Pörssisähkö vs kiinteä hintainen

[huugo]

Niinhän se on. Miksi siis hinnoittelusystermin pitäisi pysyä samana? Eikös senkin olisi hyvä ruuvautua uutern asentoon? Jos kerran tuullessa hinnat on 0 ja ei tuullessa hinnat raketoi. Eikö tämä kannattaisi ottaa huomioon? Ei kuulosta mielestä mahdottomalta rastilta. Lisäksi markkinan läpinäkyvyys nyt pitäisi aivan ensimmäiseksi hoitaa kuntoon.

Ehdota konkretiaa. Miten nykyinen pörssi pitää muuttaa? ei mitään lopputulemia / unelmia - "tasaisemmat hinnat" tms. vaan miten pörssin toimintaa pitää muuttaa? Saatat voittaa vaikka Nobelin palkinnon kun esität nykyistä mallia paremman toimintamallin.

Ehkä lopulta kysymys - mikä on nyt niin väärin että pörssin mekanismia pitäisi muuttaa? Ja onko se pörssin mekanismin vika vai onko vika muualla?

Ja tosiaan demokratiakaan ei varmaan ole parhain hallintomalli - se vaan on vähiten huono. Valistunut itsevaltias olisi paras, mutta kun se ei tuppaa toimia pidemmän päälle. Ainakin tähän saakka on käynyt näin.

ja tosiaan taustalla - kiinteähintaiset sopparit on olemassa jos pörssin heilahtelu on ongelma.

 

[bungle]

Ehdota konkretiaa. Miten nykyinen pörssi pitää muuttaa? ei mitään lopputulemia / unelmia - "tasaisemmat hinnat" tms. vaan miten pörssin toimintaa pitää muuttaa?

Ei se mikään unelma ole. Se on tehokkaiden sähkömarkkinoiden edellytys, että hinnat ovat vakaita (korkea volatiteetti on usein (lähes aina) signaali, että joku ei toimi optimaalisesti). Johan tuossa ehdotin konkretiaa. Sulta sen sijaan tulee tämä tyypillinen keskustelun lopettaja vastaus, että jos sulla ei just ole Nobelin arvoista ehdotusta, niin sulla ei ole mitään. Nykyinen on täydellinen. Ja vaikka ehdottaisin, mitä tahansa niin olet heti kaivamassa jostain, miksi se tai se ei voi toimia. Koska nykyinen on paras. Vastustat varmaan myös markkinoiden läpinäkyvyyttä, joka tuottaisi dataa tutkimukseen ja ehkä jopa hillitsisi väärinkäytöksiä.

Ehdotuksessani oli jo, että pitäisikö tuulivoima ottaa paremmin mukaan? Onko helpompaa arvioida tuulituotantoa esim. vuoden jaksossa, kuin arpoa joka päivä joka vartille vuorokausi etukäteen? Eli jotenkin laittaa tämä epävarmuus johonkin laajempaan kontekstiin, jossa se alkaakin käyttäytymään ennustettavammin. Tai jopa eriyttää nämä tuotantotavat. Jos kaikki tuotettaisiin 0 hinnoin uusiutuvista, niin varmasti löytyisi voimia, että sille keksitään (kalliimpi) hinta. Ja mitä jos näin käykin, että kaikki tuotetaan 0 hinnoin. Mikä on silloin pörssin funktio (arpoa vaan kuka tuottaa kulloinkin tai nopeat syö hitaat menetelmällä)?

 

[totopiiri]

Mikä muu tavara ostetaan siten että myyjä voi jälkikäteen määrittää hinnan. Kuka olisi ostanut tammi -helmikuun pösät js olisi etukäteen tiennyt hinnan. Tupaöljynkin hinta tiedetään ostaessa tarkkaan.

 

[Arisoft]

Mikä muu tavara ostetaan siten että myyjä voi jälkikäteen määrittää hinnan. Kuka olisi ostanut tammi -helmikuun pösät js olisi etukäteen tiennyt hinnan. Tupaöljynkin hinta tiedetään ostaessa tarkkaan.

Ekana mieleen tulee ruoka. Oletko koskaan tilannut ruokaa etukäteen sovitulla hinnalla vuodeksi eteenpäin? Erikoiseksi sen kuitenkin tekee se, että kun naudan jauhelihan saatavuus heikkenee, se yksinkertaisesti loppuu kaupasta. Myydään halvalla kunnes ei ole mitään myytävään. No - tuli siihen sitten korjaus, nyt hinnat ovat jo korkeampia ja sianlihaa sekoitellaan reilusti joukkoon että saadaan edullisempi versio.

 

[Espejot]

Mikä muu tavara ostetaan siten että myyjä voi jälkikäteen määrittää hinnan. Kuka olisi ostanut tammi -helmikuun pösät js olisi etukäteen tiennyt hinnan. Tupaöljynkin hinta tiedetään ostaessa tarkkaan.

Kaikki futuurikaupan hyödykkeet. Jos ei kestä hinnanvaihtelua niin aina voi ostaa kiinnityksen tai jopa kiinteän hinnan sähkölle. Nyt on niin monenlaista sähkösopimusta tarjolla että kaikkille löytyy mieluinen. Ainakin pitäisi löytyä.

