Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Jättäisin ne vuositason kulutusvaikutus tarkastelut sikseen ja katsoisin vuositasolla vain omaa pörssisähkön hintaa vs. vastaavalle kaudelle 12 kk tarjottua kiinteähintaista sopparin hinta. (ks. aiempi viestini)Olenkin tässä tuijottanut niin että silmät ovat ristissä enkä ole vielä oikein ymmärtänyt miten näitä kk- ja vuosikulutuksia pitää katsoa liukurissa vrt. kulutusvaikutteiseen.
Eikö olekin mukava tällainen palsta, missä ei tarvitse jokaista sanaa punnita diplomityön verran ja voi luottaa ettei maaliteta ja lynkata out-of-the-blue, vaan kreikkalaisen sivistyksen mukaisesti asia ruoditaan läpiTässähän ihan hämääntyy itsekin ja menee pörssisopparit ja kulutusvaikutteiset sekaisin.
Oliko siis tuo yksi kuukausi niin paljon yli, että sen takia meni vuositasolla yli, vai onko tässä joku matemaattinen koira haudattuna, joka valkenisi kun tuijottelisi tovin seinää?
Aritmeettisen keskiarvon sijaan kuukausittaisilla kulutuksilla painotettu keskiarvo on "hyvä lukema" keskiarvoksi.Näppäily- ja ajatusvirheiden mahdollisuutta en laske pois, mutta pieni ero tulee laskeeko kuukausi- vai vuositasolla noita.
Ainakin itselle tuo laskutapa antaa jonkin verran enemmän omaa itsetuntoa hivelevät hinnatAritmeettisen keskiarvon sijaan kuukausittaisilla kulutuksilla painotettu keskiarvo on "hyvä lukema" keskiarvoksi.![]()
Aritmeettisen keskiarvon sijaan kuukausittaisilla kulutuksilla painotettu keskiarvo on "hyvä lukema" keskiarvoksi.![]()

Oliko sulla _mitään_ yökäyttöä viime talvena noina kuukausina kun menisi kulutusvaikutus plussalle? (Astian)pesukonetta, sähköauton latausta tms? Ilmeisesti ei kun kerta käytännössä joka kuukausi kulutusvaikutus on plussalla?Latasin fingridistä kuukausittaiset datat ja käytin tuossa nettilaskurissa. Sieltä data exceliin ja vertailin tulisko nykyisellä sähkön käyttötavalla yhtään säästöä jos lukitsisi nykyiset pks:n kiinnitykset. Otin nykyiset kiinnitystarjoukset ja laitoin ne tammikuun -22 tilalle. No plussaahan tuo kulutusvaikutus näyttää liki joka kuukaudelle, säästöä Lumme energian kiinteään 7.98snt/kWh hintaan ei paljoa tule. Lisänä riski että nuo kiinnitykset tietysti nousee merkittävästi ennenkuin semmoisen ottaa.
Vaihtoehtona on että laittaisin alakerran lattialämmöt yösähköllä päälle alkaen klo 01, samoin lämminvesiboilerin. Sitten saattaisi mennä kulutusvaikutus negatiiviselle (?). Täyttä lottoahan tämä on
Pitää vielä miettiä josko irtisanoisi Priiman ja ottaisi kiinteän. No vielä on 13 vrk aikaa pähkiä.
Huomaa hyvin että 2023 talvella poltettiin puuta ihan kunnolla vaikka talvi taisi olla muutenkin leudompi.
Oliko sulla _mitään_ yökäyttöä viime talvena noina kuukausina kun menisi kulutusvaikutus plussalle? (Astian)pesukonetta, sähköauton latausta tms? Ilmeisesti ei kun kerta käytännössä joka kuukausi kulutusvaikutus on plussalla?
Itellä tulossa eka talvi omakotitalossa+eka talvi sähköautolla joten faktaa ei ole, mutta uskoa ja toivoa sitäkin enemmän että omat kulutusvaikutukset on talvellakin miinuksella pelkästään sähköauton ja yöllisten astianpesukoneiden avulla.. Saas nähdä! Ei tässä kokeilussa onneks hirveitä tappioita voi tulla kuten sunkin laskelmat osoittaa. Eli 20-50€ per kk eroja laskun loppusummissa niin onhan tää onneksi tällaista kohtuu riskitöntä harrastelua oikeastaan ihan kuinka päin vaan homma menee. Ellei tietty jotain uutta kivaa taas tuu tänä talvena.
