Pörssisähkö vs kiinteä hintainen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja remykv
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Meillä mennään kiinteähintaisella. Tänäänkin olen valmistanut perheelle ruokaa liedellä ja uunilla kolmisen tuntia. Astianpesukonekin on päällä jo toista kertaa :cool:.
 
Pörssi toimii niillä kellä varaa joustaa sähkön kanssa. Itellä normi oloissa tällä kelillä menisi 80kwh mut nyt kallista ni 10kwh riittää ja talo jopa lämpösempi.
 
Mietin kun kiinteähintaisten sopimuksien ottajia katsotaan kieroon ja tuntuu että kaikkien pitäisi olla jollakin tavalla pörssihinnoiteltua, miten kävisi jos prosentit olisi toisinpäin ja kulutuksen ennustetavuus olisi todella heikkoa tai sattuu tuommoisia black friday näppylöintivirheitä ja sekoilu on minunkin tuttavaporukassa valmis.
 
Ja HS artikkelin mukaan tuhannet Helenin asiakkaat tekivät eilen kiinteän soppari, joka on voimassa jo tänään. Melko kieroa tämä touhu. Väreen äppi ei ole kuukausiin antanut edes mahdollisuutta, enkä kyllä ajatellut Väreessä roikkua muutenkaan.

Yhtiön sisällä näköjään puljataan ovelasti sopimuksia kiinteiksi, mutta yhtiön vaihtoa hankaloitetaan.
 
Laskin eilen kulutukseni mukaisen keskiarvon vaihtoehdossa "pörssihinta". =8.2c/kWh+provisio, kuluneilta kuukausilta tammikuu-maaliskuu ja lokakuu-joulukuu.
Nyt vaihtoehto "kiinteähintainen" olis saatavissa vuodeksi noin10c/kWh.
Tiedän että pörssihinnalla vois pelkillä ajastuksilla säästää lisää mutta kiinteähintainen olis helppo.
Kumman ottaisit?
 
Viimeksi muokattu:
Liekö nämä taas sitten niitä 25s/kWh 3v määräaikaisia sopimuksia.
Olen yksi noista. Toistaiseksi voimassaoleva Perussähkö, 15,47 snt/kWh ennen seuraavaa tarkistusta.

Kokeilin ensin puhelinpalveluun odotetulla tuloksella ja sitten pistin netistä vaihdoin joskus vähän yli klo 15. Puoli kymmenen aikoihin tuli tilausvahvistus. Joku on ollut ylitöissä.

Sanoisin että iso plussa Helenille. Vaihdan tosin takaisin tässä jonkun viikon kuluttua.
 
Itse näkisin niin, että pörssisähköllä voi voittaa hiukan teoriassa. Nuo pörssisähkön edut hupenevat tai vähintään huipentuvat totaaliseen kärsimykseen ellei ole pätevää varoventtiiliä. Näitä huipentumisjaksoja on jo kolmatta talvea. Saa lämmittää monta vuotta lisää pörssisähköllä, että saa tappiot kuitattua, jos koskaan.

Tämä on siinä mielessä omituista, että se joka joustaa maksaa eniten ellei voi korvata jotenkin korvata sähköä lämmityksessä. Pörssiähköilijän pitäisi kaiken järjen mukaan päästä halvemmalla kun kyttää ja joustaa mutta käytäntö vaikuttaa olevan toinen.
 
Itse näkisin niin, että pörssisähköllä voi voittaa hiukan teoriassa. Nuo pörssisähkön edut hupenevat tai vähintään huipentuvat totaaliseen kärsimykseen ellei ole pätevää varoventtiiliä. Näitä huipentumisjaksoja on jo kolmatta talvea. Saa lämmittää monta vuotta lisää pörssisähköllä, että saa tappiot kuitattua, jos koskaan.

