K
korsteeni
Vieras
david ja goljat tuulimyllyjä vastaan
Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2023
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
- Tila
Husky
Hyperaktiivi
Joo, tuo oli huono heitto, mutta taustalla yllättävä lasku ja se, että oli kierretty hintapiikkejä kohtuullisella vaivalla ja toisin kävi. Plus kun eka silmäys liukurin graafeihin tuki alitusta eikä ylitystä. Taisi olla toinen säie missä noista oli puhe.
Kun katsoo menneen viikon sähköpörssihinnat niin alkaa miettimään milloin sähköntuottajilla alkaa olla pinna kireällä kun rahatulo ei kata tuotantokustannuksia edes
Toki heillä on kiinteähintaiset sopimukset joka turvaa osan tuotannosta mutta ei kaiken
Minulle sopii tämä hinnoittelu, sää puolestaan ei edes tuo suuret määrät aurinkosähköä edes
Vero on noin kaksi kertaa kalliimpi kun itse sähkö
Toki heillä on kiinteähintaiset sopimukset joka turvaa osan tuotannosta mutta ei kaiken
Minulle sopii tämä hinnoittelu, sää puolestaan ei edes tuo suuret määrät aurinkosähköä edes
Vero on noin kaksi kertaa kalliimpi kun itse sähkö
Mä olen nyt tässä katsonut päivittäin tuon liukurin sekä päivän tasolla että kuukauden tasolla. Tuo kun ei mitään maksa, paitsi aikaa ehkä.
jussipa
Aktiivinen jäsen
Itseasiassa ei kauas heittänyt todellisuudesta tuo sun heitto. Eilen aamulla yllättäen ja pyytämättä ajoi sähkölaitoksen auto pihaan ja asentaja sanoi että sähkömittari pitää vaihtaa.
Menin verkkopalveluun katsomaan kulutustietoja, niin mittausdata oli katkennut sunnuntaina puolilta päivin. Kuulemma osassa viime vuodevaihteessa vaihdetuissa mittareissa ollut jotain ongelmia.
Noh. Tänään menin katsomaan jälleen kulutusdataa. Olihan sinne tullut data sunnuntai - keskiviikko välille, mutta täysin generoituna. Ei täsmännyt omaan dataan, jonka HA oli mittarin HAN-portin kautta kerännyt (se siis toimi rikkinäisessäkin mittarissa). Onneksi nollan pinnassa hinnat liikkuneet, niin ei tarvetta valittaa sen kummemmin. Kokonais kwh määrä piti kuitenkin paikkansa.
Joka tapauksessa Home Assistantin energy hommat eivät räjähtäneet käsiin vaikka kumulatiivinen kulutustieto meni yhtäkkiä nolliin. Toki HAN-portti piti tilata auki, siinä pari tuntia meni.
Minulla meni muutama vuosi sitten ukkosella mittari jumiin, ei lähettänyt tietoja puoleentoista kuukauteen. Sähköyhtiön miehet (tai oikeastaan alihankkijan, omia työkavereitani) saivat sen linjoille "etänä" eli pakettiautossa istuen ja läppäriä näppäillen talon edestä kadulta. Kokonaislukemat siellä oli tallellla, ottivat ylös ja myöhemmin data tuli datahubiin kokonaiskulutuksesta interpoloituna.
Katselen tuossa tämän päivän tuotantoa, niin jäin ihmettelemään että miksi tuota vesivoimaa pitää tällaisena päivänä puskea 2000MW teholla? Toki satanut on paljon ja pinnat korkealla, mutta voisiko ne vaikka jäädäkin vähän korkeammalle odottamaan todellista tarvetta? Ei tuo nyt ainakaan säätövoimana oikein toimi?
Oon ihmetelly ihan samaa jo pitemmän aikaa. Sitten kun hinnat on korkealla ei silloinkaan oteta kunnolla tehoja. Ei mitään säätövaikutusta, onko siellä luukut jumissa?
