Pörssisähkö vs kiinteä hintainen

[Espejot]

Eihän kulutuksen ajoitus muuta pörssin keskihintaa mitenkään. Jos kuulle osuu useita kalliihkoja tai hirmukalliita tunteja/päiviä, niin se pörssin keskihinta nousee vaikka löisit tuvasta sähköt pois päältä.

Lopulta tässä "kisassa" merkkaa vain kv-sopparin energian hinta ja pörssin keskihinta, koska kulutusvaikutus on molemmissa sama.

Siksi kv-sopparilainen voi (halutessaan) huudattaa sähkölaitteita mielin määrin niillä huippukalliillakin tunneilla jos kv-sopparin energian hinta on luokkaa 7 snt/kWh, samalla kun pörssin keskiarvo huitelee vaikka 25 snt/kWh korvilla ja pysyy siellä kuun loppuun asti. Noilla pörssin keskihinnoilla myös kulutusvaikutusta on helpohko kerätä useita senttejä jolloin kyseinen kv-soppari muuttuu aika edukkaaksi. Se ei tietenkään onnistu niin että huudattaa sähkövastuksia pihalla kalliiden tuntien aikana, mutta pörssisopparilla se tulisi tässä skenaariossa vielä kalliimmaksi.

Aino mikä merkitsee on spotin keskiarvo ja kiinityksen hintaero. Kaikki muu on myyntipuhetta.

Hmm. Mitähän tässä oikein lasketaan?

Kulutusvaikutusta spotin keskiarvo ja kiinityksen hintaeroa. Sitä ainoaa asiaa millä on merkitystä kun puhutaan spotin ja kiinityksen hintaerosta.

 

[Lappanen]

Aino mikä merkitsee on spotin keskiarvo ja kiinityksen hintaero. Kaikki muu on myyntipuhetta.

NIin yksinkertaista se onkin.

Se on sitten makuasia, ottaako täyskiinteän, kv:n, kiinnityksiä vai pörssin. Hinta ja kristallipallo uhkien varalta ratkaisee.

 

[tet]

Aino mikä merkitsee on spotin keskiarvo ja kiinityksen hintaero. Kaikki muu on myyntipuhetta.

Jos kysymys on kilpailusta näiden kahden sopimustyypin välillä, niin kyllä, vain tuo asia merkitsee, mutta kysehän ei tuossa edellä ollut kilpailusta sopimustyyppien välillä. Vaan siitä, nostaako sähkön käytön ajoittaminen kalliille tunneille sähkölaskua euromääräisesti saman verran näissä kahdessa sopimustyypissä. Siinä kysymyksessä tämä (oikea) väittämäsi on merkityksetön, koska ei liity kontekstiin mitenkään.

 

[Husky]

Onpas viime sivuilla ollut kovaa keskustelua kiinnitysmatematiikasta. Mutta hyvä sinänsä, kun on se vähän sekava.

Mitä luokkaa ilp:n ottotehon ero ko. sisälämpötila-asetuksilla jotka eronnevat toisistaan korkeintaan 5°C?

Tämä asia kiinnostaa itseänikin. Jos jossakin ketjussa on puhuttu asiasta niin sanokaa (ei kuulu tähän ketjuun). Itseasiassa joskus hain tuollaista yleisketjua ja olisin ottanut puheeksi.

(Välillä tuntuu että juu ilppi päälle yöksi kun halvempaa sähköä, mutku ilpin vaikutus katoaa heti kun sammuu ja immeiset on maisemissa päivisin.... ja yöllä usein kylmempää niin cop huonompi...ja muitakin aspekteja liittyy tähän...mm. tarkoitan lähinnä päiviä jolloin ei lämmitystarve ole 24h että pitää katkoa jokatapauksessa.)

