Ei tule olemaan halpaa talvella ennenkuin kaukolämpötarpeet on katettu tuulivoimalla.
Pörssisähkö vs kiinteä hintainen
- Keskustelun aloittaja remykv
- Aloitettu
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Jos pysyy samalla sähkömyyjällä, voi sen uuden sopparin saada voimaan jopa heti seuraavan vrk alusta.
Ei todellakaan mikään mahdoton juttu tulevan kesän 0-hinnoilla. Ne nakertaa tuota vuosikeskihintaa jo ihan kummasti alaspäin.
Tammikuun pörssin keskihinta oli 14.72c/kWh ja meillä toteutunut keskihinta 13.02c/kWh. Eli kyllä, alle sukellettiin ja jos olisi kv-soppari pösän sijaan, niin tuo olisi suoraan pois sen kv-sopparin sopimustasosta. Kellään tuskin on kuitenkaan niin matalaa kv-sopparia, jotta tuolla vielä päästäisiin lähellekään 0-rajaa, joten negatiivisuus on silleen enempi pelkkä teoreettis-akateeminen kysymys.
Katsoin viime kesän laskut (omat toteutuneet pörssihinnoin) (pelkkä sähkö):
kesäkuu: 30 €
heinäkuu: 20 €
elokuu: 16 €
Nyt tammikuussa 431 € (toteutunut pörssihinnoin).
Eli ei paljoa saa kesällä kirittyä, vaikka olisi 0 hinnat koko kesän. Suurin osa kiristä jätettävä siis muille ajoille, ensi talvi ja syksy ja kevät. Milloin myös riskit kasvaa, että pörssi sekoaa. Joku ydinvoimalan huolto tuulettomaan kohtaan.
Mikä mahtaa olla tämä kuuluisa leijonanosa?
Jokunen vuosi sitten uutisoitiin, että noin 70 % Suomessa myytävästä sähköstä kulkee pörssin kautta. En usko, että osuus on ainakaan pienentynyt.
Jos otetaan lähtökohdaksi, että ”kulkee” pörssin kautta, niin silloin pitäisi olla varmaan lähemmäs 100%, mutta mitä lie mankaloita tossa tiputtamassa. Eihän siellä tilastoissa näy aggregaateilla jauhettukaan tai aurinkopaneelein. Mutta varmaan tällä tarkoitettiin että valtaosa suojaa lähes kaiken, jolloin pörssi jollain viiveellä voi vaikuttaa suojausten suuruuteen ja hintaan, mutta erittäin harva kuten osa kotitalouksista ostaa ilman kääreitä 15 minuuttia voimassa olevaan hintaan. Ja ei kotitaloudetkaan osta, pörssisähköläisillä sattuu olemaan vain avoin piikki maksimihintaan (joskin määrää voi hieman hallita, esim. vetämällä pääkytkimestä)
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Teollisuus tekee sähkönsä itse ja TVO:lla. Sitten Fortum on ainakin suurin toimija Suomessa. Vaikea uskoa tuota 70% enää jäävän.
"Tämän vuoden tuotannosta yli 75 prosenttia on jo myyty 41 eurolla megawattitunnilta eli samalla hinnalla kuin vuosi sitten...Jos hinta jää tätä alemmaksi, Fortum hyötyy. Jos taas hinta nousee kalliimmaksi, se on Fortumille huono uutinen, joka kertoo siitä, että se olisi voinut myydä sähkönsä kalliimmalla hinnalla"
Kun sentillä tuottaa ja neljällä myy saa miljadin voittoa
yle.fi
"Tämän vuoden tuotannosta yli 75 prosenttia on jo myyty 41 eurolla megawattitunnilta eli samalla hinnalla kuin vuosi sitten...Jos hinta jää tätä alemmaksi, Fortum hyötyy. Jos taas hinta nousee kalliimmaksi, se on Fortumille huono uutinen, joka kertoo siitä, että se olisi voinut myydä sähkönsä kalliimmalla hinnalla"
Kun sentillä tuottaa ja neljällä myy saa miljadin voittoa
Fortumin tulos tipahti – tällaista sähkön hintaa yhtiö ennustaa
Fortum on Suomen suosituimpia kansanosakkeita. Yhtiöllä on lähes 200 000 omistajaa.
yle.fi
Mulla saattoi käydä tämä, että kun alkoi uusi sopimus tammikuun viimeiseksi kolmeksi päiväksi, niin kulutusvaikutus katsotaan silloin siltä osalta kuukautta. Silloin oli kovat vaihtelut hinnassa, niin katsotaan, kun lasku tulee, että menikö ne kolme päivää 0-hinnalla hyvän kulutusvaikutuksen ansiosta. Koko kuukausi aika hankala saada 0-hinnalla, mutta ei aivan mahdoton vaihtoehtoisten lämmitys muotojen ansioista ja nykyisten päivittäisten valtavien hintaerojen ansiosta.
