Liittymästä kulutustiedot lisäksi systeemiin, niin liikennevalot voivat myös soittaa summeria aina kun kulutus punaisella vyöhykkeellä on normaalia korkeampi.
Pörssisähkön hinta Euroopassa vuonna 2026
- Viestiketjun aloittaja fraatti
- Aloituspäivämäärä
Liittymästä kulutustiedot lisäksi systeemiin, niin liikennevalot voivat myös soittaa summeria aina kun kulutus punaisella vyöhykkeellä on normaalia korkeampi.
Viimeksi muokattu:
Ja veli-venäläinen varmasti pohtii, että saisiko tilannetta vielä jotenkin tiukemmaksi. Siellä on Unkari, Serbia, Kreikka jne. Venäjän talutusnuorassa yhä....
Unkari? Ei taida olla enää onneksi se, vaikka ei samassa määrin ole suhteita Moskovaan katkaissutkaan, kuin muut EU-maat.
Ei tuo kaasun varastotilanne kovin synkältä sentään vaikuta, vrt. https://agsi.gie.eu/#/. Melkein kaikkien varastojen kaasun määrä on tasaisesti kasvussa. Huomio toki kiinnittyy Suomen kannalta merkittävään Latvian varastoon, jonka täydentyminen on "punaisella" (väliaikaisesti, riippuu LNG-laivojen saapumis- ja purkuaikatauluista), mutta tuo varasto on muutoinkin sekä poikkeuksellisen suuri tarpeeseen nähden (rakennettu aikoinaan koko Neuvostoliiton kaasuverkon tarpeisiin) ja on jo nyt 123% täynnä verrattuna tyypilliseen vuosittaiseen varaston luovutukseen.
Viime päivien uutisointi Tonavan hyvin matalasta vedestä antaa kyllä aihetta olla epäluuloinen uutisointiin koskien kaasuvarastot:
- Romanian vesivomalat tiukassa tilanteessa
- Ydinvoimalat Tonavan varrella ovat jo alhaisella tuotannolla
- Tehtaita pysäytetty vedenpuutteen takia
Ellei sada tulee se vanha käytäntö: Sähköä pitää saada joten kaasuvoimalat käyntiin
Lisäys 6/8 2026
Ylen juttu Romanian voimala-tilanteesta
yle.fi
- Romanian vesivomalat tiukassa tilanteessa
- Ydinvoimalat Tonavan varrella ovat jo alhaisella tuotannolla
- Tehtaita pysäytetty vedenpuutteen takia
Ellei sada tulee se vanha käytäntö: Sähköä pitää saada joten kaasuvoimalat käyntiin
Lisäys 6/8 2026
Ylen juttu Romanian voimala-tilanteesta
Romanian kantaverkkoyhtiölle lupa rajoittaa teollisuuden sähkön saantia
Romanian ydinvoimalat ovat ongelmissa, koska Tonavan vedenpinta on poikkeuksellisen alhaalla.
yle.fi
Viimeksi muokattu:
Norjassa vesivoiman varastoaltaiden tasot erityisessä tarkkailussa
www.nve.no
Viktig at kraftprodusentene tar hensyn til forsyningssikkerheten - NVE
Fyllingsgraden i de norske vannmagasinene økte litt forrige uke, men er fremdeles lav for årstiden. I denne situasjonen er det viktig at vannkraftprodusent
Vesitilanne hiukan laahaaaaaaa.
www.linkedin.com
Tulevana talvena sähkön hinnan varoitellaan olevan korkealla. Yhdeksi syyksi on mainittu vesivoiman niukkuus. Uutisissa ei kuitenkaan ole osunut omaan silmään mitään tarkempaa infoa, joten kävin itse… | Antti Tilamaa
Tulevana talvena sähkön hinnan varoitellaan olevan korkealla. Yhdeksi syyksi on mainittu vesivoiman niukkuus. Uutisissa ei kuitenkaan ole osunut omaan silmään mitään tarkempaa infoa, joten kävin itse selvittämässä asiaa. Näköjään vesialtaissa on noin 10 %:n vajaus viime vuosien keskiarvoon...
www.linkedin.com
Ei vielä heitetä toivoa menemään. Syksyllä saattaa sataa vielä lisää vettä altaisiin. Jonnekin se Tonavasta puuttuva vesi vielä sataa.
Toivotaan parasta, ja pelätään pahinta. Alkava erittäin voimakas El Niño vahvistaa polaaripyörrettä, mikä periaatteessa tarkoittaa vähäsateista talvikautta meille pohjoismaihin. Länsi-Euroopassa taas pitäisi olla sateista.
klapikalle
Aktiivinen jäsen
Eilen uutisissa sanottiin että yli 1€/kwh ovat hyvinkin todennnäköisiä, koska euroopan kaasuvarastot ovat vajaampia kuin normaalisti
pökö
Kaivo jäässä
Siinä voi joillain naama nykiä.
Ihmettelen miksei kaasuvarastoja ole täytetty, eikö kaasua ole ollut saatavilla?
