Pörssisähkö vs kiinteä hintainen

kotte

Hyperaktiivi
Ennen puhuttiin tunnista mutta kai se nykyään on varttipohjaista, näin oletan. Tarkastelu jakso on kuukausi.
Niin, tuskin se jakso ainakaan vartti on, koska silloin kaavan mukaan kulutusvaikutus vähentäisi kiinteän hintaosuuden ja korvaisi sen pörssihinnalla.

Sinällään pitkä tarkastelujakso on oikeastaan kuluttajan kannalta pörssin muutoksia tasaava (vuosi olisi vielä parempi, kaksi edelleen parempi jne.). Ongelma vain on, että vuorokautta -- puoltatoista kauemmas ei ole mitään faktaa pörssin tulevista hinnoista.
 

-Teme-

Vakionaama
Näin verkkoyhtiön sivulla ainakin ilmoitetaan. Oletan, että kaikilla on sama käytäntö. Ennen puhuttiin tunnista mutta kai se nykyään on varttipohjaista, näin oletan. Tarkastelu jakso on kuukausi. Eli pohjimmiltaan ihan sama kuin pörssisähkössä.

Mieleen tuli, kuinkahan jos sopimus alkaa kesken kuukauden. Kuinkahan aikovat laskea ensimmäisen ja ehkä viimeisen vajaan kuun kulutusvaikutuksen.
Vain sopimuksen voimassaolon ajalta näemmä, tai ainakin aloittaessa oli
1770242505837.png


Niin, tuskin se jakso ainakaan vartti on, koska silloin kaavan mukaan kulutusvaikutus vähentäisi kiinteän hintaosuuden ja korvaisi sen pörssihinnalla.

Sinällään pitkä tarkastelujakso on oikeastaan kuluttajan kannalta pörssin muutoksia tasaava (vuosi olisi vielä parempi, kaksi edelleen parempi jne.). Ongelma vain on, että vuorokautta -- puoltatoista kauemmas ei ole mitään faktaa pörssin tulevista hinnoista.
Hintatarkastelu on kuten pörssissä vartin jaksoissa, tai riippuen sopimuksesta. Tuo oma soppari kun oli otettu aikana jolloin oli tunnin mittausjakso niin se on koko sopparin ajan käytössä se tunnin jaksolle laskettu keskihinta.
Ja aina verrataan kuukauden jaksoissa se oma toteutunut keskihinta + kulutusvaikutus kuukauden keskiarvona
(tai yo.tapauksessa sopimuksen voimassaolon alkamisesta kuukauden loppuun)
Tuolla yo.jaksolla energian keskihinta oli 8,35snt/kWh
1-8.8 spot keskihinta oli 1,75snt/kWh, hinnat pompsahti 11.8 alkaen

Nyt pitää itse toivoa että 9.2 alkaa ne tuuliset ja keväisen lämpimät säät 😚 mikä tosin näyttää vähän epärealistiselta
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Sinällään pitkä tarkastelujakso on oikeastaan kuluttajan kannalta pörssin muutoksia tasaava (vuosi olisi vielä parempi, kaksi edelleen parempi jne.).
Vuosi olisi ihan kamala. Eihän sitä oikein mitenkään negatiiviseksi saisi jos talvella kalliimpaa. Kuukausi on vielä ihan OK ja kannustaa kovasti siirtämään kulutusta yöajalle, jos öisin nyt ylipäätänsä on enää halvempaa.
 