Tämä voi olla suomalaisille huono uutinen, sillä Fortum, jos mikä osaa hassata tuon omaisuuden alta aika yksikön. Millon massit annetaan suoraan ryssille, milloin sakemanneille.
Käytännössä kaikki kuluttajille myytävä sähkö myydään pörssissä, josta kuluttajille sähköä tarjoavat vähittäismyyjät sen ostavat. Vaikka myyjäkonsernillasi olisi omaa tuotantoa, tuotantoyhtiö myy sen pörssiin ja myyjäyhtiösi ostaa sen sieltä.
Fortum ei ole myynyt sähköä kiinteällä hinnalla, vaan suojannut sen pörssihinnan vaihteluilta suojauksilla. Suojauksien ostaminen ei poista itse sähköä pörssikaupasta. Suojaukset ovat rahoitusinstrumentti, joiden kauppa on erillään itse sähkökaupasta.
Teolllisuus tekee osan sähköstään itse, loppu ostetaan pörssistä tai ylimääräinen myydään sinne. Suuryrityksille ei ole tarjolla sitä luksusta, että voisivat ostaa sähköä kiinteään hintaan avoimen määrän, kuten kuluttajat voivat. Ostavat ne sähköä kiinteään tai vaihtuvaan hintaan, ne ostavat aina kiinteän määrän. Se määrä on käytettävä wattitunnilleen, tai erotus menee tasehinnan arpajaisiin. Sitä ei kukaan tahallaan halua, joten säätö tehdään aina pörssissä, niin vuorokausimarkkinalla kuin päivän sisäisilläkin markkinoilla.
Koko 25 vuoden hinta pörssissä (ilman marginaalia) 2.46snt. Olin kv:lla ja otin turpaan. Sama soppari jatkuu vieläkin, tammikuun energialasku 30e ja nyt helmikuulta näyttää reilu -20€ toki tulee muuttumaan, mutta jos 2v aikajänteellä jää alle 120e eroa, eli alle 5e/kk, pysyn varmasti kv:ssa. Tai koitan metsästää talveksi 6kk kv:n, itsellä vain soppari loppuu syyskuun lopussa, niin hankala aika ottaa sopparia. Marras-helmikuu on 55-60% koko vuoden ostosähköstä. Loka-maaliskuu on sitten pyöreästi 75% koko vuoden kulutuksesta. Veikkaan että tänä vuonna kesän kulutus on pienempi, vaikka kokonaiskulutus tippuu, niin talvikuukausien painoarvo nousee entisestään. Eli kv ei kesällä kauheaa tappiota tee.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Ja ne käytetyt kWh oli? Siitähän tuossa oli kyse, kuinka paljon se vuosikeskiarvo c/kWh kuitenkaan nyt tästä muutamasta pv loppuen lopuksi ottaa osumaa. Nousee toki hiukan, mutta...
Tuo 2025 oli nyt siis tosi halpa pösällä. Mutta nyt jo melko varmaa, että kahdessa kuukaudessa ero on kiritty kiinni. Eikä ole edes tarvinnut pihistellä. Tuona vuonna itellä siis oli 7,88 kv-soppari päällä (alkuun oli 7,49, mutta alv nosti sen tuohon).
klapikalle
Jäsen
Samassa artikkelissa oli myös että liikevaihto oli 5 miljardia. Eli voitto 20% on sekin erittäin hyvä yritysmaailmassa. Eli 20% pudotus sähkön hintaan olis tehnyt nolla tuloksen.
Höpsistä. Päiväkohtainen kulutusvaikutus on täysin validia tietoa kun ymmärtää mistä on kyse.