Two things stacked up. First, a cold tail to the 2025–26 winter pulled storage down faster than usual, so the refill season started from an unusually empty base. Second, the Strait of Hormuz crisis (the strait was closed on February 28, 2026, marked on the chart) tightened the global gas market just as Europe needed to buy
EU Gas Storage Trajectory 2025–2026 — Fill % vs 5-Year Norm and Nov 1 Target | GEF
Where EU gas storage stands now versus the 5-year seasonal norm and the relaxed 80% Nov 1 target — full-year fill curve from GIE AGSI+ data, with the heating-season drawdown and the refill shortfall annotated.
global-energy-flow.com
Kun kerää uutistulvasta tietomurunen sieltä ja täältä alkaa olla se yksinkertainen ajatusmaailma että "viimeinen täydellinen myrsky" on kehittymässä euroopassa:
- Sääolosuhteet vaihtelee voimakkaasti
- Kuljetusongelmat kun joet kuivui
- Voimaloita osittain pysähdyksissä samasta syystä
- Polttoaineiden vajaa täyttöaste sekä saatavuus-ongelmat, pahenee entisestään?
- Paikoittain vakavia häiriöitä ruokatuotannossa, maastopalot ja kuivuus
- Pohjoismaissa vesialtaiden täyttyminen jää vajavaiseksi, vähäiset sateet osasyynä täälläkin
Lista voisi tehdä pidemmäksi mutta horisontissa ei ole näkyvissä helpotusta ensi vuodeksi
Lopputulos voi olla syksystä lähtien todella korkea hintatasoa oleva pörssi-sähkö jos on juuri sopiva sää ettei tuule eikä aurinko paista
- Sääolosuhteet vaihtelee voimakkaasti
- Kuljetusongelmat kun joet kuivui
- Voimaloita osittain pysähdyksissä samasta syystä
- Polttoaineiden vajaa täyttöaste sekä saatavuus-ongelmat, pahenee entisestään?
- Paikoittain vakavia häiriöitä ruokatuotannossa, maastopalot ja kuivuus
- Pohjoismaissa vesialtaiden täyttyminen jää vajavaiseksi, vähäiset sateet osasyynä täälläkin
Lista voisi tehdä pidemmäksi mutta horisontissa ei ole näkyvissä helpotusta ensi vuodeksi
Lopputulos voi olla syksystä lähtien todella korkea hintatasoa oleva pörssi-sähkö jos on juuri sopiva sää ettei tuule eikä aurinko paista
Harrastelija
Hyperaktiivi
Mites altaat on viime päivinä täyttyneet?
Itäsuomessa (Saimaa, Päijänne) vettä on ainakin satanut. Samoin Pohjois_Pohjanmaa/Kainuu (Oulujoki).
Tällä hetkellä Pohjois Norjassa ja Ruotsissakin sataa?
Itäsuomessa (Saimaa, Päijänne) vettä on ainakin satanut. Samoin Pohjois_Pohjanmaa/Kainuu (Oulujoki).
Tällä hetkellä Pohjois Norjassa ja Ruotsissakin sataa?
Suomen altaiden vedenkorkeutta voi katsella esim täältä: https://wwwi2.ymparisto.fi/i2/95/vesiA.html
Tästä löytyy koko Suomen altaiden kehitys
https://wwwi2.ymparisto.fi/i2/finergy/indexe.htmlOllaan Suomessa keskiarvon ja viimen vuoden yläpuolella tällä hetkellä.
Norjan ja Ruotsin viikon 33 tilanne löytyy tästä https://www.nve.no/media/20280/2026-33-kraftsituasjonen.pdf
Viimeksi muokattu:
Pohjoismaiden kuivuus koettelee sähkömarkkinoita
Uutisista voi nyt lukea, että sähkön hinnat ovat korkealla tulevana syksynä ja talvena. Sähkön futuurihintoja nostavat muun muassa pohjoismaisten vesivarastojen vähyys. Mutta mitä tämä käytännössä tarkoittaa?
Pohjoismaiden kuivuus koettelee sähkömarkkinoita
Sähkön hinnat tulevana tulevana syksynä ja talvena puhuttavat. Sähkön futuurihintoja nostavat mm. pohjoismaisten vesivarastojen vähyys. Mutta mitä tämä käytännössä tarkoittaa?
www.energiauutiset.fi
Harrastelija
Hyperaktiivi
Jossain sanottiin että pohjois Norjassa vesitilanne olisi hyvä.
Ongelma on etelä Norja.
Ongelma on etelä Norja.
Harrastelija
Hyperaktiivi
Jaa, nyt vasta ehdin lukea tuon Jantin linkkaaman jutun.
Olihan se sielläkin sanottu. Itse taisin kuulla tv uutisista tms.
Olihan se sielläkin sanottu. Itse taisin kuulla tv uutisista tms.
Altaiden tasoja Norjasta ja Ruotsista. Konekäännetty
Ja vähän asiaa liipaten. Flowbased laskenta pistää norskit tyhjäämään altaansa.
