Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2022

Tila
Keskustelu on suljettu.

Mikki

Hyperaktiivi
Kuulostaa hienolta. Tuossa vaiheessa, jos tilanne jatkuisi viikkokausia, menisi kirjaimellisesti joka penni sähköön. Mitähän sitä sitten tekisi. Ehkä käyn ostan Alkosta viinaa varastoon nyt, kun on vielä rahaa.
Erittäin hyvä idea. Itseasiassa taitaa olla halvempaa lämmittää kossulla itseään kuin sähköllä taloa. Lapsien osalta tuo on toki vähän kyseenalainen keino, mutta hätätila on hätätila.
 

bungle

Vakionaama
Ei edes kovat pakkaset ja kulutuksen nousu 500mw niin oltaisiin jo 4€/kwh hinnassa.

Itselle kelpaisi aivan hyvin, että Fingrid laittaisi kiertäviä katkoja, jotta törkeimmät vivutukset vältettäisiin. Voisin vapaaehtoisena ilmoittautua, että vetäkää multa sähköt pois vs. että velotatte övereitä.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kenelle päätyvät voitot ja tappiot hirmuhinnoista ?
  • Jos saa suuren laskun markkinahinnan mukaan, laskun maksaja on se kärsijä ja toissijaisesti valtio, jos se joutuu tuota kompensoimaan jotenkin.
  • Entä sitten saaja puolella? Kenelle se raha lopulta menee ? Sähkön myyjällä voi olla omaa tuotantoa tai se ostaa sen sähkön jostakin, on ehkä ostanut ties millaisella sopimuksella.
Entä sitten sähkön säästäjä. Kuka hyötyy ?
  • Säästäjä saa yleensä etua pienemmästä kulutuksestaan, ellei sitten korvaa jollakin vielä kalliimalla.
  • Jos yksityiset pienentävät kulutustaan vaikka takkaa lämmittämällä, se sähkö käytetään jossakin muualla kun hinta ei nouse aivan niin korkealle. Sähköntoimitusravintoketju kokonaisuudessaan menettää, koska hinta putoaa. Sitten toisaalla se säästynyt sähkö voi mennä kiinteällä hinnalla halvallakin kun konkreettista sähköpulaa ei syntynytkään.
  • Jos teollisuus laitos säästää eli käytännössä lopettaa tuotannon, syntyy vähintään kuluja tuotannon tekemisestä muuhun aikaan tai sitten kokonaisvaltaisesta tuotannon menetyksestä.
  • Siirtoyhtiö jonka alueella säästö syntyy menettää hiukan siirrossa ja se siirtoyhtiö jonka alueella se säästö kulutetaan saa hiukan hyvää. Tai sitten jokin teollisuuslaitos kuluttaa sen suoraan FG:n verkosta.
 

katve

Aktiivinen jäsen
Itselle kelpaisi aivan hyvin, että Fingrid laittaisi kiertäviä katkoja, jotta törkeimmät vivutukset vältettäisiin. Voisin vapaaehtoisena ilmoittautua, että vetäkää multa sähköt pois vs. että velotatte övereitä.
Tämmöisiä kasari/ysäri soppareita kun olisi tarjolla mutta ei näy. Ja tosiaankin omituista puuhastelua teknologian ihmemaassa, jo toinen älymittari meilläkin menossa keskuksessa, siirtoyhtiö voisi sitä komentaa kuten haluaa mutta ei. On erikseen talossa kuormanohjausta sisäverkossa. Helpointa tietenkin kääntää "isosta kytkimestä" alueita pimeäksi mutta ihan nyt oikeasti.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Entä sitten saaja puolella? Kenelle se raha lopulta menee ? Sähkön myyjällä voi olla omaa tuotantoa tai se ostaa sen sähkön jostakin, on ehkä ostanut ties millaisella sopimuksella.
Miten nämä kauan etukäteen "myydyt"? Fortumhan oli loppuvuodesta suojannut jo syksyllä 80% ja halvalla (49 €/MWh). Fortum ei siis pääse tuolla tekemään kultakaivosta kuin sillä vielä ehkä jäljelle jäävällä 20%. Toki tuo 49 €/MWh ylittää jo reilusti tuotankokustannukset eli silläkin tehdään loistotulosta.

