Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2022

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja janti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tila
Ei avoinna uusille viesteille.
Tehari sanoi:
Sähkön tekeminen ei maksa yhtään enempää tehdään sitä tänään tai huomenna.
Klikkaa laajentaaksesi...
MItä sitten, tuohan on vain osa totuutta? Yhtä olennaista on, miten paljon kuluttajat ovat suostuvaisia maksamaan sähköstään, millä hinnalla suostuvat luopumaan osasta kulutuksetaan tai mitä ovat halukkaita maksamaan sähköstä, jos lisäävät kulutusta hieman.

Markkinataloudessa haetaan tasapainoa tuotannon ja kulutuksen välille. Hinnan on aina ylitettävä tuotantokustannukset jonkin verran, jotta tuotanto olisi kannattavaa. Jos hintaero on suuri myyntihinnan ja tuotantokustannusten välillä, silloin kannattaa investoida lisää tuotantoon ja toisaalta lisäkulutukseen ei ole intoa investoida. Vastaavasti, jos kate on pieni tai mennään jopa persneton puolelle, jätetään investoimatta ja tuotanto rapautuu. Tämä myös vinouttaa kulutuspuolta, eli innostaa investoimaan lisäkulutukseen, mikä sitten kostautuu tulevaisuudessa, kun tuotantokapasiteetista tulee pulaa.

Sähkön tuotannon ja kulutuksen asetelma vain on sikäli poikkeuksellisen vaikea, että tuotanto ja kulutus on tasapainotettava joka hetki ja niinpä hintatasokin vaihtelee tunnista sekunteihin riippuen markkinan aikajänteestä. Tuotannon kustannukset (jotka muodostuvat pääosin investoinneista) taas muodostuvat vuosien tai jopa vuosikymmenten aikana ja vaikuttavia tekijöitä on muuallakin (erilaiset lupaprosessit, voimansiirtomahdollisuudet, muuttuvien kustannusten kehitys, lainsäädännön raamit ja kehitys ym. ym.). Itse asiassa ei ole talouden ja tuotannon aluetta, jossa markkinaehtoinen toiminta olisi olennaisempi edellytys päästä yhteiskunnallisesti tyydyttävään kokonaisuuteen kuin juuri tässä sähkön jokahetkisen hinnanmuodostuksen osalla, mutta sähkömarkkinat ovat tässä vain renki ja jos sen keskeistä roolia ei ymmärretä perustana varsinaiselle järkevälle liiketoiminnalle sekä tuottajan että kuluttajan puolella, jossa nuo pitkinajan kehitys- ja investointitarpeet toteutetaan, ollaan hakoteillä ja matkalla katastrofiin.
 
Tuo mitä @kotte kirjoittaa on myös osatotuutta. Nimittäin jokaisella Suomen alueella asuvalle laki takaa kohtuuhintaisen sähkön saannin. Tahoa taidetaan nimitttää toimitusvelvolliseksi sähkön myyjäksi ja tuo tuo taho on se toimitttaja jolla on suurin markkinaosuus kyseisellä alueella. Esim meidän (Carunan) alueella tuo toimitusvelvollinen on Fortum.

Nyt vain käydään kiistaa siitä mikä kohtuullinen sähkön hintataso. Sitä selvittää Energiavirasto. Taisi olla sähkömarkkinalaki jossa tuo säädetään ja laki on tuon sähkön hinnan osalta väljä. Tuosta sähkön hintatasosta sanotaan vain että sähkön hinnan pitää olla kluttajalle kohtuullinen ja vuosikulutusrajana taisi olla 100 000 kWh.

:grandpa:
 
Parasta olisi jos aina tarjottaisiin pörssisopimusta toimitusvelvollisuustuotteeksi.
Mutta nuo yritykset yrittää tuosta hyötyä ja tarjota kalliimpia sopimuksia

Silloinhan tämä Energiaviraston linjaus toteutuisi
"Hinnan on oltava kohtuullinen sekä asiakkaalle että vähittäismyyjälle; kohtuullinen hinta ei siis velvoita myyjää myymään sähköä tappiolla tai alle markkinahinnan."
 
