Kuten sanottu, se ei olisi enää haitannut (kulutus oli jo lähes nollassa - paitsi toki siellä, missä se olisi ollut äärimmäisen helppoa laittaa nolliin, kuten latuvalot). Ja olisi ehkä saanut paremmin huomiota ja painetta systeemin muuttamiselle.
Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2024
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
Ylellä on asiasta tänään juttu, joka perustuu energiaviraston ym- asiantuntijoiden haastatteluihin, https://yle.fi/a/74-20068346. Suomalaiset onnistuivat säästämään sähköä kovien hintojen ja säästösuositusten takia tuon verran, mitä Ruotsin linjoihin jäi vajaata (tuon säästön saattoi jokainen todeta Fingridin sivuilta, missä ne ovat edelleen mm. avoimen datan puolella tiedot vuorokausimarkkinoiden pohjana monen sähköpörssitoimijan lähtödatanaan käyttämistä ennusteista ja toteutumasta). Uskon Energiaviraston edustajan arveluihin, että Ruotsin tuonnin vajaakapasiteetti johtui sähkön vähittäismyyjistä, jotka joutuivat myymään edellisenä päivänä huippukalliilla ostamansa liian sähkön (jonka siis asiakkaat säästivät) takaisin Ruotsiin halvalla ja tuo kauppahan näkyy juuri noin. Eipä noilla "onnettomilla" parempaakaan vaihtoehtoa ollut tarjolla, kun vähittäisasiakkaat eivät suostuneet sähköä enempää kuluttamaan (tosin kirjoitin suunnilleen saman ajatuksen tänne jo päiviä sitten viittaamatta paremman tilastotiedon varassa oleviin auktoriteetteihin, eli vanhan kertausta).
Olkoon latu- tai katuvalot, niin ei noita ole välttämättä helppo ottaa käsiohjaukseen eivätkä edes tiedä, että miten (sähkömiehet ehkä osaisivat ottaa selville, mutta pakkasilla heillä on parempaakin tekemistä). Ei katuvaloja sammuttelemalla erityisen suuria säästöjä saa aikaan, liikenteen takkuilua ja onnettomuuksia kylläkin, jos on sammutettava illan vilkkaimpaan asiointiajankohtaan. Ei kodissakaan valoja pihtaamalla pysty sanottavasti säästämään, koska nykyiset lamput ovat sen verran hyviä hyötysuhteeltaan.
Ihan lämpimikseen kirjoittelevat tällaista:
Väylävirasto valmistautuu pimentämään tarvittaessa maantiet – valot sammutettaisiin sähkön kulutushuippujen mukaan
Osittaisista sammutuksista voisi saada merkittävästi sähkönsäästöä. Mahdolliset vaikutukset liikenneturvallisuuteen pyritään minimoimaan.
yle.fi
Mutta pointina tosiaan, että säästöjä saisi revittyä vaikka mistä. Eikä nyt otettu vielä edes mitään ihme kikkoja käyttöön (kuluttajat jousti hieman ja K-kauppiailla oma kampanja). Sähköä riitti yllin kyllin. Siirtoyhteydet vajaa teholla jne.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Totta tosiaan. Pörssihintaista ei saa mistään ilman marginaalia. Laitoin 0,45 (ja vaihdoin tuon taulukon) joka on nyt ainakin Fortumin kate. Eiköhän tuo 7,79 ole ihan hyvä. Kulutusvaikutusta jos vielä saat aikaiseksi niin oikein hyvä. Itselläni kutina, että lämmityskäytössä menee jo luonnostaa aikalailla nollaan ja kun jotain ohjausta tekee niin saa sitä lisäetua.
Oliko joku pakko myydä se ylimäärä juuri Ruotsiin?
Pörssisähköä käyttävät säästivät enemmän kuin uskottiin, sekä kuluttajat, että teollisuus. Totta kai sähköä voisi säästää muuallakin, helpoiten suuria määriä katkaisemalla sähköt suurjännitekytkimistä laajoilta alueilta, vakkei mitään hintakannustetta olisikaan.
