Nopee Gist riittäisi varmaan alkuun, siivoa sensitiivinen pois.
Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2022
- Viestiketjun aloittaja janti
- Aloituspäivämäärä
- Tila
Sen verran vielä tein, että laitoin nyt siistimmän domainin taakse. Ihan vain omaan käyttööni tms....
(ei takuuta toimivuudesta, tai tietojen oikeellisuudesta)
(ei takuuta toimivuudesta, tai tietojen oikeellisuudesta)
Sellainen vielä, että ajattelin vielä tehdä haun joka palauttaa vain sen hetken täsmähinnan erittäin nopeasti tekstinä. Ja seuraavan tunnin samoin.
Akkitehtuuri on sellainen takana että pitäisi skaalautua ihan tolkuttomasti. Ja vasteaikojen pysyä millisekunneissa.
Sitten pitäisi keksiä vielä jotain käyttöäkkin. Joku varaava massa ja siihen sähkölämmitys. Tms.
Akkitehtuuri on sellainen takana että pitäisi skaalautua ihan tolkuttomasti. Ja vasteaikojen pysyä millisekunneissa.
Sitten pitäisi keksiä vielä jotain käyttöäkkin. Joku varaava massa ja siihen sähkölämmitys. Tms.
Himmattu on, muttei yhtä paljon kuin tuuli- ja ydinvoima kasvoivat illan aikana.
Edit: tuulivoimaa tulee nyt 600 MW yli ennusteen lähes 3 GW.
Viimeksi muokattu:
Pitäisi säätää monta erillistä vesivoimalaa ja kun Suomeen ei ole saanut rakentaa riittävän suuria altaita Kemijokeen, Iijokeen jne., niin kovin hankalaa on tasata kuormaa tuollaisen OL3:n kaltaisen monsterin kokeita varten jokea täyttämällä ja tyhjentämällä.
Sen sijaan Pohjois-Ruotsissa on muutama todella hirmuinen vesivoimala suoraan kiinni padossa, ja noiden avulla tuotannon tasaaminen on paljon helpompaa ja luotettavampaa.
Kyllä se Suomen vesivoimatuotanto kuitenkin tippui 1,8->1,4 GW samaa tahtia kuin OL3 nousi 0->400 MW. Myöhemmin tippui vielä lisää 1,1 GW paikkeille. Välillä oli 2 GW.
jarkko_h
Vakionaama
Kemijoen rannalla ja padon ja altaan lähellä asuneena voin sanoa että ei ihme että ei ole saanut. Kemijoki Oy on perseillyt vesivoiman kanssa totaalisesti. En ihmettele yhtään miksi Vuotoksen rapakot eivät menneet hankkeena läpi.
Satun tuntemaan tilanteen Ruotsissa ja siellä yritysten asenne hoitaa vesistöjen ympäriatövelvotteita ja vesiluonnon biodiversiteetin turvaamista on aivan eri kuin Suomessa. Suomi on näissä asioissa pohjolan Uganda.
Ei useamman voimalan säätö yhtäaikaa ole mikään Amerikan temppu.
Kohta ollaan lähes omavaraisia mutta xxxxx senkun nousee vain
Viimeksi muokattu:
Mitä ihmeellistä tuossa on? Sähköähän on vuosikausia tuotu siksi, että se on muualla ollut halvempaa. Miten se kotimainen tuotanto nyt yht'äkkiä olisi muita halvemmaksi muuttunut.
Tuuli-, ydin- ja vesivoima ovat 2-10 snt/kWh haarukassa. Ei niillä saisi kallista olla ja ne riittävät nyt halvan Pohjois-Ruotsin sekä pakollisen yhteistuotannon kanssa. Mitään kallista tuotantomuotoa ei Suomessa ole käynnissä ollut viimeaikoina, kun hinnat ovat olleet 50 snt/kWh molemmin puolin.
Jättävät vähän tilaa viron kaapeliin että ollaan heidän kanssa samassa hinnassa
Ensin viikon lopulla se nähdään, 9.9.-16.9. pitäisi olla kaikki Suomen ydinvoimalat taas verkossa. OL3 tehotkin jo 1300 W luokkaa.
FI=>SE3 on lisäksi siirtorajoitus päällä 5.-18.9. ja ilmeisesti noin pidempäänkin Ringhals 4 vuoksi (30.11. saakka).
Nord Pool - UMM Platform
Nord Pool - UMM Platform
Viimeksi muokattu:
jarkko_h
Vakionaama
Sähköpörssi on kuin ovelasti viritetty PID -säädin, jonka tavoitearvo päiväsähkön hinnalle on 1000€/MWh.