 

[totopiiri]

Jos ostan sikaa vuodeksi 100kg kympillä kilo niin ei se hinta mihinkään muutu. Tilaappas tupaöljyä 1000 litraa jälkihinnoittelulla, myyjä katsoo että on vähän pakkasta ja sotaa, pannaanpa kymmenkertainen hinta.

 

[Arisoft]

Jos ostan sikaa vuodeksi 100kg kympillä kilo niin ei se hinta mihinkään muutu.

Kerropa kuinka sen käytännössä teet. Ainakaan Lidlissä ei tuota hinnoittelumallia ollut tarjolla. Arvaan että sinulla on pakastin sille lihamäärälle etkä suinkaan sovi, että voit tulla milloin tahansa hakemaan sitä sikaa seuraavan vuoden aikana.

 

[Espejot]

Jos ostan sikaa vuodeksi 100kg kympillä kilo niin ei se hinta mihinkään muutu. Tilaappas tupaöljyä 1000 litraa jälkihinnoittelulla, myyjä katsoo että on vähän pakkasta ja sotaa, pannaanpa kymmenkertainen hinta.

Ei sähkön hinta muutu jos ostat vuoden sähköt kerralla akkuun vaan maksu menee toimituspäivän hinalla.

 

[kotte]

Miksi siis hinnoittelusysteemin pitäisi pysyä samana? Eikös senkin olisi hyvä ruuvautua uuteen asentoon? Jos kerran tuullessa hinnat on 0 ja ei tuullessa hinnat raketoi. Eikö tämä kannattaisi ottaa huomioon?

Voi sitä muuttaa, mutta aikaperspektiivi on sadan vuoden luokkaa. Sähköjärjestelmän infrastruktuuri on niin kallis, että sääntöjä ei voi muuttaa kuin kerran vuosisadassa ja sitä paitsi tuo nykyinen on hyvä tukkumarkkinoilla.

Mutta jälleen kerran: kuluttaja ei voi asioida suoraan tukkumarkkinoilla ja kuluttajan "pörssisähkösopimukset" on vain sidottu tukkumarkkinoiden hintatasoon. Jos tuo ei kelpaa, kannattaa tehdä sähkösopimus välittäjän kanssa, joka on valmis kantamaan riskit tukkumarkkinoiden hintamuutoksista ja kuluttajan tariffiperiaatteesta riippuvasta kulutuskäyttäytymisestä kuluttajan puolesta, tietenkin tähän mennessä varsin kohtuulisella provisiolla.

 

[Arisoft]

IS kirjoittaa "Oululaisperheelle shokeeraava sähkölasku pakkasen takia"

Juttu jatkuu kertomalla, että sähkön hinta on ollut korkea, mutta sitten paljastuu, että perheellä onkin käytössä edullinen kiinteähintainen sopimus ja että sähköä on käytetty surutta myös silloin kun sähkön hinta on korkea.

Loppujen lopuksi tammikuun lasku oli noussuta vain 900 eurosta 1600 euroon eli ei edes kaksinkertaiseksi. Heidän osaltaan varmaan onni ettei ollut pörssisopparia tehty. Laskuhan olisi ollut jo usemman tonnin luokkaa tuolla periaatteella.

 

[kotte]

Ei sähkön hinta muutu jos ostat vuoden sähköt kerralla akkuun vaan malsu menee päivän hinalla.

Eikä "pörssisähkönkään" hinta mihinkää muutu. Sekin on aina tiedossa edellisen iltapäivän aikana ja poikkeustilanteissakin julkaistu viimeistään iltaan mennessä.

 

[huugo]

Ei se mikään unelma ole. Se on tehokkaiden sähkömarkkinoiden edellytys, että hinnat ovat vakaita (korkea volatiteetti on usein (lähes aina) signaali, että joku ei toimi optimaalisesti). Johan tuossa ehdotin konkretiaa. Sulta sen sijaan tulee tämä tyypillinen keskustelun lopettaja vastaus, että jos sulla ei just ole Nobelin arvoista ehdotusta, niin sulla ei ole mitään. Nykyinen on täydellinen. Ja vaikka ehdottaisin, mitä tahansa niin olet heti kaivamassa jostain, miksi se tai se ei voi toimia. Koska nykyinen on paras. Vastustat varmaan myös markkinoiden läpinäkyvyyttä, joka tuottaisi dataa tutkimukseen ja ehkä jopa hillitsisi väärinkäytöksiä.

Ei ole kyllä ollenkaan rakentava vastaus.

Hyvän keskustelun oletus pitäisi olla, että älä oleta toisesta pahaa ja väärää. Vaan anna toisen kertoa mielipiteensä ja näkemyksensä.
Tässä se ei toteudu. Harmi.

 

[bungle]

Voi sitä muuttaa, mutta aikaperspektiivi on sadan vuoden luokkaa. Sähköjärjestelmän infrastruktuuri on niin kallis, että sääntöjä ei voi muuttaa kuin kerran vuosisadassa ja sitä paitsi tuo nykyinen on hyvä tukkumarkkinoilla.