 

[Espejot]

Jos kysymys on kilpailusta näiden kahden sopimustyypin välillä, niin kyllä, vain tuo asia merkitsee, mutta kysehän ei tuossa edellä ollut kilpailusta sopimustyyppien välillä. Vaan siitä, nostaako sähkön käytön ajoittaminen kalliille tunneille sähkölaskua euromääräisesti saman verran näissä kahdessa sopimustyypissä. Siinä kysymyksessä tämä (oikea) väittämäsi on merkityksetön, koska ei liity kontekstiin mitenkään.

Nostaa yhtä paljon mutta lähtötaso on todenäköisesti eri joten loppulasku on erisuuruinen. Minä uskon että me kaikki ollaan samaa mieltä asiasta mutta jollakin kierolla tapaa viitekehys on erilainen. Jos me ajatellaan spot sopimuksen muodostamaa funktiota niin kiinitys ainostaa nostaa tai laskee funktion kuvaaja koordinaatistossa. Todelisuudessa kyse on pylväistä mutta joo, ei takeruta lillukan varsiin. Ja pinta-ala on se kustannus. Kiinitys kasvattaa/pienentää jokaisen pylvään kokoa. Summasumarum, kyse on vedonlyönnistä. Panokset on pieniä mutta asian puimiseen kuluu energiaa että ei tämä leiville lyö. Mutta ehkä keksin miten selitän asian naapurille niin että hän ei varmasti ymärrä.

NIin yksinkertaista se onkin.

Se on sitten makuasia, ottaako täyskiinteän, kv:n, kiinnityksiä vai pörssin. Hinta ja kristallipallo uhkien varalta ratkaisee.

Ja nyt haudaat näppikset monttuun.. Vai keskutellaanko seuraavaksi painotetusta keskiarvosta

 

[RauskiH]

Nostaa yhtä paljon mutta lähtötaso on todenäköisesti eri joten loppulasku on erisuuruinen. Minä uskon että me kaikki ollaan samaa mieltä asiasta mutta jollakin kierolla tapaa viitekehys on erilainen. Jos me ajatellaan spot sopimuksen muodostamaa funktiota niin kiinitys ainostaa nostaa tai laskee funktion kuvaaja koordinaatistossa. Todelisuudessa kyse on pylväistä mutta joo, ei takeruta lillukan varsiin. Ja pinta-ala on se kustannus. Kiinitys kasvattaa/pienentää jokaisen pylvään kokoa. Summasumarum, kyse on vedonlyönnistä.

Näinhän se on, sentilleen saman verran nostaa. Kv sopparilla sitten pärjäät jos pörssin kuukausikeskihinta on kovempi kuin kiinnityshinta ja sama toisin päin. Täysin samaa mieltä vedonlyönnistä, oikeastaan kv sopparit voisi nimetä pörssin kuukausikeskihinnan veikkaussopimukseksi eli pkkhv-sopimukseksi

 

[RauskiH]

Siksi kv-sopparilainen voi (halutessaan) huudattaa sähkölaitteita mielin määrin niillä huippukalliillakin tunneilla jos kv-sopparin energian hinta on luokkaa 7 snt/kWh, samalla kun pörssin keskiarvo huitelee vaikka 25 snt/kWh korvilla ja pysyy siellä kuun loppuun asti.

Tästä olen edelleenkin eri mieltä. Jos ajatellaan tilannetta että käytät sähköä kalliiden tuntien aikana 50c/kwh keskihinnalla 100kwh niin sen kulu on 50eur Vaihtoehtoisesti ajoitat em. 100kwh 10c/kwh keskihinnaltaan oleville tunneille niin sen kulu on 10eur. Pörssisähkösopparilla lasku pienenee 40eur. Kv sopimuksella tulee myös aivan sama säästö eikä se riipu pörssin keskiarvosta eikä kiinnityshinnasta

 

[Lappanen]

Ja nyt haudaat näppikset monttuun.. Vai keskutellaanko seuraavaksi painotetusta keskiarvosta

En hautaa, kun siinä menisi kännykkä myös mukana

Ja joku ihan varmasti alkaa jossain kohtaa keskustella painotetusta keskiarvosta, varsinkin nyt kun mainitsit

 

[tet]