Säätimen parametrit on viritetty vuosia sitten markkinavoimin ja nyt tulos lähentelee tavoitetta yleisöä ja päättäjiä hämäävästi värähdellen. Jos tulos ei tyydytä jostain syystä, niin säätimeen voi syöttää sopivasti huoltoseisokkisignaalia.
sähköpörssin kaupanteko pitäisi saada julkiseksi vaikka kaikki sähkö ei siellä kaupan osa sovitaan kuin romaanit hevoskaupalla
Tätä on tutkittu jonkin verran (Googlella löytää). Lähes järjestäen läpinäkyvyys on lisännyt markkinoiden ja hintojen vakautta, joskin usein myös vähentänyt aktiviteettia markkinoilla. Pitäisi ehdottomasti mennä läpinäkyvämpään suuntaan. Ei ehkä aivan toiseen laitaan, mutta läpinäkyvämpään.
Miten ihmeessä tuolla voidaan edes valvoa kartelleja, jos ei tiedetä mitä kukin tarjoaa? Aika helppo on sopia hintoja millä myydään. Ostohinnathan on tapissa kuitenkin. Eikä tarvitse edes sopia, vaan peliä ymmärtävä huomaa miten kannattaa toimia.
Jos jonain päivänä tulee näpeille, voi seuraavana toimia toisin. Tai sitten soittaa kaverille toisessa yhtiössä ja huomauttaa, että eiks ois parempi molemmille, jos ei myytäis liian halvalla.
Jos jonain päivänä tulee näpeille, voi seuraavana toimia toisin. Tai sitten soittaa kaverille toisessa yhtiössä ja huomauttaa, että eiks ois parempi molemmille, jos ei myytäis liian halvalla.
Ja vielä helpompaa jos markkinat ovat niin ohuet että riittää kun yksi tai kaksi isoa poikaa hokaa pelin paikan.
Ainakin viimeaikoina vesivoimalla on voinut päättää onko Estlink tukossa vai ei ja mikä on hinta Suomessa. Suomessa on 3,3 GW vesivoimaa, josta 1,2 GW Kemijoki Oy:llä ja 0,8 GW Fortumilla. Molemmissa valtiolla yli 50% ja lisäksi Fortumilla 28 % Kemijoesta. Kemijoen vesivoimaosakkeista 64% on Fortumin eli se saa Mankala-periaatteella 64% Kemijoen tuotannosta.
Onhan tuossa aikamoinen hallinta kummalla vaan yksin ja erityisesti Fortumilla tai yhdessä.
Näkeekö jostain minkä vesivoiman tuotanto muuttuu päivästä toiseen ja mikä ajaa jatkuvammin?
Mitä tapahtuisi, jos valtio-ohjaus ärähtäisi, että nyt tarjoatte koko kapasiteetin maks 200 €/MWh ellei altaiden taso ole hälyttävä? Olisiko hinta koskaan yli 200 €/MWh?
Onhan tuossa aikamoinen hallinta kummalla vaan yksin ja erityisesti Fortumilla tai yhdessä.
Näkeekö jostain minkä vesivoiman tuotanto muuttuu päivästä toiseen ja mikä ajaa jatkuvammin?
Mitä tapahtuisi, jos valtio-ohjaus ärähtäisi, että nyt tarjoatte koko kapasiteetin maks 200 €/MWh ellei altaiden taso ole hälyttävä? Olisiko hinta koskaan yli 200 €/MWh?
Tuossa näkyy pohjolan tuotantotavat sähkössä myös Suomi jossa eilen loppuillasta luukkuja hieman avattiin kun kokopäivä ensin liruteltiin ja lopulta tuotantoa pitkästä aikaa yli kulutuksen
Electricity production for Sweden, Norway, Denmark, Finland and Baltic countries (Estonia, Latvia and Lithuania). Data source is statnett.no
Elstatistik.se; Statistics for nordic electircty market.