Tämä on siinä mielessä omituista, että se joka joustaa maksaa eniten ellei voi korvata jotenkin korvata sähköä lämmityksessä. Pörssiähköilijän pitäisi kaiken järjen mukaan päästä halvemmalla kun kyttää ja joustaa mutta käytäntö vaikuttaa olevan toinen.
Riippuu vehkeistä ja kulutustavoista. Vuoden 2023 spot-keskiarvo pörssissä oli 6,66 c/kWh, minulla toteutunut ostokeskiarvo 3,80 c/kWh. Lämmityslaitteina suorasähköinen vesikierto 1800 litran varaajalla, ILP ja tiilitakka. Lisäksi 5,32 kWp voimala.

Tammikuun 5. päivä asti (eli sisältää hirmuperjantain) spot-keskiarvo on 29,95 ja minulla toteutunut 15,23. En todellakaan rynnännyt torstai-iltana tekemään kiinteähintaista sopimusta, kuten tuhannet muut - suorastaan harmittaa, että en siirtynyt pörssiin jo vuosia sitten.

Näkisin niin, että pörssillä voi voittaa paljon käytännössä, mutta itsestään voitto ei synny. "Kyttäämisen" tuntipalkka on kuitenkin varsin kohdallaan.
 
Riippuu vehkeistä ja kulutustavoista. Vuoden 2023 spot-keskiarvo pörssissä oli 6,66 c/kWh, minulla toteutunut ostokeskiarvo 3,80 c/kWh. Lämmityslaitteina suorasähköinen vesikierto 1800 litran varaajalla, ILP ja tiilitakka. Lisäksi 5,32 kWp voimala.

Tammikuun 5. päivä asti (eli sisältää hirmuperjantain) spot-keskiarvo on 29,95 ja minulla toteutunut 15,23. En todellakaan rynnännyt torstai-iltana tekemään kiinteähintaista sopimusta, kuten tuhannet muut - suorastaan harmittaa, että en siirtynyt pörssiin jo vuosia sitten.

Näkisin niin, että pörssillä voi voittaa paljon käytännössä, mutta itsestään voitto ei synny. "Kyttäämisen" tuntipalkka on kuitenkin varsin kohdallaan.
Laskin että ihan ilman mitään säätöjä siirtojen ja muun kanssa menee 1600€ vuodessa sähköön. Josta ehkä 300e hybridiin. Jos toteutunut pörssin painotettu keskiarvo, sis marginaalin olisi 3snt halvempi, puhutaan alle 400e säästöstä. 10min per päivä ajankäyttöä, 61h vuodessa, reilu 6.5€ tuntipalkaksi.

En tuota tuntipalkan takia lähtisi tekemään, harrastuksena tosin siitä kiva että harvinainen harrastus että tuottaa. Vähän kuten sijoittaminen. Toki kummassakin voi hävitä.

Toki kiinteä + paneelit taitaa olla hyvä yhdistelmä, yleensä kesällä ollut halvempaa ja saisit kiinteällä sen ajan ilmaiseksi tai melkein. Sitten kalleimpaan aikaan, saat kiinteällä hinnalla.
 
Toki kiinteä + paneelit taitaa olla hyvä yhdistelmä, yleensä kesällä ollut halvempaa ja saisit kiinteällä sen ajan ilmaiseksi tai melkein. Sitten kalleimpaan aikaan, saat kiinteällä hinnalla.
No juuri tätä meillä yritetään, vaan katsotaan nyt kun eka kokonainen vuosi vasta noiden paneleiden kanssa startannut :hmm:
 
Riippuu vehkeistä ja kulutustavoista. Vuoden 2023 spot-keskiarvo pörssissä oli 6,66 c/kWh, minulla toteutunut ostokeskiarvo 3,80 c/kWh. Lämmityslaitteina suorasähköinen vesikierto 1800 litran varaajalla, ILP ja tiilitakka. Lisäksi 5,32 kWp voimala.

Jep. Sinulla on sinällään kovat ja soivat kalut. Tuo suorasähköinen vesikierto mahdollistaa pörssisähkön optimaalisen käytön. Ongelmahan on, että tämän foorumin kaluilla tuon vajaahinnoitellun varassa ei voi elää vaan tarvitaan myös sitä kalliimpaa aikaa jatkamaan leipää, varsinkin talvella.