Keski-Norjan pörssisähkön hinta on noussut rajusti verkkokapasaattirajoitusten ja uudistetun virtauspohjaisen (flow-based) markkinalaskennan seurauksena. Energiayhtiö Aneon asiantuntijan mukaan uusi laskentamalli nostaa hinnat yli vesivoimayhtiöiden omien arvo-odotusten, mikä pakottaa tuottajat käyttämään vettä sähköntuotantoon jo ennen talvea. Tilannetta pahentavat myös alhaiset vesivarastot sekä kantaverkkoyhtiö Statnettin raportoimat sähköverkon siirtokatkot ja vähäinen tuulivoimatuotanto.
montelnews.com
Ja altaiden alhaiden tasojen lisäksi
Virtauspohjainen markkinalaskenta (Flow-based market coupling)
montelnews.com
Esimerkki eiliseltä
Ja vähän asiaa liipaten. Flowbased laskenta pistää norskit tyhjäämään altaansa.
Keski-Norjan pörssisähkön hinta on noussut rajusti verkkokapasaattirajoitusten ja uudistetun virtauspohjaisen (flow-based) markkinalaskennan seurauksena. Energiayhtiö Aneon asiantuntijan mukaan uusi laskentamalli nostaa hinnat yli vesivoimayhtiöiden omien arvo-odotusten, mikä pakottaa tuottajat käyttämään vettä sähköntuotantoon jo ennen talvea. Tilannetta pahentavat myös alhaiset vesivarastot sekä kantaverkkoyhtiö Statnettin raportoimat sähköverkon siirtokatkot ja vähäinen tuulivoimatuotanto.
Flow-based pricing skews Norway hydropower values – trader
Flow-based market coupling and grid constraints have pushed central Norway power prices above hydropower water values, risking premature reservoir use, a trader warns.
montelnews.com
Ja altaiden alhaiden tasojen lisäksi
Virtauspohjainen markkinalaskenta (Flow-based market coupling)
- Lokakuussa 2024 käyttöön otettu virtauspohjainen laskenta reagoi verkon fyysisiin pullonkauloihin paljon jyrkemmin kuin perinteiset mallit.
- Kun siirtojohtoja huolletaan ja tiettyjä kantaverkon osia suojataan ylikuormitukselta (esim. siirron mahdollistamiseksi Ruotsiin), markkinamekanismi voi nostaa vuorokauden varoitusajalla sähkön hinnan moninkertaiseksi suhteessa vesivoimayhtiöiden omiin arvo-odotuksiin (water value).
- Sähköntuotantoyhtiöt ovat velvoitettuja tarjoamaan kapasiteettiaan markkinoille. Kun markkinahinta nousee verkkopullonkaulojen vuoksi erittäin korkeaksi, vesivoimantuottajat joutuvat tuottamaan sähköä juuri nyt, vaikka vettä pitäisi säästää talven huoltovarmuuden takaamiseksi.
Aneo: Flytbasert tvinger oss til å produsere når vi burde spare
Midt-Norge (NO3) har flere dager denne uken hatt de høyeste kraftprisene i Norden, med en topp på hele 177,36 EUR/MWh for torsdag. Statnett forklarer prisoppgangen med lav vindkraftproduksjon, svak hydrologi og linjeutkobling som begrenser overføringen fra Nord-Norge (NO4) til NO3. Men andre...
montelnews.com
Esimerkki eiliseltä
Miksi Flowbased laskenta pistää norskit tyhjentämään altaansa? Kyllähän yhä myyjä päättää millä hinnalla myy ja tarjoaako nyt vai ei?Ja vähän asiaa liipaten. Flowbased laskenta pistää norskit tyhjäämään altaansa.
Keski-Norjan pörssisähkön hinta on noussut rajusti verkkokapasaattirajoitusten ja uudistetun virtauspohjaisen (flow-based) markkinalaskennan seurauksena. Energiayhtiö Aneon asiantuntijan mukaan uusi laskentamalli nostaa hinnat yli vesivoimayhtiöiden omien arvo-odotusten, mikä pakottaa tuottajat käyttämään vettä sähköntuotantoon jo ennen talvea. Tilannetta pahentavat myös alhaiset vesivarastot sekä kantaverkkoyhtiö Statnettin raportoimat sähköverkon siirtokatkot ja vähäinen tuulivoimatuotanto.
Flow-based pricing skews Norway hydropower values – trader
Flow-based market coupling and grid constraints have pushed central Norway power prices above hydropower water values, risking premature reservoir use, a trader warns.
Flowbased muuttaa hinnanlaskentaa = tehostaa verkon käyttöä. Mutta ei se tee sähköntuottajan myyntitarjouksia. Mikä logiikka tuossa on?
Jospa tämä selventää asiaa?
Veden käytön taustalla on yhdistelmä pörssimarkkinoiden sääntöjä ja taloudellista mekanismia – vesivoimayhtiöt eivät voi yksipuolisesti kieltäytyä tuotannosta silloin, kun markkinaehtoiset rajat ylittyvät.
Sääntely ja tuotantovelvoite
Sääntely ja tuotantovelvoite
- Sähkömarkkinoilla toimivia voimalaitoksia koskee tarjousvelvollisuus: tuottajien on tarjottava saatavilla oleva kapasiteettinsa vuorokausimarkkinoille (Nord Pool).
- Voimayhtiö ei voi mielivaltaisesti pitää patoluukkuja kiinni ja kieltäytyä tuottamasta sähköä, jos se on ilmoittanut kapasiteettinsa markkinoille ja sille muodostuu markkinasääntöjen mukainen tuotantovelvoite.