Itsellä päättyy kv soppari muutaman päivän kuluttua. kv nyt n.-15snt ja jos seuranta kuun loppuun se voi olla +10
Kysymys kuuluukin, miten validia se on kuvaamaan kuukauden sähkölaskun muutoksia etenkin kuukauden alkupuolella? Mielestäni tuota ei pysty edes arvaamaan luotettavasti.
Hempuli
Töllintunaaja
Tuo nyt on samaa kuin myisin mustikkaämpärin vaimolle. Ei väliä, vaikka hinta on 3 snt tai 300 snt. Töissäkin joskus lähetettiin sisäisiä laskuja osastolta toiselle, mikä oli pelkkää virtuaalirahaa. Fiksummat oikaisivat ja katsoivat, mitä naapuriosasto on budjetoinut ja lähetti saman suuruisen laskun.
Esitätkö kohtuullisen matematiikan miten tämä +10 toteutuisi? Teoriassa varmaan mahdollinen mutta käytännössä veikkaan että ei.
Oma toteutunut keskihinta 10vrk jälkeen 17snt/kWh sen jälkeen 18vrk aikana pörssin keskihinta laskee 7snt/kWh tasoon, mutta oma sopimus päättyi 10.2 niin mitään laskevaa kulutusvaikutusta ei ollut laskevan hinnan aikana, jolloin oma kuukauden keskihinta jäi tasoon 17snt/kWh
Tällöin kuun lopussa oma kv on +10snt/kWh
Vaikka kokonkuukauden keskihinta laskisi 12snt/kWh tasoon niin oma kv olisi tällöin +5 jos laskentaa ei päätetä sopimuksen päättymishetkeen
Ymmärtääkseni matikka menee näin:
Kuukausttainen kulutusvaikutus = kulutuksella painotettujen päivittäisten kulutusvaikutusten summa.
Eli esim nyt alkukuussa tehdyt miinukset pysyvät kyllä miinuksina, mutta niiten paino muuttuu kulutuksen suhteessa. Alkukuun miinuksista ei tule plussia mitenkään.
Eli kv pysyy, mutta paino muuttuu. Ja totta että KV:n abs suuruutta ei pysty sanomaan ennen kun jakso on loppu, mutta etumerkin tietää. Ja muutokseen pystyy vaikuttamaan omalla toiminnalle = kulutuksella.
Sopimuksen päättyessä KV lasketaan sopimuksen päättymiseen- ei kuukauden loppuun.
Tuommoinen skenaario, että kulutus laskee nollaan sopimuksen voimassa ollessa ei ole realistinen skenaario.
Kyllä niistä tulee omaa keskihintaa nostavia siinä vaiheessa kun kuukauden keskihinta painuu alle alkukuun kulutusten.
Pitää tsekata ensimmäisen kuukauden lasku. Se kun alkoi 11.pv niin siinä kv tulee olla 11-31 päivien ajalta
Valitaanpa hiukan keinotekoinen esimerkki ja mietitään mitä tapahtuu. Olkoon kuukauden ensimmäisen vuorokauden ajan sähkön hintana 10c/kWh, paitsi yhtenä tuntina 5c/kWh ja loppukuun sitten tasaista 20c/kWh vuorokauden ympäri. Mikä on 1. vuorokauden kulutusvaikutus ja mikä on vaikutus laskuun, jos joka vuorokautena käytetään sama määrä sähköä ja käyttö ajoitetaan optimaalisesti olettaen, että rajoituksia ei ole tuntikulutukselle (eikä tehomaksuja tms.)?
Espejot
Hyperaktiivi
Ainakin PKS jokaiselle tunnile on laskettu kiinityksen ja kulutusvaikutuksen laskennalinen vaikutus. Eli sen sopparin voi ottaa vaikka yhdelle tunnille.
GPT väänsi näin
Otetaan merkinnät:
- Päivittäinen kulutus = Q kWh/vrk (sama joka päivä)
- Ensimmäinen vuorokausi: 23 h × 10 c/kWh, 1 h × 5 c/kWh
- Loppukuu: 20 c/kWh koko ajan
- “Kulutusvaikutus” = oma kulutuksella painotettu keskihinta − pörssin (ajan) keskihinta kyseiselle jaksolle.
