Pörssisähköilijän kulutuksen kulutusvaikutus - liukuri.fi
- Keskustelun aloittaja Sammypiru
- Aloitettu
Ei. Kyllä se saunominen lisää maksaa vaikka keskihintaan laskeekin.
Asian varmistaa sähkövero ja verkon kustannus.
Husky
Hyperaktiivi
Tämä on varmasti ainakin yksi selitys. Ja sitten voi jollekin tulla mieleen, että eikö sen pitäisi näkyä viestini
Ja tullaan siihen pirullisuuteen, että viikkotolkun ilmaiset hinnat kariutuvat lyhyeen hintapiikkiin. Mutta on luonnonlaki, että pörssipeleissä pitääkin 90% hävitä, että 10% menestyy.
Viimeksi muokattu:
Juu tuota itsekin mietiskelin. Täytyykö vielä enemmän kulutusta saada kalliilta ajalta pois, onko esim. lämmityskäytössä edes mahdollista??
Husky
Hyperaktiivi
^Kyllä tuo on mahdollista jos lisää vaivannäköä tai käyttää 500-1000e (luuloarvio) parempiin termostaatteihin.
Hitusen huonosti säädettävissä tuo talon päälämmitys nykytermareilla.
Mutta alunperin ajattelin kyllä, että kun se tapahtuu 100%:sti yöllä ja sanotaanko 90%:sti klo01-07, että menisi luonnostaan miinusmerkkiseksi kulutusvaikutukseksi etenkin, jos vähän katselee ruuanlaitot ja pesukoneet.
Hitusen huonosti säädettävissä tuo talon päälämmitys nykytermareilla.
Mutta alunperin ajattelin kyllä, että kun se tapahtuu 100%:sti yöllä ja sanotaanko 90%:sti klo01-07, että menisi luonnostaan miinusmerkkiseksi kulutusvaikutukseksi etenkin, jos vähän katselee ruuanlaitot ja pesukoneet.
Täällä jos ottaa kuukautta pidemmän jakson, niin on aina tuo tunti nappula harmaana. Mikähän on vikana, onko muilla sama ominaisuus?
No niin kyllähän sieltä ne tiedot kuitenkin tulee mulle kuitenkin tuntikohtaisesti kuukautta pidemmältä ajalta oli tuossa näkymässä sitten valittuna päivät, viikot tai kuukaudet. Eli pidemmän ajanjakson lataus tuntuisi kuitenkin toimivan. Eli taitaa olla tuon näkymän ominaisuus vaan tämä rajoitus.
Viimeksi muokattu:
Onko liukurissa siis täysin sama laskukaava?
Olen mä ainakin saanut, kun valitsee ajan 'lataa tiedot' kohdasta.
Ei ole noilla muilla valinnoilla mitään vaikutusta.
Espejot
Hyperaktiivi
lukio matikkaa
Se on sigma.. jos siinä lukisi excel-tyyliin sum() niin ei olisi niin pelottavaa.
jarkko_h
Vakionaama
Kyllähän tuo on selkeää meille jotka kirjoittaneet L:n pitkästä matikasta ja pyritellyt derivaattaa, tensoreita, jännitystilamatriiseja... ja vielä työelämässä saanut palkkaa matemaattisista asioista...
Mutta on ihmisiä, jotka ovat suuntautuneet muihin aloihin ja mielestäni osoittaa heikkoa harkintakykyä esittää asia tuommoisessa yhtälön muodossa ostavalle yleisölle. Kyllä myynnissä pitää olla älyä esittää asia yleisön ymmärtämässä muodossa. Sopimuksen tekstissä tuommoinen on ok selkokielisen tekstin tukena.
Viimeksi muokattu:
pökö
Kaivo jäässä
Juuri näin. Ja luulempa ettei ole ihan kristallin kirkkaasti mielessä likikään kaikilla "lukion matikka" läpikäyneillä.
Mä sain näitä päiväkohtaisia kulutusvaikutuksia kyllä jo -5 c/kwh luokkaan laattalattian... vilpin ja tulistusvaraajan toimintaa käsin tai puhelimella ohjaamalla tuntihintasovelluksen opastuksen mukaan. Saisikin kopioitua tuon lämmityskaudella edes osin. Suuntaa tuo antaa vaikka kuukausitasolle ei voikaan siirtää kuten täällä aiemmin todettu.
Tuotteistaminen mennyt puihin. Harva ei-niin-matikkainen jaksaa perehtyä kovin tarkkaan, joten mikä on kohderyhmä ja miksi?