Näinhän se on, sentilleen saman verran nostaa. Kv sopparilla sitten pärjäät jos pörssin kuukausikeskihinta on kovempi kuin kiinnityshinta ja sama toisin päin. Täysin samaa mieltä vedonlyönnistä, oikeastaan kv sopparit voisi nimetä pörssin kuukausikeskihinnan veikkaussopimukseksi eli pkkhv-sopimukseksi

Juuri näin. Tuo veikkaus tehdään määräaikaista sopimusta harkittaessa. Sen jälkeen kun soppari on valittu, siihen ei voi enää vaikuttaa. Se mihin voi vaikuttaa, on sähkönkäytön ajoitus. Ajoitusta muuttamalla säästää tai menettää saman euromäärän sopimustyypistä riippumatta.

 

[Espejot]

Ja joku ihan varmasti alkaa jossain kohtaa keskustella painotetusta keskiarvosta, varsinkin nyt kun mainitsit

Tota pitää tutkia. Joku 6+6kk hybridi voisi olla hyvä missä kesä pörssiä ja talvi kiinitystä/kiinteää.

 

[Lappanen]

Tästä olen edelleenkin eri mieltä. Jos ajatellaan tilannetta että käytät sähköä kalliiden tuntien aikana 50c/kwh keskihinnalla 100kwh niin sen kulu on 50eur Vaihtoehtoisesti ajoitat em. 100kwh 10c/kwh keskihinnaltaan oleville tunneille niin sen kulu on 10eur. Pörssisähkösopparilla lasku pienenee 40eur. Kv sopimuksella tulee myös aivan sama säästö eikä se riipu pörssin keskiarvosta eikä kiinnityshinnasta

ite ajattelen sen niin, että pörssisopparilainen maksaa pörssihinnan mukaan (joka selviää sitten kuukauden lopulla).
Kv-sopparilainen maksaa joka tunti sen kiinteän energiahinnan mukaan.

Kulutusvaikutus sitten määrää laskun loppusumman, suuntaan tai toiseen, ja se on molemmilla sopparityypeillä sama.

Ehkä ajatellaan eri tavalla sitten se miten lasku muodostuu, mutta ite menen sen mukaan miten lasku on eritelty, eli:

- kk-maksu
- energian hinta (kiinteä)
- kulutusvaikutus


Edit. Ääh, menee jo aivot solmuun kun koittaa miettiä että mikä tässä mättää Mutta jos käytät pörssisopparilla sähköä 100 kWh hintaan 50 snt/kWh, niin samaan aikaan kv-soppsrilainen käyttää saman määrän sähköä sillä hinnalla minkä on sopimuksellas lukinnut energian hinnaksi. Kuun loputtua sitten kulutusvaikutus rankaisee tuollaisesta holtittomasta käyttäytymisestä, mutta se rankaisee molempia yhtä paljon. Kv-sopparilainen kuitenkin maksaa tuosta hairahduksestaan 100 kWh * kiinnityshinta, kun taas pörssiläinen 100 kWh * 50 snt/kWh.

 

[Lappanen]

Tota pitää tutkia. Joku 6+6kk hybridi voisi olla hyvä missä kesä pörssiä ja talvi kiinitystä/kiinteää.

Tuo olisi hyvä, mutta tuskin kiinteää saisi kovin kilpailukykyiseen hintaan siltikään, varsinkaan pitemmän päälle.

 

[RauskiH]

ite ajattelen sen niin, että pörssisopparilainen maksaa kuten sanoit, tuntihinnan mukaan.
Kv-sopparilainen maksaa joka tunti sen kiinteän energiahinnan mukaan.

Kulutusvaikutus sitten määrää laskun loppusumman, suuntaan tai toiseen, ja se on molemmilla sopparityypeillä sama.

Ehkä ajatellaan eri tavalla sitten se miten lasku muodostuu, mutta ite menen sen mukaan miten lasku on eritelty, eli:

- kk-maksu
- energian hinta (kiinteä)
- kulutusvaikutus

Eihän sillä ole merkitystä miten sen laskee, vain lopputulos merkitsee. Tuossa minun esimerkissä vaikutus laskuun on se 40eur niin pörssi kuin KV-sopparissa.