- Vesivoimantuottajat ohjaavat tuotantoaan laskemalla vedelle vaihtoehtoiskustannuksen eli vesiarvon. Se määrittää minimihinnan, jolla vettä kannattaa tiettynä hetkenä käyttää sähköntuotantoon sen sijaan, että se säästettäisiin myöhemmäksi (esim. talveksi).
- Jos sähkön pörssihinta nousee verkkopullonkaulojen vuoksi suuremmaksi kuin tuottajan laskema vesiarvo, tuotanto kytkeytyy automaattisesti päälle. Korkea hinta siis kirjaimellisesti "pakottaa" ja houkuttelee tuotannon käyntiin markkinamekanismin kautta.
- Ennen virtauspohjaista hinnoittelumallia vesiarvot pystyttiin ennakoimaan melko tarkasti sään ja varaustasojen mukaan.
- Nyt virtauspohjainen laskenta saattaa nostaa tietyn alueen sähkönhinnan vuorokauden varoitusajalla moninkertaiseksi suhteessa suoraan vesitilanteeseen, koska verkon fyysiset siirtorajoitukset edellyttävät alueellisen tuotannon lisäämistä kantaverkon tasapainottamiseksi.
- Tämän seurauksena markkinahinta ylittää tuottajien säästöön tähtäävät vesiarvot, ja vesi päätyy turbiineihin, vaikka pitkän aikavälin huoltovarmuuden kannalta olisi järkevämpää säästää se talveksi.
Ai sloppia
Ai sloppia
Ei kaikki AI:n tuottama ole sloppia. Minusta tuo on hyvä kiteytys asiasta. Jos olet eri mieltä tietojen paikkansapitävyydestä, ole niin hyvä ja jaa meillekin tietosi asian oikeasta laidasta.
Kaikki ei ole AI-sloppia, jos jotkut ovatkin. Ja tämäkin ihan loogista.
Avaan tässä ajatteluani pyynnöstäsi:
Energiayhtiö Aneon asiantuntijan mukaan uusi laskentamalli nostaa hinnat yli vesivoimayhtiöiden omien arvo-odotusten, mikä pakottaa tuottajat käyttämään vettä sähköntuotantoon jo ennen talvea
Väite oli tämä. Eli Flow malli pakottaisi tuottajat käyttämään veden ennen talvea.
Väitän, että flow malli ei pakota tuottajia tyhjentämään altaitaan ennen talvea, vaan tuottajat päättävät yhä.
Perustelematon tuotannon panttaaminen on kiellettyä, mutta en usko että 20v alatason välttäminen olisi perustelematonta panttaamista. Altaiden tyhjäksi ajaminen tässä kohtaa voisikin olla markkinoiden manipulointia.
Lisäksi AI kertoo näin:
"Tämän seurauksena markkinahinta ylittää tuottajien säästöön tähtäävät vesiarvot, ja vesi päätyy turbiineihin, vaikka pitkän aikavälin huoltovarmuuden kannalta olisi järkevämpää säästää se talveksi."
Vesi päätyy turbiineihin. Väitän, että tuottajat tekevät yhä päätöksiä tuotannosta. Vesi ei vaan päädy jotenkin turbiineihin.
Väitän yhä, että tuottajat voivat säästää vettä talveen ja mikään flow-malli ei pakota heitä myymään altaita tyhjäksi. Varsinkin nyt kun kaikki mittarit osoittavat, että hinta on kova talvella. Eli vesivarannon odotushinta-arvo on varmasti kova.
Eihän tuommoista mekanisima ole missään. Kyllähän tuottajat ovat kontrollissa yhä asioissa.
Aivan varmasti. Mutta minusta asia selviää tuosta jutusta, vaikka selitys vähän ontuva onkin. Kyse on vesiarvon laskennasta, ja siitä että se menee pieleen. Pörssiin tarjotaan vesivoimaa lasketun vesiarvon mukaisella hinnalla (tai ainakin siitä riippuvaisella hinnalla). Kun pörssihinta ylittää tämän tarjoushinnan, tarjous menee läpi, ja energia on pakko tuottaa. Nyt ongelma on se, että vesiarvo on liian matala, jotta se suojaisi "turhilta" pörssikaupoilta, koska sen laskennassa ei ole osattu huomioida pörssin uuden laskentatavan aiheuttamia korkeita hintapiikkejä.
Ongelman voi välttää kahdella tapaa, joko laskemalla vesiarvon paremmin, tai sitten olemalla tarjoamatta sähköä pörssiin. Jälkimmäinen ei mitä ilmeisimmin ole markkinasääntöjen mukaan mahdollista, joten jäljelle jää vain parantaa vesiarvon laskentaa. Tämäkään ei välttämättä toimi, jos flow based-laskenta aiheuttaa jo syksyllä hintapiikkejä, jotka ovat korkeampia kuin talvisen pakkasjakson hinnat.
Tehdään oletus, että vanha laskentamalli on käytössä - eli ennusteet ja vesiarvon laskenta vanhalla mallilla. Minun väite on, että jos vanhaan malliin syöttää nykyisen toteuman - eli että elokuussa piikitellään ja vesivarasto maltalalla - niin vaikea nähdä, että malli johtaisi matalaan vesivaraston arvoon ja pakkomyynteihin. Tai ainakin jos näin, niin kuvittelisi olevan aika nopeaa korjata asia.