-Teme-

Vakionaama
1.2.2025 - 31.1.2026 jaksolla pörssin keskihinta 5,77 snt/kWh
Itsellä siihen -1,63 snt/kWh kulutusvaikutus - siis vuoden jaksolla tarkasteltuna oma keskihinta on 4,14snt/kWh
Kuukausittaisella tarkastelulla kulutusvaikutuksen keskiarvo on -2,19 snt/kWh jolloin "todellinen" oma keskihinta on 3,58snt/kWh
Todellisuudessa on keskihinta on 3.01 snt/kWh kun mukana kv sopparijakso
 

Tifo

Vakionaama
Kolmen vrk:n kulutus 196,57 kWh, kv-soppari 6,79 snt/kWh, markkinan keskiarvo 32,97 snt/kWh, oma ka 15,49 snt/kWh, kv -17,47 snt/kWh.
Ihan sieltä, mihin ei aurinko paista, koko sähkön hinnoitteluhimmeli.
En ole näihin perehtynyt mutta olet siis tehnyt sopparin hintaan 6,79 ja nyt sinulta halutaan 15,49. Olisitko millään kulutusvaikutuksella pysynyt pitämään 6,79 hinnassa. Mikä olisi ollut pörssihinta samalla ajalla.
 

Tifo

Vakionaama
1.2.2025 - 31.1.2026 jaksolla pörssin keskihinta 5,77 snt/kWh
Itsellä siihen -1,63 snt/kWh kulutusvaikutus - siis vuoden jaksolla tarkasteltuna oma keskihinta on 4,14snt/kWh
Kuukausittaisella tarkastelulla kulutusvaikutuksen keskiarvo on -2,19 snt/kWh jolloin "todellinen" oma keskihinta on 3,58snt/kWh
Todellisuudessa on keskihinta on 3.01 snt/kWh kun mukana kv sopparijakso
Minkä näistä kolmesta hinnasta maksat oikeasti sähköyhtiölle?
 

bungle

Vakionaama
En ole näihin perehtynyt mutta olet siis tehnyt sopparin hintaan 6,79 ja nyt sinulta halutaan 15,49. Olisitko millään kulutusvaikutuksella pysynyt pitämään 6,79 hinnassa. Mikä olisi ollut pörssihinta samalla ajalla.
Hänen oma ka on 17 senttiä alempi kuin pörssi ka. 6,79c vähennetään siis 17. Nyt en tiedä sitten maksaako yhtiö hänelle, voi olla, että 0 on raja eli sähkö ilmaista. Toki siirrot tulee. Tosin tämähän on vasta 3 päivän ka, ja todellinen ka otetaan kuukauden lopussa.
 

Tifo

Vakionaama
Hänen oma ka on 17 senttiä alempi kuin pörssi ka. 6,79c vähennetään siis 17. Nyt en tiedä sitten maksaako yhtiö hänelle, voi olla, että 0 on raja eli sähkö ilmaista. Toki siirrot tulee. Tosin tämähän on vasta 3 päivän ka, ja todellinen ka otetaan kuukauden lopussa.
Ymmärsin että vähennetään 17 senttiä 33:sta.
 

-Teme-

Vakionaama
Minkä näistä kolmesta hinnasta maksat oikeasti sähköyhtiölle?
Vuoden aikana maksanut energiayhtiöille alimman mukaan, eli 3,01snt/kWh - keskihinnalla.
Helmikuu 2025 on ollut kaikkein korkein keskihinta kuukaudessa, silloin oma kuukauden keskihinta oli 4,09snt/kWh, Halvin oli kesäkuu jolloin oma keskihinta oli 1,79snt/kWh
Nyt näyttää että tämä kv soppari olisi saanut jatkua helmikuun loppuun asti
 

Tifo

Vakionaama
Vuoden aikana maksanut energiayhtiöille alimman mukaan, eli 3,01snt/kWh - keskihinnalla.
Helmikuu 2025 on ollut kaikkein korkein keskihinta kuukaudessa, silloin oma kuukauden keskihinta oli 4,09snt/kWh, Halvin oli kesäkuu jolloin oma keskihinta oli 1,79snt/kWh
Sanoit kuitenkin että vuoden keskihinta on 4,14?
 

huugo

Vakionaama
Tarkalleen ottaen itseäni edelleen askarruttaa seuraava asia: Onko KV-sopimuksissa selvästi speksattu, sovellataanko kulusvaikutusta neljännestunti, tunti, vuorokausi, kuukausi vai jollakin muulla jaksotusperiaatteella? Moiset määritelmtä eivät ainakaan itselle ole ikinä paistaneet silmille. Moisella määrittelyllä on aivan olennainen merkitys laskun muodostumiselle.
Mittausjakso ja laskutusjakso ovat 2 eri asiaa.

