköllä lämmitämistä. Vaikka ne yöajan hinnat ovat myös pakkasten aikaan koholla, ei niissä nyt semmosia ihan poskettomia ylilyöntejä ole kuitenkaan tapahtunut.
-

 

[kotte]

No eihän noita 5 m3varaajia oikeasti missään ole, kaikista vähiten missään uusissa taloissa.

Omalla mummollani oli 5m³ varaaja tavanomaisessa rintsikkatyylisessä talossa, ja varaajaa lämmitettiin ainoastaan yösähköaikana n. klo 22 ja 06 välillä. Sai tuon varaajan latauksen talvipakkasilla ehtymään aika pitkälle patterilämmitystalossa. Tietenkin nykyaikainen talo parempine eristeineen ja lattialämmityksellä on toista maata, mutta eipä tuotakaan mummon taloa pidetty kauttaaltaan lämmitettynä ja vintti oli vain puolittain lämmintä tilaa (kylmän ullakon ja lämmitetyn tilan välinen seinä oli eristetty asiallisesti. Kellarikerroksessa ei ollut varsinaista lämmitystä, mitä nyt eristetty varaaja sen verran lämmitti, että putket eivät yleensä jäätyneet. Portaikko pidettiin myös varsin viileänä.

 

[VesA]

Yleensähän nämä yösähkövaraajat ovat olleet jotain 2-3 m3luokkaa, millä pääsee aina päivän yli.

Heh.. meillä loppui 2m3 yösähkövaraajasta yölämpö aamulla 10 aikaan jos oli enempi pakkasta. Sitten se veteli 9kW ylävastuksella päivän ( ei se ollut ihan tarpeeksi, mutta tämä talo jäähtyy hitaasti, ei siitä ollut vaivaa) ja sitten yöllä lähtivät pöntön alavastuksetkin ( 2x6kW) taas hommiin.

 

[pamppu]

Varaaja + betonilaatta on jo kova. Meillä 1800 litraa + laatasta aika iso varasto, niin kovallakin pakkasella muutama tunti ei tunnu missään. Yön yli on joskus ollut kone katkolla kun pakkanen ylitti käyntirajan. Vastuksia ei ole ollut päällä. Mutta mulla ongelmaksi tulee sitten seuraavaksi se, että oma vilppini on liian tehoton siihen, että se jaksaisi nostaa lämpöä takaisin kovinkaan nopeasti. Puilla siitä on selvitty, mutta näissä tilanteissa vilp pitäisi olla reilusti ylitehoinen.

Muutamia kalliita tunteja kyllä hyppisi yli aika helposti. Varsinkin pikkupakkasilla noillakin tehoilla. Ehkä sitä vielä joskus harrastetaan, mutta vielä ei ole pörssiä ollut.

 

[roots]

Liukuri laskee jokaiselle tunnille hinnan ja lopulta yhteen jolloin loppusummat pitäisi täsmätä, mutta kulutusvaikutuksen esittäminen usean kuukauden jaksolta ei ole oikein.
katso liitettä 98866

Tämä tuli huomattua juu kun tuli jälkiseurattua mennyttä 12kk spottiaikaa, kuukausitasolla kaikilla 12kk:lla on kulutusvaikutus miinusmerkkinen mutta koko aikavälillä se on plus merkkinen...

 

[ihmemies]

Olin jo sormi liipasimella tilaamassa Turku-energialta 24k määräaikaista 8,3c/kWh + 4€/kk mutta täytyyhän se harrastuksia olla. Nyt on Shellyt ja oheistarvikkeet tilauksessa. Vuosi takana pörssisähköä. Suurin syöppö on n. 7kW vastus vesivaraajassa. Viime talven kalleimmat hetket tuli melko useasti napsauteltua manuaalisesti vastuksen kytkintä pois päältä. Tuo käsisäätö oli varsin sitovaa hölmöläisen hommaa.

Tavoitteena on alittaa Turkuenergian määräaikainen tarjous Shelyllä ja tienata Shelly-investointi takaisin. Saas nähä miten käy.

 

[-Teme-]

@ihmemies ei pitäisi olla homma eikä mikään tuon hinnan alittaminen edes kevyellä automaatiolla.
Automaatiolla pitäisi päästä vähintään -10% kulutusvaikutukseen suhteessa pörssin keskihintaan

 

[mokin]

@ihmemies ei pitäisi olla homma eikä mikään tuon hinnan alittaminen edes kevyellä automaatiolla.
Automaatiolla pitäisi päästä vähintään -10% kulutusvaikutukseen suhteessa pörssin keskihintaan

Riippuu toki kuukaudesta. Heinäkuussa oli suhteellisen vaikea saada suurta kulutusvaikutusta, johtuen alhaisesta keskihinnasta. Touko&kesä oli sitten ihan lastenleikkiä.

Mutta tuo 7kw vastus, jos vesitilavuutta löytyy vähintään kuutio, on aika saakelin kova. Vähän talosta riippuen, kovillakin pakkasilla saattaa 6-8h riittää vuorokaudessa, eli voi napsia 25-33% halvimmista tunneista. Ja jos vähän katsoo seuraavan päivän hintoja, niin voi tarpeen tullen illalla ajaa vielä useamman "ylimääräisen" tunnin. Ei pitäisi olla homma eikä mikään voittaa kalliihkoa kiinteää noilla spekseillä, edes alkeellisella automaatiolla. Tai no, ei se varsinaisesti kallis ole, mutta kuitenkin.

