"kumulatiivinen" tarkoittaa keskihintaa? Ei saivartelua vaan oikea kysymys
Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2023
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
- Tila
Joo
Kallis sähkö jää kohta muistoihin: Suomeen iskee sähkötulva ja kiinteät hinnat painuvat 4–5 senttiin kilowattitunnilta – syynä tuulivoima
Tuulivoimaa rakentuu Suomeen niin vauhdikkaasti, että lähivuosina sähköä tuotetaan Suomessa reilusti yli oman tarpeen. Omavaraisuus saavutetaan jo tänä tai ensi vuonna.
yle.fi
"– Hinnoista tulee järkevät kuluttajan näkökulmasta. Aikaisemmin meillä on ollut sähkösopimuksia 4-5 sentin kiinteillä hinnoilla kilowattitunnilta. Eiköhän päästä johonkin samoihin, Laaksonen linjaa."
Se on nyt fiksua jos on se varaussysteemi valmiina. Jos laittaa rahaa niin pitää luottaa siihen että hintaero säilyy riittävän kauan, ja sen arviointi on kyllä hankalaa. Sama kuin akkujen kanssa, mutta lievempänä.
Noita energia rinkuloita kattelin.Kallis sähkö jää kohta muistoihin: Suomeen iskee sähkötulva ja kiinteät hinnat painuvat 4–5 senttiin kilowattitunnilta – syynä tuulivoima
Tuulivoimaa rakentuu Suomeen niin vauhdikkaasti, että lähivuosina sähköä tuotetaan Suomessa reilusti yli oman tarpeen. Omavaraisuus saavutetaan jo tänä tai ensi vuonna.
"– Hinnoista tulee järkevät kuluttajan näkökulmasta. Aikaisemmin meillä on ollut sähkösopimuksia 4-5 sentin kiinteillä hinnoilla kilowattitunnilta. Eiköhän päästä johonkin samoihin, Laaksonen linjaa."
katso liitettä 83993
Miten vesi- ja biovoima voi lisääntyä 27 TWh:sta 35 TWh:iin 2030 mennessä? Vesivoimaa ei taida juuri lisää tulla eli biomassa-turve-jäte energia kasvaa 14 TWh => 22 TWh , etenkin kun mitään ei saa enää polttaa?
Siinä samassa piirakan palassa on "aurinko", sieltä tullenee?
Veikkaan uusia 'biotuotetehtaita' ja niiden sivuvirtoja.
Minä jaksan aina ihmetellä, miksi tämä sama argumentti esitetään tuulivoimaan skeptisesti suhtautuvien puolelta uudelleen ja uudelleen. Kukaan, siis KUKAAN, ei koskaan ole väittänyt, että tuulivoima tuottaisi joskus Suomessa kylmimmän pakkaspäivän aikana kaiken tarvittavan energian yksinään. Ei kukaan. Miksi tuulivoiman vastustajat jaksavat kerta toisensa jälkeen hakata tätä kuollutta lehmää?
Kuollut lehmä on edelleen hautaamatta ts. ongelmaa ei ole ratkaistu. Jotain pitää siis tehdä eikä vain lakaista maton alle ja kuvitella ettei raato haise. Ja ongelman ratkaisu tieten aina maksaa, perimmäinen kysymys onkin siinä että kuka on maksumies?
Kenties siksi kun media hehkuttaa "Suomi energiaomavarainen, shampanjat esiin" ja mitä se tarkoittaa tavalliselle ihmisille: todella kallista välillä josko välillä lähes ilmaistakin. Kysymys on enää mitä jää viivan alle maksettavaa sähkölaskussa kun arvatenkin kallista on kylmänä vuorokautena ja halpaa toisessa reunassa. Tuulivoimasta ei mainita haitoista mitään mutta tämä lienee huonoa journalismia tai mitä lie. Eivätkä ne haitat ole millään asteikolla vähäisiä, mutta pysytään ketjun aiheessa.
Peräänkuulutin parempaa tietoa. Se lienee kaikkien etu. Loput on sun omaa mielikuvitusta.
Ratkaisut karkeesti tuulivoiman heittelyyn:
1. paremmat siirtoyhteydet että energia saadaan sinne missä tarvitaan
2. varastointi (vety, vesialtaat, akut) ja varaston käyttö
3. korvaava tuotanto
Vasta helpoin on ratkaistu, eli myllyt.
Viimeksi muokattu:
Esim Tampereella ainakin bioenergia tulee lisääntymään: "Naistenlahteen pian valmistuvan Naistenlahti 3 -biovoimalaitoksen savukaasun loppulämpötila tulee olemaan noin 50 astetta."