Mittausjakso on vartti nykyisin. Laskutusjakso kuukausi - tai mutta vain sopimuksen ajalla.

Jos kerran ilmoitetaan vuorokauden kulutusvaikutus, kaiketi jaksonakin pitäisi käyttää vuorokautta ja laskentakin pitäisi tehdä vuorokausipohjaisesti? Kuukausipohjainen kulutusvaikutus muuttusi huomattavasti, jos kulutuskin muuttuu huomattavasti päivästä toiseen esimerkiksi niin, että alkukuusta kulutetaan paljon ja kulutus laskee tasaisesti kohti kuukauden loppua (eli oman kulutuksen painotus kasautuu kuun alkuun), mutta pörssin kuukausikeskihinta muuttuukin toiseen tahtiin erityisesti verrattuna päiväkohtaisesti, tuntikohtaisesti tai neljännestuntikohtaisesti laskettuihin kulutusvaikutuksiin ilman yhdistelyä, joka on kaavana aika mutkikas.

Taidan olla vähän oppositiossa nyt, sen takiakin pakko olla varovainen :)

Oma ymmärrys on että jokainen mittausjakso muodostaa oman itsenäisen kulutusvaikutuksen - näitä sitten summaillaan kulutuksella painottamalla yhteen ja siitä muodostuu kuukauden kulutusvaikutus.

Lopputulos on siis, että kuukauden alun miinusta ei saa hukattua, vaan se miinus / säästö on olemassa. Suuruus laimentuu loppukuukauden kulutuksen mukaan.

Ja tuo tarkasteltava mittausjakso voi olla 15min, 1h, 1 päivä, puolikuuta jne. Kulutusvaikutus on olemassa, mutta sen painoarvo muuttuu kulutuksen mukaan.

Visuaalinen tapa ajatella asiaa on, minuta että mittausjakson "poikkeama" on olemassa. Jos miinuksella, niin silloin janalla miinuspuolelle. Sitten kuukauden aikana näitä mittausjaksoja kertyy ja "poikkeamien" jakauma kasautuu. Pidetään näitä poikkeamia pisteinä. Sitten kulutus määrittää näiden poikkeamien painot.

Varmasti tätä voi visualisoida ja pyöritellä monella tavalla.

Käytännössä minusta tärkeä juttu on, että kuukauden alussa kerätty miinus ei häviä, vaan laimenee.

Ja voin olla väärässäkin tässä - näin vaan itse pyöritellyt laskentakaavaa. Ja GPT:kin oli samaa mieltä. Ja sekin voi olla yhtä sekas :)
 

jannu93

Aktiivinen jäsen
Esimerkki nykyhetkeen.
Nyt jos helmikuussa kävisikin niin, että loppu kuu olisi hellettä ja sähkön hinta putoaisi nollaan ja et enää itse kuluttaisi sähköä. Helmikuun keskihinta putoaisi noin 5c nykyisestä 32c. Ja sinun alkukuun kulutuksen keskihinta olisi tähän mennessä 15c, niin tulisi se +10c kulutusvaikutus.

Käytännössä minusta tärkeä juttu on, että kuukauden alussa kerätty miinus ei häviä, vaan laimenee.
Kerätty miinus auttaa aina, mutta ääritapauksessa sen painoarvo jää mitättömäksi, niin kuin tuossa ensimmäisessä lainauksessa kerrottu. Mutta käytännössä, jos kulutusta on koko kuukauden kohtuullisen tasaisesti, niin se säilyy vaikuttamassa.