 

[HiTec]

No nyt heinäkuussa se vaakakuppi sitten ennakoidusti kääntyi, tuolla 31.8. päättyvällä 24kk kiinteällä 11.4c/kWh sopparilla on tullut tähän mennessä n. 20€ ns. turpaan vs. pörssisähkö tällä meidän toteutuneella kulutuksella liukurilla laskettuna. No onpahan ollut edes jonkinlainen mielenrauha pörssihintojen aina välillä hypätessä ihan merkillisiin sfääreihin. Ja nyt 1.9. alkaa se seuraava 6kk kiinteä 6.98c/kWh soppari, joten eiköhän tuo olle jälleen ns. voitollinen kausi, jonka jälkeen voikin jo alkaa katselemaan pörssiä kesälle -25.

 

[ihmemies]

Uskon että säästöjä Shellyllä saadaan. Varaaja on kooltaan varmaan n. kuution. Sai säästöjä jo manuaaliajollakin mutta harva sitä jakaa kovin kauaa "harrastaa". Shelly ja rele jo tulikin jo postissa, pitää vaan vielä opetella käyttämään. Onneksi ohjemointi ja apien käyttö ovat itselleni tuttuja. Ja valmiita koodinpätkiä löytyy mukavasti. Pistän raporttia kun tilanne kehittyy.

 

[ekomies]

Laskin liukuvan vuoden sähkön hinnan tapauksessani, jossa välillä on ollut kiinteähintainen sopimus:

- 13.700 kWh vuosi (sis. ladattava auto)
- energian hinta kiinteillä sopimuksilla viime vuoden vaihteessa; marraskuu 12 c/kWh, joulu- ja tammikuu 10 c/kWh
- muu aika pörssillä
- keskihinta 5,9 c/kWh

Muuta huomioitavaa: taloudessa 1 ladattava auto ja puuta käytetään lämmittämiseen riippuen sähkön kokonaishinnasta
energia+siirto+verot. Kovemmilla pakkasilla vastuksia vastaan ja pienemmällä lämmitystarpeella VILPpiä vastaan.

Säästöä esim. 8,5 c/kWh kiinteähintaiseen tulisi vuositasolla 356,20 €.

 

[Husky]

Uskon että säästöjä Shellyllä saadaan. Varaaja on kooltaan varmaan n. kuution. Sai säästöjä jo manuaaliajollakin mutta harva sitä jakaa kovin kauaa "harrastaa". Shelly ja rele jo tulikin jo postissa, pitää vaan vielä opetella käyttämään. Onneksi ohjemointi ja apien käyttö ovat itselleni tuttuja. Ja valmiita koodinpätkiä löytyy mukavasti. Pistän raporttia kun tilanne kehittyy.

Pitääkö alkaa harkita näitä Shellyjä. Saisikohan oikeata säästöä yhtään, jos 20m2 varaston kaksi patteria laittaisi Shellyjen taa lämmittämään vaikka 12 halvinta tuntia?
Täytyykin googlettaa mitä kaksi Shellysysteemiä maksaa.

PS ohjelmointi on tasan ainoa aine, joka ei sujunut/kiinnostanut mukaanlukien rättikässyt ja köksä.

 

[Arisoft]

Täytyykin googlettaa mitä kaksi Shellysysteemiä maksaa.

Saatat yllättyä. Näissä maksaa lähinnä se vaivannäkö asennuksessa.

 

[-Teme-]

Pitääkö alkaa harkita näitä Shellyjä. Saisikohan oikeata säästöä yhtään, jos 20m2 varaston kaksi patteria laittaisi Shellyjen taa lämmittämään vaikka 12 halvinta tuntia?
Täytyykin googlettaa mitä kaksi Shellysysteemiä maksaa.

PS ohjelmointi on tasan ainoa aine, joka ei sujunut/kiinnostanut mukaanlukien rättikässyt ja köksä.

Alle 15€/kpl jolla ohjata patteria
Mini 1 gen3

 

[Arisoft]

Shelly Plus Plug S musta

Shelly Plus Plug S on älykäs pistoke/pistorasia tehonmittauksella ja ylikuumenemissuojalla, joka mahdollistaa sähkölaitteiden etäohjauksen matkapuhelimen, tabletin, PC:n tai kodin automaatiojärjestelmän kautta. Se voi toimia itsenäisesti paikallisessa Wi-Fi-verkossa tai sitä voidaan käyttää...

verkkokauppa.nurkantakaa.fi

Tai plugit jos töpselit valmiina eikä halua sähköasentajaa paikalle. Käy hyvin ainakin 2000W pattereille virran kestoltaan.

 

[mokin]

Pitääkö alkaa harkita näitä Shellyjä. Saisikohan oikeata säästöä yhtään, jos 20m2 varaston kaksi patteria laittaisi Shellyjen taa lämmittämään vaikka 12 halvinta tuntia?
Täytyykin googlettaa mitä kaksi Shellysysteemiä maksaa.

PS ohjelmointi on tasan ainoa aine, joka ei sujunut/kiinnostanut mukaanlukien rättikässyt ja köksä.

Tai vaikka 6-8 halvinta tuntia. Laittaa rankkien mukaan, ettei halvinta peräkkäistä jaksoa, niin saattaa lämmetä 2 eri osassa. Tänään olisi tullut aamuyöllä, päivällä ja alkuyöstä 6 halvimmilla rankilla jos oikein katsoin. Tai sitten 00.01-12.00 ja 12.01-00.00 väleiltä kummastakin kolme halvinta.

 

[Husky]

Noista on paljon tullut nähtyä kirjoituksia mutta vasta nyt tästä tuli älynväläys hommata itselle