1) Ensimmäisen vuorokauden pörssin keskihinta
pˉ1=23⋅10+1⋅524=23524=9,791666… c/kWh\bar p_{1}=\frac{23\cdot 10 + 1\cdot 5}{24}=\frac{235}{24}=9{,}791666\ldots\ \text{c/kWh}pˉ1=2423⋅10+1⋅5=24235=9,791666… c/kWh2) Optimaalinen ajoitus ilman rajoitteita
Koska et voi “ylikuluttaa” halvalla tunnilla rajoitteiden takia (oletus), laitat koko vuorokauden Q kWh siihen halvimpaan tuntiin (5 c/kWh).
Silloin oma keskihinta 1. vuorokaudelle:
pˉoma,1=5 c/kWh\bar p_{oma,1} = 5\ \text{c/kWh}pˉoma,1=5 c/kWh
3) 1. vuorokauden kulutusvaikutus
kulutusvaikutus1=pˉoma,1−pˉ1=5−9,791666...=−4,791666... c/kWh\text{kulutusvaikutus}_{1}=\bar p_{oma,1}-\bar p_{1}=5-9{,}791666...=-4{,}791666...\ \text{c/kWh}kulutusvaikutus1=pˉoma,1−pˉ1=5−9,791666...=−4,791666... c/kWhVastaus: ensimmäisen vuorokauden kulutusvaikutus on noin −4,79 c/kWh.
4) Vaikutus laskuun (euroina)
Jos vertaat siihen “pörssin keskihinta kyseiselle päivälle” -tasoon (eli olisit maksanut päivän keskihintaa per kWh), säästö per kWh on:
9,791666...−5=4,791666... c/kWh=0,04791666... €/kWh9{,}791666... - 5 = 4{,}791666...\ \text{c/kWh} = 0{,}04791666...\ \text{€/kWh}9,791666...−5=4,791666... c/kWh=0,04791666... €/kWh
Päivän säästö euroina:
Δ€1=Q⋅0,04791666...\Delta €_{1} = Q \cdot 0{,}04791666...Δ€1=Q⋅0,04791666...
Eli vaikutus laskuun: säästät ensimmäisenä vuorokautena 0,04792 € per kulutettu kWh, eli 0,04792·Q €.
Loppukuussa (20 c/kWh koko ajan) optimointi ei muuta mitään → kulutusvaikutus on 0 ja lisäsäästöä ei synny.
(Lisä, jos haluat myös kuukausitason kulutusvaikutuksen)
Jos kuukaudessa on N päivää ja joka päivä kulutat Q:
- Pörssin kuukausikeskiarvo (ajan keskiarvo):
- Oma kuukausikeskiarvo (optimi):
- Kuukausikulutusvaikutus:
Esim. N=30 → kuukausivaikutus ≈ −0,1597 c/kWh.
Tässä kohtaa tulee juuri se ymmärtämisosuus, ja tämä esimerkki onkin nimenomaan varsin helppotajuinen.
Kun kuluttaja näkee että tuona yhtenä päivänä kustannusvaikutus oli edullinen, ja kolmenakymmenenä seuraavana päivänä kv on nollaa, tyhminkin ymmärtää jo intuitiivisesti että sen yhden päivän merkitys jää hyvin pieneksi.
Entäs, jos kehitys meneekin niin päin, että 1. päivänä sähkön hintana 10c/kWh, paitsi yhtenä tuntina 5c/kWh (kuten edellä) ja loppukuun sitten tasaista 2,5c/kWh vuorokauden ympäri. Tällöin 1. vuorokauden kulutusvaikutus pysyy ennallaan, mutta mikä on vaikutus laskuun, jos joka vuorokautena käytetään sama määrä sähköä ja käyttö ajoitetaan optimaalisesti olettaen, että rajoituksia ei ole tuntikulutukselle (eikä tehomaksuja tms.)?
Husky
Hyperaktiivi
Ei pidä. Itelläkin taas loppuu kesken kuukautta.
GPT sanoo näin
Pidetään samat merkinnät kuin aiemmin:
- Päivittäinen kulutus = Q kWh/vrk
- Kuukaudessa N päivää
- Päivä 1: 23 h × 10 c/kWh ja 1 h × 5 c/kWh
- Päivät 2…N: 2,5 c/kWh koko ajan
- Ei rajoitteita tuntikulutukselle ⇒ koko päivän kulutus voidaan “tunkea” halvimpaan tuntiin.