 

[Lappanen]

Eihän sillä ole merkitystä miten sen laskee, vain lopputulos merkitsee. Tuossa minun esimerkissä vaikutus laskuun on se 40eur niin pörssi kuin KV-sopparissa.

Muokkasin aiempaa viestiä sen aikana kun vastasit siihen.

Mutta jos siis ajatellaan että kuukaudessa on vain tuo yksi tunti, eli kuukausi kestää yhden tunnin, niin:

Keskihinta 50 snt/kWh
Kiinnityshinta 7 snt/kWh
Kulutus 100 kWh


Jos taas kuukausi kestää useamman tunnin, joiden keskihinta on 10 snt/kWh, niin:

Keskihinta 10 snt/kWh
Kiinnityshinta 7 snt/kWh
Kulutus 100 kWh

Kv-sopparilla ei vaikutusta, pörssillä iso vaikutus hintaan. Mutta sitten laskulla se kulutusvaikutus tuo sitä vaikutusta kv-sopparille myös, joten loppulasku pienenee jos toimit kuten järkevä pörssisopparilainen tekisi.

 

[Espejot]

Oomilla on kv sopparin ja kiinteän ero 1 snt eli kv tulee varmaan 1-3 snt halvemaksi. Pitäis ihan laskea mitä noi kv on itsellä kuukausitasolla. MUTTA. Spoptin kv ollut viimeksi yli 7,5 snt/kWh 2024.01.

 

[jsalmika]

Tämä asia kiinnostaa itseänikin. Jos jossakin ketjussa on puhuttu asiasta niin sanokaa (ei kuulu tähän ketjuun). Itseasiassa joskus hain tuollaista yleisketjua ja olisin ottanut puheeksi.

(Välillä tuntuu että juu ilppi päälle yöksi kun halvempaa sähköä, mutku ilpin vaikutus katoaa heti kun sammuu ja immeiset on maisemissa päivisin.... ja yöllä usein kylmempää niin cop huonompi...ja muitakin aspekteja liittyy tähän...mm. tarkoitan lähinnä päiviä jolloin ei lämmitystarve ole 24h että pitää katkoa jokatapauksessa.)

No joo, tarkemmin liittyy sähkönkäytön optimointiin eli ns. säästöjen maksimointiin ja pätee sekä pörssisähköön että kiinteähintaiseen jos on eri säädöt vuorokaudenajan (eikä pörssisähkön hinnan) mukaan kuten lainaamallani taholla. Veikkaan että lämmittää lähinnä henkisesti kun pääsee säätelemään mutta todellinen monetaarien vaikutus saattaa olla lähes merkityksetön - ja siksi oikeastaan kysyinkin. Mutta jatkakaa vaan oikeaoppisista laskentatavoista vääntämistä.

 

[Arisoft]

ite ajattelen sen niin, että pörssisopparilainen maksaa pörssihinnan mukaan (joka selviää sitten kuukauden lopulla).
Kv-sopparilainen maksaa joka tunti sen kiinteän energiahinnan mukaan.

Pörssihinta selviää jo ennen kuin sähköä kulutetaan - ei kuun lopussa. Mutta KV-sopimuksen sähkön lopullinen hinta selviää vasta kuun lopussa kun sähkön hintaan vaikuttava KV-saadaan päätettyä. En tiedä miten onnistuit tuon kääntämään juuri päin vastoin.

Vaikka KV-sopimus ei pelasta yhdeltä hirmu kalliilta päivältä, niin KV-sopimuksessa on kuitenkin se hyvä puoli että se pelastaa jos kuukausi on läpeensä hirmu kallis.

 

[RauskiH]

Mitä luokkaa ilp:n ottotehon ero ko. sisälämpötila-asetuksilla jotka eronnevat toisistaan korkeintaan 5°C?