Tulipas vähän hulluteltua eilen, kun tämä halpuus sumensi järjen. Tehtiin käyttövedet, sitten lämmitettiin lattiaa varastoon noin 6 tunnin ajan, sitten pestiin parit pyykkikuormat, kuivattiin kuravaatteita pari tuntia kuivauskaapissa ja tehtiin vielä ruokaa pari kertaa liedellä ja lopuksi tiskikone pyörimään. Eilisen sähkönkulutus reilu 22 kWh, nyt on krapula ja takka taas lämmittämässä..
 
Tehari sanoi:
Lähinnä siis siten että kun välistävetäjiä on useita niin hintaa vaan kertyy.
Klikkaa laajentaaksesi...
Eihän Fingrid ole millään lailla osallinen pörssihinnan muodostukseen. Pörssihinta muodostuu osto- ja myyntitarjousten perusteella, eikä Fingrid siellä mitään ole tarjoamassa, ei ostoa eikä myyntiä.
 
SON sanoi:
Tuo mitä @kotte kirjoittaa on myös osatotuutta. Nimittäin jokaisella Suomen alueella asuvalle laki takaa kohtuuhintaisen sähkön saannin
Klikkaa laajentaaksesi...
Sähkö ei ole mikään yksinkertainen tuote, jolle voisi antaa tietyn hinnan kuten bensalle pumpulla (mikä sekään ei ole ihan yksinkertainen totuus, kun esimerkiksi henkilöauton käyttäjä joutuu sitoutumaan monenlaisiin välillisiin kustannuksiin). Yksi osa sähkön hintaa on verkkoliitäntä, eli mahdollisuus saada sähköä. Sillä on sitten siirtoyhtiön hinnoittelu, jota valtiovalta valvoo omalla tavallaan. Kysehän on monopolista.

Sähköenergia on oma maailmansa ja sen osalta asia on reaaliaikamielessä harvinaisen yksinkertainen: sähköä täytyy joka hetki tuottaa juuri sen verran kuin sitä kulutetaan. Kysehän on tuon osalta niin puhtaasta markkina-asetelmasta kuin ikinä voi olla. Tuskin mikään hyödyke voi olla yhtä markkinaehtoista (mahdollisesti joidenkin pörssi-instrumenttien ohella, kun nykyaikaisen tietoliikenteen ansioista tiedot ja käskyt pystytään siirtämään joka maailman kolkkaan sekunnin murto-osissa). Normaalisti hintataso olisi sellainen, että tuottaja saa kohtuullisen tuoton kuluilleen ja kuluttaja sähköä vastaavasti mielestään kohtuullisella hinnalla sen verran kuin tarvitsee. Tällä hetkellä tilanne on harvoin tuollainen. Eilen ja tänään sähköenergia oli niin halpaa, että yksikään tuottaja ei saa kohtuullista tuottoa kuluilleen (korkeintaan juokseville muuttuville kuluilleen, kun ei tuotantoa ei ole sammuteltu laajemmin). Huomenna on sitten jo toisin, eli sähköenergia on melko kallista. Tilanne on ihan sama kuin vaikkapa tomaattien myynnissä. Yllättävä hellejakso kesällä saa usein hinnat putoamaan, kun taas odottamattoman sadejakson pitkittyessä hinnat kohoavat. Kohoava hintataso ohjaa kulutusta ja tuon ansiosta tuotanto ja kulutus kuta kuinkin kohtaavat.