Perussäännöt tässä on hyvä muistaa. Aivan perus lähtökohta on, että kulutusvaikutussopimuksella veikkaat pörssin keskihintaa vastaan ja sitten kulutusvaikutus tulee kahdesta seikasta: Kulutuksen ajankohdan hinnasta ja määrästä (Edit: tämä ei eroa yhtään pörssisähkön käyttäjistä).

Tuo kulutuksen määrä tekee sitä painoarvoa kulutusvaikutukselle, kuten hintakin.
 
Viimeksi muokattu:

jannu93

Aktiivinen jäsen
Tässä helmikuussa on kv riski ainakin itselle sään suhteen. Nyt on vastuksilla hukattu 20c hintaan valtavia määriä sähköä. Jos ja kun keli lauhtuu, niin ilmavesilämpöpumppu käynnistyy ja jos hinta halpenee samalla, niin näiden kuukauden loppupäivien painoarvo on pienempi omaan sähköhinnan keskiarvoon. Joten oma kuukauden keskiarvohinta voi olla korkea ja kv menee plussalle.

Juju on siinä, että pörssisähkön keskiarvon laskenta ei ota huomioon kulutusta, jolloin se laskee nopeammin alas päin kuin oma kulutuksella painotettu keskiarvo.
 

huugo

Vakionaama
Tässä helmikuussa on kv riski ainakin itselle sään suhteen. Nyt on vastuksilla hukattu 20c hintaan valtavia määriä sähköä. Jos ja kun keli lauhtuu, niin ilmavesilämpöpumppu käynnistyy ja jos hinta halpenee samalla, niin näiden kuukauden loppupäivien painoarvo on pienempi omaan sähköhinnan keskiarvoon. Joten oma kuukauden keskiarvo hinta voi olla korkea ja kv menee plussalle.

Juju on siinä, että pörssisähkön keskiarvon laskenta ei ota huomioon kulutusta, jolloin se laskee nopeammin kuin oma kulutuksella painotettu keskiarvo.
Juuri näin. Mutta esim nyt kuukauden alkupäivät olivat niin äärimmäisiä hintapoikkeamineen ja KV:eineen että jos on pitänyt kulutuksen jotenkin kohduudessa, niin KV:tä on laimennettavaksi iso keko.

Ja esim akkutalouksissa sellaiset "halvat nollapäivät" kulutukset pomppaa kun auto jne ladataan täyteen. Eli jossakin talouksissa vain pidemmät halvat pätkät pahoja KV:n suhteen. Tietty äärimmäinen - 2vko kallista, 2vko halpaa on ongelma. Ja tuossa minusta ykkösongelma on kulutuksen muuttuminen. Pitkässä halvassa pätkässä on vaikea kuluttaa niin paljon kuin kalliissa.
 

Intolento

Jäsen
Kulutusvaikutussopimuksen toiminnan tarkan ymmärtämisen vaikeuden takia olen todennut kaikille sähkösopimussuosituksia minulta kysyneille, etten suosittele kv -sopimusta kenellekään, joka ei ymmärrä sen hinnoittelumekanismia. Ts. en ole sitä kenellekään suositellut, en edes itselleni. Olen vain kertonut sellaisen sopimustyypin olemassaolosta ja kuvaillut niitä vakuutusten ja vedonlyönnin yhdistelminä. En ole halunnut ottaa juridista vastuuta mahdollisista väärinymmärryksistä.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Kulutusvaikutussopimuksen toiminnan tarkan ymmärtämisen vaikeuden takia olen todennut kaikille sähkösopimussuosituksia minulta kysyneille, etten suosittele kv -sopimusta kenellekään, joka ei ymmärrä sen hinnoittelumekanismia. Ts. en ole sitä kenellekään suositellut, en edes itselleni. Olen vain kertonut sellaisen sopimustyypin olemassaolosta ja kuvaillut niitä vakuutusten ja vedonlyönnin yhdistelminä. En ole halunnut ottaa juridista vastuuta mahdollisista väärinymmärryksistä.