Jos on erityisen halpa siirto ja suuri liittymä, tuohan antaa jo merkittävän säästön ihan suoraan varaamattomaan sähkölämmitykseen. Lämpöpumpuillakin menee varmaan sinne lähemmäksi 2:n COPia jos vertaa että ympäripyöreää pumppaa. Täällä taukoa voi pitää piikkihintojen aikaan kolme neljä tuntia / vrk esim. viitenä päivänä viikossa ellei se pakkanen jo ala kolkutella paria kymmentä.
 
Jos on vilpin rinnalla vaikka se öljykattila, pörssisähkö lienee paras(halvin) vaihtoehto. Hiukan vajaa pari vuotta menty pörssisähköllä. Kokeiltiin myös muutama kuukausi tuollaista kulutusvaikutteista pörssisähköä ja se ei itselle sopinut ollenkaan. Siinä yhdistyy mielestäni pörssin ja kiinteähintaisen sopparien huonot puolet. Koko ajan pitää kytätä ja kuitenkin se kiinnityshinta on lähtökohtaisesti aika korkea, lähellä määräaikaisen sopimuksen hintaa. Palattiin takaisin pörssisähkökäyttäjäksi vuoden alusta ja tällä mennään toistaiseksi.
 
Tämä on siinä mielessä omituista, että se joka joustaa maksaa eniten ellei voi korvata jotenkin korvata sähköä lämmityksessä. Pörssiähköilijän pitäisi kaiken järjen mukaan päästä halvemmalla kun kyttää ja joustaa mutta käytäntö vaikuttaa olevan toinen.
Viime vuosina riskin kantaminen ei ole oikein lyönyt leiville. Parempia kohteita löytyy, jos tarve on tienata. Pakko se on ymmärtää, että välillä riskit realisoituvat. Silti tällaiset 0,05 €/kWh -> 2 €/kWh vaihtelut, kun viisari vaihtuu tunnista A tuntiin B tuntuvat lähinnä vedätykseltä. Miten siitä edellisestä tunnista selvittiin tuolla halvemmalla hinnalla (hieman karrikoiden)?
 
10min per päivä ajankäyttöä, 61h vuodessa, reilu 6.5€ tuntipalkaksi.
Mihin tuo 10 min päivässä menisi? Muista en osaa luvata, mutta ainakin itse oli ja on tarkoituksena saada aikaan mahdollisimman itseohjaava järjestelmä. Alkuasennukseen meni toki tunteja, mahdollisesti jopa lähemmäs 10 kaiken kaikkiaan, mutta nyt hienosäätöihin menee se minuutti pari ehkä muutaman päivän välein. Tulevaisuudessa varmaan vähemmän (ja muutenkin lämmityskauden ulkopuolella). Tuntipalkka tullee näin sitä suuremmaksi, mitä pidempään systeemi on käytössä.
 
Jep ja näitä automaattisia ohjauspalveluita nyt on alkanut tulla lisää markkinoille. Vaihtoehtoina on karkeasti täysin ohjelmistoperusteiset, termostaattiperusteiset ja releperusteiset palvelut. Käytän itse 61 tuntia vuodessa johonkin muuhun kuin pannuhuoneessa kökkimiseen :)
 
30% on pörssissä näissä viimeaikaisissa uutis-ilmoissa vuodenvaihteen tienoilla.

Olisit laittanu äänestyksenä tämän tänne niin olis näkyny ero tässä porukassa...
Minua kiinnosti tuolloin tieto koko suomen mittakaavassa, kieltämättä olisi mukava nähdä tämän porukan jakauma.
 