Sähkön tuotannossa on itse asiassa tapahtunut eräänlainen vallankumous luovuttaessa suuressa mitassa sähkön tuottamisesta fossiilienergialla sielläkin, missä ei luontaisesti ole mahdollisuuksia riittävän varastoivan vesivoiman rakentamiseen. Tieltä ei ole paluuta ja ulkoiset tapahtumat ovat kärjistäneet muutoksen. Sähkön kulutusjouston ja joustavan marginaalituotannon teknologia ja talous eivät ole pysyneet kelkassa ja monelta on asiassa aivan pallo hukassa. Tämän satoa nyt niitetään eikä asioita voida ratkaista yksilöiden toimesta, vaan tarvitaan paljon laajemmin organisoitua tavoitteellista toimintaa, mutta lähiaikoina ei kärsimys luultavasti helpota. Juuri sähköenergian äärimmäisen luontaisen markkinaherkkyyden takia sähköenergian hinnat sitten heittelevät paljon enemmän kuin sitäkin olennaisemman välttämättömyyshyödykkeen eli ravinnon hinnat. Ravinnon osalta sentään kansalaiset osaavat jossakin määrin tehdä valintoja sopeutuakseen hintojen muutoksiin, mutta sähkön osalta varsin moni on hakeutunut orjuuden kaltaiseen riippuvuuteen sähköstä ja sähkön edullisesta hinnasta. Surkeaahan se on monelle koituvien seurausten kannalta, mutta suurten hinnannousujen periaatteellisesta mahdollisuudesta on varoiteltu vuosikymmeniä. Sosse auttaa viime hädässä, kun omat tulot ja varat eivät enää riitä ja omaisuus on kulutettu, kuten se auttaa, kun suoranainen nääntyminen ravinnon puutteen takia on lähellä.
 
Millä sähkön tarjoajalla pienin marginaali ja kk hinta pörssisähkössä tallä hetkellä?


Itse löysin tämän
Oomi 0.25 snt + 4,9€/kk
 
Kuluuko 30kwh vuorokaudessa sähköä onko paljon vai vähän ?tuon videon sähkömoottori kuluttaa sen tunnissa .On muuten mahtavat starttiäänet kun vaihtaa tähdestä kolmioon:)
 
Tuli haettua tasapainoa hinnan ja kulutuksen väliltä. Sauna on ollut päällä. 7 asteeseen säädetty lattialämmitys on nyt pari vuorokautta raksuttanut 24 asteessa. Kuukauden keskihinta senkun tippuu. Huomenna paluu arkeen.
 
mobbe sanoi:
Kuluuko 30kwh vuorokaudessa sähköä onko paljon vai vähän ?tuon videon sähkömoottori kuluttaa sen tunnissa
Klikkaa laajentaaksesi...
Kaikki on suhteellista. Omalla työpaikalla suurimmat sähkömoottorit kuluttavat tuon verran alle kymmenessä sekunnissa. Lähes samaa luokkaa on kulutus OL3:n jokaisella syöttövesipumpulla.
 
kotte sanoi:
Sähkö ei ole mikään yksinkertainen tuote, jolle voisi antaa tietyn hinnan kuten bensalle pumpulla (mikä sekään ei ole ihan yksinkertainen totuus, kun esimerkiksi henkilöauton käyttäjä joutuu sitoutumaan monenlaisiin välillisiin kustannuksiin). Yksi osa sähkön hintaa on verkkoliitäntä, eli mahdollisuus saada sähköä. Sillä on sitten siirtoyhtiön hinnoittelu, jota valtiovalta valvoo omalla tavallaan. Kysehän on monopolista.