Puuttuva fakta tästä keskustelusta on sademäärä Etelä-Norjassa. Eli johtuuko altaiden matalataso tuotannon suuruudesta, vai sademäärän / sulannan vähyydestä? Tietäisiköhän AI tähän vastauksen?
Jos flow-malli syyllinen, niin sitten tuotantomäärät suurempia kuin ennen, samalla sademäärällä. Jos sademärissä ero, niin sitten AI:n selitys flow-mallin pakottavuudesta ei ainakaan ainut selitys.Jos asiasta haluaa hiukan pidemmän pohdinnan, niin myös se onnistuu. Lukijalla jää arviointi kelpaako lähteet vai ei ja onko teksti puppua. Tekoälli suorituu tälläisistä asioista paremmin ja erityisestä nopeammin kuin minä, mutta vastuu tekstin oikeellisuuden arvioimisesta jää itselle. Vaikka pilkuntarkasti kaikki ei olisikiaan oikein, niin itse olen ainakin pääpiirteisiin tyytyväinen. Mun ei tarvikaan tietää enempää. Ehkä tuossa aiemmassa oli oiottu mutkia hiukan liiaksi. Montelin jutut voi käydä lukemassa ilmaiseksi rekisteröitymisellä.
Julkisessa keskustelussa toistuu tiivistys "flow-based pistää norjalaiset tyhjentämään altaansa". Se on liian pitkälle menevä oikaisu. Flow-based-markkinakytkentä ei tee kenenkään myyntitarjouksia eikä pakota ketään tuottamaan. Mekanismi on epäsuorempi ja liittyy siihen, missä järjestyksessä tarjous ja hinta syntyvät.
Vesivoimatuottaja ei päätä myyvänsä "tänään 177 eurolla". Hän jättää määräaikaan mennessä hinta–määrä-käyrän, joka kertoo, mistä volyymistä hän luopuu milläkin hinnalla. Tuo kynnyshinta on veden laskennallinen arvo eli sen vaihtoehtoiskustannus: minimihinta, jolla vettä kannattaa käyttää nyt sen sijaan, että se säästettäisiin myöhempään. Arvo lasketaan altaiden tasosta, tulovirtaennusteista ja talven hintaodotuksista.
Kun markkina selviää, kaikki kynnyksensä alittavat tarjoukset tulevat ajoon automaattisesti. Tuottaja siis päätti — mutta hän päätti kynnyshinnan, ei lopputulosta. Jos laskennallinen arvo on 60 €/MWh ja hinta asettuu 177 euroon, vesi menee turbiiniin, koska tuottaja itse kirjoitti tarjouskäyräänsä niin. Tässä ei ole erillistä pakkoa.
Aiemmassa NTC-mallissa aluehinta seurasi rajasiirtokapasiteetteja: karkeita mutta ennakoitavia lukuja. Flow-based-mallissa, joka otettiin Pohjoismaissa käyttöön 29.10.2024, hinta muodostuu kriittisten verkkoelementtien ja PTDF-kertoimien kautta. Yksittäinen muuntaja tai johto verkon sisällä voi irrottaa alueen hinnan muista: Volue on laskenut esimerkin, jossa Aurland1-muuntaja selittää 6 €/MWh NO1:n ja NO3:n 39 euron hintaerosta.
Tuottaja ei näe näitä rajoitteita etukäteen — kantaverkkoyhtiö näkee. Kun veden arvon laskentamalli on kalibroitu historiadatalla, jossa tällaista hinnanmuodostusta ei esiintynyt, ja flow-based-historiaa on kertynyt alle kaksi vuotta, kynnyshinta asetetaan järjestelmällisesti liian matalaksi juuri niissä tilanteissa, joissa hinnan tekee verkkopullonkaula eikä energianiukkuus.
Tämä on Aneon Bjørn Bakkenin varsinainen argumentti, ja se on huomattavasti kapeampi kuin siitä tehty tiivistys: laskentamalli ei osaa hinnoitella verkkorajoitteiden hintariskiä, joka voi realisoitua vuorokauden varoitusajalla.
Kolme tekijää kaventaa liikkumavaraa, vaikka mikään niistä ei ole varsinainen pakko:
Tässä yhteydessä toistuu usein väite juridisesta "tuotantovelvoitteesta", jonka mukaan voimayhtiö ei saisi pitää patoluukkuja kiinni. Yleisenä sääntönä sellaista ei ole. NVE on päinvastoin nimenomaan edellyttänyt, että tuottajat ottavat huoltovarmuuden ja epävarmat tuonti-, sää- ja tulovirtaolosuhteet huomioon vesivarojen hallinnassa. Sitovuus on taloudellista ja sopimusperäistä, ei lakisääteistä tuotantopakkoa.
NO3:n täyttöaste oli elokuun lopulla 63,7 %, koko Norjan 63,9 % vastaan kauden mediaani 79,5 % ja NO2:n 46,6 % lähellä kaikkien aikojen pohjaa. Pääsyy on vähäluminen talvi ja kuiva kesä, ei markkinamalli.