elstatistik.se
Kun täällä on kymmeniä vuosia nautittu olosuhteisiin nähden kohtuuttoman halvasta sähköstä, jota on tuotu Ruotsista, ei se, että joskus tullaan pieni hetki toimeen omillaan voi muuttaa tilannetta siitä, että jos täällä syntyy ydin- ja tuulivoimaa, joiden tuotantoa joko voi tai kannata hetkeksi alentaa, silloin tuo sähkö viedään johonkin naapuriin, jossa syystä tai toisesta sähkö menee kalliimmalla kaupaksi. Tarkentaen, esimerkiksi Ruotsi pitää pystyssä Norjaa (jota huono vesivuosi ja oma opportunismi on kohdellut kaltoin, vaikka olisihan heillä varaa tehdä sähköä kaasulla ja öljylläkin, mutta niin pahaksi ei tilanne ole heidän kannaltaa päässyt), Tanskaa (jonka tuulivoima pienenä maana ailahtelee ja joka joutuu tukemaan Saksan sähkön saantia; Saksassahan ei uskalleta juuri nyt käyttää kaasua yhtään enempää kuin on aivan pakko, minkä lisäksi kaasun hinta on pompannut paljon enemmän kuin sähkö Suomessa), Liettuaa (joka pyristelee irti venäläisestä kaasusta ja sähköstä Suomen tapaan) sekä Puolaa, jolla on kaasun osalta sama tilanne kuin Suomessa.
Ihmeellistä tällainen jauhaminen omahyväisen itsekkyyden kanssa märehtien mielestäni on. Ilman vastavuoroista tukea täällä käy heti hullusti, kun joko tuulee vähän tai sää kylmenee kunnolla.
Mistä puhut? Eikö juuri nyt olisi syytä viedä Eestiin sähköä koko kaapelin kapasiteetilla? Miten naapurimme siitä hyötyy, että sähkö on kallista Suomessa?
Onkohan noi sähkön hintaerot tulevaisuudessakin isot yön ja päivän välillä. Tässä tämän päivän kuva. Yöllä n. 5 tunnin ajan halpaa ja päivällä kallista. Parhaan tuloksen saisi isolla varaajalla, joka lämmitetään kaikki vastukset täysillä halvan sähkön aikaan. VILP ei pärjää tällaisessa hintavaihtelussa ollenkaan. MLP pärjää paremmin, mutta ei ole siinäkään hurraamista.
Katsoin juuri, Münchenissä 22 astetta lämpöä ja kalja halpaa. Tampereella 11 astetta ja kalja kallista. Saksan sähkön hinnat voisi hyvin olla 10x Suomeen nähden ja silti Suomalaiset vetäisivät pahasti takkiin sähkössä. Täällä pohjolassa sähkön on aivan pakko olla halvempaa kuin esim. Saksassa (se on enemmän elämän ja kuoleman kysymys). Entäs talvi. Jos oikein pahasti käy, niin täällä on 2 viikon tuuleton -30 astetta. Kaikki pumput alkaa toimimaan paskimmalla hyötysuhteella ja sähkönkulutus nousee eksponentiaalisesti. Samalla Saksassa laitetaan vähän kevättakkia päälle ja pumput laulaa hienoja COPeja ja kalja on edelleen halpaa.
Viimeksi muokattu:
Viittasin vain keskustelun osajuonteeseen, missä ihmeteltiin mielestäni sitä, että Suomin on hetken melkein omavarainen, mutta pörssihinta nousee silti.
Viro vaikuttaa olleen ainakin pääosan päivästä aika samoissa hinnoissa kun Suomi ja SE3. Latviasta etelään on yleensä ollut kalliimpaa, Baltian sisäisen siirtokapasiteetti ei taida riittää. Virolaiset ovat ilmeisesti päivän aikana "virtualisoineet" siirtoa niin, että vievät saman verran Venäjälle kuin Baltian eteläosiin saadaan Venäjältä idästä ja Kaliningradista, mutta eivät halunne viedä yhtään enempää. Niinpä Suomesta tuovan kaapelin kapasiteetti on riittävänyt aika hyvin. Tuollaiseen käyttöönhän se on suunniteltukin. Pohjoisen johdot Ruotsista Suomeen ovat sen sijaan olleet välillä aika "punahehkussa".
Tarkoitatko, että Estlink ei tule täyteen siksi, että Viroon ei "mahdu" enempää? Eikö silloin pikkulisä Estlinkistä tiputtaisi Viron hinnan?
On kyllä monimutkainen härveli!
Ei Viro käytä eikä tarvitse Estlinkin sähköä normitilanteessa muuhun kuin edelleen kaupattavaksi. Virosta ulos menevistä linjoista tulee kutakuinkin aina yhteensä sama teho kuin Suomesta syötetään muutaman kymmenen megawatin tarkkuudella.
Latvia teki sähköä paljon kaasulla ja se on nyt kaputt. Liettuassa on edelleen krooninen sähkövaje, kun EU aikoinaan pakotti sulkemaan Ingnalinan tsernobyl-tyyppisen ydinvoimalan. Jälkimmäinen on ollut pitkään tuonnin varassa, edellinenkin on nyt.