Kyllä, koska siellä suostuivat maksamaan parhaiten, kun vähentämällä voimalaitosten tehoa vesi säästyi patoaltaissa seuraaviksi päiväksi melkein 100% hyötysuhteella sähköntuotannon kannalta. EIhän kukaan hullu Suomessa tai Virossa olisi maksanut tuottamatta jätetystä sähköstä senkään vertaa (jos edes ilmaiseksi, vaan olisivat halunneet lisäpalkkion sähkön lunastamisesta), kun rahat olisivat jääneet saamatta eikä seuraavina päivinä olisi saanut mitään lisää.
Tässä tulee hyvin koko järjestelmän hulluus esiin. Samaan aikaan, kun kotitaloudet maksavat 2€/kWh, niin päivän sisäisillä myydään mahdollisesti -50c/kWh.
Syksyllä kun otin tuon Oomi jouston oli hinta vielä 7,29. Kun huomioidaan nollamarginaali vastasi se siis n. 6,8c kiinnitystä. Aika vähäinen oli mielestäni puhtaan pörssisopparin upside tuohon verrattuna vaikka olisi optimaalinen talvi. Oikein hyvä sopimusmalli mielestäni kun pystyy suojautumaan ääri-ilmiöiltä ja silti oman kulutuksen optimoinnilla hyötymään pörssisähkön eduista. Toistaiseksi olen päässyt kulutusvaikutuksessa miinukselle joka kuukausi vaikka lämmityskäyttöä ei ole automatisoitu, lähinnä erikoispäivinä manuaalisesti puututtu.
Arvatenkin taas kesän tullen alkaa kv-soppareitten hinnat laskea, näillä näkymin kyttäilen ensi talveksikin tällaisen.
Ns. pörssisähkö viittaa vuorokausimarkkinoihin. Vuorokausi on kovin pitkä aika, kun kyse on uusituvien energioiden tuotoista ja sähkölämmityksen kulutuksesta, toki monen päivittäiseen rutiiniinkin liittyvän tapahtuman sähkönkulutuksen ajoituksesta.
Niin näin näin, ei oikein ole mahdollista käydä sähkökauppaa "oikein ja todellisin" hinnoin sekuntipelinä -- ainakaan toistaiseksi. Kuluttaja tavallaan pääsee helpolla, koska aina on optiona jättää kuluttamatta. Tukkusähkökauppaan sekaantuineilla tällaista oikeutta ei ole, vaan edellisenä päivänä sovitut kaupat on toteutettava tai sitten järjestettävä jälkiselvitys omalla kustannuksellaan.
Ei tuo ole hulluus, vaan juuri tarvittava keppi ja porkkana sähkökauppiaille hoitaa oma osuutensa mahdollisimman taitavasti välttämällä tappiota ja pyrkimällä kilpailluilla markkinoilla saatavilla oleviin voittoihin.
Molemmat erinomaisia esimerkkejä markkinan kyvystä välittää kapasiteetin niukkuus hinnan kautta markkinalle. Ketterästi toimii ja nopeasti ohjaa.
Eli minusta päinvastoin erinomaisia merkkejä markkinan toimivuudesta!
Markkina on aivan liian helposti manipuloitavissa hyvävelikerhojen synnyinkodissa.
Kun tarjontakäyrän hinta nousee pystysuoraan, on pirun paljon parempi että hyvällä veljellä ja sen kavereilla on yksittäisiä voimaloita sattumalta remontissa juuri pahimpaan aikaan, kun niillä "voisi tahkota rahaa". Nimittäin se rikkinäinen voimala tuottaa pirusti enemmän silloin, kun jäljelle jäävästä toimivasta voimalasta saa 10x hinnan. Se on siis parempi, että se voimala on rikki. Kun jokainen veli on mukana kuviossa, jokainen voittaa.
Kun tarjontakäyrän hinta nousee pystysuoraan, on pirun paljon parempi että hyvällä veljellä ja sen kavereilla on yksittäisiä voimaloita sattumalta remontissa juuri pahimpaan aikaan, kun niillä "voisi tahkota rahaa". Nimittäin se rikkinäinen voimala tuottaa pirusti enemmän silloin, kun jäljelle jäävästä toimivasta voimalasta saa 10x hinnan. Se on siis parempi, että se voimala on rikki. Kun jokainen veli on mukana kuviossa, jokainen voittaa.