Karkeasti voisi sanoa että yöllä keskimäärin tuplat. Toki lauhoilla keleillä voi pumpun pistää huilimaan päivän tai ainakin kalliimpien tuntien ajaksi

No joo, tarkemmin liittyy sähkönkäytön optimointiin eli ns. säästöjen maksimointiin ja pätee sekä pörssisähköön että kiinteähintaiseen jos on eri säädöt vuorokaudenajan (eikä pörssisähkön hinnan) mukaan kuten lainaamallani taholla. Veikkaan että lämmittää lähinnä henkisesti kun pääsee säätelemään mutta todellinen monetaarien vaikutus saattaa olla lähes merkityksetön - ja siksi oikeastaan kysyinkin. Mutta jatkakaa vaan oikeaoppisista laskentatavoista vääntämistä

Koska muuttujia tässä on yön kylmemmistä lämpötiloista ja suuremmasta ottotehosta aiheuvan huonomman copin lisäksi ties mitä niin ihan pienillä hintaeroilla ei tuo korotettu yöpyynti ole päällä. Yleensä olen laittanut sen päälle kun hintaero alkaa lähestymään 10c

 

[Lappanen]

Pörssihinta selviää jo ennen kuin sähköä kulutetaan - ei kuun lopussa. Mutta KV-sopimuksen sähkön lopullinen hinta selviää vasta kuun lopussa kun sähkön hintaan vaikuttava KV-saadaan päätettyä.

Tiedät siis jo tässä vaiheessa paljonko maksat pörssisopparisi kanssa energiasta (snt/kWh) ensi kuun laskussa? Näin ainakin ymmärsin tuosta kommentistasi.

Minä tiedän energian hinnan omalta kohdaltano ensi kuulle, kv:ta en tiedä. Kuten ei tiedä käsittääkseni pörssisopparilainenkaan.

 

[Husky]

Oho, tuossa tunti sitten kun kommentoin että onpa ruodittu, niin vieläkin oli selvästi kesken. Sitten kun kaikki osapuolet on sitä mieltä, että on selvä, niin täytyy pyytää tekoälyä tekemään niistä sivuista kooste. Siitä voi sitten helposti kerrata miten se menikään. Että älkää lopettako kesken

 

[Arisoft]

Tiedät siis jo tässä vaiheessa paljonko maksat pörssisopparisi kanssa energiasta (snt/kWh) ensi kuun laskussa? Näin ainakin ymmärsin tuosta kommentistasi.

Tiedän etukäteen että se on etukäteen ilmoitettu spot-hinta. Jälkeenpäin (kuun lopussa) ei tule enää muutoksia hintaan.

Mutta voisin toki asian esittää toisinkin
Maksan energiasta 0,179 snt/kWh + kulutusvaikutus, joka selviää kuukauden lopussa.
Tässä mielessä olet oikeasssa, jos asian esittää näin päin.

Minä tiedän energian hinnan omalta kohdaltano ensi kuulle, kv:ta en tiedä. Kuten ei tiedä käsittääkseni pörssisopparilainenkaan.

Et sinä tiedä energian hintaa ennen kuun loppua, koska sinulla energian hinta lasketaan vasta kuukauden lopussa.

Voin loogisesti osoittaa ettei saamasi bonus ole mitään muuta kuin energian hinnan muutos.

Itse saan bonusta siitä, että tuotan enemmän kuin kulutan. Se bonus, jonka saan menee ALV 0% koska rahan saa yksityinen, joka ei ole arvonlisäverovelvollinen. Kun sinä saat KV-bonusta, niin se onkin ALV 25,5% koska se lasketaan energian hinnasta pois eikä ole erillinen palkkio.

 

[RauskiH]

Oho, tuossa tunti sitten kun kommentoin että onpa ruodittu, niin vieläkin oli selvästi kesken. Sitten kun kaikki osapuolet on sitä mieltä, että on selvä, niin täytyy pyytää tekoälyä tekemään niistä sivuista kooste. Siitä voi sitten helposti kerrata miten se menikään. Että älkää lopettako kesken

Tuossa aiemmin väitin että kv-sopparin kuukausilaskun voi laskea todella yksinkertaisesti:

A+(B-C)*D

A=tuntikohtainen kulutus kerrottuna pörssin tuntihinnalla eli puhtaan pörssisopimuksen kk-kustannus
B=kiinnityshinta
C=pörssin kuukausikeskihinta
D=kuukausikulutus, kwh

Termiin A pystyt vaikuttamaan ainoastaan ajoittamalla kulutusta.

