Minä kyllä arvaan, että juuri vesivoimalla nostetaan hinta, mutta tietoa ei ole. Lauhdevoimaa ei ole ollut käytössä. Miksi yhteistuotannossa pyydettäisiin niin kovaa hintaa, että osa jää myymättä? Sehän tulee väkisin, kun lämpöä tehdään. Eikä senkään kustannus voi olla läheskään 350 €/kWh, kun kokonaishyötysuhde on 90+%.
Tuo on niin vaikea tehdä käytännössä onnistuneesti, että en suostu moiseen tarkoitukselliseen toimintaan uskomaan. Etelä-Ruotsin sähkön hinta ratkaisee aika pitkälle Suomen sähkönhintatason, mutta toki Pohjois-Ruotsin ja Viron johtojen keskinäinen kapasiteettirajoitus vaikuttaa asiaan, koska Suomen sähköntuotannon omavaraisuus ylituontannosta puhumattakaan on varsin poikkeuksellinen tilanne. Sitä paitsi asiaa sotkee OL3, joka ei ole markkinoilla, vaan testikäytön tuotanto hoidetaan varaamalla joustavaa säätöluonteista kapasiteettia tuotannon ja siirtoyhteksien soveltuviin kohteisiin.
On absoluuttisen selvää, että juuri vesivoiman hinnalla spekuloidaan eniten. Jos vesivoimaa myytäisiin vakiohinnalla arvioitujen tuotanokustannusten kohdalla, kävisi yhtä hullusti, mihin norjalaiset lankesivat. Siellähän vesivoima myytiin alennuksella loppuun ulkomaille ja sitten kun olisi ollut varsinaisesti tarpeen, varastot olivat loppu.
Tietysti, mutta onko tuo ohjaava tekijä nyt ja miten tilanne poikkeaa viimevuodesta nyt? Nuo eivät ole toisiaan poissulkevia asioita. Tietysti ei pidä myydä altaita tyhjiksi, varsinkaan talvea vasten.
Siis jos vesivoimaa myydään oikein halvalla, Estlink on jatkuvasti täynnä ja SE3-alueelta tulisi sähköä harvakseltaan. Suomen altaiden vesitilanne on oheisen kaltainen nyt, https://hydro-reservoir.nordpoolgroup.com/rescontent/finland/rescontent.cgi, eli hyvä. Kun sähkön hintataso on tänä vuonna (tukkumarkkinoilla) moninkertainen viime vuoteen verrattuna, tietenkin tuo vesisähkö on tarjottava markkinoille viime vuoteen nähden yhtä lailla moninkertaisella hinnalla, jottei ylitä varastojen ja sadannan mahdollisuuksia voittamalla liian suuren osuuden tilatusta sähköstä. Muutenhan tuo syrjäyttäisi kallista tuontia ja lisäisi vientiä (Ruotsiinkiin alueelle SE3) ja ennen kaikkea vähentäisi kaukolämmön yhteistuotantosähkön tuotantoa Suomessa ja kuihduttaisi vesituotannon mahdollisuudet siihen mennessä, kun se luultavasti on korvaamattominta. Hetken kuluttua altaiden vesivaroihin tulisi ennenaikainen kuoppa ja voi vain arvata seuraukset vähätuuliseille ajanjaksoille syksyn edetessä ja talven lähetessä.
Tulee väkisin tai ei, niin jollain polttoaineella sekin pitää tehdä; kaasulla, metsähakkeella, kivihiilellä, öljyllä, turpeella - teollisuudesta löytyy lisää mutta onko kunnallisella puolella muita vaihtoehtoja? Mikään näistä ei ole hinnaltaan ja/tai saatavuudeltaan nyt hyvässä mallissa. Veikkaanpa että kaasu se kuitenkin on, joka hintoja ylös painaa. Kaasun hinta pyörii tasolla, joka on kymmenkertainen pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna.
Heinäkuu 10,2 c/kWh
Arvatenkin paneelit katolla vai millä keinoin noin alas on saanut painettua hinnat?