Mutta entä se suojauksen toinen osapuoli. Se saa sähköä nyt 1/10 hinnalla. Kuka se on? Vuoleeko joku tuolla kultaa vai ainostaan käyttää itse tai myy pienellä katteella eteenpäin.

Jollain hinnalla sitten teollisuutta laitetaan kiinni ja tulos tehdään tuota suojattua sähköä myymällä. Luulisi sen rajan olevan jo lähellä energiaintensiivisessä teollisuudessa? Tietysti kovin huonoa Suomen taloudelle elää sähköä kauppaamalla tuotteiden jalostuksen sijaan.
 

pumpauttaja

Aktiivinen jäsen
Miten tämä systeemi käyttäytyy seuraavassa tilanteessa?
Nyt jo uutisten mukaan hätyytellään rajaa, että sähkö maksaa kattohinnan 4 euroa. Jos kuvitellaan että alkuvuodesta tulee useamman viikon tuuleton jakso (niinkuin nyt) ja pakkasta 20 astetta. Kaatuvatko kaikki sähkönmyyjät vai voivatko ilmoittaa vain, että keskeytämme sähkönmyynnin pörssiasiakkaille X ajaksi, koska siitä täytyisi saada 8 euroa, mutta katto kun on 4 euroa?
 

Luukku

Vakionaama
Sähkömittarin napista (ei pääkytkin) kun sammuttaa virrat talosta niin kulutus on 0kWh ja etämittari tietää sen etteivät arviolaskuta.
 

Hempuli

Töllintunaaja
^Saapi katkaista mökistä sähköt, kwh hinta on hmmm...
1669735882236.png
 

Tinkero

Aktiivinen jäsen
Kohta on käsillä päivän kallein tunti liki 70c siirtoineen. Ai että kun korpeaa. Kyllä mulla jo kipuraja ylittyi, ei ole muita sähkölaitteita päällä kun jääkaappi ja valot. Täytyy kohta mennä polttelemaan kellarin kamiinassa lastulevynpalasia ettei kohtaa jäätymiskuolemaa.
 

HelaKammo

Vakionaama
Taitaa kohta olla taajamissa ilma sakeana, kun ikean pöytiäkin saa halvemmalla kun halkoja ja brikettejä... Onneksi saa puita vielä maalta, mutta kiuas ei ole se otollisin polttoväline.
 

kaihakki

Vakionaama
Mites sellainen business, että ostaa 100-200 kwh akun ja lataa sitää halvalla hinnalla ja myy sen sitten kalliilla hinnalla takaisin verkkoon, ikään kuin olisi aurinkoenergiasta kyse. Onko tällainen huijaus mahdollista.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Ei edes kovat pakkaset ja kulutuksen nousu 500mw niin oltaisiin jo 4€/kwh hinnassa.
Sama näkyy olevan huomennakin. https://aggregated-market-data-latest.nordpoolgroup.com/AggregatedOrder_PriceCurves_FI.pdf

Mutta miksi noin kintaalla? Tänään ei ole hetkeäkään mennyt edes 2 GW vesivoimaa eli kapasiteettia olisi n. 1,5 GW vapaana. Siitä siis vähintään 1 GW on hinnoiteltu 4000 €/MWh tai jätetty kokonaan tarjoamatta. Miksi? Ellei sitten ennusteet pettäneet tuon 1+ GW verran eli on myyty, mutta ostettu takaisin päiväsäätönä.

Meri-Porin kapasiteetista on käyttökunnossa vain puolet 2.12. saakka. Loppupäivää on taidettu siirtää jo pari kertaa eteenpäin. Onko käynyt edes puoliteholla? Luulisi kannattava loistavasti näillä hinnoilla.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Meri-Porin kapasiteetista on käyttökunnossa vain puolet 2.12. saakka. Loppupäivää on taidettu siirtää jo pari kertaa eteenpäin. Onko käynyt edes puoliteholla? Luulisi kannattava loistavasti näillä hinnoilla.
Siellä on käsittääkseni ongelmia hiilikuljettimien kanssa. Ei varmaan taida kulkea sitä tahtia kuin pitäisi.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Miksi muuten tänään ja huomenna Puolassa on puolet halvempaa kuin ympärillä olevissa maissa? Ja silti näyttää sähkö virtaavan kalliista Ruotsista halpaan Puolaan.
 