Eli pörssisopparikin on poissuljettu suosituslistalta, koska kulutusvaikutus lasketaan (ainakin Oomilla) samalla tavalla kuin pörssisopimuksen kohdalla (tällä hetkellä tunti-hinnoittelulla, ei vieläkään ole tiedossa milloin siirrytään vartti-hinnoitteluun). Tämän voi vaikka liukurin laskurilla tarkistaa ja verrata laskussa näkyvään kulutusvaikutukseen. Eli jos kv-sopparilla elää kuin se olisi pörssisoppari, niin kulutusvaikutus on ihan sama. Tai vaikka ei eläisikään, niin kv on tasan sama niin pörssisopparilla kuin kv-sopparilla. Vain se loppulasku euroissa on eri, jos pörssin kuukauden keskihinta ei satu olemaan sama kuin kv-sopparin kiinnityshinta.
 

jannu93

Aktiivinen jäsen
Vielä yksi huomio:

-kv sopimuksella sähkönkulutukseni on hiukan suurempaa kuin kiinteällä. Ajan ylilämpöä öisin ja pumpun hyötysuhde on näin heikompi kuin tasaisella ajolla.

Siirtomaksua menee enemmän kun kulutus suurempi, joten säästänkö oikeasti niin paljon kun kulutusvaikutus näyttää.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Vielä yksi huomio:

-kv sopimuksella sähkönkulutukseni on hiukan suurempaa kuin kiinteällä. Ajan ylilämpöä öisin ja pumpun hyötysuhde on näin heikompi kuin tasaisella ajolla.

Siirtomaksua menee enemmän kun kulutus suurempi, joten säästänkö oikeasti niin paljon kun kulutusvaikutus näyttää.

No paljonko se kulutus on sitten suurempi vs kiinteä? Siitähän sen pystyy laskemaan sitten kun tietää paljonko siirto maksaa per kWh.

Ja sama kysymyshän koskee myös pörssisopparia, paitsi että kulutus näillä hinnoilla luultavasti painottuisi vielä rajummin halvimmille hinnoille jolloin hyötysuhde olisi vielä huonompi kuin halvalla kv-sopparilla jolla voi ajella ylläpitolämpöä myös kalliimpien tuntien aikaan eikä se näy laskulla radikaalisti, vaikka kv oliskin pienempi noin toimien.
 

-Teme-

Vakionaama
kuten @Lappanen tuossa jo ehti laittamaan kirjoitukseni aikana, kv-sopparissa ja pösä-sopparissa kulutusvaikutus on aivan samanlainen. Ainoastaan kuukauden keskihinta mistä lasku muodostuu on eri.
Pösä sopparissa se pörssin keskihinta, kv-sopparissa se sopparin hinta, mihin lisätään kulutusvaikutus.
Muut komponentit aivan samoja
Edit: puuttui kirjoituksesta yksi osa. Lisätty kursiivilla
 
Viimeksi muokattu:

bungle

Vakionaama
Ainoastaan kuukauden keskihinta mistä lasku muodostuu on eri. Pösä sopparissa se pörssin keskihinta,
Ei ole pörssin keskihinta vaan oma keskihintasi, eli kulutuspainotettu keskiarvo. Tai vaihtoehtoisesti laskemalla jokainen vartti (kulutus kertaa hinta) yhteen (jolla se sun oma ka:kin lasketaan). Saatoit tarkoittaa tätä, mutta tarkennuksena.
 

Hempuli

Töllintunaaja
En ole näihin perehtynyt mutta olet siis tehnyt sopparin hintaan 6,79 ja nyt sinulta halutaan 15,49. Olisitko millään kulutusvaikutuksella pysynyt pitämään 6,79 hinnassa. Mikä olisi ollut pörssihinta samalla ajalla.
"Kolmen vrk:n kulutus 196,57 kWh, kv-soppari 6,79 snt/kWh, markkinan keskiarvo 32,97 snt/kWh, oma ka 15,49 snt/kWh, kv -17,47 snt/kWh."
Oma tulkinta on, että sopimushinta 6,79 snt ja kv vähennetään siitä, joten energiamaksu on -10,68 snt. Teoreettisesti saisin tältä ajalta 21 € hyvitystä siitä, että kulutan sähköä 65 kWh/vrk.