Energiavirasto julkaisi juuri vuoden 2023 lukuja mutta pörssisähkökäyttäjien määrä vuonna 2023 ei ollut kuulema vielä saatavilla

energiavirasto2023 .JPG


 
Energiavirasto julkaisi juuri vuoden 2023 lukuja mutta pörssisähkökäyttäjien määrä vuonna 2023 ei ollut kuulema vielä saatavilla

Näytä liitetiedosto 94004

Tuota vanhaa raporttia olen aiemminkin kritisoinut.
Vertailussa on 2kpl sopimuksen kestoa ja yksi hinnoittelu, pörssisähkösopimus on toistaiseksi voimassa oleva myös.
Vuoden 2023 raportissa saisi olla:
- Määräaikainen kiinteällä hinnalla
- Määräaikainen kulutusvaikutuksella
- Toistaiseksi voimassaoleva kiinteällä hinnalla
- Toistaiseksi voimassaoleva kulutusvaikutuksella
- Toistaiseksi voimassaoleva pörssisähkö kiinnitysoptiolla
- Toistaiseksi voimassaoleva pörssisähkö
 
Tämä on siinä mielessä omituista, että se joka joustaa maksaa eniten ellei voi korvata jotenkin korvata sähköä lämmityksessä. Pörssiähköilijän pitäisi kaiken järjen mukaan päästä halvemmalla kun kyttää ja joustaa mutta käytäntö vaikuttaa olevan toinen.
Eikös kokoajan hoeta että vuositasolla pörssisähkö on aina halvin.
 
Pörssisähkön hintapiikit osuvat varsin tyypillisesti kovimman lämmitystarpeen hetkiin. Vastaavasti halvat hinnat osuvat poikkeuksellisen tuulisiin ja sateisiin jaksoihin (sade ei ole lunta), jolloin tiiviin talon lämmönkulutus ei välttämättä ole kovin suuri ja kaikenaliset lämpöpumput useimmiten toimivat tehokkaasti. Yhtälö ei suosi sähkölämmittäjää.

Kannattaa käyttää kiinteähintaisia sopimuksia hyödykseen, jos oma kulutusprofiili ja kustannusjoustokyky/-halu moista suosivat. On sen ajan murhe, jos sähkön myyjät lopultakin tajuavat, että sähköenergiaa ei lämmityskuluttajille kannata myydä yhtä halvalla kiinteällä hinnalla kuin kuluttajille keskimäärin. Määrä ei aina korvaa laatua.
 
On sen ajan murhe, jos sähkön myyjät lopultakin tajuavat, että sähköenergiaa ei lämmityskuluttajille kannata myydä yhtä halvalla kiinteällä hinnalla kuin kuluttajille keskimäärin. Määrä ei aina korvaa laatua.

Tätäpä sitä on itsekin miettinyt mutta toistaiseksi hintadifferointi on tainnut vetää vielä pidemmän korren. Muutama halpa tunti ei paljon pumppailijaa lämmitä mutta sähkölämmittäjälle se on paljon ja samalla myös se elinehto. Tämä voi johtaa myös siirtopuolella mielenkiintoiseen tilanteeseen, jos se siirrettävä määrä alkaisi kovin pienenemään. Sähkön jakeluyhtiöissä asiakkaat ryhmitellään jännitetasoittain ja siirtohinnat korkeajännitepuolella ovat ihan muuta kuin alimmalla eli kotitalouksien 400 V:lla. Eli kotitalousliittymien verkkopalvelumaksuja pitäisi korottaa suoraan suhteessa alenevaan kulutukseen. Uusi vetytalouden kulutus ei tässä auta mitään. Ehkä sähköautot pelastavat tilanteen ja siellä sitä maksuvalmiuttakin on olemassa.
 