Lisäksi muutama vuosi sitten otettiin käyttöön jätteenpolttolaitos, josta tulee kaukolämpöä ja sähköä.
Lisätalteenotto - Tampereen Sähkölaitos
Naistenlahteen pian valmistuvan Naistenlahti 3 -biovoimalaitoksen savukaasun loppulämpötila tulee olemaan noin 50 astetta. Tähän ollaan nyt jo kehitelty vielä parempi ratkaisu ja uuden tekniikan myötä loppulämpötilaksi tavoitellaan noin 15 astetta. Tämä onnistuu, kun uudella...
www.sahkolaitos.fi
Lisäksi muutama vuosi sitten otettiin käyttöön jätteenpolttolaitos, josta tulee kaukolämpöä ja sähköä.
Jotakin rotia pitäisi saada sähkön käytön lisääntymiseen pakkasen kiristyessä. On pakko sietää kunnolla lämpöeristetyn kohtuukokoisen talon lämmitystä täystehoisella maalämmöllä myös kovilla pakkasilla, mutta kaikki muu sähkön käyttö varsinaisen lämmitysenergian tuottamiseen on tuhlaavaista ja sähkön tarjonnan sijasta kysymys on vähintään yhtä lailla, miten tällaista kulutusta saadaan vähennetyksi (tai ainakin pitäisi määrätä vastuu todellisista kustannuksista täysmääräiseksi). Erikoistilanteet ovat oma lukunsa, mutta ilman lisäperusteita tuomio on tuon kaltainen.
pökö
Kaivo jäässä
Itse aion lämmittää 160 m2 taloni maalämmöllä normaaliin 21 asteeseen ja käyttää ostosähköä elämiseemme sen 9100 kWh vuodessa kuten ennenkin. Olen mielestäni osallistunut säästötalkoisiin riittävästi aurinkolämmön ja maalämmön kanssa. Tästä en enää enempää nuukaile, maksan kuitenkin itse sähköni enkä saa tukea siihen. Enkä hae
Mihin sähkö pitäisi mielestäsi käyttää?
Viimeksi muokattu:
Tasaisesti pyörivän prosessiteollisuuden tarpeisiin (tyypillisesti ydinvoiman tuottamana) ja muuhun kulutukseen, jota voidaan säätää saatavuuden, eli käytännössä hinnan mukaan. Sen ohella on erilaista suhteessa pientä kulutusta kuten kotitaloussähkö, palveluiden tarvitsema sähkö, tievalaistus ym., joka käyttää milloin tarvitsee ja maksaa kulut siitä, että huitelee omiaan. Tuollaisen kulutuksen osuus saisi mieluiten pysyä kohtuullisena ja mahdollisimman vähäisenä.
Sähkölämmitys kävisi aivan mainiosti, jos se perustuu riittävään energian puskurointiin paikallisesti. Tuo vain ei ainakaan tällä hetkellä ole käytännössä mahdollista kustannusten takia, koska pakkassäillä tuolla tavoin toimiva sähkölämmitys tulee niin kalliimmaksi kuin ei-sähköiset vaihtoehdot. Niin kauan kuin tilojen lämmittäminen puskuroimattomalla sähköllä on yleistä, on mahdotonta luopua fossiilienergian käytöstä voimantuotannossa, mutta fossiilikäytön minimoimiseksi ratkaisun tulisi olla mahdollisimman energiatehokas, jos näin kuitenkin tehdään (viittaan, mitä edellä kirjoitin täystehoisesta maalämmöstä).
Mielestani @kotte 'n kanta on omalaatuinen. Lämmitysenergian käyttö ja kulutus on perustunut ja perustuu kunkin ajankohdan rakentamismääräyksiin. Raketamismääräykset pitävät sisällään mm rakennusten lämmöneristykset ja lämmöntuottotavat. Rakentamismääräykset laatii valtiovalta ja rakennusluvat myöntää kunnat Maankäyttö- ja rakennuslain perusteella. Jotkut yksittäiset kuluttajat voivat tietenkin "tuhlata" energiaa mutta energian korkea hinta rajaa sitä.
Laajassa kuvassa valtiovalta on luonut perusteet ja pohjan Suomen energian kulutukselle ja tuotannolle ja itse asiassa myös sähkön hinnalle ja yleisemmin energian hinnoille erilaisin verotuksellisin keinoin.