Pyörittelin edellisessä duunissa matematiikkaa jatkuvasti, enkä silti jaksa kiinnostua laskemaan noita.
HalkoholistinHaamu
Vakionaama
Meille jotka eivät osaa laskea kuin taskulaskimella, on sitten Liukuri.fi/laskuri.
Ajaa saman asian vähemmällä vaivalla.
Ajaa saman asian vähemmällä vaivalla.
jarkko_h
Vakionaama
Liukuri.on kyllä hyvä. Vielä helpommalla pääsee jos sähkönmyyjän portaalista näkee luvut. Helen lisäsi hiljattain toteutuneen ja keskihinnan portaaliin. Noiden erotuksesta näkee kulutusvaikutuksen.
Oman yhtiön markkinointi on kyllä osannut kuvata ilman sigmoja miten tuo kulutusvaikutus lasketaan:
Kuukauden jokaisen tunnin kulutettu energia kerrotaan kyseisen tunnin pörssihinnalla. Nämä tulot lasketaan yhteen ja jaetaan kuukauden kokonaiskulutuksella. Näin saadaan asiakkaan kuukauden kulutuksella painotettu pörssihinta. Tästä vähennetään sähköpörssin kuukauden keskihinta, joka kuvaa tasaista kulutusta jokaisella kuukauden tunnilla. Syntynyt erotus kuvaa kuinka hyvin asiakkaan kulutus painottuu keskimääräistä edullisemmille/ kalliimmille pörssitunneille.
Lisäksi muutama esimerkkilaskelma kuinka juttu toimii käytännössä
Ei tarvii olla matemaatikko ymmärtääkseen kuinka tuo toimii.
. Mutta tuo liukuri on hyvä - kiitos vaan kehittäjälle - helpottaa tuota oman kulutuksen selvittelyä pidemmältä aikaa jälkikäteen.
Kuukauden jokaisen tunnin kulutettu energia kerrotaan kyseisen tunnin pörssihinnalla. Nämä tulot lasketaan yhteen ja jaetaan kuukauden kokonaiskulutuksella. Näin saadaan asiakkaan kuukauden kulutuksella painotettu pörssihinta. Tästä vähennetään sähköpörssin kuukauden keskihinta, joka kuvaa tasaista kulutusta jokaisella kuukauden tunnilla. Syntynyt erotus kuvaa kuinka hyvin asiakkaan kulutus painottuu keskimääräistä edullisemmille/ kalliimmille pörssitunneille.
Lisäksi muutama esimerkkilaskelma kuinka juttu toimii käytännössä
Ei tarvii olla matemaatikko ymmärtääkseen kuinka tuo toimii.
. Mutta tuo liukuri on hyvä - kiitos vaan kehittäjälle - helpottaa tuota oman kulutuksen selvittelyä pidemmältä aikaa jälkikäteen.Eikö tuo nyt laske vuoden keskihinnan ja siihen peilataan omaa keskihintaa. Kuten välissä on sanottu niin tarkastele kuukauden jaksoissa kun laskutkin menee. Tällöin kyseessä on kuukauden keskihinta johon verrataan kulutusvaikutusta. Jos tammi-maaliskuussa on korkeampi kulutus ja korkeampi keskihinta 10snt, mutta silti saat kulutusvaikutuksen näiltä kk -2snt niin se on eri kun verrataan touko-heinäkuun hintaan jolloin sait -1snt mutta keskihinta oli 3snt
Kun kulutus painottuu kylmään kauteen keskiarvo vuoden ajalta myös vääristää tulkintaa miten kulutusvaikutus osuu kuukauden osuuteen
haraldh
Vakionaama
Kas, en ollut tuota huomannutkaan. Käyrien perusteella meilläkin toimisi kulutusvaikutteinenkin?
jarkko_h
Vakionaama
Vaikuttaa hyvälle, mutta yhden kuukauden perusteella ei kannata tehdä johtopäätöstä. Kannattaa ottaa vuosinäkymä (jos saatavissa). Siinä näkyy kulutusvaikutus kuukausittain. Meillä kulutusvaikutus heikointa tammi-maaliskuussa.
Hieman tässä ihmettelen tuota kulutusvaikutuksen muutosta kesällä 2023. 
Mulla siis kaikki yksittäisten kuukausien kulutusvaikutus negatiivinen aikavälillä 09/22 - 08/23. Jostain syystä tämä kesä (erityisesti) heinäkuu kääntää koko vuoden kulutusvaikutuksen positiiviseksi? Kesä (-12%), heinä (-7%) ja elokuu (-26%) olivat kuitenkin kaikki kulutusvaikutukseltaan negatiivisia.