Pörssiin en ajatellut vielä tänä talvena lähteä.Vaihtoehtona on että laittaisin alakerran lattialämmöt yösähköllä päälle alkaen klo 01, samoin lämminvesiboilerin. Sitten saattaisi mennä kulutusvaikutus negatiiviselle (?). Täyttä lottoahan tämä on![]()
Pörssissä tärkeimmät säännöt että historia ei ole tae tulevasta ja pitää pelata tuotteilla, jotka ymmärtää.Ei ole muuta kuin lämminvesi enkä sitäkään muista satavarmasti että olisi yösähköllä. Jos on yösähköllä niin alkaa lämmittämään klo 22. Mitään muuta ei ole ajoitettu yösähkölle. Asuintilan alakerran lattialämmöt saisi helposti yösähköön joten siitä tulisi lisäkulutusta yölle. Ilmalämpöpumput voisi kämpässä ja tallissa laittaa yöllä vähän isommalle ajastimella. Ja tietysti nuo mainitsemasi astianpesu- ja pyykinpesukoneet. Eli potentiaalia on päästä negatiiviseen kulutusvaikutukseen.
Pieni ongelma on kulutusvaikutuksen kannalta että teen hommia autotallissa lähes joka päivä klo 18-23 (toinen työ siellä) eikä sen ajoitus yölle tietenkään onnistu mitenkään jos vaimon ja päivätyöpaikan haluaa pitää.
Itse asiassa irtisanoin tuon priiman tänään kun en pääsekään tekemään syyskaudelle kiinnitystä - pelkän pörssisähkön varaan en jää. Pitää katsoa tekisikö uuden sopimuksen vaikka oomin kanssa, 7.29 snt/kWh ja siinäkin kulutusvaikutus.
Toivotan tsemppiä tulevaan talveen, mukavaahan tuo on sähkönkulutusta seurailla. Riski ei ole iso niinkuin tuossa sanoit.
Minusta on aika selvää että pörssisähkön hintaa on täysin mahdoton arvioida, oli minkälainen fundamentaalianalyytikko hyvänsä. Viime kädessä hintaa määrittävä tekijä koostuu kuitenkin kaoottisistakin tekijöistä:Pörssissä tärkeimmät säännöt että historia ei ole tae tulevasta ja pitää pelata tuotteilla, jotka ymmärtää.
Parhaat fundamenttianalysoijat osaavat (ainakin omien sanojensa mukaan) ennustaa tulevat käänteet, eikä itsellä ole kyllä todisteita etteivätkö osaisi, mutta omat tulkinnat eivät välttämättä, ainakaan jos sähköpörssistä puhutaan.
Yleisesti: liukuri voi historiassa näyttää pari senttiä miinusta, mutta sitten toteuma onkin pari senttiä plussalla.
Meillä LVV ja koko talon lämmitys pelkästään yösähköllä, mutta en nyt luota että se on tae yhtään mistään.
Looginen selitys miksi tuo menee ketuiksi on se että jos yöllä ei tuule ja päivällä tuulee.
Mutta oma käsitys (joka voi olla väärä), on se, että ennalta arvaamattomat tyystin random asiat voivat heittää kulutusvaikutukset metikköön riippuen omasta käyttöprofiilista.
Esim jos kuukausitasolla hinta on epäsopivasti itselle, mutta tuotahan ei alkukuusta voi tietää että mitä loppukuu tuo mukanaan.
Ei kai tässä voida muuta tarkoittaa kuin sitä, että liukurissa tarkastellaan jotain muuta kuin kuukauden ajanjaksoa. Tällöin voi näyttää että laskuissa vs. liukuri olisi eri kulutusvaikutus. Itsellä ainakin kuukausitasolla(mikä on ainoa mitä kannattaa liukurissa käyttää) kulutusvaikutus on täsmälleen oikein.Olisiko faktaa miten liukuri näyttää plussaa mutta toteutuma sitten ihan jotakin muuta? Tuohan tekee koko liukurin ihan käyttökelvottomaksi.