Jälkimmäinen osa kaavaa on se vedonlyöntiosa ja tähän ei voi vaikuttaa kulutusta ajoittamalla.

Saa osoittaa mikä kaavassa on virheellistä. Jos sellaista löytyy niin muutan mielelläni mielipidettäni

 

[Lappanen]

Maksan energiasta 0,179 snt/kWh + kulutusvaikutus, joka selviää kuukauden lopussa.

Jahas, tämä on hyvä tieto.

Laitappa syyskuun sähkölaskusta kuva kun saat sen. Katsotaan yhdessä onko energian hinta siinä 0,179 snt/kWh + kv.

Laitan myös omani, jossa eriteltynä energian hinta + kv. Energian hinta on vielä muutaman kuukauden 7,88 snt/kWh, mutta se on tosiaan sama ollut joka kuukausi sopimuskauden ajan. Alvin nosto tosin muutti sitä jossain kohtaa, mutta se ei liity sopimustyyppiin.

 

[tj86430]

Kulutusvaikutusta spotin keskiarvo ja kiinityksen hintaeroa. Sitä ainoaa asiaa millä on merkitystä kun puhutaan spotin ja kiinityksen hintaerosta.

Ok, minä hölmö kuvittelin, että termille "kulutusvaikutus" on olemassa yleisesti käytetty ja ymmärretty merkitys, mutta väärässä olin

 

[Arisoft]

Laitappa syyskuun sähkölaskusta kuva kun saat sen. Katsotaan yhdessä onko energian hinta siinä 0,179 snt/kWh + kv.

Elokuun laskukaan ei ole vielä tullut mutta kyllä se on, se on se sähkön myyjän tarjoama energiahinta eli toiselta nimeltään marginaali. Sen verran joudun myyjälle maksamaan aina sähköenergiasta. Loppu on kulutusvaikutusta. Heinäkuun laskusta sähkön myyjä sai 0,39 euroa tuota energiamarginaalia ja 4,79 euroa perusmaksua. Kulutusvaikutus oli negatiivinen niin sain itse asiassa 4,27 euroa takaisin.

Se mitä tässä yritän tuoda esiin on se, että myyjät ovat antaneet samoille asioille vain eri nimet
Spot-energia : Kulutusvaikutus
Marginaali : Kiinteä energiamaksu
Perusmaksu : Perusmaksu

Mielestäni on itsensä pettämistä ajatella, että kulutusvaikutus ei ole osa energian hintaa kun se kuitenkin on maksu tai hyvitys energiasta.

 

[dbwarrior]

Oomilla on kv sopparin ja kiinteän ero 1 snt eli kv tulee varmaan 1-3 snt halvemaksi. Pitäis ihan laskea mitä noi kv on itsellä kuukausitasolla. MUTTA. Spoptin kv ollut viimeksi yli 7,5 snt/kWh 2024.01.

Eikös näistä kiinteiden hinnoista voisi päätellä, että myyjien konsensus on sitä mieltä jotta on ihan ok busines myydä 7,59 hintaan 24kk sopparia ?
Eli teoriassa vaikka ei olisi ihmeellisempää joustoakaan kohteessa niin spot hinta tulee 24kk jaksolla halvemmaksi, koska kantaa itse riskin (pienen nykyisin?) hintavaihtelusta

 

[dbwarrior]

Tuossa aiemmin väitin että kv-sopparin kuukausilaskun voi laskea todella yksinkertaisesti:

A+(B-C)*D

A=tuntikohtainen kulutus kerrottuna pörssin tuntihinnalla eli puhtaan pörssisopimuksen kk-kustannus
B=kiinnityshinta
C=pörssin kuukausikeskihinta
D=kuukausikulutus, kwh

Termiin A pystyt vaikuttamaan ainoastaan ajoittamalla kulutusta.