=> Mikä selittää nyt tämän?
Mulla siis kaikki yksittäisten kuukausien kulutusvaikutus negatiivinen aikavälillä 09/22 - 08/23. Jostain syystä tämä kesä (erityisesti) heinäkuu kääntää koko vuoden kulutusvaikutuksen positiiviseksi? Kesä (-12%), heinä (-7%) ja elokuu (-26%) olivat kuitenkin kaikki kulutusvaikutukseltaan negatiivisia.
=> Mikä selittää nyt tämän?
Viimeksi muokattu:
Kun laskettaa liukurilla vuoden kerrallaan, niin on sentään jonkinlainen käsitys mikä vuoden keskihinta voi olla. Vuodet eivät ole veljeksiä, mutta kuukaudet vielä vähemmän. Liukuriin syötetään oma kulutusprofiili, joten se kyllä ottaa huomioon sen jos talvella kalliimpaan aikaan kulutetaan enemmän kuin kesällä halpaan aikaan.
Jos otat kulutusvaikutteisen sopparin vuodeksi, niin yksi lasketus vuoden ajalta kertoo, paljonko olisit sillä sopparilla tuon lasketun vuoden aikana keskimäärin maksanut: sopparin perushinnan +/- liukurin ilmoittama kulutusvaikutus. Jos sopimuksessasi on perushintana vaikka 8 snt/kWh, ja liukuri kertoo vuoden kulutusvaikutukseksi vaikka -1 snt, niin silloin olisit tuon vuoden aikana maksanut keskimäärin 7 snt/kWh.
Hieman tässä ihmettelen tuota kulutusvaikutuksen muutosta kesällä 2023.
Mulla siis kaikki yksittäisten kuukausien kulutusvaikutus negatiivinen aikavälillä 09/22 - 08/23. Jostain syystä tämä kesä (erityisesti) heinäkuu kääntää koko vuoden kulutusvaikutuksen positiiviseksi? Kesä (-12%), heinä (-7%) ja elokuu (-26%) olivat kuitenkin kaikki kulutusvaikutukseltaan negatiivisia.
=> Mikä selittää nyt tämän?
Kesä on vetänyt keskihintaasi alaspäin: 9 ekaa kk keskihintasi oli 13,3 snt, mutta koko vuodelta vain 12,1 snt. Mutta samainen kesäaika on vetänyt pörssihinnan painottamatonta vuosikeskiarvoa vielä reilusti enemmän alaspäin: 14,2 -> 12,1 snt. Sinun kulutuksesi on kesällä ollut niin paljon pienempi kuin tuolla ekalla 9 kk jaksolla, että se ei ole pystynyt yhtä isoon pudotukseen mikä on tapahtunut painottamattomalle keskihinnalle. Sinun kulutusvaikutuksesi ei siis ole noussut kesällä, vaan aritmeettinen painottamaton keskihinta on laskenut sinun lukemasi alapuolelle - ja siitä painottamattomastahan se kulutusvaikutus lasketaan. Jos kulutuksesi olisi tasainen koko vuoden, olisi oma hintasi laskenut yhtä paljon kuin painottamaton keskihinta. Mutta nyt sinun hintasi painottuu talven kalliimmille tunneille, siksi kesäpudotus oli sinulla pienempi.
Viimeksi muokattu:
Kyllä minä kannustaisin tarkastelemaan niitä lämmityskauden kuukausia omana tarkastelujaksonaan, koska rahallisesti tarkasteltuna tuolla on huomattavasti isompi painoarvo. Vuositason tarkastelu antaa väärän kuvan kulutusvaikutuksesta.
Ei, vaan juuri toisinpäin. Olen rakentanut työkseni energiaraportointia prosessiteollisuudessa, ja siellä törmätään tähän samaa ilmiöön. Kyse on samasta ongelmasta, miksi esim. energian ominaiskulutusta (kWh/t) ei voi laskea vuositasolle niin, että lasketaan kuukausitason EOK-lukujen (12 kpl) keskiarvo - tulos ei välttämättä ole oikea vuositason EOK, koska painotus menee väärin. Painot katoavat jo, kun kuukausiarvot lasketaan jakamalla kuukauden käytetty energiamäärä kuukauden tuotannolla. Vaikka joka kuukaudelle saataisiin sama EOK, voi vuositason EOK olla silti ihan eri luku, koska jokaisella kuukaudella on eri tuotantomäärä.