Eihän nyt hinnat voi manipuloitua suuntaan jos toiseen, koska sähköpörssikauppa nimenomaan pyrkii tasaamaan hintoja, jos kapasiteetti riittää. Hinnat eriytyvät täsmälleen silloin, kun syystä tai toisesta sähkö ei pääse siirtymään halvemmalta alueelta kalliimmalle jonkin kapasiteettirajan tullessa vastaan (on muitakin ja hankalampia rajoitteita kuin siirtojohtojen kapasiteetti).
Miksi ei ostaisi, jos on halvempaa kuin oma tuotanto? Palavakivihän on aikamoinen päästölähde, varsinkin vanhanaikaisessa lauhdevoimalassa.
Tuossahan se pointti on. Baltiassa ja Keski-Euroopassa on pohjaton kaivo, joka nostaa nyt hinnat tappiin. Miksei sinne myydä kaapelin täydeltä, vaan pidetään hinta niiden määräämänä?
Miksi Suomessa pitäisi kauheasti sähköä säästää? Eikö se pitäisi tapahtua siellä missä se pohjaton kaivo on.
Onhan toki Suomikin alijäämäinen ellei tuule. Mutta ei viime päivinä.
Ei sinne pysty myymään riittävästi, että olisi vaikutusta. Saksassa kulutus ja tuotanto ovat lähempänä 100GW kuin 0GW. Johtokapasiteetista on osa varattuna verkon stabiilisuudelle tai reserviksi häiriötilanteiden varalta. Esimerkiksi Baltia on synkronoitu Venäjän verkkoon, Puola Keski-Eurooppaan. Tanskan itäosa on Skandinavian verkkoa, länsiosa Keski-Eurooppaa. Tuossakin on jo hankaluuksia kyllin.
Mutta onko noista mikään sähkön takia käynnissä? Kauko- ja teollisuuslämpöä on pakko tehdä, joten tuskin tuosta syntyvää sähköä halutaan jättää myymättä.
Eli kannattaa myydä 800 MW, muttei 1 GW? Ei tuossa ole päätä eikä häntää. Ainoa looginen selitys on halu pitää Suomi ja Viro samana hinta-alueena.
Jos virolaiset eivät halua vallitsevilla hinnoilla kuluttaa enempää, Venäjän kautta siirrettävä määrä, joka on kompensaatiota (vielä kalliimman Latvian ja Liettua väen kuluttamalle sähkölle), on juuri tuollainen, enempää ei juuri silloin mahdu Latviaan vieviin johtoihin kuin viedään, niin mitä yleensä voisi tehdä yli tuon 800 MW:n? Baltiassa varmaan haluavat minimoida yhteistoiminnan venäläisten kanssa ja pitäytyä jollakin periaatteella harjoitettavaan välttämättömään yhteistoimintaan (jotta esim. eteläiseen Baltiaan saadaan edes siedettävä määrä sähköä).
Emme toisaalta tiedä, mikä on tilanne Puolassa. En edes osaa sanoa, sovelletaanko siellä markkinaehtoista sähkökauppaa. Ainakaan sellaista ei näy Nordpoolgroupin listoissa, joten systeemi on ainakin jokin toinen kuin täällä ja Baltiassa.
Mistä mahtaa kummuta sellainen käsitys, että Estlinkin täyttyminen laskisi meillä hintaa? Eihän siinä noin käy, vaan hinta ainoastaan nousee Virossa. Tässä viimeisimpiä esimerkkejä, jolloin Estlink on käynyt "kuopassa" päivän aikana ja illalla täyttynyt taas. Suomen hinta ei laske mihinkään, itse asiassa nousee mutta lähinnä vain sahaa hieman edestakaisin. Viron hinta sen sijaan ponnahtaa taivaisiin. Näin sen olettaisi toimivankin, ja niin näyttää toimivan.
Liitetiedostot
oletus ollut kun viron kaapeli ei ole täynnä ollaan samassa hinnassa viron kanssa toinen oletus ollut että kaapelia pidetään täältäpäin vajaana että meidän hinta pysyy viron korkealla tasolla kuten tilanne juuri nyt kello 11-12 tosin baltiassa ei tarvetta enempään tällä hetkellä
Hyvin harvoin on Estlink mennyt tukkoon viimeisen kuukauden aikana. Varmasti halpaa sähkö on, jos Estlink on tukossa ja Pohjois-Ruotsi ei. Tuollaista ei päiväaikaan ole juuri näkynyt nyt.