Ilman nykyisen kaltaisia toikivia pörssisähkömarkkinoita sähköjärjestelmä olisi jo ajat sitten ajautunut täyteen kaaokseen tekniseltä kannalta. Uusiutuva energia, fossiilienergian korvauspyrkimykset, sähkölämmitys, verkkoon jääneet suuret ydinvoimalat häiriöriskeineen ja jatkuvat vaatimukset edullisemmasta sähköstä aiheuttavat sellaisen kaaosmahdolisuuden, ettei läheskään kaikkea voi suunnitella tekniikan ja kustannuslaskelmien puolesta, vaan tarvitaan mekanismi, jolla verkot saadaan toimimaan teknisessä mielessä antamalla puolestaan hintojen joustaa.
Väittäisin, että vielä paljon helpompaa tuo oli keskusjohtoisesti suunnitellun sähköjärjestelmän oloissa, jossa ei ollut horisontaalisia vastuualueita.
Perusongelmana on, että Suomessa on liian vähän joustavaa varavoimakapasiteettia ja aivan liikaa sähkölämmitystä. Nuo ovat perussyyllisiä tilanteeseen (ja mahdollisesti tarjoavat hyvä-verli-verkostoille paremmat mahdollisuudet, jos tällaisten verkostojen vaikutus sitten on merkittävä).
Onko tämänkaltainen järjestelmä käytössä edes puolessa maailmassa tuotetusta sähköstä. Epäilen. Ja täälläkin vaikka kuinka pyöräytettäisiin pörssin kautta, niin kaupat on tehty jo muualla pörssin ulkopuolella suurimmasta osasta tuotettua. Ja eipä täälläkään ole pörssiä aikojen alusta asti harrastettu ja jotenkin sekin toimi.
Eikai tällaista olla vaadittu? Lähinnä sitä, ettei mentäisi 50-100x hintoihin. 10x hinnat ovat jo arkipäivää muutaman vuoden takaiseen. Ja kiinteissäkin helposti 2-6x:llä mennään.
On nykyisten tuottajien etu, että ollaan kokoajan veitsen terällä. Ja se varmasti karkottaa samalla myös uudet tulokkaat.
Viimeksi muokattu:
Kai sitä vettä jossain säästyy Suomessakin ja säästyy tietysti polttoainettakin niitä käyttäviltä voimaloilta. Kai myös sammutetulla tehtaalla tms. voisi olla hinku sittenkin ottaa sähköä, mutta voi olla vaikeasti järjestää tuo lyhyellä varoitusajalla.
Hyvä kysymys tietysti on millä perusteella joku on tarjonnut tuotantoa/sähkönsäästöä 2 €/kWh, jos ei ole valmis perumaan sitä samaa suuruusluokkaa olevalla hinnalla. Vesivoimala tuskin montaa c/kWh maksaa alassäädöstä ellei altaat ole tyhjät.
Paljonko oli nuo hinnat alassäädöstä?
Ainakin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa pääosin (Meksikosta en tiedä). Missä ei ole, siellä vaikuttaisi olevan siirtymä tuonkaltaiseen systeemiin menossa.
Jokin tuon kaltainen järjestelmä on välttämätön, jos tietylle alueelle pystytetään kattavampi kantaverkkojärjestelmä, jonka kautta riippumattomat tuottajat ja (tukkumaiset-) kuluttajat voivat vaihtaa ylipäätään sähköä. Ei asia siitä parane, että sähköstä käydään kauppaa monessa kilpailsevassa pörssissä tai että asiat sovitaan yritysten kesken (jolloin vakuusjärjestelyt voivat olla hyvin kinkkisiä, koska kyseessä on aina tulevaisuudessa realisoituva kauppa). Suomessakin näyttäisi tilanne menneen sellaiseksi, että vaikka hinta kiinnitettäisiin muodossa tai toisessa, tämä käytännössä järjestetään futuuripörssi-instrumenttina, jonka referenssinä kuitenkin käytetään vuorokausipörssin hintaa ja tämän pohjalle asetettua vakuutta pankkitakauksen kaltaisessa muodossa.