Sähköenergia on oma maailmansa ja sen osalta asia on reaaliaikamielessä harvinaisen yksinkertainen: sähköä täytyy joka hetki tuottaa juuri sen verran kuin sitä kulutetaan. Kysehän on tuon osalta niin puhtaasta markkina-asetelmasta kuin ikinä voi olla. Tuskin mikään hyödyke voi olla yhtä markkinaehtoista (mahdollisesti joidenkin pörssi-instrumenttien ohella, kun nykyaikaisen tietoliikenteen ansioista tiedot ja käskyt pystytään siirtämään joka maailman kolkkaan sekunnin murto-osissa). Normaalisti hintataso olisi sellainen, että tuottaja saa kohtuullisen tuoton kuluilleen ja kuluttaja sähköä vastaavasti mielestään kohtuullisella hinnalla sen verran kuin tarvitsee. Tällä hetkellä tilanne on harvoin tuollainen. Eilen ja tänään sähköenergia oli niin halpaa, että yksikään tuottaja ei saa kohtuullista tuottoa kuluilleen (korkeintaan juokseville muuttuville kuluilleen, kun ei tuotantoa ei ole sammuteltu laajemmin). Huomenna on sitten jo toisin, eli sähköenergia on melko kallista. Tilanne on ihan sama kuin vaikkapa tomaattien myynnissä. Yllättävä hellejakso kesällä saa usein hinnat putoamaan, kun taas odottamattoman sadejakson pitkittyessä hinnat kohoavat. Kohoava hintataso ohjaa kulutusta ja tuon ansiosta tuotanto ja kulutus kuta kuinkin kohtaavat.

Sähkön tuotannossa on itse asiassa tapahtunut eräänlainen vallankumous luovuttaessa suuressa mitassa sähkön tuottamisesta fossiilienergialla sielläkin, missä ei luontaisesti ole mahdollisuuksia riittävän varastoivan vesivoiman rakentamiseen. Tieltä ei ole paluuta ja ulkoiset tapahtumat ovat kärjistäneet muutoksen. Sähkön kulutusjouston ja joustavan marginaalituotannon teknologia ja talous eivät ole pysyneet kelkassa ja monelta on asiassa aivan pallo hukassa. Tämän satoa nyt niitetään eikä asioita voida ratkaista yksilöiden toimesta, vaan tarvitaan paljon laajemmin organisoitua tavoitteellista toimintaa, mutta lähiaikoina ei kärsimys luultavasti helpota. Juuri sähköenergian äärimmäisen luontaisen markkinaherkkyyden takia sähköenergian hinnat sitten heittelevät paljon enemmän kuin sitäkin olennaisemman välttämättömyyshyödykkeen eli ravinnon hinnat. Ravinnon osalta sentään kansalaiset osaavat jossakin määrin tehdä valintoja sopeutuakseen hintojen muutoksiin, mutta sähkön osalta varsin moni on hakeutunut orjuuden kaltaiseen riippuvuuteen sähköstä ja sähkön edullisesta hinnasta. Surkeaahan se on monelle koituvien seurausten kannalta, mutta suurten hinnannousujen periaatteellisesta mahdollisuudesta on varoiteltu vuosikymmeniä. Sosse auttaa viime hädässä, kun omat tulot ja varat eivät enää riitä ja omaisuus on kulutettu, kuten se auttaa, kun suoranainen nääntyminen ravinnon puutteen takia on lähellä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Muuten, jos tuulivoima painaa sähkön hintaa ajoittain niin laskeeko se myös muiden tuotantomuotojen kannattavuutta? -> johtaa siihen että myös muiden tuotantomuotojen pitää saada niiltä hetkiltä parempi hinta kuin niitä käytetään? -> voimistaa hintojen volatiteettiä entisestään?
 
Ja samalla kannattaa tsekata myyjän nettisivut huolella, aika monessa paikkaa aiemmin oli halpa marginaali, mutta sitten jossain oli maininta että hinta tulee tuplaa-/triplaantumaan kuukauden/parin päästä..
 