Mekaniker

Vakionaama
Mites sellainen business, että ostaa 100-200 kwh akun ja lataa sitää halvalla hinnalla ja myy sen sitten kalliilla hinnalla takaisin verkkoon, ikään kuin olisi aurinkoenergiasta kyse.
Taitaa olla vaikeaa löytää oikeudet omaavan sähkärin, vakiojännite 600V esitetyssä kokoonpanossa...
Onko tällainen huijaus mahdollista.
Varmasti on käytössä pienessä skaalassa, minäkin olen kokeillut mutta ei se kannata wattituntien kanssa pelata
Sähköyhtiö kiinnostuu varmasti jos alkaa liikkua runsaasti kW-tunteja sisään ja ulos :hmm:
 

kotte

Hyperaktiivi
Miksi muuten tänään ja huomenna Puolassa on puolet halvempaa kuin ympärillä olevissa maissa? Ja silti näyttää sähkö virtaavan kalliista Ruotsista halpaan Puolaan.
Olisiko tuo jokin äskettäin käyttöönotettu EU-laajuinen reititysperiaate, jolla uusiutuvaa sähköä (pohjoismainen vesivoima?) pyritään siirtämään toiseen suuntaan kuin yksinkertainen hinta-alueiden välinen siirtokriteeri johtaa, jos sen avulla vapautuu jokin kolmansien maiden suuntaan tapahtuvaa siirtoa kuristava pullonkaula? Valtioiden sisäisten siirtoverkkojen pullonkaularajoitukset voivat olla teknisistä syistä aika syheröisiä tavalla, joka estää verkon tehokasta käyttöä maan kautta tapahtuvaan energiansiirtoon, kun jokin osayhteys menee tappiin tietyyn suuntaan. Jostakin ulkoa rajayhteyttä pitkin tuleva lisäsähköä saattaa vapauttaa tuota pullonkaulaa täydellä määrällään kolmannen maan rajayhteyden suuntaan.

Tämä on siis vain yksi mahdollisuus ja villi arvaus.
 

Mekaniker

Vakionaama
Kohta on käsillä päivän kallein tunti liki 70c siirtoineen. Ai että kun korpeaa. Kyllä mulla jo kipuraja ylittyi, ei ole muita sähkölaitteita päällä kun jääkaappi ja valot. Täytyy kohta mennä polttelemaan kellarin kamiinassa lastulevynpalasia ettei kohtaa jäätymiskuolemaa.
Pitkän ajan sääennuste lupaa kylmää koko pohjolalle alkaen ensi viikosta
Ruotsin päivälehdet jo paisuttelee sään kylmenemistä

Eli ei luvassa leutoa ja kovia tuulia
 

tet

Hyperaktiivi
Taitaa olla vaikeaa löytää oikeudet omaavan sähkärin, vakiojännite 600V esitetyssä kokoonpanossa...
Ei kai tuohon vaikea ole pätevää tekijää löytää. Ensinnäkin 600 V on pienjännite, siinä missä vaikkapa tavanomainen 230 V; riittää jopa S2-pätevyys tai rajoitettu S1. Täydellä S1-pätevyydellä voi tehdä millä jännitteellä tahansa, ei ole mitään rajaa.
 

SON

Vakionaama
Pitkän ajan sääennuste lupaa kylmää koko pohjolalle alkaen ensi viikosta
Ruotsin päivälehdet jo paisuttelee sään kylmenemistä

Eli ei luvassa leutoa ja kovia tuulia

Osalainaus yltä
Oikealla olevasta kuvasta näkee, että myös tuulivoimatuotanto on Suomessa suurinta talvikuukausina (VTT).