Myös NO3:n hintapiikille on suorempia selityksiä. Statnett osoittaa vähätuulisuuteen, heikkoon hydrologiaan ja johtokeskeytykseen, joka pudotti NO4:stä NO3:een siirrettävän kapasiteetin 700 megawattiin normaalin 1 200 sijaan lokakuun loppuun asti. Tafjord Kraftin toimitusjohtaja Erik Espeseth toteaa, ettei flow-basedia voi yksin syyttää. Bakken itsekin sanoo, ettei flow-based yksinään vaaranna NO3:n huoltovarmuutta.
Ennen flow-basedia vastaava fyysinen tilanne olisi hoidettu erikoissäädöllä: kantaverkkoyhtiö olisi tilannut ylössäätöä NO3:sta johdon ylikuormituksen estämiseksi. Vettä olisi käytetty joka tapauksessa. Flow-based ei siis luonut uutta vedenkulutusta, vaan siirsi saman fyysisen tarpeen säätömarkkinalta vuorokausimarkkinan hintaan. Ero on siinä, kuka päättää ja kuka maksaa — ja siinä, että signaali tulee tuottajalle hintana, jota hän ei osannut ennustaa, sen sijaan että kantaverkkoyhtiö antaisi käskyn.
Statnett ja muut pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt alkavat vuoden 2026 jälkipuoliskolla julkaista NUCS-markkinaviesteinä arvioita siitä, miten keskeytykset muuttavat flow-based-kapasiteetteja. Perusteluissa todetaan lähes suoraan sama huoli: parempi tieto auttaa toimijoita arvioimaan hintakehitystä ja mahdollistaa "riktig bruk av den norske vannkraften". Tietovaje on siis myönnetty myös kantaverkon puolelta.
Flow-based ei pakota ketään tuottamaan. Se tekee aluehinnasta funktion verkon tilasta, jota tuottaja ei näe, ja koska kynnyshinta on sidottava ennen hinnan selviämistä, historiadatalla laskettu veden arvo alittuu tilanteissa joissa sen ei mallin oman logiikan mukaan pitäisi alittua. Vesi valuu läpi tuottajan oman tarjouskäyrän — ei käskystä, vaan siksi että käyrä on kirjoitettu maailmaan, jota ei enää ole. Kyse on aidosta ongelmasta, mutta se on mallinnus- ja läpinäkyvyysongelma, ei kirjaimellinen altaiden tyhjennyskäsky.
Montel-uutiset (26.–28.8.2026) — jutuissa veden laskennallisesta arvosta käytetään termejä water value / vesiarvo
Verkkolähteet
Ilman erillistä lähdettä: termiinisuojausten vaikutus tuotantopäätökseen (alan vakiokäytäntö) sekä tulkinta erikoissäädön ja flow-basedin suhteesta (päättely Bakkenin erikoissäätöviittauksen pohjalta).
Miten flow-based ja vesivoiman ajopäätökset oikeasti liittyvät toisiinsa
Julkisessa keskustelussa toistuu tiivistys "flow-based pistää norjalaiset tyhjentämään altaansa". Se on liian pitkälle menevä oikaisu. Flow-based-markkinakytkentä ei tee kenenkään myyntitarjouksia eikä pakota ketään tuottamaan. Mekanismi on epäsuorempi ja liittyy siihen, missä järjestyksessä tarjous ja hinta syntyvät.
Tarjous ei ole nappi vaan käyrä — ja se annetaan ennen hinnan selviämistä
Vesivoimatuottaja ei päätä myyvänsä "tänään 177 eurolla". Hän jättää määräaikaan mennessä hinta–määrä-käyrän, joka kertoo, mistä volyymistä hän luopuu milläkin hinnalla. Tuo kynnyshinta on veden laskennallinen arvo eli sen vaihtoehtoiskustannus: minimihinta, jolla vettä kannattaa käyttää nyt sen sijaan, että se säästettäisiin myöhempään. Arvo lasketaan altaiden tasosta, tulovirtaennusteista ja talven hintaodotuksista.
Kun markkina selviää, kaikki kynnyksensä alittavat tarjoukset tulevat ajoon automaattisesti. Tuottaja siis päätti — mutta hän päätti kynnyshinnan, ei lopputulosta. Jos laskennallinen arvo on 60 €/MWh ja hinta asettuu 177 euroon, vesi menee turbiiniin, koska tuottaja itse kirjoitti tarjouskäyräänsä niin. Tässä ei ole erillistä pakkoa.
Flow-based ei muuttanut tarjousmekanismia vaan kynnyshinnan asettamisen vaikeutta
Aiemmassa NTC-mallissa aluehinta seurasi rajasiirtokapasiteetteja: karkeita mutta ennakoitavia lukuja. Flow-based-mallissa, joka otettiin Pohjoismaissa käyttöön 29.10.2024, hinta muodostuu kriittisten verkkoelementtien ja PTDF-kertoimien kautta. Yksittäinen muuntaja tai johto verkon sisällä voi irrottaa alueen hinnan muista: Volue on laskenut esimerkin, jossa Aurland1-muuntaja selittää 6 €/MWh NO1:n ja NO3:n 39 euron hintaerosta.