No ei tosiaan ole mitään sadan vuoden luokkaa. Jo energiakriisissä oli vaikka minkälaista komponenttia. Kaasulle puuhataan jatkuvasti kattohintoja, jotta sen (usein marginaalinen) käyttö ei pääsisi vaikuttamaan sähkön hintaan. Kokoajan on käynnissä hankkeita vähintään evolutiiviseen muutokseen. Täydellistä remonttia tuskin nähdään. Todella monessa hankkeessa puhutaan hintojen vakauttamisesta.

 

[Arisoft]

Se on tehokkaiden sähkömarkkinoiden edellytys, että hinnat ovat vakaita

Mihin tämä perustuu? Tuulivoimaa alkujaan tuettiin että hinta olisi tuottajalle vakaa. Nyt ne pärjää ilman tukeakin mutta tukea tarviseekin nyt tuulivoiman käyttäjä. Sellaista mallia taidetaan jopa tosissaan väläytellä, että valtio maksaisi tukea käyttäjälle ja tekisi näin hinnasta vakaamman.

Oma ehdotukseni pörssin korvaajaksi on se, että Finngrid ostaa tuotannon ja myy sitä käyttäjille. Tekisi samaa kuin markettien omat merkit eli kilpailuttaisi tuotannon henkihieveriin ja myisi sitten hyvällä katteella kuluttajille.

 

[Espejot]

Eikä "pörssisähkönkään" hinta mihinkää muutu. Sekin on aina tiedossa edellisen iltapäivän aikana ja poikkeustilanteissakin julkaistu viimeistään iltaan mennessä.

Tästä tulee mielenkiintoinen määrittelyongelma... pösän hinta ei muutu mutta ei myöskään ole kiinteä.

 

[Arisoft]

Tästä tulee mielenkiintoinen määrittelyongelma... pösän hinta ei muutu mutta ei myöskään ole kiinteä.

Se on jo melko lähellä polttoaineiden hinntoittelua, joka vaihtelee pitkin päivääkin. Et voi aina edes tietää mitä bensa maksaa ennen kuin ajat tankille katsomaan.

 

[bungle]

pösän hinta ei muutu mutta ei myöskään ole kiinteä.

Ja aidosti kiinteitä sopimuksia ei ole, sillä nekin muuttuvat.

 

[kotte]

Jo energiakriisissä oli vaikka minkälaista komponenttia. Kaasulle puuhataan jatkuvasti kattohintoja, jotta sen (usein marginaalinen) käyttö ei pääsisi vaikuttamaan sähkön hintaan. Kokoajan on käynnissä hankkeita vähintään evolutiiviseen muutokseen. Täydellistä remonttia tuskin nähdään. Todella monessa hankkeessa puhutaan hintojen stabiloinnista.

Pitää erottaa toisistaan tukkumarkkinoiden toiminta ja kuluttajille sähköä myyvien välittäjien ja erilaisten valtiollisten ja vastaavien tukimekanismien toiminta. Vaikka täällä huudetaan sianlihan ja leipäviljan, öljyn ja kaasun hintojen pysyvyydestä, tukkumarkkinoilla nuo silti heiluvat lähes yhtä nopeasti kuin sähkökin. Toki volatiliteetti on paljon alhaisempi.

Sähkölle on ominaista, että verkossa sähköä ei voi suoraan varastoida (erillisenä verkkoon liittyvänä palveluna toki voi), mutta muiden hyödykkeiden kauyppa tyypillisesti perustuu varastoidun tavaran myyntiin ja ostamiseen. Lisäksi sähkön tukkumarkkinakauppa on äärimmäisen tasapuolista osapuolille toisin kuin varastoitujen tuotteiden, joiden siirtoon, välittämiseen ja sijaintipaikkaan liittyy suuria ja vaihtelevia rajoitteita.

 

[kotte]

Tästä tulee mielenkiintoinen määrittelyongelma... pösän hinta ei muutu mutta ei myöskään ole kiinteä.

Maailmassa kiinteitä ovat vain hinnat, jotka on sovittu joskus menneisyydessä ja joita ei enää pitkän odotuksen pysty repimään auki. Moiset kaupan kohteet ovat tyypillisesti siinä vaiheessa jo haihtuneet taivaan tuuliin, lahonneet tms. tai sitten valtio on lain määräysten mukaan kiinnittänyt hinnat kuten maakaupat maarekisterissä.

 

[HelaKammo]

Tämä talvi saattoi olla monelle kynnys poistua pörssistä, että tilaajamäärä jää marginaaliin. Kulutusjousto kuluttajien osalta pienenee huomattavasti, kertoman mukaan datacentterit ei tule joustamaan, osa teollisuudesta ei voi joustaa, onko ainoa jousto kohta sähkökattilat? Nykyisellä, ennen vuodenvaihdetta olleella pörssiasiakasmäärällä jotain olisi voinut tapahttua, jos tuosta puolet, ja juuri suurimpia käyttäjiä, siirtyy pois pösästä, niin joustopotentiaali kutistuu huomattavasti. Tehomaksu vielä päälle.

Syykin on selvä, hinnat "joustaa" kohta vain ylöspäin. Kiinteiden hinnat kyllä hinataan ylös, tässä sitä odotellaan niitä 5 snt hintoja, ei teida tulla. Pörssin alin jos alkaa pysymän 3-4 snt tasossa, niin säädöllä ei saavuta mainittavaa hyötyä, haittaa kyllä.