No kun systeemi sakkaa rajalle, jossa ollaan lähellä sähköpulaa, seuraus on tämänkaltainen. Ei voi muuta kuin jälleen muistuttaa, että tilanne syntyi siitä, että suhteessa saatavilla olevaan tuotantoon ja tuontisähköyhteyksien kapasiteettiin sähkölämmityksen kulutus uhkasi kasvaa liian korkeaksi. Vain sähkölämmityksen kohtuuton kulutuksen lisääntyminen pitkän pakkasjakson lopulla oli perussyy, muu oli seurausta ja satunnaista vaihtelua. Tämä voi toistua, ellei sähkölämmitykselle onnistuta luomaan nykyistä laajempaa kulutusjoustoa ei-positiivisessa korrelaatiossa lämmitystarvelukuun. Negatiivisesti lämmitystarpeeseen korreloivan sähkölämmityksen lisääntymien olisi puolestaan jopa toivottavaa sähköverkon ja hintojen tasapainotukselle.
Omapahan on asiansa, jolleivat maksa riittävästi. On aivan selvä, että ruostalaisten kannattaa maksaa enemmän kuin suomalaisten, koska riski menettää säästetyn veden hyödytämistulot ovat Pohjois-Ruotsissa pienemmät kuin Suomessa missään. Sitä paitsi voimansiirtoverkon stabiilisuuden varmistamisen kannalta Ruotsin tuontiyhteyksien kuormituksen kevennys on toivottavinta mahdollisten uusien voimantuotantohäiriöiden varalta.
Kovin lienevät harvinaisia tuollaiset mahdollisuudet käytännössä. Tehtaitakin sammutetaan varsin harkiten ja käynnistäminenkin vaatii suunnittelua ja aikaa.
No, ovat yksinkertaisesti uskoneet omien asiakkaidensa kuluttavan enemmän, mutta ovatkin yllättäneet sähkönsäästöllään. Tilanne on sama kuin kauppiaalla, joka tilaa vaikkapa liikaa maitoa, jota ei saada kaupaksi ennen vanhenemispäivämäärää.
Alassäädöstä kantaverkkoyhtiöt yleensä perii saman hinnan kuin on vastaava noteeraus päivän sisäisillä markkinoilla (vai oliko tuossa vielä jokin komissio päälle?). Halukkaan vastapuolen kanssa voi mahdollisti sopia edullisemmasta hinnasta.
Jos tilaat liikaa maitoa, maksat siitä kuitenkin normaalin hinnan. Millä perusteella siis pörssiin on tarjottu myyntiin tuo 2 €/kWh, jos sen tuottamatta jättämisestä ei olla valmiita palauttamaan mitään saadusta maksusta? Eihän pörssiin saisi keksiä hintoja vain sillä perusteella, että jos joku hullu maksaa. Siellähän on tarkat säännöt miten saa tarjota.
Järjestelmä voi olla monella tapaa hullu, mutta se on aikalailla paras mitä on keksitty. Jos sinulla on parempi, niin älä pidä maailmaa jännityksessä, vaan kerro alan asiantuntijoille, miten homma pitäisi hoitaa.
Kyllähän markkinoihin on leivottu sisään mekanismi, jolla tukkutoimijoiden yli- ja alijäämät hoidetaan ihan automaattisesti: tasesähkö. Ei pörssitoimijoiden tarvitse sentään erikseen ylijäämiään kenellekään kaupata, toki taseselvitys pitää tehdä. Ja sehän pitää tehdä joka tapauksessa aina, jotta edes tiedetään, menikö saman verran kuin tuli ostettua.
Vallan vahtikoira ei pysty tekemään työtänsä, kun pörssi ei ole läpinäkyvä.
Sitä keskustelua tässä on yritetty herättää. Ei ole pakko vaihtaa parempaan vaan nykyistä ehkä voi kehittää. Ei sitä näillä foorumeilla kehitetä. Mielestäni alan asiantuntijat heittävät jatkuvasti kehitysideoita esim. lehtien palstoilla. Mitään ei tunnu kuitenkaan tapahtuvan. Markkinaa ei näköjään saa edes kirveelläkään läpinäkyväksi (jota on ehdotettu monin paikoin), jotta sitä voisi tarkemmin ja helpommin tutkia (vastalobbauksen on oltava massiivista). Ja itse olen täällä ehdottanut jo montaakin asiaa (ei varmasti mitään valmista tietenkään vaan ajatelmia, kuten "mikä järki on siinä, että promille tuotetusta määrittää hinnan tai satakertaistaa sen” -> joku tolkku voisi tuohon löytyä, en tiedä mikä olisi toimivin).