fraatti sanoi:
Muuten, jos tuulivoima painaa sähkön hintaa ajoittain niin laskeeko se myös muiden tuotantomuotojen kannattavuutta? -> johtaa siihen että myös muiden tuotantomuotojen pitää saada niiltä hetkiltä parempi hinta kuin niitä käytetään? -> voimistaa hintojen volatiteettiä entisestään?
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä laskee myös muiden tuotantomuotojen katetta ja kaventaa näiden vaihtoehtoja. Siksi seuraankin epäuskoisena poliitikkojen ja joiden teollisuuden edunvalvojien SMR- ja muun uuden ydinvoiman jauhanta-argumentointia. Tuulivoima tulee luultavasti tappamaan ydinvoiman taloudellisesti, mutta vanha ydinvoima voi porskutella pitkäänkin, jos sähköverkon muut ongelmat onnistutaan ratkaisemaan. Kriittiset kysymykset ovat ensinnäkin voimansiirtoverkon järeyttäminen (suunnitelmat ovat melko hyvällä mallilla) ja sähkön kulutusjoustoon liittyvä sähkön laajamittainen varastointi (esim. vetytalouden myötä). Jälkimmäinen on sekin ammattitoimijoiden puolesta hyvällä kurssilla, mutta julkisessa keskustelussa ja poliittikkojen puheissa tuo loistaa poissaolollaan.
 
fraatti sanoi:
Muuten, jos tuulivoima painaa sähkön hintaa ajoittain niin laskeeko se myös muiden tuotantomuotojen kannattavuutta? -> johtaa siihen että myös muiden tuotantomuotojen pitää saada niiltä hetkiltä parempi hinta kuin niitä käytetään? -> voimistaa hintojen volatiteettiä entisestään?
Klikkaa laajentaaksesi...
Tietysti. Myös tuulivoiman osalta eli ei senkään tuottaminen ilmaista ole vaan maksaa muutaman sentin kWh kuten vanha ydinvoima ja vesivoima.

Miten mahtaa olla laskettu tuulivoiman hinta? Nythän aina suurilla tuulitehoilla pörssisähkö on lähes nolla ja joskus negatiivinen. Jotta tuulivoiman keskikWh saataisiin vaikkapa 3 snt/kWh pitää sitten kevyt- ja keskituulisina aikoina olla reilusti korkeampi. Tuuleton sää ei tuulivoiman keskikWh:n edes vaikuta.

Onkos jossain käyrää, josta näkee kuinka monta tuntia eri tehoja tulee vuodessa?

Kun tuulivoimaa tulee reilusti lisää kasvaa halvan pörssisähkön tuntimäärät, jolloin muun ajan hinnat nousee. Tosin silloin voidaan jo olla tilanteessa, jossa vesivarastot ovat niin korkealla, että vesisähköä myydään halvall täyteen tehoon saakka. Valitettavasti Suomessa tuon on vain 3,3 GW eli paljon muutakin tarvitaan. Mutta Ruotsissa ja Norjassa vesivoimatehoa piisaa.
 
jmaja sanoi:
Tietysti. Myös tuulivoiman osalta eli ei senkään tuottaminen ilmaista ole vaan maksaa muutaman sentin kWh kuten vanha ydinvoima ja vesivoima.

Miten mahtaa olla laskettu tuulivoiman hinta? Nythän aina suurilla tuulitehoilla pörssisähkö on lähes nolla ja joskus negatiivinen. Jotta tuulivoiman keskikWh saataisiin vaikkapa 3 snt/kWh pitää sitten kevyt- ja keskituulisina aikoina olla reilusti korkeampi. Tuuleton sää ei tuulivoiman keskikWh:n edes vaikuta.

Onkos jossain käyrää, josta näkee kuinka monta tuntia eri tehoja tulee vuodessa?

Kun tuulivoimaa tulee reilusti lisää kasvaa halvan pörssisähkön tuntimäärät, jolloin muun ajan hinnat nousee. Tosin silloin voidaan jo olla tilanteessa, jossa vesivarastot ovat niin korkealla, että vesisähköä myydään halvall täyteen tehoon saakka. Valitettavasti Suomessa tuon on vain 3,3 GW eli paljon muutakin tarvitaan. Mutta Ruotsissa ja Norjassa vesivoimatehoa piisaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Eikös tuuli- ja aurinkosähkö myydä pitkillä PPA soppareilla ohi pörssin isolta osalta? Tuo on riskitön myyjälle ja ostajalle.
 