 

[kotte]

on tehokkaiden sähkömarkkinoiden edellytys, että hinnat ovat vakaita (korkea volatiteetti on usein (lähes aina) signaali, että joku ei toimi optimaalisesti).

Tuossa on sotkettu syy ja seuraus keskenään perin pohjin. Sähkömarkkinoiden kohde sinällään on hyvin epävakaa (verkon sähköntuotannon ja kulutuksen tasapaino). Ei asia parane markkinahintojen muutoksia hidastamalla, vaan pikemminkin nopeuttamalla, kunhan perässä pysytään (siksipä taseselvitysjakso pudotettiin tukkumarkkinoilla tunnista neljännestuntiin).

Ongelma on verkon tuotannon voimakkaat ja kasvavat vaihtelut (sen lisäksi, että kulutus vaihtelee älyttömän paljon) ja teknisessä mielessä riittämättömät energiapuskurit eri aikaviipeillä. Nuo ovat teknoekonomisia kysymyksiä ja vain rittävän ajantasainen markkinaehtoisuus pystyy painottamaan kustannukset ja hyödyt niin, että investoidaan sinne, minne pitäisi eikä näennäisratkaisuihin, jotka eivät kohdistu itse ongelmiin, vaan näennäistä hyötyä tuottaviin ja kalliiksi käyviin paikkailuihin.

 

[vmakela]

Itse tuumailin mutu tuntumalla, että pv tuotanto ja kv vaikutus saattaa olla huono yhdistelmä. Latasin kuitenkin datahubista tiedot ja syötin ne liukuriin. Hiukan kyllä yllätti että negatiivista kulutusvaikutusta on paneeleista huolimatta. Toki autoa on latailtu aina halvimmilla tunneilla, silloin jos katolta ei ole tullut mitään.
katso liitettä 113763

Yksinkertaisesti, yöllä on halvempaa sähköä, yleensä. Sinne vastaajat ym, ja paneelit tuottaa päivällä yli tarpeen.

 

[bungle]

Tuossa on sotkettu syy ja seuraus keskenään perin pohjin. Sähkömarkkinoiden kohde sinällään on hyvin epävakaa (verkon sähköntuotannon ja kulutuksen tasapaino). Ei asia parane markkinahintojen muutoksia hidastamalla, vaan pikemminkin nopeuttamalla, kunhan perässä pysytään (siksipä taseselvitysjakso pudotettiin tukkumarkkinoilla tunnista neljännestuntiin).

Marginaalihinnoittelu ei ole ainoa tapa ja sillä on suuri merkitys nykyisiin ilmiöihin, ei pelkkä seuraus (myös se miten marginaalit syntyy, esim. kaasu). Ovatko muut sen parempia. Vähän riippuu vissiin katsannasta. Esim. pay-as-bid ja erilaiset cfd:t.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tuo pörssihintainen sopii vain jotenkin auttavasti niille harvoille, joilla on mahdollisuus olla kuluttamatta kun se on kallista. Mikään normaali lämpöpumppulämmitys ei tarjoa tavella tätä mahdollisuutta ilman jotain kohtuullisen pätevää tulenpito mahdollisuutta. Akuista on apua mutta lohtu jää laihaksi, jos sähkö on yölläkin kallista. Sähköyhtiöt ovat itse lanseeranneet KV sopimuksen. Kai niissä on taka-ajatuksena, että kuluttajalla on motivi edes yrittää jotain ja että ei ainakaan kiusallaan vedä täysillä silloin kun ei pitäisi.

 

[Ton1A]

Marginaalihinnoittelu ei ole ainoa tapa ja sillä on suuri merkitys nykyisiin ilmiöihin, ei pelkkä seuraus. Ovatko muut sen parempia. Vähän riippuu vissiin katsannasta. Esim. pay-as-bid ja erilaiset cfd:t.

Luepa nyt alkuun vaikka tämä: https://lampopumput.info/foorumi/th...-korkeista-sähkönhinnoista.39386/#post-754674

 

[bungle]

Luepa nyt alkuun vaikka tämä: https://lampopumput.info/foorumi/threads/itävallassa-parranpärinää-korkeista-sähkönhinnoista.39386/#post-754674

Luepa nyt seuraavaksi vaikka tämä:

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0928765525000193

 

[kotte]

Marginaalihinnoittelu ei ole ainoa tapa ja sillä on suuri merkitys nykyisiin ilmiöihin, ei pelkkä seuraus. Ovatko muut sen parempia. Vähän riippuu vissiin katsannasta. Esim. pay-as-bid ja erilaiset cfd:t.

Ei toki, mutta nykyratkaisulla tähdätään tasapuolisuuteen, keskimäärin alhaisiin hintoihin ja keinottelumahdollisuuksien minimointiin. Pay-as-bid olisi oikea keinottelujen äiti sähkömarkkinoilla. Cfd-tyyppisiä ratkaisuja on sovellettu Suomessakin tuotantopuolella (ja siitä vasta kritiikki nousikin). Nuo sitten jäykistävät rakenteita tavalla, joka on omiaan hidastamaan kehitystä tulevaisuudessa, kun vanhentuneet ratkaisut sinnittelevät tukiaisten turvin mukaan leivotun rahastusautomaatin turvin ohi kannattavan elinkaarensa. Toki noillakin on paikkansa harkiten sovellettuna.