Eli vaikka kaikkien yksittäisten kuukausien kulutusvaikutukset ovat negatiivisia, niin vuositasolla kulutusvaikutus voi olla positiivinen?
jarkko_h
Vakionaama
Näin voi olla, jos kulutus iso niinä kuukausina, jolloin keskihinta iso.
Jos esim lämmityskaudella 6 kuukauden aikana olisi kolminkertainen kulutus ja keskihinta tuplat muuhun aikaan nähden voit vuositasolla jäät keskihinnan yläpuolelle vaikka lämityskaudella olisit päässyt esim 10% keskihinnan alle. Tästä on helppo tehdä esimerkkitaulukko.
Viimeksi muokattu:
Pörssisähköllä se taitaa olla noin.
Mites tuo kulutusvaikutus sitten on sellaisessa sopparissa jossa hinta on "kiinteä" +/- käyttövaikutus/kulutusvaikutus?
Jos jokainen yksittäinen kuukausi on negatiivinen käyttövaikutukseltaan, niin ei kai koko vuosi voi olla positiivinen käyttövaikutukseltaan tässä tapauksessa?
Mites tuo kulutusvaikutus sitten on sellaisessa sopparissa jossa hinta on "kiinteä" +/- käyttövaikutus/kulutusvaikutus?
Jos jokainen yksittäinen kuukausi on negatiivinen käyttövaikutukseltaan, niin ei kai koko vuosi voi olla positiivinen käyttövaikutukseltaan tässä tapauksessa?
Husky
Hyperaktiivi
Tuo oli tosiaan esimerkki tilanteesta missä voi kulutusvaikutteisen tuotteen etukäteisarviointi mennä metsään. Kun näkymä näyttäisi ensisilmäyksellä juuri muuta, kuin mitä on oikea tilanne.
Ja se tosiaan oli yhden kuukauden jo valmiiksi, ei vuoden.
Olin tuota viestiä ennen jo ehtinyt tuijotella asiaa sen verran, että olin jo oppinut, että kuinka sekava tuote on kulutusvaikutteinen. Voi olla, että monella sen kanssa tapahtuu kaksi ajatusvirhettä, jotka kumoavat toisensa
Nimim. "L pitkästä" ja kiitettävät jokaisesta K-koulun mattem.kurssista ja vielä päälle erittäin matemaattinen työpaikka PS. Täytyisi joskus vielä perehtyä pohtimaan, kun aiemmin oli 100% konsensus palstalla, että pitää katsoa kuukausittain, niin näyttäisi nyt olevan keskustelua, että oikeampi olisikin vuositaso, että kuinka tuo nyt meneekään
jarkko_h
Vakionaama
Pörssisähköllä se taitaa olla noin.
Mites tuo kulutusvaikutus sitten on sellaisessa sopparissa jossa hinta on "kiinteä" +/- käyttövaikutus/kulutusvaikutus?
katso liitettä 88516
Jos jokainen yksittäinen kuukausi on negatiivinen käyttövaikutukseltaan, niin ei kai koko vuosi voi olla positiivinen käyttövaikutukseltaan tässä tapauksessa?
Helen fiksussa käyttövaikitus lasketaan kuukausittain. Eli jos jokainen kuukausi negatiivinen, niin varmuudella koko vuosi negatiivinen.
Tämmöisessä sopimuksessa jossa keskihinta likittu kannattaa liukurilla katsoa kuukausittaisia tuloksia.
Sama tilanne noissa Priima-sopimuksissa jos on kiinnityksiä jollekin ajanjaksolle tehtynä
Ei tuossa vuositason tarkastelussa ole mitään järkeä jos sähköllä lämmittää. Ei sitä sähkölämmitystarvetta pysty kuitenkaan kesäkuukausille siirtämään.
Kyllä sähköllä lämmittäessä kuukausi tai päivätason tarkastellut antavat paljon enemmän informaatiota kulutuksen ajoittamisen onnistumisesta.
Kyllä sähköllä lämmittäessä kuukausi tai päivätason tarkastellut antavat paljon enemmän informaatiota kulutuksen ajoittamisen onnistumisesta.
Tässähän ihan hämääntyy itsekin ja menee pörssisopparit ja kulutusvaikutteiset sekaisin.