1) 1. vuorokauden kulutusvaikutus
Tämä on sama kuin aiemmin:
Päivän 1 pörssin (ajan) keskihinta:
pˉ1=23⋅10+1⋅524=9,791666... c/kWh\bar p_{1}=\frac{23\cdot 10 + 1\cdot 5}{24}=9{,}791666...\ \text{c/kWh}pˉ1=2423⋅10+1⋅5=9,791666... c/kWh
Optimi (kaikki Q kWh halpaan tuntiin 5 c/kWh):
pˉoma,1=5\bar p_{oma,1}=5pˉoma,1=5
Kulutusvaikutus:
5−9,791666...=−4,791666... c/kWh5-9{,}791666...=-4{,}791666...\ \text{c/kWh}5−9,791666...=−4,791666... c/kWh
Eli 1. vuorokauden kulutusvaikutus ≈ −4,79 c/kWh.2) Mikä on vaikutus laskuun koko kuukaudessa?
Olennaisin havainto
Koska loppukuussa hinta on 2,5 c/kWh joka tunti, ajoituksella ei ole siellä mitään merkitystä.
Ajoituksesta syntyvä säästö voi tulla vain päivästä 1 (koska vain siellä on tuntihajontaa).
Koko kuukauden “pörssilasku” (jos maksat tunneittain spotin mukaan, ilman marginaalia jne.)
Kun kulutus on joka päivä Q ja päivä 1 kulutuksen ajoittaa optimaalisesti:
- Päivä 1 kustannus: Q⋅5Q \cdot 5Q⋅5 c
- Päivät 2…N kustannus: (N−1)⋅Q⋅2,5(N-1)\cdot Q \cdot 2{,}5(N−1)⋅Q⋅2,5 c
Vertailu: “ilman optimointia päivän 1 sisällä” (eli jos päivä 1 menisi päivän keskihinnalla)
Päivä 1 päivän keskihinta on 9,791666… c/kWh, joten:
Kustannusbaseline=Q⋅9,791666...+(N−1) Q⋅2,5\text{Kustannus}_{baseline} = Q\cdot 9{,}791666... + (N-1)\,Q\cdot 2{,}5Kustannusbaseline=Q⋅9,791666...+(N−1)Q⋅2,5
Erotus = vaikutus laskuun (säästö)
Kaikki loppukuun termit kumoutuvat, joten:
Δ=Q(9,791666...−5)=Q⋅4,791666... c\Delta = Q(9{,}791666... - 5)=Q\cdot 4{,}791666...\ \text{c}Δ=Q(9,791666...−5)=Q⋅4,791666... c
Eli euroina:
Δ€=Q⋅0,04791666...\Delta€ = Q \cdot 0{,}04791666...Δ€=Q⋅0,04791666...
Vaikutus laskuun koko kuukaudessa on edelleen sama kuin aiemmassa esimerkissä:- säästö = 4,791666… c per kWh päivä 1 kulutuksesta
- eli 0,04792 € × Q
Miksi tämä tuntuu “oudolta”, vaikka loppukuun hinta on superhalpa?
Koska kysyt nimenomaan optimoinnin vaikutusta. Loppukuussa ei ole mitään optimoitavaa (hinta sama joka tunti), joten se ei voi lisätä eikä vähentää optimoinnin hyötyä.
Se mikä muuttuu, on kuukauden keskihinnat ja siten kuukausitason kulutusvaikutus (snt/kWh) jos sen raportoi “kuukauden keskiarvoeroina”. Mutta rahallinen vaikutus tästä yhden tunnin optimoinnista on silti vain päivä 1 säästö.
On muuten mielenkiintoinen sopimustyyppi kun samasta asiasta väännetään jo ties kuinka monetta vuotta. 
Veikkaan että valtaosalla kulutusvaikutteisen sopimuksen ottajista se menee ihan ohi hilseen.
Täällä foorumilla kuitenkin on keskimääräistä valveutuneempaa sähkönkäyttäjää.
Veikkaan että valtaosalla kulutusvaikutteisen sopimuksen ottajista se menee ihan ohi hilseen.
Täällä foorumilla kuitenkin on keskimääräistä valveutuneempaa sähkönkäyttäjää.Koska kulutus jatkuu loppu kuuhun asti ja pienentää sinun omaa keskihintaa.
Mitäs jos ei olisi enää kulutusta noilla loppukuun halvoilla hinnoilla, niin kulutusvaikutus olisikin aika suuri.
Esimerkki nykyhetkeen.