Tuo on sellaista, miksi minusta sähkön hinnoitteluhimmelit on ihan persiinalaiselta torilta. Toisaalta halutaan hinnalla kulutusjoustoa, jota ei kuitenkaan tule. Kyyninen puoleni jo pohtii, että halutaankin ylläpitää hintavolatiliteettia, koska se antaa pienille ja suurille pelaajille mahdollisuuksia tienesteihin.

Sopimukseni voi olla sellainen, ettei tulisi hyvitystä. En viitsi tutkia. Yleensä, jos joudun sopimusta lukemaan, niin se on syy luopua sopimuskumppanuudesta, koska luotto meni jo.

Valitettavasti en näe pörssihinnan voimakasta volatiliteettia positiivisena asiana kokonaistaloudellisessa mielessä. Vaikuttaa mm. kiinteiden sähkösopimusten tarjontaan.
 

-Teme-

Vakionaama
Ei ole pörssin keskihinta vaan oma keskihintasi, eli kulutuspainotettu keskiarvo. Tai vaihtoehtoisesti laskemalla jokainen vartti (kulutus kertaa hinta) yhteen (jolla se sun oma ka:kin lasketaan). Saatoit tarkoittaa tätä, mutta tarkennuksena.
Jäi rivi kirjoittamatta, että pörssin keskihinta johon lisätään kulutusvaikutus, kun kv-sopparissa on referenssi hintana sopimuksen hinta johon lisätään kulutusvaikutus.
 

RauskiH

Vakionaama
"Kolmen vrk:n kulutus 196,57 kWh, kv-soppari 6,79 snt/kWh, markkinan keskiarvo 32,97 snt/kWh, oma ka 15,49 snt/kWh, kv -17,47 snt/kWh."
Oma tulkinta on, että sopimushinta 6,79 snt ja kv vähennetään siitä, joten energiamaksu on -10,68 snt. Teoreettisesti saisin tältä ajalta 21 € hyvitystä siitä, että kulutan sähköä 65 kWh/vrk.
Näinhän se on 3 päivän perusteella ja olisi sama eurovaikutus näiden päivien osalta olisi myös kuukauden lopussa jos toteutunut kk-keskihinta pysyisi 33c. Voi laskeskella että miten tilanne muuttuu jos keskihinnaksi tuleekin edelleen korkea esim. 12c, tuliko vielä paljonkin hyvitystä vai miten kävi?
 
Viimeksi muokattu:

Tifo

Vakionaama
"Kolmen vrk:n kulutus 196,57 kWh, kv-soppari 6,79 snt/kWh, markkinan keskiarvo 32,97 snt/kWh, oma ka 15,49 snt/kWh, kv -17,47 snt/kWh."
Oma tulkinta on, että sopimushinta 6,79 snt ja kv vähennetään siitä, joten energiamaksu on -10,68 snt. Teoreettisesti saisin tältä ajalta 21 € hyvitystä siitä, että kulutan sähköä 65 kWh/vrk.

Tuo on sellaista, miksi minusta sähkön hinnoitteluhimmelit on ihan persiinalaiselta torilta. Toisaalta halutaan hinnalla kulutusjoustoa, jota ei kuitenkaan tule. Kyyninen puoleni jo pohtii, että halutaankin ylläpitää hintavolatiliteettia, koska se antaa pienille ja suurille pelaajille mahdollisuuksia tienesteihin.

Sopimukseni voi olla sellainen, ettei tulisi hyvitystä. En viitsi tutkia. Yleensä, jos joudun sopimusta lukemaan, niin se on syy luopua sopimuskumppanuudesta, koska luotto meni jo.