fraatti sanoi:
Eikös tuuli- ja aurinkosähkö myydä pitkillä PPA soppareilla ohi pörssin isolta osalta? Tuo on riskitön myyjälle ja ostajalle.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei ole riskitön kummallekaan. Jos PPA hinnaksi onsovittu liian korkea keskimääräisiin tai profiilikulutuksella painotettuun pörssihintaan nähden, ostaja kärsii tappiota ja päin vastoin. Hinnoittelumallit ovat tavallaan keskinäisiä johdannaisia, joiden käytöstä asianomaiset luopuvat aika äkkiä, jos taloudelliset perusteet murenevat (vaikka sopimuskausi pitkä olisikin aiheuttaen hitautta toimeenpanossa).
 
fraatti sanoi:
Jep, meinasin tuolla sitä että alhaisesta hinnasta eivät kärsi niinkään ne tahot jotka tuottavat sähköä ropeleilla vaan muut. Vai?
Klikkaa laajentaaksesi...
Investointien osalta kaikki kärsivät ajoittain halvasta sähkön hinnasta ja erikoisen investointi-intensiitivisiä ovat aurinko-, tuuli- ja ydinvoima. Polttoaineilla sähköä tuottavat kärsivät suhteessa vielä enemmän, mutta jos niiden tuotantomahdollisuudet ovat joustavat, investointien paino on muita voimatuotantotapoja pienempi ja ylläpitokustannukset painottuvat suhteessa tuotannon määrään, niiden business voi olla kannattavaa, kun tapahtuu vain korkeiden hintojen aikaan.

Joustava tuotanto polttoaineilla on omiaan nostamaan sähkön hintaa suuren tuulivoiman tuotannon aikaan (jolloin tuuli itse ja ydinvoima syövät omaa kannattavuuttaan) ja laskemaan sähkön hintaa niukan tuulituotannon aikaan (koska kykenee vastaamaan kysyntään, kun tarjonnassa on vajetta tuulituotannon uupuessa ja ydinvoiman tuotantoa ei voi skaalata ylöspäin).

Vaihtelevat sähkön hinnat ovat sekä tuottajille että kuluttajille lisäkustannus, joka on mahdollista taklata vain kahdella tapaa: On voitava tuottaa sähköä ainakin ajoittain keskimääräistä halvemmalla ja sitä halvemmalla, mitä harvemmin ja epäluotettavammin sähköä saadaan paljon ja tuotantoa toisaalta uupuu; toisaalta tarvitaan joustavaa tuotantoa ja kulutusta, joka pystyy a) tuottamaan sähköä edullisin investointikustannuksin ja siedettävin muuttuvin kustannuksin silloin, kun se on halpaa ja b) joustavaa kulutusta, joka pystyy siedettävin investointikustannuksin ja joustavasti hyödyntämään ylimääräistä (ja halvaksi oletettua) sähköä silloin, kun sitä on runsaasti tarjolla. Mahdollisuus on siinä, että a ja b kyetään yhdistämään, ehkä jopa reaalisen tai virtuaalisen sähkövaraston pohjaksi. Tuo edistäisi myös sähkön tuottajien asiaa tasaamalla hintavaihteluita.
 
Toivon kipinä.

Nyt pamahti ennuste, joka povaa käännettä sähkön hintaan​

Sähkön hintaa laskevat myös pohjoisen vesivarastojen sekä maakaasuvarastojen täyttyminen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Todennäköisyys tavallista lämpimämmälle talvelle Euroopassa on suuri, ilmenee EU:n ilmastopalvelu Copernicuksen sunnuntaina julkaistusta ennusteesta. Itämeren, Välimeren ja Pohjanmeren rannikoilla lämpötilat ovat ”lähes varmasti” historiallisten keskiarvojen yläpuolella, ja todennäköisyys lämpimälle säälle on kohonnut myös muualla Euroopassa. Lämpimän sään todennäköisyys on noussut edelleen viime kuun aikana, kirjoittaa uutistoimisto Bloomberg.

