Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Jostain luin 80/20 kiinteä vs pörssi. Toisessa aviisissa oli taas 90/10. Totuus lienee jossain siellä välimaastossa.Ajattelin suhdetta prosentuaalisesti suomen mittakaavassa
Jep ja ennen talvea 22/23 taisi olla 10% luokkaaPörssisähkön suosio on noussut varmaan vanhojen kiinteiden loppuessa. 30% kyselytutkimuksen mukaan nyt.
Liekö nämä taas sitten niitä 25s/kWh 3v määräaikaisia sopimuksia.Ja HS artikkelin mukaan tuhannet Helenin asiakkaat tekivät eilen kiinteän soppari, joka on voimassa jo tänään.
Olen yksi noista. Toistaiseksi voimassaoleva Perussähkö, 15,47 snt/kWh ennen seuraavaa tarkistusta.Liekö nämä taas sitten niitä 25s/kWh 3v määräaikaisia sopimuksia.
Riippuu vehkeistä ja kulutustavoista. Vuoden 2023 spot-keskiarvo pörssissä oli 6,66 c/kWh, minulla toteutunut ostokeskiarvo 3,80 c/kWh. Lämmityslaitteina suorasähköinen vesikierto 1800 litran varaajalla, ILP ja tiilitakka. Lisäksi 5,32 kWp voimala.Itse näkisin niin, että pörssisähköllä voi voittaa hiukan teoriassa. Nuo pörssisähkön edut hupenevat tai vähintään huipentuvat totaaliseen kärsimykseen ellei ole pätevää varoventtiiliä. Näitä huipentumisjaksoja on jo kolmatta talvea. Saa lämmittää monta vuotta lisää pörssisähköllä, että saa tappiot kuitattua, jos koskaan.
Tämä on siinä mielessä omituista, että se joka joustaa maksaa eniten ellei voi korvata jotenkin korvata sähköä lämmityksessä. Pörssiähköilijän pitäisi kaiken järjen mukaan päästä halvemmalla kun kyttää ja joustaa mutta käytäntö vaikuttaa olevan toinen.
Laskin että ihan ilman mitään säätöjä siirtojen ja muun kanssa menee 1600€ vuodessa sähköön. Josta ehkä 300e hybridiin. Jos toteutunut pörssin painotettu keskiarvo, sis marginaalin olisi 3snt halvempi, puhutaan alle 400e säästöstä. 10min per päivä ajankäyttöä, 61h vuodessa, reilu 6.5€ tuntipalkaksi.Riippuu vehkeistä ja kulutustavoista. Vuoden 2023 spot-keskiarvo pörssissä oli 6,66 c/kWh, minulla toteutunut ostokeskiarvo 3,80 c/kWh. Lämmityslaitteina suorasähköinen vesikierto 1800 litran varaajalla, ILP ja tiilitakka. Lisäksi 5,32 kWp voimala.
Tammikuun 5. päivä asti (eli sisältää hirmuperjantain) spot-keskiarvo on 29,95 ja minulla toteutunut 15,23. En todellakaan rynnännyt torstai-iltana tekemään kiinteähintaista sopimusta, kuten tuhannet muut - suorastaan harmittaa, että en siirtynyt pörssiin jo vuosia sitten.
Näkisin niin, että pörssillä voi voittaa paljon käytännössä, mutta itsestään voitto ei synny. "Kyttäämisen" tuntipalkka on kuitenkin varsin kohdallaan.
No juuri tätä meillä yritetään, vaan katsotaan nyt kun eka kokonainen vuosi vasta noiden paneleiden kanssa startannutToki kiinteä + paneelit taitaa olla hyvä yhdistelmä, yleensä kesällä ollut halvempaa ja saisit kiinteällä sen ajan ilmaiseksi tai melkein. Sitten kalleimpaan aikaan, saat kiinteällä hinnalla.

Riippuu vehkeistä ja kulutustavoista. Vuoden 2023 spot-keskiarvo pörssissä oli 6,66 c/kWh, minulla toteutunut ostokeskiarvo 3,80 c/kWh. Lämmityslaitteina suorasähköinen vesikierto 1800 litran varaajalla, ILP ja tiilitakka. Lisäksi 5,32 kWp voimala.
Viime vuosina riskin kantaminen ei ole oikein lyönyt leiville. Parempia kohteita löytyy, jos tarve on tienata. Pakko se on ymmärtää, että välillä riskit realisoituvat. Silti tällaiset 0,05 €/kWh -> 2 €/kWh vaihtelut, kun viisari vaihtuu tunnista A tuntiin B tuntuvat lähinnä vedätykseltä. Miten siitä edellisestä tunnista selvittiin tuolla halvemmalla hinnalla (hieman karrikoiden)?Tämä on siinä mielessä omituista, että se joka joustaa maksaa eniten ellei voi korvata jotenkin korvata sähköä lämmityksessä. Pörssiähköilijän pitäisi kaiken järjen mukaan päästä halvemmalla kun kyttää ja joustaa mutta käytäntö vaikuttaa olevan toinen.