Nyt jos helmikuussa kävisikin niin, että loppu kuu olisi hellettä ja sähkön hinta putoaisi nollaan ja et enää itse kuluttaisi sähköä. Helmikuun keskihinta putoaisi noin 5c nykyisestä 32c. Ja sinun alkukuun kulutuksen keskihinta olisi tähän mennessä 15c, niin tulisi se +10c kulutusvaikutus.
Tarkalleen ottaen itseäni edelleen askarruttaa seuraava asia: Onko KV-sopimuksissa selvästi speksattu, sovellataanko kulusvaikutusta neljännestunti, tunti, vuorokausi, kuukausi vai jollakin muulla jaksotusperiaatteella? Moiset määritelmtä eivät ainakaan itselle ole ikinä paistaneet silmille. Moisella määrittelyllä on aivan olennainen merkitys laskun muodostumiselle.On muuten mielenkiintoinen sopimustyyppi kun samasta asiasta väännetään jo ties kuinka monetta vuotta.
Veikkaan että valtaosalla kulutusvaikutteisen sopimuksen ottajista se menee ihan ohi hilseen.
Jos kerran ilmoitetaan vuorokauden kulutusvaikutus, kaiketi jaksonakin pitäisi käyttää vuorokautta ja laskentakin pitäisi tehdä vuorokausipohjaisesti? Kuukausipohjainen kulutusvaikutus muuttusi huomattavasti, jos kulutuskin muuttuu huomattavasti päivästä toiseen esimerkiksi niin, että alkukuusta kulutetaan paljon ja kulutus laskee tasaisesti kohti kuukauden loppua (eli oman kulutuksen painotus kasautuu kuun alkuun), mutta pörssin kuukausikeskihinta muuttuukin toiseen tahtiin erityisesti verrattuna päiväkohtaisesti, tuntikohtaisesti tai neljännestuntikohtaisesti laskettuihin kulutusvaikutuksiin ilman yhdistelyä, joka on kaavana aika mutkikas.
Jaksotusperuste kuukausi. Muutaman päivän mittaiselta jaksolta ison kulutusvaikutuksen ihastelu on ihan huuhaata
Niin minäkin luulisin (jaksotusperusteen osalta), jollei muuta todeta sopimuksessa ns. mustaa valkoisella, koska futuurit ovat yleensä kuukauden, kolmen kuukauden tai vuoden jaksoissa ja KV-sopimuksen tarjoaja kantaa aikamoisen riskin, jos ei voi muuntaa riskiään arvopaperipohjaiseksi johdannaispörssissä vaihtokelpoiseksi. Päiväkohtainen futuuri kauas tulevaisuuteen on sellainen lottokuponki, että tuskinpa kukaan vaivautuu ostamaan.Jaksotusperuste kuukausi. Muutaman päivän mittaiselta jaksolta ison kulutusvaikutuksen ihastelu on ihan huuhaata
Oliko se nyt niin, että jos kulutat koko kuukauden tasaisella 5kW:n teholla, koko kuukausi läpeensä, niin KV-sopimus käyttäytyy täsmälleen samalla tavalla kuin se olisi kiinteä, eli kulutusvaikutus on pyöreä nolla (oman kulutuksesi keskiarvo-spot-hinta on täsmälleen sama kuin pörssisähkön keskiarvo-spot).Jaksotusperuste kuukausi. Muutaman päivän mittaiselta jaksolta ison kulutusvaikutuksen ihastelu on ihan huuhaata
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
En ole nähnyt muuta mainintaa kuin että:
kulutusvaikutus on = oman kulutuksen toteutunut keskiarvo - pörssihinnan keskiarvo.
Näin verkkoyhtiön sivulla ainakin ilmoitetaan. Oletan, että kaikilla on sama käytäntö. Ennen puhuttiin tunnista mutta kai se nykyään on varttipohjaista, näin oletan. Tarkastelu jakso on kuukausi. Eli pohjimmiltaan ihan sama kuin pörssisähkössä.
Mieleen tuli, kuinkahan jos sopimus alkaa kesken kuukauden. Kuinkahan aikovat laskea ensimmäisen ja ehkä viimeisen vajaan kuun kulutusvaikutuksen.
Noin sen pitäisi mennä, koska oman kulutuksen ja pörssisähkön keskihinnan painot ovat täsmälleen samat tasaisella kulutuksella kuukauden ajalta(?).