Tuottaja ei näe näitä rajoitteita etukäteen — kantaverkkoyhtiö näkee. Kun veden arvon laskentamalli on kalibroitu historiadatalla, jossa tällaista hinnanmuodostusta ei esiintynyt, ja flow-based-historiaa on kertynyt alle kaksi vuotta, kynnyshinta asetetaan järjestelmällisesti liian matalaksi juuri niissä tilanteissa, joissa hinnan tekee verkkopullonkaula eikä energianiukkuus.
Tämä on Aneon Bjørn Bakkenin varsinainen argumentti, ja se on huomattavasti kapeampi kuin siitä tehty tiivistys: laskentamalli ei osaa hinnoitella verkkorajoitteiden hintariskiä, joka voi realisoitua vuorokauden varoitusajalla.
Miksi tuottaja ei yksinkertaisesti tarjoa korkeammalla ja säästä vettä
Kolme tekijää kaventaa liikkumavaraa, vaikka mikään niistä ei ole varsinainen pakko:
- Termiinisuojaukset. Tuotantoa myydään etukäteen. Myyty volyymi pitää joko tuottaa tai ostaa takaisin spotista — samalla 177 eurolla.
- Markkinavalvonta. Kapasiteetin pidättäminen ei ole vapaata. RME/NVE valvoo markkinakäyttäytymistä ja tarjousten perusteita REMIT-sääntelyn nojalla. Korkealle tarjoaminen on sallittua, perusteeton pidättäminen ei välttämättä.
- Riski molempiin suuntiin. Liian korkea kynnys jättää tuottajan pois myös silloin, kun hinta olisi ollut aito niukkuussignaali.
Tässä yhteydessä toistuu usein väite juridisesta "tuotantovelvoitteesta", jonka mukaan voimayhtiö ei saisi pitää patoluukkuja kiinni. Yleisenä sääntönä sellaista ei ole. NVE on päinvastoin nimenomaan edellyttänyt, että tuottajat ottavat huoltovarmuuden ja epävarmat tuonti-, sää- ja tulovirtaolosuhteet huomioon vesivarojen hallinnassa. Sitovuus on taloudellista ja sopimusperäistä, ei lakisääteistä tuotantopakkoa.
Mittasuhteet: matalat altaat eivät johdu flow-basedista
NO3:n täyttöaste oli elokuun lopulla 63,7 %, koko Norjan 63,9 % vastaan kauden mediaani 79,5 % ja NO2:n 46,6 % lähellä kaikkien aikojen pohjaa. Pääsyy on vähäluminen talvi ja kuiva kesä, ei markkinamalli.
Myös NO3:n hintapiikille on suorempia selityksiä. Statnett osoittaa vähätuulisuuteen, heikkoon hydrologiaan ja johtokeskeytykseen, joka pudotti NO4:stä NO3:een siirrettävän kapasiteetin 700 megawattiin normaalin 1 200 sijaan lokakuun loppuun asti. Tafjord Kraftin toimitusjohtaja Erik Espeseth toteaa, ettei flow-basedia voi yksin syyttää. Bakken itsekin sanoo, ettei flow-based yksinään vaaranna NO3:n huoltovarmuutta.
Vertailukohta, joka usein unohtuu
Ennen flow-basedia vastaava fyysinen tilanne olisi hoidettu erikoissäädöllä: kantaverkkoyhtiö olisi tilannut ylössäätöä NO3:sta johdon ylikuormituksen estämiseksi. Vettä olisi käytetty joka tapauksessa. Flow-based ei siis luonut uutta vedenkulutusta, vaan siirsi saman fyysisen tarpeen säätömarkkinalta vuorokausimarkkinan hintaan. Ero on siinä, kuka päättää ja kuka maksaa — ja siinä, että signaali tulee tuottajalle hintana, jota hän ei osannut ennustaa, sen sijaan että kantaverkkoyhtiö antaisi käskyn.
Ongelma on tunnustettu, ja korjausta haetaan tiedosta
Statnett ja muut pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt alkavat vuoden 2026 jälkipuoliskolla julkaista NUCS-markkinaviesteinä arvioita siitä, miten keskeytykset muuttavat flow-based-kapasiteetteja. Perusteluissa todetaan lähes suoraan sama huoli: parempi tieto auttaa toimijoita arvioimaan hintakehitystä ja mahdollistaa "riktig bruk av den norske vannkraften". Tietovaje on siis myönnetty myös kantaverkon puolelta.
Ydin
Flow-based ei pakota ketään tuottamaan. Se tekee aluehinnasta funktion verkon tilasta, jota tuottaja ei näe, ja koska kynnyshinta on sidottava ennen hinnan selviämistä, historiadatalla laskettu veden arvo alittuu tilanteissa joissa sen ei mallin oman logiikan mukaan pitäisi alittua. Vesi valuu läpi tuottajan oman tarjouskäyrän — ei käskystä, vaan siksi että käyrä on kirjoitettu maailmaan, jota ei enää ole. Kyse on aidosta ongelmasta, mutta se on mallinnus- ja läpinäkyvyysongelma, ei kirjaimellinen altaiden tyhjennyskäsky.