Tavanomaista leudompi talvi vähentää maakaasun tarvetta ja voi merkitä helpotusta polttoainemarkkinoiden niukkuuteen, joka on pitkälti seurausta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Energian hintojen raju nousu on nostanut elinkustannuksia merkittävästi halki Euroopan.

Noin viikko sitten Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF julkaisi samansuuntaisen ennusteen. Kolmen kuukauden ennusteen mukaan talven keskilämpötila saattaa olla jopa yli kaksi astetta tavanomaista korkeampi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Nordea kirjoittaa aamukatsauksessaan sähkön hinnan olevan Ruotsissa tällä hetkellä alhaalla.

Nasdaqin johdannaiskaupassa joulukuun sähköfutuureilla käydään nyt hintaan 156 euroa megawattitunnilta. Tämä tarkoittaisi vajaan 16 sentin hintaa kilowattitunnilta.

Nordean mukaan futuurihinta oli kaksinkertainen vielä kuukausi sitten.

Tammi–maaliskuun futuuri on nyt 220 eurossa megawattitunnilta, kun vastaava hinta oli noin kuukausi sitten 320 euroa kilowattitunnilta. Korkeimmillaan futuuri kävi syyskuun lopulla yli 400 eurossa.

Kyse on pohjoismaisesta systeemihintafutuurista, jonka lisäksi päälle tulee Suomessa vielä aluehintaerofutuuri eli Suomen sähkönhinnan ero systeemihintaan..

Syitä alentuneeseen sähkön hintaan ovat muun muassa ennusteet leudosta säästä mutta myös runsas sädemäärä, joka täytti pohjoisen vesivarastot. Sähkön hintaa alentaa osaltaan myös Euroopan maakaasuvarastojen täyttyminen.
Klikkaa laajentaaksesi...
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009199461.html
 
Pumppaataikuole sanoi:
Takuulla pomppaa pilviin, kun mulla vaihtuu juuri silloin pörssisähköön. Nämä 'ilmaiset' viikot maksoin tietty riistohintaa. Älkää tehkö niinkuin minä teen... :rolleyes:
Klikkaa laajentaaksesi...
Kerkisin tuon pörsisähköön siirtymisen vielä viimeisenä päivänä peruuttaa. Vaasan Sähkö on luvannut hintojen laskevan joulukuusta, ja pakkasten alettua pörssisähkö on pompannut reippaasti. Katsellaan sitten kevväämmällä.. :hmm:
 
1668678145989.png

OE:lla taitaa olla jo taskut täynnä pikkurahaa, kuvan otto hetkellä pörssihinta 357,87 EUR/MWh (alv 0).
 
jmaja sanoi:
Parempi bisness pihdata sähkönmyyntiä ja nostaa pörssihintaa sillä? 10% vähemmän myyntiä nostaa pörssihinnan ja rahantulon moninkertaiseksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mistä Oulun Energia tietää, ettei sinne väliin tule joku toinen, tarjoamaan jotain paljon sitä piikkihinnan antavaa marginaalituotantoa halvempaa? Sellaista, jota ei kannata vesisähkön kanssa kilpailuttaa, mutta vesivoiman vähentyessä jo kannattaa.
 
tet sanoi:
Mistä Oulun Energia tietää, ettei sinne väliin tule joku toinen, tarjoamaan jotain paljon sitä piikkihinnan antavaa marginaalituotantoa halvempaa? Sellaista, jota ei kannata vesisähkön kanssa kilpailuttaa, mutta vesivoiman vähentyessä jo kannattaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mistä sen tietää vaikka pienessä piirissä on Whatapp rinki missä pikkuisen vain ihan läpällä heitetään, että älkääs pojat hosutko... tehdääs näin, niin hinta tuplaa... eikun triplaa.... Foliohattua, mutta pienet on Suomessa piirit jotka voi sähkönhinnan lopullisesti päätttää.
 