Mihin tuo 10 min päivässä menisi? Muista en osaa luvata, mutta ainakin itse oli ja on tarkoituksena saada aikaan mahdollisimman itseohjaava järjestelmä. Alkuasennukseen meni toki tunteja, mahdollisesti jopa lähemmäs 10 kaiken kaikkiaan, mutta nyt hienosäätöihin menee se minuutti pari ehkä muutaman päivän välein. Tulevaisuudessa varmaan vähemmän (ja muutenkin lämmityskauden ulkopuolella). Tuntipalkka tullee näin sitä suuremmaksi, mitä pidempään systeemi on käytössä.10min per päivä ajankäyttöä, 61h vuodessa, reilu 6.5€ tuntipalkaksi.
30% on pörssissä näissä viimeaikaisissa uutis-ilmoissa vuodenvaihteen tienoilla.Minkälainen jakautuma näillä kahdella käyttäjätyypillä on suomessa?
Minua kiinnosti tuolloin tieto koko suomen mittakaavassa, kieltämättä olisi mukava nähdä tämän porukan jakauma.30% on pörssissä näissä viimeaikaisissa uutis-ilmoissa vuodenvaihteen tienoilla.
Olisit laittanu äänestyksenä tämän tänne niin olis näkyny ero tässä porukassa...
Tuota vanhaa raporttia olen aiemminkin kritisoinut.Energiavirasto julkaisi juuri vuoden 2023 lukuja mutta pörssisähkökäyttäjien määrä vuonna 2023 ei ollut kuulema vielä saatavilla
katso liitettä 94004
Sähkömarkkinat nyt – katsaus vuoteen 2023
Sähkömarkkinat nyt – katsaus vuoteen 2023 Energiaviraston mediainfo 23.1.2024 Sähkön tukkumarkkinat rauhoittuivatKeskihinta Suomessa laski huomattavasti, hinnoissa suurta vaihtelua...lampopumput.info
Eikös kokoajan hoeta että vuositasolla pörssisähkö on aina halvin.Tämä on siinä mielessä omituista, että se joka joustaa maksaa eniten ellei voi korvata jotenkin korvata sähköä lämmityksessä. Pörssiähköilijän pitäisi kaiken järjen mukaan päästä halvemmalla kun kyttää ja joustaa mutta käytäntö vaikuttaa olevan toinen.
On sen ajan murhe, jos sähkön myyjät lopultakin tajuavat, että sähköenergiaa ei lämmityskuluttajille kannata myydä yhtä halvalla kiinteällä hinnalla kuin kuluttajille keskimäärin. Määrä ei aina korvaa laatua.
Totuushan on, että sähkölämmitys ei nykyisin vallitsevassa muodossaan ole siirtoyhtiöille kovin edullista, koska vaihteleva kulutus pakottaa tekemään etenkin suurjännite- ja keskijännitesiirrosta ja kaikista muuntajista tehokkaampia. Sähkökiukaitahan on syytetty samasta ja sähköautoista joskus maalaillaan kauhukuvia, vaikkakin Suomessa sähkölämmitys onkin vaikein tapaus siirtoverkkojen epätasaisen kuormituksen kannalta. Esimerkiksi keskijänniteverkkojen syöttömuuntajat ovat monella haja-asutusalueella välillä hyvin piukoilla kovilla pakkasjaksoilla.Tämä voi johtaa myös siirtopuolella mielenkiintoiseen tilanteeseen, jos se siirrettävä määrä alkaisi kovin pienenemään. Sähkön jakeluyhtiöissä asiakkaat ryhmitellään jännitetasoittain ja siirtohinnat korkeajännitepuolella ovat ihan muuta kuin alimmalla eli kotitalouksien 400 V:lla. Eli kotitalousliittymien verkkopalvelumaksuja pitäisi korottaa suoraan suhteessa alenevaan kulutukseen. Uusi vetytalouden kulutus ei tässä auta mitään. Ehkä sähköautot pelastavat tilanteen ja siellä sitä maksuvalmiuttakin on olemassa.
Tämä koskee suurta osaa sähkölämmittäjiä ellei suurinta osaa (palstan optimoijaosaajia erikoistaloissa tämä ei koske ketään). Sähkön kulutuksessa kun on se tosiasia, että kun sitä valtakunnassa kuluu paljon, niin se johtuu siitä, että sitä kuluu paljon ja kun kuluu, niin hinta on iso. Ja saattaakin olla, että se onkin yllättävän usein kotisähkö, mikä tekee tuon ison kulutuksen.Vaikka katson viime vuotta, niin siltikin maksan kokonaisuutena enemmän kuin pörssin ka.
Juu, ilpin päivähimmailu on yksi pörssipelin huonoista puolista.Uskon, että kiinteähintaisella sopparilla pääsen myös alempaan sähkönkulutukseen, kun ILP:ejä ei tarvitse päivällä himmailla, vaan ne saavat tehdä työnsä täysimääräisesti.
Suomessa on useita kymmeniä sähkön myyjiä. Onko heillä joku yhteiselin, joka tämmöistä tilastoi, vai kuka sitä tilastoa pitää? Toki jokaisella sähkönmyyjällä on omista asiakkaistaan tuo tieto.Sähkönmyyjillä on 100% varmuudella tilasto, että paljonko on minkäkin sähkön tilaajia Suomessa.
Tilasto/tieto löytyy Fingridiltä (Datahub). Ei taida saada julkaista tietoja kilpailusyistä sama tilanne kuin pörssitarjouksissa.Sähkönmyyjillä on 100% varmuudella tilasto, että paljonko on minkäkin sähkön tilaajia Suomessa.
Miksi pitää salata tuollainen asia eli miksei sitä julkisteta, vai onko sellainen jostakin löydettävissä?