Se on jämpi se. Jämäkkää puhetta. Samaa mieltä säästötalkoista. Tosin itse automaatiolla, lämpöpumpuilla ja aurinkokennoilla.
****
Ihan aiheeseen liittyen tein mielenkiinnosta oman tietokannan pörssisähkön hinnoista 1.1.2023 alkaen. Yksihinnnat syötän kantaan itse ja aikaa ottaa noin pari min. Samassa kannassa on myös kaikki talon kulutukset useista mittareista, ulkolämpötila jne. Nämä tulevat lähes automaattisesti. Mielenkiitoista puuhaa eläkeläiselle.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Lähtökohtaisesti suunnilleen näin
Tuo lämmöneristystaso ei sinällään kuitenkaan nosta pakkaskulutusta suhteessa muun ajan kulutukseen. Huonosti lämpöeristetty talo vain kuluttaa tietysti enemmän ja nopeamman jäähtymisen ansiosta edellyttää jatkuvampaa lämmitystä.
Lämpöä voi tuottaa myös polttamiseen perustuvilla menetelmillä ja tänä talvena tämä harrastajakunta on sattuneesta syystä kovasti laajentunut - myös MLP taloihin. Jos miljoonassa asumuksessa laitettaisiin pakasella tulet takkaan ja suuremmissa taloissa kahteen takkaan, lämmitykseen käytettävä osuus putoaisi näissä taloissa alle puoleen lämmitystavasta riippumatta. Näitä päiviä ei vuodessa ole monta, koska asiaan vaikuttaa käytännössä vain pakkaset eteläisen Suomen alueella, missä ne asunnotkin ovat. Tässäkin ajauduttu Hannu-hanhia lukuunottatta jatkuvan tarpeen tilaan.
Perusongelma nyt menneen vuoden aikana on se, että sähköstä on ollut vajausta muutamaa tuulista päivää lukuunottamatta jatkuvasti. Tarve vesivoimalle on ollut ikään kuin jatkuvasti päällä eikä vesivoima ole oikein koskaan voinut täyttää sähkötasetta. Tilanne pitäisi saada normalisoitua niin, että vesivoimalla tehdään sähköä ihmisten tarpeisiin silloin kun sitä sähköä tarvitaan ja kompensoidaan tuulivoiman vaihtelua. Tähän sillä on lähtökohtaisesti edelleen hyvät mahdollisuudet mutta sitä muuta tuotantoa pitäisi olla niin paljon että sillä vesivoimalla voi tehdä niitä huippuja ja ajaa muulloin minimillä. Vesivoimassakin maksimitehot pikkuhiljaa nousevat mutta vuotuinen sähkötuotanto ei juurikaan nouse.
On helppo täällä sanoa että sähkölämmitys pitää lopettaa, se on kuitenkin valtiovallankin aikanaan hyväksymä lämmitysmuoto. Ei ole kovin helppoa eikä halpaa muuttaa niitä nopeasti johonkin muuhun tekniikkaan. Mitä ne vaihtoehdot
olisivat, nyt tuntuu olevan puutetta niin tekijöistä kuin laitteistakin. Aika hoitaa muutokset kun tiedetään mitä on järkeviä
vaihtoehtoja, pakottamalla (hinnoilla ,veroilla tai määräyksillä) saadaan lisää markkinahäiriöitä ja hintojen älytöntä nousua
kuten nyt on jo nähty.
olisivat, nyt tuntuu olevan puutetta niin tekijöistä kuin laitteistakin. Aika hoitaa muutokset kun tiedetään mitä on järkeviä
vaihtoehtoja, pakottamalla (hinnoilla ,veroilla tai määräyksillä) saadaan lisää markkinahäiriöitä ja hintojen älytöntä nousua
kuten nyt on jo nähty.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Vielä helpompaa oli sanoa että öljylämmitys pitää lopettaa, koska sen voi korvata yleensä korvata sähkölämmityksellä vain nostamalla polttimen pois. Kuten aina, siellä missä tuki, siellä on jotain vinossa. Jälkiviisautena voi sanoa, että järkevämpää olisi ollut maksaa vaikka jokin kannustin, että lämpöpumppusaneerauksessa kattila olisi jätetty käyttökelpoiseksi vaikka säiliö olisi poistettukin maan alta.