 

[bungle]

Koska tähän linkattiin puutteellinen setti tekoälyä, niin laitetaan vähän laajemmin tekoälyä:

Sähkömarkkinoiden hintamekanismit herättävät usein kiivasta keskustelua, erityisesti silloin, kun hinnat heilahtelevat rajusti. Suomessa ja Euroopassa käytössä on tällä hetkellä marginaalihinnoittelu (pay-as-cleared).

Tässä on tiivistetty vertailu siitä, mitä nämä termit tarkoittavat ja miten ne eroavat toisistaan:

1. Marginaalihinnoittelu (Pay-as-Cleared)​

Tämä on nykyinen malli sähköpörssissä (Nord Pool). Ideana on, että kaikki sähköntuottajat saavat samasta tunnista saman hinnan, joka määräytyy kalleimman tarvittavan tuotantomuodon mukaan.

• Miten se toimii: Tuottajat tekevät tarjouksia halvimmasta (tuuli, ydinvoima) kalleimpaan (kaasu, hiili). Kun kysyntä täyttyy, viimeiseksi mukaan otettu tarjous asettaa hinnan kaikille.
• Hyvää: Kannustaa rakentamaan halpaa tuotantoa, koska se on tuottoisinta. Ohjaa sähkön kulutusta pois kalliilta tunneilta.
• Huonoa: Jos kaasun hinta nousee, myös halvan vesi- tai ydinvoiman hinta nousee kuluttajalle, vaikka niiden tuotantokustannus ei muuttuisi.

2. Tarjoushinnoittelu (Pay-as-Bid)​

Tässä mallissa jokaiselle tuottajalle maksettaisiin juuri se hinta, jonka he ovat huutokaupassa tarjonneet.

• Miten se toimii: Jos tuulivoimayhtiö tarjoaa sähköä 1 sentillä ja kaasulaitos 20 sentillä, molemmat saavat oman tarjouksensa mukaisen hinnan.
• Hyvää: Teoriassa sähkön keskihinta voisi laskea, jos tuottajat pysyvät rehellisinä kustannuksistaan.
• Huonoa: Johtaa strategiseen hinnoitteluun. Tuottajat yrittävät arvata "markkinahinnan" ja nostavat tarjouksensa lähelle sitä maksimoidakseen voittonsa. Tämä voi lopulta johtaa samaan lopputulokseen kuin marginaalihinnoittelu, mutta markkinan läpinäkyvyys katoaa.

3. Erohinnoittelu (Nodal/Locational Pricing)​

Tämä malli huomioi sähköverkon fyysiset rajoitukset (pullonkaulat) tarkemmin.

• Miten se toimii: Hinta ei ole sama koko maassa, vaan se lasketaan hyvin pienissä maantieteellisissä pisteissä (solmukohdissa).
• Hyöty: Ohjaa teollisuutta sijoittumaan sinne, missä sähköä on tarjolla paljon, ja kannustaa vahvistamaan verkkoa oikeista paikoista.

4. CfD (Contract for Difference)​

Tämä ei ole varsinainen pörssihinnoittelun malli, vaan tukimekanismi ja riskinhallintatyökalu, jota valtio usein käyttää.

• Miten se toimii:Tuottaja ja valtio sopivat "tavoitehinnasta" (esim. 5 snt/kWh).
  • Jos markkinahinta on alempi, valtio maksaa erotuksen tuottajalle.
  • Jos markkinahinta on korkeampi, tuottaja palauttaa ylimääräiset voitot valtiolle.
• Hyöty: Luodaan vakautta ja varmuutta suurille investoinneille (esim. ydinvoima tai merituulivoima)

Ja toisin sanoen:

Jos sähkön nykyistä marginaalihinnoittelua (jossa kallein tarvittava tuotantomuoto määrittää hinnan kaikille) haluttaisiin muuttaa, vaihtoehdot jakautuvat karkeasti kolmeen kategoriaan: teknisiin hinnoittelumalleihin, markkinoiden pilkkomiseen ja valtion ohjaamiin sopimusmalleihin.

Tässä ovat keskeisimmät vaihtoehdot ja niiden sudenkuopat:

1. Tarjouspohjainen hinnoittelu (Pay-as-Bid)​

Tämä on usein ensimmäinen ehdotus marginaalihinnoittelun tilalle. Siinä jokaiselle tuottajalle maksetaan heidän oman tarjouksensa mukainen hinta.

• Miten se muuttaisi tilannetta: Halpa tuulivoima saisi vain pienen korvauksen, eikä kallis maakaasu nostaisi muiden hintaa.
• Sudenkuoppa: Markkinatoimijat eivät ole hölmöjä. Jos tuulivoimayhtiö tietää, että sähköstä tullaan maksamaan 10 snt/kWh, he eivät tarjoa sitä 2 sentillä, vaan nostavat tarjouksensa mahdollisimman lähelle odotettua markkinahintaa. Lopputulos on usein sama hinta, mutta markkinan läpinäkyvyys katoaa.

2. Markkinoiden pilkkominen (Split Market tai Dual Pricing)​

Tässä mallissa sähkömarkkinat jaetaan kahteen osaan tuotantotavan mukaan.