No koko talvea ei ole eletty mutta saas nährä miten oikeassa VTT on kun ratkoo tulevat säät ja tuotannot kuvista. ;D
 
Viimeksi muokattu:

Mikkolan

Vakionaama

Osalainaus yltä
Oikealla olevasta kuvasta näkee, että myös tuulivoimatuotanto on Suomessa suurinta talvikuukausina (VTT).

No koko talvea ei ole eletty mutta saas nährä miten oikeassa VTT on kun ratkoo tulevat säät ja tuotannot kuvista. ;D

Suomessa tuulikuukaudet on loka-marraskuu ja tammi-helmikuu. Jos aatellaan että loka-marraskuu ei olekkaan talvi kuukausia niin talvella tuuleekin vähemmän ;)
Nyt kun tuulet ovat olleet heikkoja ja myllyjen siivet jäätyvät niin tuotanto on ollut aika pientä toista viikkoa putkeen kun myllyjen tyhjäkäynti kuluttaa melkein saman minkä tuottavat. Onneksi on noita akkuja ja vetyä sekä lämpövarastoja niin parin viikon tauko ei yhtään haittaa ;)

Tuonne kun pistää hakuun 16.11 - 07.12

 

kotte

Hyperaktiivi
Valitettavasti globaali suursääilmiö vaikuttaa puuttuneen peliin muun ikävyyden ohella, eli La Niña on aktivoitunut uudelleen (https://www.climate.gov/news-features/blogs/october-2022-la-niña-update-snack-size). Tosin tuon vaikutusta tuuliolosuhteisiin Skandinaviassa ei ole ainakaan toistaiseksi kyetty osoittamaan toisin kuin hiukan toisisssa maailmankolkissa, mutta itse olen jo ainakin odottanut pitkään, että ilmenee Suomessa esimerkiksi kovina talvipakkasina (ihan omaa spekulaatiota). Valitettavasti tuulivoiman osalta esiintyy tällaisia heikkotuulisia vuosijaksoja ajoittain, kuten on vesivoimankin osalta. Tuulivoiman lisääntyminen vain edellyttää entistäkin enemmän, että se mielletään energian tuotannon lähteeksi eikä sähköverkon tehon takaajaksi. Tuulivoimaa pitäisi siis ennen muuta hyödyntää tuottamaan sähköä, jota sitten saatavuuden mukaan muutetaan laajassa mitassa varastoimiskelpoiseksi kemialliseksi tai muuksi edullisesti tehoksi muutettavaksi energiaksi tarpeen mukaan. Sähköverkko, energiasektoreiden välinen tuotantokytkentä ja jopa fossiilienergian hyödyntäminen varapuskurina ovat osa välineistöä, jota pitäisi soveltaa tämän kaiken rinnalla taloudellisista syistä.
 

pumpauttaja

Aktiivinen jäsen
Onneksi ei propellit sijaitse Pirkanmaalla. Kattelin jonkun vuoden tuulia niin yhdenkään kuukauden KA ei ylitä tuulta jonka mylly tarvii käynnistyäkseen. Toisaalta ei tulisi yllättäviä virhearviointeja tuotantoon jos myllyt vetääkin jäähän ;D Eipä nuo nyt hukkaanka mene, kun syysmyrsky iskee niin saadaan halpaa huulivoimaa pörssiin. Siis jos ei tuule liian lujaa.
 

tet

Hyperaktiivi
Onneksi ei propellit sijaitse Pirkanmaalla. Kattelin jonkun vuoden tuulia niin yhdenkään kuukauden KA ei ylitä tuulta jonka mylly tarvii käynnistyäkseen.
Mistä löytyy dataa tuulihistoriasta, ja nimenomaan myllyjen napakorkeudelta mitattua? Katselitko kenties jonkin tuulipuiston omia mittausdatoja?
 

jmaja

Hyperaktiivi
Olisiko tuo jokin äskettäin käyttöönotettu EU-laajuinen reititysperiaate, jolla uusiutuvaa sähköä (pohjoismainen vesivoima?) pyritään siirtämään toiseen suuntaan kuin yksinkertainen hinta-alueiden välinen siirtokriteeri johtaa, jos sen avulla vapautuu jokin kolmansien maiden suuntaan tapahtuvaa siirtoa kuristava pullonkaula?
Eikös tuo ole omiaan nostamaan hintaa Pohjoismaissa?