Se on varmaa että ainakin valtio jos tämä hallitus jatkaa ja sähköyhtiöt iskevät tuohon väliin jos sähkön käyttäminen on menossa liian halvaksi vaikka itse pörssisähkö olisi ilmaista
Arvosteluni kohdistuukin noihin määräyksiin ja valtiovallan kriteereihin. Aivan vääriin asioihin kiinnitetään huomiota. Joskus 10 vuotta sitten suoran sähkölämmityksen kulta-aikoina asiaa tarkasteltiin kriittisesti paheksuen myös valtiovallan taholta, mutta sitten homma painui unholaan, kun energiantuottajien lyhyen aikavälin etu ei ollut ihan viivalla. Kehitys on kuitenkin vienyt suuntaan, jossa asian merkitys on kasvanut jatkuvasti kriittisemmäksi, ongelman aiheuttamat lieveilmiöt ovat kärjistyneet. Ei ole mitään merkkiä tai perustetta, että asiat voisivat kääntyä parempaan suuntaan, päin vastoin. Kyse on valtavasti tuhlauksesta kansantalouden tasolla, verrattavissa hölmäläistarinoiden peiton jatkamisesta leikkaamalla pala pois toisesta päästä.Mielestani @kotte 'n kanta on omalaatuinen. Lämmitysenergian käyttö ja kulutus on perustunut ja perustuu kunkin ajankohdan rakentamismääräyksiin. Raketamismääräykset pitävät sisällään mm rakennusten lämmöneristykset ja lämmöntuottotavat. Rakentamismääräykset laatii valtiovalta ja rakennusluvat myöntää kunnat Maankäyttö- ja rakennuslain perusteella. Jotkut yksittäiset kuluttajat voivat tietenkin "tuhlata" energiaa mutta energian korkea hinta rajaa sitä.
Laajassa kuvassa valtiovalta on luonut perusteet ja pohjan Suomen energian kulutukselle ja tuotannolle ja itse asiassa myös sähkön hinnalle ja yleisemmin energian hinnoille erilaisin verotuksellisin keinoin.
Lämpöpumput ovat mainio ratkaisu lämmitykseen, kun niiden rinnalla on vaihtoehtoinen vain niukasti sähköä käyttävä säästä riippumaton lämmitysvaihtoehto. Olen erilaisten hybridilämmitysvaihtoehtojen puolestapuhuja, mutta ratkaisuja on erilaisia paikallisista oloista riippuen (itselläni on kaukolämpö, passiivinen maalämpö ja osatehoinen maailmalämpöpumppu pörssisähkön hinnan mukaan automattisesi ohjattuna).
Suomen vesivoiman määrä vain on kovin rajallista lisääntyneeseen ja edelleen lisääntyvään säätöenergiatarpeeseen nähden. Ilman sähkölämmitystäkin ollaan kapasiteetin osalta pakkasen puolella, mutta onneksi pohjoisen Ruotsin vesivoimaresurssit ovat olleet ansaittuja laajemmin käytössä ruotsalaisen oman törttöilyn ansioista. Moinen etu ei vain ole välttämättä ikuinen. Sähköä pitäisi käyttää lämmön lähteenä mahdollisimman tehokkaasti ja erityisen tärkeää tämä on, jos lämmitys tilanteesta riippumatta aina perustuu vain sähköenergian käyttämiseen.
Espejot
Hyperaktiivi
Rakennusmääräykset on minimitaso. Kukaan ei kiellä tekemästä parempaa. Ainoa este on kyky nähdä horisontin taakse.
Nyt on jo välityspalkkiot pienessä nousussa. Oman sopparin 0,4 c/kWh menee pienelle kuntayhtiölle, ei haittaa.
Kuten sellainen horisontti, että sähköä riittää ja sähkö on lähes ilmaista ja rakennuksiin ei kannata rakentaa putkistoja vuotamaan vaan vetää vaan minimit käyttövedelle ja sitten normi sähkö- ja datakaapeloinnin, joka on muutenkin vedettävä. Ihan mahdollinen horisontti.
Horisontin taakse voi liittää kaikenlaisia visioita (visio merkitsee termin päämerkityksessä harhanäkyä, joita huomattava osa visioista onkin, mutten ota kantaa, onko valtaosa).
Juuri tämän takia en ole pitänyt kiirettä öljylämmityksestä luopumisen suhteen. ILP tuottaa leijonanosan lämmityksestä, ja kesällä käyttövesi lämpenee öljykattilan varavastuksella. Öljypoltin on käytössä vain noin puolet vuodesta, viimeisen viiden vuoden keskimääräinen öljynkulutus on 500 litraa vuodessa. Jos viranomaiset alkavat viestittää sähköpulan uhkaa, saan muutamalla napsautuksella ilpin tyhjäkäynnille ja öljylämmityksen säätökäyrän vaihdettua ILPin tuennalta päälämmitysmuodoksi.