Jälkimmäinen osa kaavaa on se vedonlyöntiosa ja tähän ei voi vaikuttaa kulutusta ajoittamalla.

Saa osoittaa mikä kaavassa on virheellistä. Jos sellaista löytyy niin muutan mielelläni mielipidettäni

Matematiikka on universaali kieli, ne sanoo
Tuota kaavaa kun katsoo niin noinhan se muuntautuu tosiaan euroiksi.
Toki optimaalisessa kiinnitystä harkitsevassa kohteessa D:en pystyy myös vaikuttamaan.
Eli se meidän tuttu pakkasjakso+hintapiikki jakso vaikuttaa D osuuteen jos esim lämmittäminen menee silloin puulle tai öljylle.

 

[dbwarrior]

Vaikka KV-sopimus ei pelasta yhdeltä hirmu kalliilta päivältä, niin KV-sopimuksessa on kuitenkin se hyvä puoli että se pelastaa jos kuukausi on läpeensä hirmu kallis.

En tiedä miksi en itse osannut kiteyttää tuota noin hyvin, mutta tuotahan se juuri tarkoittaa tavan sähkönkuluttajille.
Tulen käyttämään tuota jatkossa.

 

[roots]

Kun kesäkelissä piikitellään 60 sentissä niin sopiva jatkumo tuulettomalle -25 kelille on 100s keskipäivähinta ja voi hyvinkin olla vaikka viikon putkeen

Väärä johtopäätös...
Mikä sitten on sopiva jatkumo sille kun sähkö piikittelee kesällä -1snt/kWh,
no se tuolla sinun logiikallasi se voisi tarkoittaa -10snt/kwh hirmupakkas hintoja.

Kyllä ne talven hinnat on kysyntä/tarjonta riippuvaista täysin, voi halpaakin olla jos leutoa ja tuulista jne, kallista jos puutetta.
Ei mitään yhteyttä kesän piikkeihin, kesäkaudella voi olla kremppaa ja remppaa yms. erityistä juttua piikittämässä.

 

[tuna]

Elenia tuntuu melkein edulliselta, perusmaksu Carunalla yösiirto 25A sulakkeilla 456€ vuodessa (35A sulakkeilla 839€)

No ei tunnu kun verrattu hinta oli 1-aikasiirrolle. Elenian 2-aikasiirron perusmaksut:
3*25 maksaa 39.58€/kk eli 474.96€ vuodessa
3*35 on 66.11€/kk = 793.32€/vuosi

 

[Espejot]

Ok, minä hölmö kuvittelin, että termille "kulutusvaikutus" on olemassa yleisesti käytetty ja ymmärretty merkitys, mutta väärässä olin

Edit: olit oikeassa kulutusvaikutus oli harahaan johtava, jopa väärä termi. Matematiikka on yksiseliteistä. Miksi sitä lopputulosta kutsutaan on sitten eri asia. Jos ajatellaan että spotilla pääsee -1snt alle spotin ka:n ja kiinitys on -1 snt halvempi kuin spotin ka niin paljonko on kulutusvaikutus?

 

[RauskiH]

Matematiikka on yksiseliteistä. Miksi sitä lopputulosta kutsutaan on sitten eri asia. Jos ajatellaan että spotilla pääsee -1snt alle spotin ka:n ja kiinitys on -1 snt halvempi kuin spotin ka niin paljonko on kulutusvaikutus?

Kyllähän yleisesti kulutusvaikutuksesta käytettävä määritelmä on oman kulutuksen keskihinnan ja pörssin keskihinnan erotus eli esimerkin tapauksessa -1c. Tuo toinen sentti on sitten vedonlyönnistä saatua hyötyä

 

[rawpower]

Syyskuu jatkuu yhtä kalliina kuin elokuu.
Viimeisen päivän kulutus uupuu, mutta helen sovellus osaa kertoa, että elokuussa sähköä kului 77% klo 7-22 välisellä ajalla.
Eli juuri silloin kun on kalleinta.