Juuri nyt sähkö maksaa koko Ruotsissa, Suomessa ja koko Baltiassa 465 €/MWh. Puolassa maksaa 1142 PLN eli 244 €/MWh. Silti Ruotsista menee nyt 603 ja Liettuasta 349 MW sähköä Puolaan. Vaikuttaa järjettömältä ja markkinatslouden vastaiselta.

 

pjkl

Aktiivinen jäsen
Ei kai tuohon vaikea ole pätevää tekijää löytää. Ensinnäkin 600 V on pienjännite, siinä missä vaikkapa tavanomainen 230 V; riittää jopa S2-pätevyys tai rajoitettu S1. Täydellä S1-pätevyydellä voi tehdä millä jännitteellä tahansa, ei ole mitään rajaa.
Montakos niitä S-ykkösiä olikaan koko Suomessa? :)
 

kotte

Hyperaktiivi
Eikös tuo ole omiaan nostamaan hintaa Pohjoismaissa?
Tuollaisesta yhteydestä asiasta aiemmin syksyllä luinkin, kun ruotsalaiset motkottivat juuri siitä, että hinnat ainakin näyttävät nousevan sen myötä. EU:n ajatuksena taas on maksimoida siirtoverkoston välityskapasiteetin hyödyntäminen ja ilman muutahan lisävientikapasiteetin löytäminen nostaa sähkön hintoja lähtöpäässä, jos jostakin löytyy reititystä optimoimalla ostaja, joka suostuu maksamaan sähköstä enemmän (tuotahan vaaditaan, jotta joku lisäsähkön haluaa ostaa ja maksaa).
 

jmaja

Hyperaktiivi
EU:n ajatuksena taas on maksimoida siirtoverkoston välityskapasiteetin hyödyntäminen ja ilman muutahan lisävientikapasiteetin löytäminen nostaa sähkön hintoja lähtöpäässä, jos jostakin löytyy reititystä optimoimalla ostaja, joka suostuu maksamaan sähköstä enemmän (tuotahan vaaditaan, jotta joku lisäsähkön haluaa ostaa ja maksaa).
Eli Puola olisi vain läpikulkureitti jonnekin muualle, jossa on vielä kalliimpaa tai ainakin yhtä kallista kuin Liettuassa ja Ruotsissa? Saksa tai joku muu. Mutta miten selitetään se, että halvemmasta Puolasta ei tule sähköä Ruotsiin ja Liettuaan? Ja miksi joku ostaisi Ruotsista, kun Puolassa on puolet halvempaa?

Vai onko kyse jostain pörssin ulkopuolisesta kaupasta?
 

kotte

Hyperaktiivi
Mutta miten selitetään se, että halvemmasta Puolasta ei tule sähköä Ruotsiin ja Liettuaan? Ja miksi joku ostaisi Ruotsista, kun Puolassa on puolet halvempaa?
Ainakin Ruotsin tapauksessa kyse oli siitä, että jokin siirtoyhteys oli maan sisällä tukossa yhteen suuntaan, mutta tuomalla sähköä Norjasta, tuohon yhteyteen saatiin sähköä vastasuuntaan, jolloin vientikapasiteettia vapautui eteenpäin. Valtakuntien sisäiset pullonkaulat voivat tilanteesta riippuen osua juuri vientikauppaan, koska sähkön viennin palveluminen on toisarvoinen tavoite silloin, kun maan sisäisiä voimansiirtoverkkoja on aikojen kuluessa rakennettu ennen kansainvälisen sähkökaupan aikaa (ja tuohan voi olla aika suosittu toimintatapa poliittisessa mielessä muutoinkin, jos laskee kotimaan sähkön hintoja). Sähköverkot ovat aikamoinen häkkyrä rajoituksineen joka tapauksessa.
 
Tila
Keskustelu on suljettu.
Back
Ylös Bottom