• Malli: Erotetaan "vanha" ja halpa perusvoima (ydinvoima, vesivoima, uusiutuvat) omaksi poolikseen ja "joustava" kallis tuotanto (kaasu, hiili) omakseen.
• Tavoite: Kuluttajat saisivat suurimman osan sähköstään halvan poolin hinnalla, ja kalliimpaa sähköä käytettäisiin vain piikkien tasaamiseen.
• Haaste: Malli on hallinnollisesti erittäin raskas. On vaikea määrittää, kuka saa halpaa sähköä ja kuka joutuu maksamaan kalliista joustosta.

3. Alueellinen erohinnoittelu (Locational / Nodal Pricing)​

Tämä ei poista marginaalihinnoittelua, mutta muuttaa sen mittakaavaa. Suomi on tällä hetkellä yksi hinta-alue, mutta tämä malli voisi jakaa sen kymmeniin tai satoihin solmukohtiin.

• Vaikutus: Hinta säätyy paikallisen tarjonnan ja verkon siirtokyvyn mukaan.
• Etu: Ohjaa rakentamaan teollisuutta sinne, missä sähköä tuotetaan (esim. Pohjanmaalle tai rannikoille), mikä vähentää tarvetta kalliille kantaverkon vahvistamiselle.

4. Kaksisuuntaiset hinnanerosopimukset (Two-way CfDs)​

Tämä on tällä hetkellä EU:n suosima suuntaus. Se ei poista pörssihintaa, mutta "irrottaa" tuottajan tulot ja kuluttajan hinnan pörssin heilahteluista.

• Miten se toimii: Valtio ja tuottaja sopivat kiinteän hinnan (esim. 5 snt/kWh). Jos pörssihinta on 15 snt, tuottaja maksaa valtiolle 10 snt takaisin. Jos hinta on 2 snt, valtio maksaa tuottajalle 3 snt.
• Etu: Poistaa ylisuuret voitot kriisitilanteissa ja takaa tuottajalle vakaan tulon, mikä helpottaa uusien voimaloiden rakentamista.

Miksi marginaalihinnoittelusta on vaikea luopua?​

Vaikka se tuntuu kriisissä epäreilulta, sillä on yksi ylivertainen ominaisuus: se ohjaa kulutusta. Jos hinta on kaikille sama ja se nousee korkeaksi, se on voimakas signaali vähentää sähkönkäyttöä juuri silloin, kun sähköstä on puutetta. Jos hinta pidettäisiin keinotekoisesti alhaalla (esim. Pay-as-Bid -mallilla), vaarana on, että sähkö loppuu kesken, koska kulutusta ei rajoiteta hinnan avulla.

Omat kommentit:

Ainoastaan yhtä on laajemmin kokeilu. Muiden vaikutuksia vain arvioidaan. Jos nykyistä himmeliä olisi arvioitu joskus, niin ei olisi osattu odottaa kunnolla nykyistä tilannetta. Jokaista voi varmasti myös säätää ja hienosäätää. En esim. ymmärrä, miten pay-as-bidissä läpinäkyvyys katoaa. Eihän sitä ole nykyisessäkään järjestelmässä. Sitten vaan regulaatiota, että läpinäkyvyys palaa, eli et voi tarjota tuulivoimaa esim. kaasun hinnalla. Tai ehkä voit, mutta sanktioidaan se.

 

[Matti1965]

Jos oikein tulkitsin, niin pörssisähkön hintavaihtelut olivat tasaisempia ennen 2022H2 ? Nyt isot hintavaihtelut ovat se syy miksi koko SPOT hinnoittelu on rikki?
Omasta mielestä iso syy on myös kokonaisuutena vihreä siirtymä. Säästetään fossiilisia materiaaleja, ei polteta öljyä, jopa puun polttaminen takassa ei ole suotavaa taajamissa vaikka sekin on uusiutuvaa.


Tuolloin lyötiin kaasu- ja öljyvoimaloita päälle, lisää turvetta pesään jne
Jos tänäpäivänä sen teet niin joutuu maksamaan hirmuiset CO2 maksut ja mainehaitta pilaa firman kaupankäynnin vuosiksi kun some täynnä kitjoituksia. Lisäksi nuo em.voimalat tekevät sen että niillä tuotettu energianhinta on moninkertainen menneeseen aikaan.


Tällä tahdon sanoa että maailma on muuttunut Eskoseni, menneeseen ei ole paluuta

Globalisaatio on myös tässä iso tekijä, kun hintaa määrää koko Eurooppa eikä pelkästään olla yksin.
Tästä tulikin mieleeni vielä, 1.5vuotta sitten muutettiin sitä hinnoittelumekanismia minkä sanottiin nostavan Suomen hintaa. Viime "talvena" sitä ei huomattu, mutta voiko siinä olla myös yksi tekijä mikä on nostanut hintaa tän talven aikana?