Elokuun keskihinta asettunee 9snt tienoille.
6.55 snt ei todellakaan ole kallis tällä käyttöprofiililla ja nyt ei ole edes talvi.

 

[tj86430]

Kyllähän yleisesti kulutusvaikutuksesta käytettävä määritelmä on oman kulutuksen keskihinnan ja pörssin keskihinnan erotus eli esimerkin tapauksessa -1c. Tuo toinen sentti on sitten vedonlyönnistä saatua hyötyä

En tiedä mihin esimerkkiin viittaat, minun viestissäni olleessa esimerkissä (tasainen kulutus, tasainen spot-hinta) kulutusvaikutus oli tasan nolla. Kiinnityksestä saatava hyöty sen sijaan oli kyllä 1c/kWh

 

[Espejot]

En tiedä mihin esimerkkiin viittaat, minun viestissäni olleessa esimerkissä (tasainen kulutus, tasainen spot-hinta) kulutusvaikutus oli tasan nolla. Kiinnityksestä saatava hyöty sen sijaan oli kyllä 1c/kWh

Taisi viitat tuohon minun viestiin. Uskon että kaikki ovat yhtä mieltä asioista mutta keskustelu poukoilee liittymien vertailusta sopimuksen sisäiseen dynamiikkaan.

 

[rawpower]

Noniin Elokuun lukemat datahubissa.
Kulutus 666kwh
Koko Elokuun keskihinta 8,41snt
Kulutusvaikutus +21,29% +1,48snt
Siihen marginaalit päälle.

Kiinteä 6,55 snt alkaen 11.8
11.8 alkaen elokuun keskihinta rapeat 11,17snt

Ja kulutuksesta tosiaan 77% 7-22 välillä. Se kyllä näkyy hyvin hinnoissa. No onneksi on kiinteä.

 

[maanma]

Jos kulutus nyt just onkin 7-22, niin ainakin minulla tilanne muuttuu lämmityskauden alkaessa. Muutama euro tässä kohtaa ei paljon merkitse.

 

[rawpower]

Jos kulutus nyt just onkin 7-22, niin ainakin minulla tilanne muuttuu lämmityskauden alkaessa. Muutama euro tässä kohtaa ei paljon merkitse.

Täällä oli jo elokuussa lämmitystarvetta öisin ja aamulla kun lämpötilat lähellä nollaa.
Ei tuohon kulutusprofiiliin juurikaan muutosta tule kun invertteri maalämpöpumppu alkaa käymään taukoamatta kun mennään alle 0 asteen.

Muutama kymppi sinne tai tänne ei tuossa tienaamaan pääse. Siitä pitää huolen kajaven siirtomaksut ja verot yli 8snt/kwh.

Eli käytä sähköä mahdollisimman vähän kuitenkin karsimatta asumismukavuusesta. Maalämpö on auttanut tähän hyvin

 

[Husky]

Joskus on talvikuukausia että yösähköä menee yli 70%, mutta silti on systeemi saanut aikaiseksi, että KV jopa plussalla.

Tuo tapahtuu luojan toimesta sähkömyyjän taskuun, jos kuukauden sisällä lämpötila on kaksijakoinen. Silloinhan pörssisäännön mukaan kylminä aikoina, kun sähköä kuluu, on sähkö kallista. Ja kun lämmintä niin päinvastoin. Ja simsalabim, vaikka aina käytät vuorokauden halvinta sähköä niin kuukauden KV onkin plussalla.

 

[jarkko_h]

Ja kulutuksesta tosiaan 77% 7-22 välillä. Se kyllä näkyy hyvin hinnoissa. No onneksi on kiinteä.

Täällä vuoden alusta elokuun loppuun kulutus 39% klo 7-22. Eli kulutus yöpainotteista. Tämmöisellä kulutusprofiilelle pörssisähkö sopii kohtuu hyvin.