Valitettavasti en näe pörssihinnan voimakasta volatiliteettia positiivisena asiana kokonaistaloudellisessa mielessä. Vaikuttaa mm. kiinteiden sähkösopimusten tarjontaan.
Ompas himmeli tosiaan. Silloin kun hinta heiluu ja käytät vain halpoja tunteja on mahdollisuus päästä miinushintoihin. Sitten jos hinta ei heilu ei saisi käyttää sähköä ollenkaan koska se syö tuolla 6,79 sopimushinnalla miinukset pois. Mietin tässä vaan miten saisi koko kuukauden miinukselle. Tulee mieleen että toihan on vähän niin kuin virtuaalinen aurinkovoimala.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Ompas himmeli tosiaan. Silloin kun hinta heiluu ja käytät vain halpoja tunteja on mahdollisuus päästä miinushintoihin. Sitten jos hinta ei heilu ei saisi käyttää sähköä ollenkaan koska se syö tuolla 6,79 sopimushinnalla miinukset pois. Mietin tässä vaan miten saisi koko kuukauden miinukselle. Tulee mieleen että toihan on vähän niin kuin virtuaalinen aurinkovoimala.
Enemänkin toi on sitä että on ostopuolella kun joku shorttaa, myy lyhyeksi. Ja kiinnityksen on jo todettu olevan vedonlyöntiä. Sääennustajat heittää noppaa ja sen perusteella myyjä ennustaa spotin laskua ja ostaja nousua.

Valitettavasti en näe pörssihinnan voimakasta volatiliteettia positiivisena asiana kokonaistaloudellisessa mielessä. Vaikuttaa mm. kiinteiden sähkösopimusten tarjontaan.
Jaa, hinnanvaihtelu on ikäänkuin rakenettu markkinatalouteen joten se on pikemminkin oire kuin syy. Jotta hinta saadaan tasaiseki niin jonkun täytyy kaivaa kuvetta ja yleensä se on ostaja. Ja onhan meillä kiinteitä sopimuksiakin tarjolla. Maailma on monimutkaistunut ja sen myötä sopimustyyppien määrä on kasvanut. Pohjinmainen syy on tietysi vihreä siirtymä, kehitys.
 
Viimeksi muokattu:

Hempuli

Töllintunaaja
Onko tuo summa jo tienattu vai voiko sen vielä menettää?
Ei ole tienattu eikä tule pysymäänkään. Tasoittuu kuun loppuun mennessä maksupuolelle. Mutta silti ei sähkön hinta saisi olla tuollainen pelikenttä, vaan ostetaan tuote ja maksetaan siitä tuotteen hinta. Siitä olen eri mieltä, että tuote maksaa 11 snt, vartin kuluttua 22 snt ja kohta taas 11 snt. Siihen en näe reaalista perustetta.
 

jannu93

Aktiivinen jäsen
Siitä olen eri mieltä, että tuote maksaa 11 snt, vartin kuluttua 22 snt ja kohta taas 11 snt. Siihen en näe reaalista perustetta.
Olenko ymmärtänyt oikein, että osakepörssissäkin aika vähän kurssinousuilla ja laskuilla on reaalista perustetta. Enemmän kai odotusarvoon perustuvaa perustetta. Olisiko sama sähköpörssissä?

Ymmärrän kyllä ajatuksesi, tuolle varttien pomppimiselle ei ole mitään perustetta.
 

jannu93

Aktiivinen jäsen
Kulutusvaikutussopimuksen toiminnan tarkan ymmärtämisen vaikeuden takia olen todennut kaikille sähkösopimussuosituksia minulta kysyneille, etten suosittele kv -sopimusta kenellekään, joka ei ymmärrä sen hinnoittelumekanismia.

Helpotan sinulle suosituksen tekemistä kv-sopimuksesta.

Tässä on vain yksi vaikeus. Jos sinulla olisi kristallipallo ja näkisit että kv-sopimuksen hinta on jatkossa pienempi kuin sähköpörssin keskihinta tulevina aikoina niin silloin kv-sopimus on parempi. Jos taas toisin päin, niin älä suosittele tätä sopimustyyppiä.