Tottakai vihreä siirtymä on se perimmäinen syy korkeisiin hintoihin. Pörssi on oiva työkalu hintojen korottamiseen sen myötä. On melko ihmeellistä että me täällä olemme aina eturivissä mukana ja hyväksymässä toinen toistaan tyhmempää päätöstä, jolla ei loppupelissä ole mitään muuta vaikutusta kuin meidän elinolosuhteiden huononemista. Lisäksi täällä viis veisataan, eikä esimerkiksi ajatella omaa kansaa kuten Norja ja Ruotsi tekee, vaikka niissä muutenkin on Euroopan halvin sähkö nykyisin. Puunpolttoakin ovat ne viherpiiparit esittäneet kiellettäväksi. Nythän se vain lisääntyy. Itse otan kaiken irti ja poltan muovitkin kun saunaa käytän lisälämmityksenä.

 

[HelaKammo]

Kaleva: Oululaisperheelle shokeeraava sähkölasku pakkasen takia

Sähkön hinta on jälleen korkeissa lukemissa.

www.is.fi

No just, on taas tapaus. Kiinteä 8 snt ja 1600€ sähkölasku kuussa, jopa Carunan alueellakin olisi aika hurja summa . Normaalisti jos menee 900€, huhhahhei, oli pakkasta, sivulauseessa vielä mukana halvat tunnit, lapset jne. Jos tuo olisi kulutuksesksi muutettuna n. 10 000 kWh, niin saa ikkunat falskata huolella. Oman elämänsä Teemu Selänteitä ilmeisesti.

Energiaremontille olisi kyllä tarvetta, noilla lukemin menee vuodessä 10 k€ pelkkään sähköön.

 

[Hair]

Laitoin tuonne Liukuriin viime vuoden luvut.
Itsellä kiinteä, niin maksoin n. 130€ enemmän vuodessa, mitä pörssisähköllä olisin maksanut. Eli vajaa 11€ enemmän per kk.
Tämän vuoden osalta näyttääkin jo erilaiselta.
Laskua 1.1-9.2 on näköjään vajaa 180€, pörssisähköllä laskua olisi kertynyt 430€..
Eroa kiinteän hyväksi jo yli 250€.

 

[bungle]

Laitoin tuonne Liukuriin viime vuoden luvut.
Itsellä kiinteä, niin maksoin n. 130€ enemmän vuodessa, mitä pörssisähköllä olisin maksanut. Eli vajaa 11€ enemmän per kk.

Kuluttajan kannalta puhutaan arvontakoneesta. Se on ihan tuurista kiinni millaista sopimusta milloinkin on tarjolla tai miten pörssihinnat toteutuu (esim. kiinteä päättyi ja on vain 30c/kWh tarjolla -> pörssiin?). 5 vuotta sitten oli yleisiä 4 c/kWh sopparit. Nyt aletaan olemaan 8 c/kWh:ssa ja ylikin kiinteissä. Kulutusvaikutuksellisella saat sentin pois ja sitten riippuen kulutusprofiilista kurot eron kiinteisiin tai alitat sen. Pörssin osalta pinkat pitää pysyä kohdillaan tai automaation on oltava viritetty huippuunsa ja vaatii ehkä investointeja akkuihin, että voit pelata systeemiä ja mukavuudesta oltava valmis tinkimään. Myös varavoimaa, kuten puuta on hyvä olla saatavilla. Kaiken kaikkiaan kuluttajissa ei ole kuin keskinäisiä voittajia, eli onneksi olkoon jos naapurisi maksaa enemmän. Kokonaisuutena kaikki hävitään ja aikaa ja rahaa kuluu enemmän sähköön.

 

[fraatti]

Onko 800€/kk 150m2 okt:ssa paljon vai vähän sähköön?

Tammikuussa pörssisähkön keskihinta oli 14,7 snt/kWh. Hinta on selvästi korkeampi kuin mihin olemme tottuneet, mutta se ei todennäköisesti johda millekään kuluttajaryhmälle täysin kohtuuttomiin… | Eero Haapalehto

Tammikuussa pörssisähkön keskihinta oli 14,7 snt/kWh. Hinta on selvästi korkeampi kuin mihin olemme tottuneet, mutta se ei todennäköisesti johda millekään kuluttajaryhmälle täysin kohtuuttomiin laskuihin. Jos tekoälyyn on luottaminen saa 150m2 sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuva...

www.linkedin.com

 

[grendy]

Siis mikä tää Energiakaupungit oikein on, joku kaukolämmön etujärjestö joka trollaa vaan sähkömarkkinoita?

 

[rawpower]

IS kirjoittaa "Oululaisperheelle shokeeraava sähkölasku pakkasen takia"

Juttu jatkuu kertomalla, että sähkön hinta on ollut korkea, mutta sitten paljastuu, että perheellä onkin käytössä edullinen kiinteähintainen sopimus ja että sähköä on käytetty surutta myös silloin kun sähkön hinta on korkea.

Loppujen lopuksi tammikuun lasku oli noussuta vain 900 eurosta 1600 euroon eli ei edes kaksinkertaiseksi. Heidän osaltaan varmaan onni ettei ollut pörssisopparia tehty. Laskuhan olisi ollut jo usemman tonnin luokkaa tuolla periaatteella.

Onhan tuo hurja määrä euroja välttämättömään hyödykkeeseen kuten sähkö. Ei kyllä tämmöisen keskituloisen perse kestäis tuommosia laskuja maksella. Laitan nuokin rahat mieluummin säästöön, harrastuksiin ja muuhun elämiseen.