Viittasin siis historiaan esim 12kk jaksolta ja siihen, että sitten kun hyppäär kulutusvaikutteiseen ja tosi kyseessä, niin tilanne oikeasti onkin jotakin ihan muuta kuin historiassa syistä xyz, joista joihinkin voit vaikuttaa ja joihinkin et.Minusta on aika selvää että pörssisähkön hintaa on täysin mahdoton arvioida, oli minkälainen fundamentaalianalyytikko hyvänsä. Viime kädessä hintaa määrittävä tekijä koostuu kuitenkin kaoottisistakin tekijöistä:
Vähän vertaisin sähkön pörssihintaa tulevan talven sääennusteeseen. Totuus lienee että tuuria pitää olla.
- Tuulen määrää ei kukaan osaa arvioida, etenkin milloin tuulee
- Mitä sodassa tapahtuu - odottamattomat asiat alkaakin yhtäkkiä vaikuttaa energian hintaan
- Jokin ydinvoimala ajetaan vian ajaksi alas odottamattoman vian vuoksi
- ym...
Olisiko faktaa miten liukuri näyttää plussaa mutta toteutuma sitten ihan jotakin muuta? Tuohan tekee koko liukurin ihan käyttökelvottomaksi.
kuukausi on se ajanjakso jota kannattaa käyttää tarkasteluun. Se samalla myös jakso josta SPOT- ja oma keskihinta lasketaan.
3kk, 6kk tai 1vuoden jaksoa voi tarkastella ajatuksella että mikä on SPOT keskihinta vs kiinteähintainen soppari. Pidemmällä jaksolla katsottaessa ei kulutusvaikutus ole sama kuin laskutusjaksoilla tarkastellessa
totta, jos haluaa verrata omaa keskihintaa yleiseen keskihintaan aikajaksolla x, mutta jos haluaa selvittää miten laskukausittain oma kulutusvaikutus on toiminut ei voi tarkastella pidemmillä jaksoilla.Tai yhtä lailla mikä on SPOT keskihinta vs oma pörssisähkön keskihinta.
Tietysti tuossa on vain osakuukausi, mutta jos olisi koko kuukauden ajalta toi hinta niin vaatisi että kulutusvaikutteisen lähtöhinta olisi 12,98kWh.Tarvitseeko joku hyviä neuvoja sähkösopimusten tekoon, voin antaa halavalla
Nyt on osasyyskuulta ensimmäinen kulutusvaikutteinen lasku plakkarissa ja hinta 9.24s/kWh+3.90e/kk.
Ei siinä mitään, tuo oli tietoinen ja oikeastaan tekohetkellä suht hyvin perusteltu valinta nousevaan trendiin, mutta mikä olisi oma spotKA ollut tuolta ajalta? No 0.34s/kWh+marginaali, että on vähän eroa!
No, ei ehkä historian huonoin sopimus, mutta tuo 0.34s/kWh olisi ollut aika alhainen lukema kyllä (mutta tosiaan osakuukaudelta vain, mutta kuitenkin).

jos ottaa pidemmän jakson kuin yhden laskutuskauden niin tulokset eroavat.Mielestäni liukuri.fi laskee väärin tuotannonmyynnin hinnan, ainakin eroaa exelistä ja ostajan laskusta, jälkimmäiset on yhtenevät.
Tuotanto kwh:t on samat mutta hinta poikkeaa liukurissa ylöspäin.
Onko joku muu koittanut tuota?
Jaa, kummallista, otin tuossa vuoden -23 ja sitten näkymän syyskuu niin hinta tosiaan poikkeaa luokkaa +1c/kWh.jos ottaa pidemmän jakson kuin yhden laskutuskauden niin tulokset eroavat.
Discordissa keskusteltu että kyseinen kuukausittainen jaksottaminen olisi tulossa, samoin kuin kiinnityshinnan mukainen vertailu
Eikö tuossa Liukurin graafissa pitäisi tuon "Spot KA tunneittain" olla pinta-alamielessä yhtä paljon tuon "SpotKA:n" ylä-ja alapuolella?