Pumppaataikuole
Aktiivinen jäsen
Ei niitä 40-80c pörssihintoja saa aikaiseksi jos liikaa järkeistää tuotantoa...
No saiko ne tänään tuollaisia hintoja aikaiseksi? En huomannutkaan. Luulin että keskihinta on tänään 0,11 c mutta se olikin yli 40 c?
Skata
Vakionaama
Ilman marginaalia (0,38 c) mutta alvilla 2,93 c/kWh. 3,36 c/kWh siis yhteensä tällä hetkellä … mutta äkkiäkös joku piikki vielä saadaan aikaiseksi
jarkko_h
Vakionaama
Ilman marginaalia (0,38 c) mutta alvilla 2,93 c/kWh. 3,36 c/kWh siis yhteensä tällä hetkellä … mutta äkkiäkös joku piikki vielä saadaan aikaiseksi
katso liitettä 88668
Täällä Helenin applikaatio näyttää syyskuulle 2,24 senttiä kWh:lta alvin kanssa Ilman marginaalia. Veikkaan wttä kyseinen luku syyskuun lopussa alle 2 senttiä.
- Keskustelun aloittaja
- #978
Sähkön tuntihinta pyörii maanantaina liki nollassa – taivaalta sataa ja tuulee halpoja sähkönhintoja jatkossakin
Pohjoismaiden ylle jämähtäneet sateet ja tuuliset kelit ovat painaneet sähkön pörssihinnan hyvin matalaksi.
Kinnusen mukaan vesitilanne on nyt erittäin hyvä eivätkä uudet sateet tahdo mahtua enää altaisiin. Se ennakoi jatkoa edullisille hinnoille. Kinnusen mukaan sääennusteet lupaavat sadetta, tuulta ja lämmintä säätä Pohjoismaihin lähiviikoillekin, joten hintojen voi odottaa pysyvän matalalla lokakuussakin.
yle.fi
Pohjoismaiden ylle jämähtäneet sateet ja tuuliset kelit ovat painaneet sähkön pörssihinnan hyvin matalaksi.
Kinnusen mukaan vesitilanne on nyt erittäin hyvä eivätkä uudet sateet tahdo mahtua enää altaisiin. Se ennakoi jatkoa edullisille hinnoille. Kinnusen mukaan sääennusteet lupaavat sadetta, tuulta ja lämmintä säätä Pohjoismaihin lähiviikoillekin, joten hintojen voi odottaa pysyvän matalalla lokakuussakin.
Sähkön tuntihinta pyörii maanantaina liki nollassa – taivaalta sataa ja tuulee halpoja sähkönhintoja jatkossakin
Pohjoismaiden ylle jämähtäneet sateet ja tuuliset kelit ovat painaneet sähkön pörssihinnan hyvin matalaksi.
yle.fi
Husky
Hyperaktiivi
Kas, vai parin kk ajalla spot ka 7s/kWh.Pörssisähköajalta lähes 2kk... ilman kk-maksua joka on 0€, liukurilta katsottuna.
-Oma Average spot price (incl. margin) 6.863511 c/kWh
-Pörssin Spot average 7.02 c/kWh
Jotenkin yllättävä lukema, kun on ollut nollahintoja suureksi osaksi. Mutta se on huomattu, että yllättävän lyhytaikainen hintakurimus torppaa todella pitkän halvan jakson.
(Vai sekoitanko tässä äkkiseltään jotakin nyt, jotenkin alkoi epäilyttää...)
Luulisi kyllä puusta katsoen, että talvella on pari senttiä korkeampaa hintaa tiedossa.
Näin mää ennustan että talvellakin tulisi pörssisähkön kanssa käymään. Vaikka oliskin muutama viikko nollahintaa ja sitten pari viikkoa 0-50snt hintaa niin kyllä se keskikulutus vaan kummasti nousee, kun sähköä on pakko kylmällä käyttää.