Tämä voi johtaa myös siirtopuolella mielenkiintoiseen tilanteeseen, jos se siirrettävä määrä alkaisi kovin pienenemään. Sähkön jakeluyhtiöissä asiakkaat ryhmitellään jännitetasoittain ja siirtohinnat korkeajännitepuolella ovat ihan muuta kuin alimmalla eli kotitalouksien 400 V:lla. Eli kotitalousliittymien verkkopalvelumaksuja pitäisi korottaa suoraan suhteessa alenevaan kulutukseen. Uusi vetytalouden kulutus ei tässä auta mitään. Ehkä sähköautot pelastavat tilanteen ja siellä sitä maksuvalmiuttakin on olemassa.
Totuushan on, että sähkölämmitys ei nykyisin vallitsevassa muodossaan ole siirtoyhtiöille kovin edullista, koska vaihteleva kulutus pakottaa tekemään etenkin suurjännite- ja keskijännitesiirrosta ja kaikista muuntajista tehokkaampia. Sähkökiukaitahan on syytetty samasta ja sähköautoista joskus maalaillaan kauhukuvia, vaikkakin Suomessa sähkölämmitys onkin vaikein tapaus siirtoverkkojen epätasaisen kuormituksen kannalta. Esimerkiksi keskijänniteverkkojen syöttömuuntajat ovat monella haja-asutusalueella välillä hyvin piukoilla kovilla pakkasjaksoilla.

Jos asiasta jotakin myönteistä hakee, niin seurauksena on ollut pakko tehdä sähkön runkosiirtoverkosta suhteessa järeämpi kuin monessa muussa maassa. Tästä puolestaan on ilmeistä etua, kun tarpeena on pystyttää uusia tuulivoimaloita eri puolille maata ja houkutella koulutusjoustoa toteuttavia teollisuussovelluksia jonnekin muualle.
 
Tässä hiljattain erään tuttavan määräaikainen sopimus oli päättymässä ja hän kyseli minulta pörssisähköstä. Kerroin minkä osasin ja mm. laskin paljonko hänen viime vuoden kulutuksensa olisi maksanut pörssisähköllä. Tuttava totesi ettei hän jaksa säätää ja otti nykyisen toimittajan tarjoaman (sinänsä ihan edullisen) määräaikaisen sopimuksen - joka osoittautui kulutusvaikutukselliseksi.
 
Aikaisemmin on tullut sähköä säästeltyä ja käytettyä. Ilman kovin kummoisia laskelmia. Menin pörssisähköllä monta vuotta, kunnes 2021 kesällä tuttavan kannustuksesta vaihdoin kiinteään soppariin, joka kantoi 2023 kesään. Takaisin pörssisähköön. Pääsin kokemaan marraskuun dipin ja tammikuun pompun.
Tampereen energian tarjouksen innoittaman laskin omaa käyttöäni. Viime vuonna pääsin all time low kulutukseen 18100 kW. Tiedän että tänä vuonna sinne ei enää päästä johtuen jo yksin tammikuun kulutuksesta.
61% sähköstäni kuluu marras-maaliskuu välisenä aikana. Tämä tarkoittaa myös pörssisähkön kulutuksen keskihinnassa, että vuoden jaksolla menen ilman marginaaliakin sentillä yli keskihinnasta. Tätä en ollut aikaisemmin tunnistanut. Aamukävelyllä mietin että se että lämmitysajan ulkopuolella voittaa keskihinnan on kuin runkosarja peli, kun taas pakkastammikuu on playoff:sit. Nyt tammikuussa tuli raskaasti turpaan keskiarvoon verrattuna. Vaikka katson viime vuotta, niin siltikin maksan kokonaisuutena enemmän kuin pörssin ka.
Tämä myöskin vastaa minulle, miksi välillä voidaan myydä sähköä negatiivisilla hinnoilla. Hinnat oletaan takaisin joskus toisten!
En lähtenyt nyt laskemaan kulutusvaikutuksellisten soppareiden hintoja itselleni, koska uskon niiden vievän kuitenkin samaan suuntaan. Kk. tason laskelmat ovat turhia vain täysi vuosi merkitsee.
Vaihdan siis Tampereen energian 16kk kiinteähintaiseen sopimukseen.
Uskon, että kiinteähintaisella sopparilla pääsen myös alempaan sähkönkulutukseen, kun ILP:ejä ei tarvitse päivällä himmailla, vaan ne saavat tehdä työnsä täysimääräisesti.
 