Aika Kulutus KeskimaarainenKokonaisHinta
1: 2021-9 408.56 10.849443
2: 2021-10 1166.96 6.536255
3: 2021-11 1806.97 9.634646
4: 2021-12 2904.60 19.298220
5: 2022-1 2508.90 11.720080
6: 2022-2 1716.05 10.933583
7: 2022-3 1345.55 11.231686
8: 2022-4 1005.97 10.235822
9: 2022-5 766.01 16.195512
10: 2022-6 510.10 18.974946
11: 2022-7 627.78 24.053949
12: 2022-8 511.04 31.522284
13: 2022-9 77.29 28.604264Ei ole paneeleita. Auto muodostaa kesän kulutuksesta valtaosan mikä painaa keskihinnan alas.
| Tammi | 14,5 |
| Helmi | 11,3 |
| Maalis | 12,3 |
| Huhti | 9,8 |
| Touko | 16,6 |
| Kesä | 18,1 |
| Heinä | 23,9 |
| Elo | 28,0 |
Melkein 3GW mahtuu tuosta noin vain, kun pohjoisen siirtokaapelin kapasiteetti otetaan kaksisuuntaisesti käyttöön ja siirretään viemään sähköä tuonnin sijaan (tuohan tapahtuu lennosta automaattisesti aivan fysikaalisista syistäkin, kunhan tuotanto Suomessa kasvaa). Vajaa 2GW tulee aika helposti Suomen vesivoimaloista. Erilaisia teollisen kokoluokan sähkökattiloitakin alkaa olla pian satojen megawattien edestä ja nuo voi periaatteessa räpsäistä päälle alle sekunnissa.
Etäläruotsiin ei taide viedä nyt mitään. Jos tulkitsen tuon oikein niin siellä on vientirajoitus päällä.
Niinpä näkyykin olevan. Suomeen päin on kuitenkin tippunut enemmän tai vähemmän koko päivän, joten kaiketi pohjoisen tuontia on rajoiteltu (OL3 testaus?), koska tuolta olisi ollut saatavilla halvempaa sähköä kuin etelästä (en ainakaan huomannut rajpoituksia tuolla). Niin kauan kuin Viroon menee sähköä paljon, ei Ruotsiin ole vientitarvetta pienehköllä nettovientimäärällä Suomesta muualle.
Onhan tänään nyt yöllä sähkö selvästi halvempaa kuin myhemmin päivällä. Eilen oli toisin, mutta silloin tuuli huonosti. Nyt tuulee kohtalaisesti, mutta tuuli heikkenee ennusteiden mukaan lähitunteina selvästi (vaikkei eilisen tasolle).
www.energi.se
Maastossa kopse käy kun malmikiviä paikannetaan jotta saadaan kaivos perustettua, siitä se prosessi eteneeRinghals 4 vioista lisätietoa.,, varaosia aletaan valmistamaan.
Ja tämähän ei edes tarkoittaisi varsinaisesti kulutuksen määrällistä joustoa. Lähinnä ajallista joustoa.
Katsoin koko päivän käyrät ja kaikki näytti ihan samalta.
Ainoo huomio, minkä pystyn tekemään niin klo 7-22 tuo leikkauspiste asettuu tuohon exponentiaaliselle sektorille:
Ei näytä samoilta, katsopa tarkemmin. Kysyntä- ja tarjontakäyrät kohtaavat päivällä tarjontakäyrän viimeisellä mutkalla ennen pystysuoraa osuutta. Yöllä taas pirun kaukana vasemmalla, matkaa hinnan pystyosuudelle on vaikka kuinka.
Auttaako kuluttajien jousto mitään, kun hinnat on jo päätetty edellisenä päivänä? Pitää saada näkyviin Fingridin ennusteeseen, jotta vaikuttaa.
Hieman ongelmia verkossa?
Fingrid ajoi aamulla varavoimalaitoksia sähkön tasapainon ylläpitämiseksi
Säätösähkön määrä ja hinta
www.fingrid.fi
Mikähän tämän nyt aiheutti? Mitään yllätyksiä ei UMM näyttäisi olevan.