Husky
Hyperaktiivi
Vai 2023 6.48s/kWh, öööö eipä ole tullut tuota sisäistettyä (saattoi kyllä olla että olen vilkaissut ko. lukemaa joskus tällä palstalla, mutta olisi edellyttänyt tuijotusta), kun aika paljon infoa, että oli alkuvuoden tosi halpaa ja kesällä kun tuli tiirailtua useina päivinä niin oli ilmaista.
Ja nyt syksyllä oli pari viikkoa kallista mutta moninkertainen aika silloinkin sikahalpaa, niin tämä yhtälö tuottaakin 6.48....
Jos talvella on tuosta yli pari senttiä, niin 6kk soppari talveksi hinnalla 9s ei olekaan kovin kaukana.
On tässä tuuliviiriolo, kun fiilikset vaihtelee aaltoliikkeellä, että mikä on lopulta hyvä veto
Tuuliennusteessa on jyrkkä kuoppa kyseisenä ajankohtana, Ruotsissa käynnistellään koneita aamuaikaan ja ainakin Metsälamminkankaan suurehkon tuulipuiston liitäntäkentän huolto ajoittuu noille aamutunneille.
SE3 pomppaa hetkeksi lähes Saksan hinnoille, mikä tietty siirtolinjojen ansiosta siirtyy meillekin. Eli koska Ruotsin linjat ovat harvoin täynnä niin pitää aina toivoa että Ruotsi ja erityisesti tuo SE3 pysyy irti Tanskan/Saksan hinnoista.
Ajatusmallissa on virhe, korkea hinta ei siirry alueelta toiselle. Oikeasti kaikilla alueilla on lähtökohtaisesti sama hinta, ja hinnat erkanevat välillä (käytännössä useimmiten) toisistaan pullonkaulojen takia. Mikään alue ei kuitenkaan vedä mukanaan toista aluetta korkealle hinnalle, vaan pullonkaula on kaikkien sen taakse joutuneiden yhteinen ongelma. Esimerkiksi tässä tapauksessa Etelä-Ruotsi ja Suomi ovat muuta pohjolaa korkeammalla hinnalla, koska tänne ei saada muilta alueilta halpaa sähköä. Jos sitä ei tule Ruotsiin, niin mistä sitä voisi tulla Suomeenkaan? Ja toisinpäin, jos sitä jostain saataisiin Suomeen, se laskisi myös Etelä-Ruotsin hintaa. Sama hinta meillä ja Etelä-Ruotsissa todistaa, että tuossa välissä olisi siirtokapasiteettia tarjolla, jos vain jostain tälle hinta-alueella saataisiin tuotua halvempaa sähköä.
jarkko_h
Vakionaama
Ilman marginaalia (0,38 c) mutta alvilla 2,93 c/kWh. 3,36 c/kWh siis yhteensä tällä hetkellä … mutta äkkiäkös joku piikki vielä saadaan aikaiseksi
katso liitettä 88668
Painui alle kahden sentin. Marginaalin ja Alvin kanssa. 2,36 senttiä / kWh.
Liitteet
- Keskustelun aloittaja
- #989
Pörssisähkön veroton hinta liikkuu lähiajat 1 sentin tuntumassa kilowattitunnilta – ”Öisin voidaan mennä miinukselle”, ennustavat sähkönmyyjät
Viime viikkojen lämpimät säät ja kovat sateet ovat pudottaneet jälleen sähkön hintaennusteita. Sydäntalvellakin verollisen keskihinnan ennustetaan nyt jäävän selvästi alle 9 sentin kilowattitunnilta.