Vaikka katson viime vuotta, niin siltikin maksan kokonaisuutena enemmän kuin pörssin ka.
Tämä koskee suurta osaa sähkölämmittäjiä ellei suurinta osaa (palstan optimoijaosaajia erikoistaloissa tämä ei koske ketään). Sähkön kulutuksessa kun on se tosiasia, että kun sitä valtakunnassa kuluu paljon, niin se johtuu siitä, että sitä kuluu paljon ja kun kuluu, niin hinta on iso. Ja saattaakin olla, että se onkin yllättävän usein kotisähkö, mikä tekee tuon ison kulutuksen.

Uskon, että kiinteähintaisella sopparilla pääsen myös alempaan sähkönkulutukseen, kun ILP:ejä ei tarvitse päivällä himmailla, vaan ne saavat tehdä työnsä täysimääräisesti.
Juu, ilpin päivähimmailu on yksi pörssipelin huonoista puolista.
No, meillä, kuten todella monilla muillakin, on tuo takavuosien k#¤%&s eli yösähkö, niin myyntipuheiden mukaisesti luulee säästävänsä myös siksi yökäytöllä (ellei ala laskea mitä se iso perusmaksu tekeekään...)
 
Sähkönmyyjillä on 100% varmuudella tilasto, että paljonko on minkäkin sähkön tilaajia Suomessa.
Miksi pitää salata tuollainen asia eli miksei sitä julkisteta, vai onko sellainen jostakin löydettävissä?

Kiinnostaisi tietä, että mitä tapahtui siinä 4.1 paikkeilla, kun ei ollut tietoa kauanko jatkuu murhahinnat. Olisihan ne voineet jatkua muutaman päivän, niin siinähän ei olisi voinut jättää lämmittämättä koko aikaa, millä konstilla Hannu H:t veti pitkän korren 5.1
 
Sähkönmyyjillä on 100% varmuudella tilasto, että paljonko on minkäkin sähkön tilaajia Suomessa.
Suomessa on useita kymmeniä sähkön myyjiä. Onko heillä joku yhteiselin, joka tämmöistä tilastoi, vai kuka sitä tilastoa pitää? Toki jokaisella sähkönmyyjällä on omista asiakkaistaan tuo tieto.
 
Joo, jos vaikka muutamalta isoimmalta saisi tilaston.
Ei ole kaukana, että siinä datahubissa, joka on yhteistietokanta sähköasioissa, niin olisi tuo tieto saatavilla sieltäkin
 
Itse juurikin tuossa tutkin määräaikaisen sopparin kannattavuutta Vakaa 3 kk vs. pörssi (futuurit). Otin kuukausitason kulutuslukemat viime keväältä ja laskin niiden ja tämän päivän futuurihinnoilla vertailun.
=> Tuo Vakaa 3 kk tulisi meillä noin 20% noita pörssiä (kuukausittaisia futuurihintoja) kalliimmaksi.

En nyt tuossa huomioinut kulutusvaikutusta. Viime keväänä kulutusvaikutus oli meillä kuukausitason pörssin keskihintaan nähden vastaavalla ajalla -0,6 - -0,8 snt/kWh.
 
Sähkönmyyjillä on 100% varmuudella tilasto, että paljonko on minkäkin sähkön tilaajia Suomessa.
Miksi pitää salata tuollainen asia eli miksei sitä julkisteta, vai onko sellainen jostakin löydettävissä?
Tilasto/tieto löytyy Fingridiltä (Datahub). Ei taida saada julkaista tietoja kilpailusyistä sama tilanne kuin pörssitarjouksissa.
 
Ehkä niin.
Tosin ei nyt pitäisi olla salaamiselle syytä, kun ei julkistettaisi kenenkään myyjän tilastoja vaan koko valtio.
Osakepörssissäkin julkistetaan kaupankäyntimäärät
 
Takaisin
Ylös Bottom