Nyt paksua rautalankaa tontulle.
Miten pörssisähkömarkkinat vaikuttavat siihen, että potentiaalista energiaa kannattaa hukata mieluummin kuin tarjota pörssiin? Näin maallikkona kaikki päivän juoksutettava vesienergia kannattaa tarjota nollahinnalla ja odotella pörssihintaa, jolloin joka litrasta saa jotakin.
 
Hempuli sanoi:
Nyt paksua rautalankaa tontulle.
Miten pörssisähkömarkkinat vaikuttavat siihen, että potentiaalista energiaa kannattaa hukata mieluummin kuin tarjota pörssiin? Näin maallikkona kaikki päivän juoksutettava vesienergia kannattaa tarjota nollahinnalla ja odotella pörssihintaa, jolloin joka litrasta saa jotakin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos siirtää juoksutuksen tulevaisuuteen voi saada enemmän sekä huomenna että kauempana tulevaisuudessa
 
ollikuhta sanoi:
Jos siirtää juoksutuksen tulevaisuuteen voi saada enemmän sekä huomenna että kauempana tulevaisuudessa
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos päivän aikana ohijuoksuttaa, kuten Oulun Energia kuvasta yllä tulkittuna, niin se vesipotentiaali on jo kaadettu pois eikä käytössä tulevaisuudessa. Eli mieluummin hukataan kuin säästetään. Ymmärrän, ettei Suomessa ole paljoa kapasiteettia vesialtaissa, mutta ohijouksutuksen idea on tässä tapauksessa hakusessa. Olen saattanut ymmärtää kuvan väärin.
 
Kuva on Merikoskesta, jonka voimalaitos on Oulun energian. Kaikki muut ylemmät voimalaitokset ovat Fortumin. Ajaminen toimii siten että Fortum suunnittelee oman ajamisensa ja Merikoski sitten ottaa vedet annettuna ja pyrkii pysymään lupaehtojen välissä. Merikosken ja Montan välissä ei ole yhtään allasta, vaan suoraa jokea. Joten OE:lla on melko sidotut kädet Merikosken ajosuunnittelun kanssa.
 
Missähän se Oulujärven pinnankorkeus huitelee tällä hetkellä? => Onkohan tuo ns. pakkojuoksutusta?
1668688365194.png

Säännöstelyraja on edelleen 123 m => Ei taida olla pakkojuoksutusta tuo
 
Hempuli sanoi:
Miten pörssisähkömarkkinat vaikuttavat siihen, että potentiaalista energiaa kannattaa hukata mieluummin kuin tarjota pörssiin?
Klikkaa laajentaaksesi...
Helpompi hukata ohijuoksuttamalla kuin sähköä tuhlaamalla, jos ei ole halua tarjota halvalla pörssiin ja vesi pitää päästää läpi. Ei tietysti mitään järkeä, jos on varastoallas ja siellä varaa.

Mutta eikö ole kovin outoa, että noin kalliilla hinnalla vesivoima ei ole kuin 60% käytössä.

Onko Meri-Pori käynyt?

Ei ole mielestäni lainkaan foliohattumeininkiä epäillä pörssimanipulointia. Niin pienet on piirit ja Fortum yksinkin siihen pystyy. Jos sitten kaikki muut olisivat tarjoamassa liian halvalla, ei olisi vaikea vinkata, että haluatteko pörssihinnan nollille vai tarjoatteko jatkossa "järkevämmin".
 
Mikki sanoi:
Mistä sen tietää vaikka pienessä piirissä on Whatapp rinki missä pikkuisen vain ihan läpällä heitetään, että älkääs pojat hosutko... tehdääs näin, niin hinta tuplaa... eikun triplaa.... Foliohattua, mutta pienet on Suomessa piirit jotka voi sähkönhinnan lopullisesti päätttää.
Klikkaa laajentaaksesi...
Paitsi että siinä pienessä piirissä on Suomen lisäksi muutkin pohjoismaat ja Baltian maat. Vähän isompi whatsapp-rinki.
 
Tila
Ei avoinna uusille viesteille.
Takaisin
Ylös Bottom