Kysehän on vain siitä miten paljon tulee tuulisähköä ja millä hinnalla vesivoimaa tarjotaan. Eilen tarjottiin ilmeisen kovalla hinnalla, kun välillä Estlink oli tukossa, mutta silti sähkö maksoi jotain 300 €/MWh. Esimerkiksi 19-20 eilen sähkö maksoi Virossa yli 500, Suomessa 350 ja Pohjois-Ruotsissa alle 40. Estlink tukossa, mutta Pohjois-Ruotsi ei, vaikka siellä meni "vain" 1,2-1,3 GW. Ei voinut olla monesta sadasta MW:stä kiinni, että oltaisiin oltu Pohjois-Ruotsin hinnassa. Aika paljon toki vesivoimaa tehtiin, n. 1,8 GW.
Mielenkiitoista on katsoa vuosi taaksepäin. Myös silloin Suomi, Pohjois-Ruotsi ja Viro olivat omia alueitaan ja vesivoimaa tuotettiin jopa enemmän eli 2 GW. Silloin sähkö maksoi 90 €/MWh. Miksi nyt tarjotaan samasta tuotannosta 4-kertaista hintaa? Koska joku maksaa. Ei tuolle muuta syytä taida olla.
Ei tuollaiseen hintahyppelyyn voi olla muuta syytä, kuin tarjoajat optimoivat hintaa korkeaksi niin, että hinta nousee hyvin jyrkästi, kun ollaan Estlinkin ja Pohjois-Ruotsin kynnyksillä. Tavoitteena siis pitää Pohjois-Ruotsi tukossa (eli jo kohtuu pienellä tuotannolla Suomessa nostetaan hinta yli Pohjois-Ruotsin) ja Estlinkiä ei päästetä tukkoon (eli hinta nostetaaan hyvin rajusti Estlinkin täyttävällä tuotannolla). Tämähän on helppo tehdä, jos tietää tuulivoimaennusteen, kulutusennusteen ja sen, että ydin- ja tuulivoima sekä yhteistuotanto tarjotaan aina halvalla.
Kysehän on vain siitä miten paljon tulee tuulisähköä ja millä hinnalla vesivoimaa tarjotaan. Eilen tarjottiin ilmeisen kovalla hinnalla, kun välillä Estlink oli tukossa, mutta silti sähkö maksoi jotain 300 €/MWh. Esimerkiksi 19-20 eilen sähkö maksoi Virossa yli 500, Suomessa 350 ja Pohjois-Ruotsissa alle 40. Estlink tukossa, mutta Pohjois-Ruotsi ei, vaikka siellä meni "vain" 1,2-1,3 GW. Ei voinut olla monesta sadasta MW:stä kiinni, että oltaisiin oltu Pohjois-Ruotsin hinnassa. Aika paljon toki vesivoimaa tehtiin, n. 1,8 GW.
Mielenkiitoista on katsoa vuosi taaksepäin. Myös silloin Suomi, Pohjois-Ruotsi ja Viro olivat omia alueitaan ja vesivoimaa tuotettiin jopa enemmän eli 2 GW. Silloin sähkö maksoi 90 €/MWh. Miksi nyt tarjotaan samasta tuotannosta 4-kertaista hintaa? Koska joku maksaa. Ei tuolle muuta syytä taida olla.
Ei tuollaiseen hintahyppelyyn voi olla muuta syytä, kuin tarjoajat optimoivat hintaa korkeaksi niin, että hinta nousee hyvin jyrkästi, kun ollaan Estlinkin ja Pohjois-Ruotsin kynnyksillä. Tavoitteena siis pitää Pohjois-Ruotsi tukossa (eli jo kohtuu pienellä tuotannolla Suomessa nostetaan hinta yli Pohjois-Ruotsin) ja Estlinkiä ei päästetä tukkoon (eli hinta nostetaaan hyvin rajusti Estlinkin täyttävällä tuotannolla). Tämähän on helppo tehdä, jos tietää tuulivoimaennusteen, kulutusennusteen ja sen, että ydin- ja tuulivoima sekä yhteistuotanto tarjotaan aina halvalla.
Vesivoiman osuudella näissä tilanteissa ei ole merkitystä, koska hinnan määrää kallein tuotantomuoto. Esimerkiksi maakaasufutuurit tällä hetkellä tuplaten vuoden takaiseen, joten luonnollisesti myös "kaasusähkön" hinta on korkeampi. Emmehän me tiedä, millä hinnalla mitäkin on tarjottu ja kuinka paljon, mutta ei vesivoiman pyyntihinnalla ole väliä - kyllä siellä jotain kalliimpaa on mukana, joka hinnan määrittää.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tarjotulla vesivoiman määrällä on sitten sitäkin suurempi vaikutus siihen mihin hinta sattuu asettumaan.
- Tila