Aina kun olen sitä katsonut eri ajanjaksoilla, niin näyttäisi ettei ole. Onhan tuossakin kuvassa tuo yläpuolinen isompi?
Saattaa olla, että tämän sain itselleni jo joskus selitettyä, mutten muista mihin päätyi.
jos ottaa koko vuoden niin se laskee keskiarvohinnan koko jaksolle ja sitä vastaan laskee esim kulutusvaikutuksen.Jaa, kummallista, otin tuossa vuoden -23 ja sitten näkymän syyskuu niin hinta tosiaan poikkeaa luokkaa +1c/kWh.
Laskeekohan se sitten jotain keskiarvohintaa valitun jakson tuottotunneilta tai sitten käyttää itseisarvoja.
Mielestäni kulutuspuoli tuossa menee oikein vastaavalla tavalla katsoen (vuosi ladaten / kk tarkastellen), no pitää tuo nyt vielä katsoa tarkemmin...jos ottaa koko vuoden niin se laskee keskiarvohinnan koko jaksolle ja sitä vastaan laskee esim kulutusvaikutuksen.
Laskujen keskiarvohinta jota vastaan lasketaan kulutusvaikutus taas kulkee laskutus(kuu)kausissa jolloin 10kk keskiarvo on eri kun 10 laskutus
Täytyypä tarkistaa tuo ylijäämätuotannon laskeminen sitten. Aiemmin tuo on ainakin pelittänyt oikein, mutta sen jälkeen kun varttitase ilmaantui tämän vuoden huhtikuussa sain yhteydenoton erään henkilön tapauksesta, jossa siirtoyhtiön ja Fingridin tuotantodatat poikkesivat toisistaan ilmeisesti erilaisen netotuksen laskemisen takia.Mielestäni kulutuspuoli tuossa menee oikein vastaavalla tavalla katsoen (vuosi ladaten / kk tarkastellen), no pitää tuo nyt vielä katsoa tarkemmin...
Edit1: Ainakin tuossa tuottopuolessa ei mitää eroa jos lataa koko vuoden tai kuukauden ja tarkastelee kuukautta (esim. syyskuu)... ihan sama lopputulos ja VIRHE! Eli tuota liukuria ei pysty käyttämään omantuotannon laskutuksen oikeellisuuden tarkastamiseen koska c/kWh hinta ei pidä paikkaansa!
Edit2: Kulutuspuolella liukuri.fi lopputulokset osuu molemmilla tavoilla ladattuna exeliin ja energiayhtiön laskuun tuon syyskuun osalta... eli siinä mielessä liukuri laskee oikein.
Joo tuossa pyöristyksessä lieneen vispausta myös tuossa liukuri<>exell vertailussa koska pientä eroa tulee... omassa exelissä ei ole mitään pyöristyksiä missään välissä paitsi jos näkymän desimaaleja vähentää. kWh lukemissa ei ole eroa noiden välillä.Oma "hauskuutensa" kulutuslaskennan puolella viime vuonna muuten oli, kun huomasin, että eri sähkömyyntiyhtiöt pyöristävät kuukauden kulutuksen joko, ylös, alas tai sitten pitävät sen täsmällisenä ja laskevat toteutuneen keskiarvon esim. kuuden desimaalin perusteella (näin toimii esim. Helen). Tuohon liittyen voisi olla paikallaan lisätä pyöristysvalinta jonnekin sivulle tai vaihtoehtoisesti omaan asetukset-sivuun niin jokainen saa sitten tarkistettua laskunsa oikein![]()
Eroa näyttäis olevan myös lokakuulla.Täytyypä tarkistaa tuo ylijäämätuotannon laskeminen sitten. Aiemmin tuo on ainakin pelittänyt oikein, mutta sen jälkeen kun varttitase ilmaantui tämän vuoden huhtikuussa sain yhteydenoton erään henkilön tapauksesta, jossa siirtoyhtiön ja Fingridin tuotantodatat poikkesivat toisistaan ilmeisesti erilaisen netotuksen laskemisen takia.