Lähteet
Montel-uutiset (26.–28.8.2026) — jutuissa veden laskennallisesta arvosta käytetään termejä water value / vesiarvo
- Aneo: Flow-based forces us to produce when we should save, Montel, 28.8.2026 (Gert Ove Mollestad, Petter Udland) — Bakkenin argumentti, erikoissäätöviittaus, Espesethin vastine, 700/1 200 MW -kapasiteettirajoitus
- Flow-based pricing skews Norway hydropower values – trader, Montel, 28.8.2026 — flow-basedin määritelmä ja käyttöönotto 10/2024, veden arvon määritelmä, Statnettin selitys hintapiikille
- Norway mulls hydro reporting scheme as reservoirs at 30-yr low, Montel, 26.8.2026 — täyttöasteet NO2 46,6 %, NO3 63,7 %, Norja 63,9 % vs. mediaani 79,5 %, hinta 177,36 €/MWh
Verkkolähteet
- Nordic Flow-Based Day-Ahead Market Coupling – Nord Pool — käyttöönotto 29.10.2024, tavoitteet
- Impact of Nordic Flow-Based on the Nordic System Price – Nord Pool — systeemihinnan rajoittamaton laskenta, FB vs. ATC
- Insights from one year of flow-based market coupling in the Nordics – Volue — PTDF-analyysi, Aurland1-muuntaja 6 €/39 €/MWh NO1–NO3-erosta
- Flytbasert informasjon om endringer i kapasitet ved utkoblinger i 2026 – Statnett — NUCS-markkinaviestit H2/2026, perustelu "riktig bruk av den norske vannkraften"
- Flytbasert markedskobling – Statnett — mekanismin yleiskuvaus
- Produsentene i Midt-Norge tar regningen for fellesskapet – Elektro24-7 — Distriktsenergin kritiikki, NO3:n tuonti hintasuuntaa vastaan 1 211 tuntia, Statnettin vastine
- NVE varsler rapporteringsordning for vannkraftprodusenter i Midt-Norge – NVE — vähäluminen talvi syynä, tuottajien velvollisuus huomioida huoltovarmuus
- Veiledning til aktører – markedsadferd og transparens – NVE/RME — markkinakäyttäytymisen valvonta, REMIT
- «Hvem faen forstår flytbasert markedskobling?» – Teknisk Ukeblad — mekanismin ymmärrettävyysongelma
Ilman erillistä lähdettä: termiinisuojausten vaikutus tuotantopäätökseen (alan vakiokäytäntö) sekä tulkinta erikoissäädön ja flow-basedin suhteesta (päättely Bakkenin erikoissäätöviittauksen pohjalta).
Flow-based malli siirtää tuotantoa säätömarkkinasta vuorokausimarkkinaan. Nyt riippuu aivan siitä, mille markkinoille vesivoimaa tarjotaan, että miten asia vaikuttaa siihen. Pörssiin on pakko tarjota jos on kapasiteettia ilmoittanut olevan. Säätömarkkinalle ei tietääkseni ole vastaavaa pakkoa, siihen osallistuminen on vapaaehtoista. Toki Norjan vesivoima on parasta säätövoimaa, ja siksi sitä varmasti tarjotaan säätömarkkinalle. Molemmille ei kuitenkaan voi tarjota samaa tuotantomäärää yhtä aikaa, joten tämä siirtymä markkinalta toiselle voi hyvinkin vaikuttaa siihen kokonaismäärään, joka altaista turbiineihin lasketaan.
Kirjoitukseni perustui tähän juttuun ja se otsikkoon. Itselle oli päivänselvää, ettei ne altaat tyhjät olleet flowbased laskennan vaan muiden juttujen takia. Ehkä tuon sitten saa myös ymmärrettyä niin että se olisi pääsyy.
Yksinkertaistettunahan kyse on siitä, että norjlalaiset vesivoimayhtiöt eivät osaa hinnoitella sähkön hintaansa oikein, kun flow-based-mallinnus on tehnyt varastoidusta vesivoimasähköstä arvokkaampaa kuin vanhat tilastoihin pohjautuvat vesiarvomallit kertovat. Totta kai arvo on noussut, kun myyntiä rajoittavat tulpat (ts. välillä olevista ajoittain kalliimmista hinta-alueista johtuvat) on poistettu flow-based -mallin ansiosta.
Harrastelija
Hyperaktiivi
Olen ihan pihalla mutta kysytään näin…
Pitäisikö vesisähkön tuottajien nostaa hintoja niin paljon että viereiseltä alueeltakin kannattaa tuoda sähköä? Tällöin vettä säästyisi?
Pitäisikö vesisähkön tuottajien nostaa hintoja niin paljon että viereiseltä alueeltakin kannattaa tuoda sähköä? Tällöin vettä säästyisi?
Täällä väitetään että tuottajat laskevat väärin altaan arvon ja myyvät liian halvalla. Itse en moiseen usko.
Ja kyllähän elokuun piikittely kertoo veden säästämisestä talveen. Ja kalliimpi hintahan johtuu juuri siitä että jossakin käynnistyy (ja saadaan myytyä) kalliimpaa tuotantoa.
Pörssi hoitaa hinnanasetannan ja siirrot. Tuottajan pitää vaan sanoa paljonko ja millä hinnalla suostuu tuottamaan. Sit tulee kaupat tai ei.