Edit:
Tammikuun 1. päivästä lähtien maalämpö on tuottanut husdatan mukaan:
Lämmitykseen: 3568kwh
Käyttöveteen: 254kwh

Siihen päälle lisäksi käyttösähkö.

Tammikuun kulutus 1346 kwh
Helmikuu 7.2 mennessä 334kwh.

Puuta ei pala enää lämmitystarpeeseen lainkaan kuten ennen sähkökattilalla päivittäin pesällinen lämmityskaudella. Tässä on investointi joka on kyllä onnistunut itsellä. 5,5v jo jauhanut lämpöä tupaan.

Kiinteä 6,55snt
Siirto 8,33snt veroineen ja taas tuntuu siirtohinnat nousevan maaliskuussa.

 

[dbwarrior]

Kyllä tällä talvella tulee olemaan herättelevä vaikutus taas eri liittymä tyyppien valintaan.
Ne kenelle raaka SPOT on väärä niin siirtyy nyt taas turvalliseen kiinteeään ja onneksi heille on järkevää tarjontaa.
Toisaalta osa kovan linjan SPOT "harrastajista" saivat strategialleen happotestin ja voivat jatkossa hahmottaa riskejä yhden talven esimerkki datalla ja käytännöillä.

Kyllähän tuo omakin lyhyt data keikahti kerrasta vinoon, mutta eipä tuo 5kk laskentaväli ihan mahdottomalta näytä:

 

[Hempuli]

Onhan foorumilla ollut konkreettisia muutosehdotuksia sähköpörssiin. Ne ei täältä etene Nordpooliin, mutta eipä niitä juuri retostellakaan. Korkeintaan tulee heitto, että nostaa sähkön hintaa ilman, että sille esitetään perustetta. Peruste onkin vaikea, koska himmeilissä yksi oljenkorsi vaikuttaa niin moneen.

Läpinäkyvyyttä on ehdotettu monesti, mutta se taklataan aina liikesalaisuuksilla. Tässä on muitakin vaihtoehtoja kuin black box tai kristallikuutio. Voidaan aloittaa vaikka sillä, että kerrotaan vartin korkeimman tarjouksen tuotantotapa. Se antaa jo pikkasen läpinäkyvyyttä ja siitä on hyvä avata systeemiä enemmän.

Myös hybridimalli on ollut esillä. Esim. 90 % sähköpörssistä perustuisi cleared-hinnoitteluun ja 10 % pid-hinnoitteluun. Tämä on jo vaikeampi rasti, mutta oletettavasti vakauttaisi hintakäyrää. Muu vaikutus vaatinee aika paljon simulointia ja pohtimista.

Pörssihinnan muodostumisesta voi ottaa pois sähkövarastot pois. Jos halpaan aikaan varastoi sähköä ja myy sen kalliimmalla, niin tämä olisi sähköntuotannon tasapainotusta, jonka ei tulisi vaikuttaa pörssihintaan, vaan siinä tulisi olla oma mekanisminsa. Kustit tähän voi kerätä vaikka kantaverkkomaksuissa, koska haetaan sähköverkon tasapainoa. Sama koskisi tietenkin niitä, jotka luopuvat ostamastaan sähköstä kalliilla. Eli pörssin myyntitarjousten takana pitäisi olla vain aitoa tuotantoa.

 

[Tifo]

Helenin verkossa 800€ tarkoittaa noin 3600 kWh kulutusta pörssisähköllä. Toivottavasti vähävaraisilla on tänä talvena kiinteät sopimukset ja toivottavasti heillä ei kulu tuollaista määrää sähköä. Ylimääräistä tuossa on 250-300€ verrattuna kiinteeseen sopimukseen

 

[rawpower]

Onko 800€/kk 150m2 okt:ssa paljon vai vähän sähköön?

katso liitettä 113827

Tammikuussa pörssisähkön keskihinta oli 14,7 snt/kWh. Hinta on selvästi korkeampi kuin mihin olemme tottuneet, mutta se ei todennäköisesti johda millekään kuluttajaryhmälle täysin kohtuuttomiin… | Eero Haapalehto

Tammikuussa pörssisähkön keskihinta oli 14,7 snt/kWh. Hinta on selvästi korkeampi kuin mihin olemme tottuneet, mutta se ei todennäköisesti johda millekään kuluttajaryhmälle täysin kohtuuttomiin laskuihin. Jos tekoälyyn on luottaminen saa 150m2 sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuva...

www.linkedin.com

Mielestäni se on paljon kun itsellä meni 250€ kiinteällä. ja tässä on 40€ perusmaksu mukana.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Jos naapuri saa pösällä sähköt noilla @bungle ehdoilla oleellisesti halvemmalla, allennus on todellakin ansaittu. Toivottavasti alennuksen saaminen ei tule kalliimmaksi kuin itse alennus.

Korkeintaan tulee heitto, että nostaa sähkön hintaa ilman, että sille esitetään perustetta. Peruste onkin vaikea, koska himmeilissä yksi oljenkorsi vaikuttaa niin moneen.

Asiaa voi miettiä myös siltä kannalta, että kuka siitä hyötyy ja kuka siitä maksaa. Hyödyn saaja harvemmin valittaa ja pyrkii liiketoiminnassaan todennäköisesti toimimaan jatkossakin niin että sama toistuisi.