Horisonttia voi katsoa myös taaksepäin. Ja tällaistahan se oli, että sähkö halpaa ja kenenkään ei tarvinnut juuri miettiä asiaa (ehkä pitää palata 70-luvulle asti). Sama toki nyt 2023 tammikuussa.
Espejot
Hyperaktiivi
Kukin katsoo kykynsä mukaan. Muuten en ota kantaa mikä on järkevää... odotaahan jotkut maailman loppuakin.
Eilen olikin (toivottavasti toistaiseksi) kuukauden suurikulutuksisin ja samalla toiseksi halvin päivä sähkönkulutuksen osalta, pörssisähköohjaus antoi pumpun käyskennellä mielensä mukaan koko vuorokauden:
Puolen kuun hintakin alkaa olla ihan asiallinen, onneksi kelit jatkuu leutona OL3 seisokin ajan, toki sitä pakkasta ja lunta muuten on toiveissa..
Puolen kuun hintakin alkaa olla ihan asiallinen, onneksi kelit jatkuu leutona OL3 seisokin ajan, toki sitä pakkasta ja lunta muuten on toiveissa..
Viimeksi muokattu:
Olen tässä viime päivinä pohtinut molempiin taloihin pörssisähköön vaihtoa, tämän hetken Fortumin hintataso on julma= 45cnt/kWh lisäksi muut maksut
Jos ja kun tulee sellainen tilanne että pörssin hinta lähtee lasikaton läpi niin taloissa on öljypolttimet ja aggregaatit...
Pörssin piikit ovat lyhyitä, ei niiden takia kannata maksaa järkyttävää suojelurahaa sähköyhtiölle. Ja tilanne helpottuu koko ajan, piikkejä tulee aina vaan harvemmin, ei esmes Helen hyväntekeväisyyttä harrasta kun myy nyt 20snt / puoli vuotta sopparia. Ei tällä hetkellä ole pörssisähkölle vaihtoehtoa.
edit: kauhistellun Joulukuun pörssisähkön keskihinta oli 27 senttiä 10% veroineen - ja siitä sitten saattoi itse vähän säästää ajoittamalla kulutustaan. Kyllä sähkön kova hinta koskee lähinnä niitä jotka on saatu peloteltua johonkin kalliiseen muuhun soppariin 'turvaan'.
Viimeksi muokattu:
pumpauttaja
Aktiivinen jäsen
Eli yli viisinkertainen totuttuun. Jos sähkölasku talvikuukautena voi normaalisti olla useamman satasen per kk niin syntyy tilanne ettei nettopalkka riitä sähkölaskuun vaikka laittaisi jokaisen euron siihen.
Sietääkin kauhistella, täysin kohtuuton hinta.
Edit. Ainiin alv 10% eli normi alvilla hinta olisi ollut kuusinkertainen.
Luukku
Vakionaama
Alkukesästä tarjosivat 2v 14snt/kWh. Pidin aivan hulluna tarjouksena enkä ottanut, sen jälkeen kyllä sysksyllä vähän pelotti, kun en ottanut sitä ja hinnat lähti laukalle ja vaikka pidin järjettömänä sitoutua 2v niillä hinnoilla. 20.9 pörssisähkölle. Marraskuun viimeinen viikko oli kallis 37snt/kWh, joulukuun toteutunut 22snt, nuukailtiin kulutuksen kanssa ja painotettiin aamuyölle mitä voi, yösähköä käytetty jo vuosia niin ei suurta muutosta tarvinnut sen puolesta tehdä. Ostoklapeilla lämmitettiin, kun noita tulisijoja on puuhellaa myöten. Puita ostettiin 1000€:lla varastoon jo keväällä ja kesällä. Nyt tammikuu mennyt sinne 9snt pintaan ja uudella ilpillä lämmitetty pääsääntöisesti, uunia lämmitetty välillä. Nyt ei enää harmita se alkukesän sopparin jättäminen.
Joulukuu oli kulutukseltaan -50% ja samoin siirtolasku -50%. Sähkönhinta oli +133%, kokonaisvaikutus vuoden takaiseen kuitenkin vain +60€ laskuissa. 2021 oli yhteensä siirto+osto 310€ nyt 370€.
Joulukuu oli kulutukseltaan -50% ja samoin siirtolasku -50%. Sähkönhinta oli +133%, kokonaisvaikutus vuoden takaiseen kuitenkin vain +60€ laskuissa. 2021 oli yhteensä siirto+osto 310€ nyt 370€.
- Tila