Tämä on näin ”helppoa”, jos verrataan pörssisähkösopimukseen tätä kv-sopimusta. Voit tässä vertailussa unohtaa kulutusvaikutukset, kun ne on molemmissa sopimuksissa samat.

Sinun täytyi vain tietää yksi asia ja sen jälkeen olet hyvä suosittelija.

Minulla tämä veikkaus onnistui kohdalleen viime kesänä (oma sopimus 4,93c) ja voitin pörssisähkön keskihinnan viitenä kuukautena kuudesta kuukaudesta. Ja tammikuu oli jättipotti, 4,93c vs 14,72c.
 

pökö

Kaivo jäässä
Kolmen vrk:n kulutus 196,57 kWh, kv-soppari 6,79 snt/kWh, markkinan keskiarvo 32,97 snt/kWh, oma ka 15,49 snt/kWh, kv -17,47 snt/kWh."
Oma tulkinta on, että sopimushinta 6,79 snt ja kv vähennetään siitä, joten energiamaksu on -10,68 snt. Teoreettisesti saisin tältä ajalta 21 € hyvitystä siitä, että kulutan sähköä 65 kWh/vrk.
Juuri näin
 

bungle

Vakionaama
Olenko ymmärtänyt oikein, että osakepörssissäkin aika vähän kurssinousuilla ja laskuilla on reaalista perustetta. Enemmän kai odotusarvoon perustuvaa perustetta. Olisiko sama sähköpörssissä?

Osakepörsseissä, missä ilmeisesti homma kohtuudella pelaa, ei nähdä 10x / 100x vaihteluita 15 minuutin sisään tai edes päivän (eikä varsinkaan jatkuvalla syötöllä). Se ottaa jos on ottaakseen vuosia, joskus kymmeniä. Toki nopeitakin laskuja / nousuja on, mutta sähköpörssiin verrattuna kyse on lähinnä loivasta ylä- tai alamäestä, kun sähköpörssissä tiputaan suoraan rotkoon tai ampaistaan raketilla kuuhun (kaikki loivuus puuttuu sieltä). Siksi en pidä sähkömarkkinaa toimivana markkinana (siksi suurin osa toimijoista kiertää sen tai suojautuu). Toki etenkin kuplan puhkeamisia tapahtuu silloin tällöin myös arvopaperipörssissä. Vois sanoa, että sähköpörssi on jonkinlainen kupla kokoajan.
 
Viimeksi muokattu:

Ton1A

Vakionaama
Osake ei ole välttämättömyys joka on pakko ostaa juuri sillä hetkellä, maksoi mitä maksoi.

Sähköyhtiö on varmaankin tehnyt ostotarjouksen sun sähköistäsi 4000 snt/kWh hinnalla, jotta ei tarvitsisi toimittaa ei-oota. Olisi jännää, jos saisi itse määrittää hinnan mihin pystyy, ja olla ne vartit kokonaan ilman kun ei tullut kauppoja.
 

dbwarrior

Vakionaama
Osake ei ole välttämättömyys joka on pakko ostaa juuri sillä hetkellä, maksoi mitä maksoi.

Sähköyhtiö on varmaankin tehnyt ostotarjouksen sun sähköistäsi 4000 snt/kWh hinnalla, jotta ei tarvitsisi toimittaa ei-oota. Olisi jännää, jos saisi itse määrittää hinnan mihin pystyy, ja olla ne vartit kokonaan ilman kun ei tullut kauppoja.
jos joku löytäisi tuolle konseptille kaupallista kysyntää niin estäisikö nykyiset markkina mekanismit / säädökset tuota ?
Oletuksena että asiakkaalta löytyy 15min mittari ja sitoomus maksamaan vartti taseen erotuksen tase markkina hintaan jos ei pysy targetissa.
 
Back
Ylös Bottom