Tällaisia sähkön hintoja ensi talveksi nyt ennustetaan
Viime viikkojen lämpimät säät ja kovat sateet ovat pudottaneet jälleen sähkön hintaennusteita. Sydäntalvellakin verollisen keskihinnan ennustetaan nyt jäävän selvästi alle 9 sentin kilowattitunnilta.
yle.fi
Pystyykö tuota arvioimaan, paljonko aurinkosähköllä on osuutta kulutusvaikutukseen? Eikös nyt ole kalleimmat tunnit olleet yleensä päiväsaikaan, jolloin omalla tuotannolla saa ne väistettyä? Ja samalla tietty ne halvimmat hinnat talteen yöllä kun ei paista.
jarkko_h
Vakionaama
Hyvä kysymys. Ajattelin kuun lopussa tarkastaa tuon tarkasti. Ennen sitä arvioisin että vaikutus luokkaa 0,5 -1 sentti. Isoin vaikutus tulee ajastimen käytöstä LVV:n ja lattialämmitysten kanssa. Autotalli 100% yölämmöllä, pesuhuoneet 70% yösähköllä ja 30% 14-16 välillä. Tuo 14-16 on edullinen hetki ja sen ajan kun lämmittää lattioita, ei tarvitse lämmittää kallista aikaa 19-21. ILP ollut 100% yösähköllä. Tiskikone 50%
Nyt kun on ollut lämmintä, niin päiväsähkön käyttö olematonta, pohjakulutuksen lisäksi lähinnä pyykkäystä ja ruuanlaittoa. Joskus napsauttanut päivällä lvv varaajan päälle kun paistanut kovin.
Liitteet
Viimeksi muokattu:
jarkko_h
Vakionaama
Tällä hetkellä Pohjoismaiset vesivarannot ovat noin 17% viimevuotista paremmat. Erolla ajaa kaikkia pohjoismaisia vesivoimaloita 12 vuorokautta yötä päivää täydellä teholla.
Kun huomioidaan kysyntävaihtelut, niin käytännössä ero riittää 2 viikon tuulettomaan jaksoon sirtoyhteyksien ollessa kunnossa.
Kun huomioidaan kysyntävaihtelut, niin käytännössä ero riittää 2 viikon tuulettomaan jaksoon sirtoyhteyksien ollessa kunnossa.
Niin, mielestäni tässä puhutaan lopulta samasta asiasta vain hieman eri tavalla. Tuossahan tilanne oli se että SE3 siirtolinjat halvemmalta alueelta (käytännössä yleensä SE2) tuli täyteen, kun taas siirtolinjat kalliimpaan SE4/DK eivät olleet. Tämän seurauksena SE3 lisätarve täytyy tuottaa kalliimmalla jostakin, joko alueen omalla tuotannolla (kalliimpaa kuin SE2/NO1) tai tuomalla muualta. Etelämpää ei halvempaa tipu silloin kun Tanskassa ei tuule reippaasti, Suomesta taas myöskään ei (oma tuotanto tilanteessa hinnoiteltu kalliimmaksi ja SE1-siirto tapissa). FI<->SE3 linjassa jää siis kapaa ja nämä pysyvät samana hinta-alueena.
Eli kyllä käytännössä Suomeen valuu tuo SE3-alueen hintataso hyvin usein (positiivisessa mielessä!), koska se pysyy Pohjois-Ruotsin ja Norjan halvan vesivoiman avulla useimmiten edullisena. Ja tämä toki pääasiassa edellyttää sitä että FI->EE siirto on tapissa.
Hyvä kysymys sinänsä on että miksi kynnys tuon (perustellusti) halvan vesivoiman ja muun tuotannon välillä on niin valtava. Tietyn kynnyksen ylittävät tarjoukset nähtävästi hinnoitellaan sekä SE3 että FI helposti varsin ylös, onkohan tässä taustalla yritys saada nollahintatilanteessa lyheltäkin ajalta merkittävästi parempaa katetta tuotannolle. Tuotantokustannusten kanssa tuolla nyt ei mitään tekemistä ole, kuten ei tietty miinushinnoillakaan.
Niin pitkään "mukavaa" PKS-lukitsijoilla kun 1) yöllä halpaa 2) ei tarvitse lämmittää päivällä sähköllä....Onpas mukavaa kun alkoi tänään PKS:n lukitussyksy 6snt/kWh niin ei enää tollaset huomiset haittaa
- Tila