Jos kulutusvaikutteisen laskutusjakso on kuukausi, niin silloinhan toki se lasku tulee aina kuukauden kulutusvaikutuksesta laskien. Vuoden kulutusvaikutus on jotain muuta, mutta ei se enää edellisten kuukausien laskuja muuta.Mutta kuukausitason tarkastelussakin tarvitaan vielä exceliä avuksi, jotta kulutusvaikutteisen sopimuksen toteutunut vuositason kulutusvaikutus on selvillä. Laskeskelin omia kulutuksia liukurilla vuosi- ja kk-tasolla samalta jaksolta kuin sinä tuossa edellä. Vuositason kulutusvaikutus oli minulla liukurin mukaan +0,16 snt/kWh, ja kuukausitason kulutusvaikutusten aritmeettinen keskiarvo taas -0,20 snt/kWh.
Laskin sitten jokaisen kuukauden hypoteettisen loppulaskun satunnaisesti valitsemallani kiinteällä kWh-hinnalla ja kulutusvaikutuksella, ja näiden summana vuoden loppulaskun. Jakamalla vuoden loppusumma vuosikulutuksella, ja vähentämällä tästä keskihinnasta hypoteettinen kiinteä osuus, jäi kulutusvaikutukseksi tällä sopimustyypillä -0,10 snt/kWh. Kuukausitason lukujen keskiarvo oli siis selvästi lähempänä kuin vuositason arvo, mutta ei silti oikea sekään.
jarkko_h
Vakionaama
Ei tuossa vuositason tarkastelussa ole mitään järkeä jos sähköllä lämmittää. Ei sitä sähkölämmitystarvetta pysty kuitenkaan kesäkuukausille siirtämään.
Kyllä sähköllä lämmittäessä kuukausi tai päivätason tarkastellut antavat paljon enemmän informaatiota kulutuksen ajoittamisen onnistumisesta.
Vuositason vertailussa järkeä silloin, jos vertaa jälkijättöisesti kiinteää sopimusta pörssisähköön. Tuota voi käyttää arvoioitessa uskaltaako ottaa pörssisähkön.
Itsellä syyskuu mukaanlukien 8 kuukautena 9:stä toteutunut hinta alle keskihinnan ja silti vuositasolla toteutunut hinta hitusen yli keskihinnan.
Viimeksi muokattu:
Aito pörssisähkösopimushan se vasta onkin oikeasti "kulutusvaikutteinen"Tässähän ihan hämääntyy itsekin ja menee pörssisopparit ja kulutusvaikutteiset sekaisin.
Eikös tuokin laskuteta yleensä kuukausittain ainakin mulla tulee lasku joka kuukausi. Pörssisähkösopparissa ei tuolla likurin laskemalla kulutusvaikutuksella ole mitään vaikutusta laskun loppusummaan, se kertoo vain kuinka hyvin/huonosti on väistellty kalleimpia tuntihintoja.
Kuukausitason lukujen kulutuksella painotettu keskiarvo olisi hyvä tässä.
Kyllä, tähän se sopii. Eipä tainut viime syksynä olla vuosisopimuksia tarjolla alle 12 snt/kWh.
Viimeksi muokattu:
Totta töriset, tuollahan se menee justiinsa kohdalleen.
Sen verran tuli pyöriteltyä omia lukuja viimeiseltä vuodelta, että ainakin yksi asia tuli selväksi: kulutusvaikutus oli itselläni olemattoman pieni. Pörssisähköllä vuositasolla +0,16 snt ja kulutusvaikutteisella sopimuksella -0,10 snt. Eli pähkinöitä, pörssisähkön marginaalikin on nyt moninkertainen tuohon verrattuna.
Tulipa testattua myös tätä, kulutusvaikutus -1,36 snt/kWh
Oma SPOT keskiarvo on 5,24snt/kWh, kulutuspainotettu ka. 5,54snt/kWh
koko vuoden SPOT keskiarvo 6,64 josta johdettu kulutuspainotettu ka. 6.91snt/kWh
edit: omat luvut ei sisällä marginaalia, koska sitä käytetä kulutusvaikutuksen laskennassa. Lisäksi ollut muistaaksni 5 eri sopparia tän vuoden aikana jolloin marginaalit vaihdelleet silleen ettei niitä pysty luotettavasti laskemaan hintoihin, lisäksi sopparit vaihtuneet kesken kuukauden
Viimeksi muokattu:
Husky
Hyperaktiivi
Oliko siis tuo yksi kuukausi niin paljon yli, että sen takia meni vuositasolla yli, vai onko tässä joku matemaattinen koira haudattuna, joka valkenisi kun tuijottelisi tovin seinää?