Viimeksi muokattu:
Se sitoo tuottajan tuottamaan tuon sähkömäärän edesvastuun uhalla. Jos kukaan ei suostu käyttämään tuota sähköä ostajan sijasta, ostaja on velvollinen korvaamaan vahingot. Kaupan yksipuolinen peruuttaminen voi johtaa jopa lisämaksuvelvollisuuteen, koska käyttämätön sähkö menee hukkaan (vrt. esim. tuulivoimalla tuotettu sähkö ja pörssitarjouksiin osallistuneet ovat tasavertaisessa asemassa). Sähkön tuottajalle voi koitua lisäkustannuksia sähkön tuotannon leikkaamisesta, joten jos tuottamatta jätetystä sähköstä ei saa korvausta, vaa siitä jopa joutuu maksamaan "hävitysmaksun", kaikki on moraalis-eettisesti aivan kestävällä tolalla.
Mutta tuossa on sitten omat hinnoittelunsa yli- tai alijäämille ja nuo ovat sen kaltaisia, että ne kannustavat sopimaan yli- ja alijäämän selvittämiseen jo päivän sisäisillä kaupoilla.
Näkeekös noita tarjoushintoja/määriä ja niiden antajia mistään?
Tuolla tasesähkölläkö se ylijäämä kuitattiin. Mihin hintaan?
Hintakäyräthän näkee, mutta ei kuka on minkäkin hinnan tarjonnut. Tuota huippusalaista tietoa ei ilmeisesti näe kuin muutama ihminen maailmassa?
Aggregated Market Data
Nord Pool runs the leading power market in Europe, offering day-ahead and intraday markets to our customers. Trade power with us in 16 countries and benefit from related services such as compliance, data and knowledge-sharing.
www.nordpoolgroup.com
Toteutuneet kauppahinnat eivät yleisesti ole täysin julkisia, tilastoituja kylläkin tärkeissä tapauksissa. Edes asuntojen hintoja ei julkisteta perusteella, että kuka maksoi kuinkakin paljon kämpästään ja sama on osakekaupoissakin, jollei tarjous ole julkinen (kuten pörssiyhtiöitä myytäessä on usein pakko olla). Vaikea on täysin muuttaa moisia vakiintuneita kauppaperiaatteita. Mahtaako tarvekaan olla erityisen suurin nimenomaan sähköenergian kohdalla?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Varavoimakasiteetista yhtä mieltä. Esim. Haapaveden turvelauhdevoimala näyttää parkkeeratun tehoreserviin:
Kanteleen voiman sivuilta: "Kanteleen Voima Oy on lokakuussa 2006 perustettu sähköntuottaja, jonka omistaa 26 suomalaista energiayhtiötä. Kanteleen Voiman Haapaveden voimalaitos toimii tällä hetkellä tehoreservilaitoksena." Onkohan polttoainekaan enää turve?
Viime viikolla Fortum sentään sai Meri-Pori käyttöön. Wikipedian mukaan Meri-Pori: "Maaliskuusta 2024 joulukuuhun 2026 laitos on varattu huoltovarmuuskeskukselle pelkästään huoltovarmuuskäyttöön kaikkein vakavimpien kriisi- ja häiriötilanteiden varalta." Eli pian tätäkään ei tarvitse enää koskaan käyttää pilaamaan markkoita.
Tämä tehoreservin laajuus alkaa jo vähän ihmetyttämään. Kapasiteettia ylläpidetään yhteisin varoin mutta laitoksia ei käytetä. Eihän tuommoista suurta voimalaa edes saa käyntiin 24 tunnissa jos se on naftaliiniin laitettu ja portilla käy vain vartija laskemassa jänisten jäljet. Tämä on tietty vähän mielenkiintoinen kysymys kokonaisuudessaan. Laitos on nähty hyödylliseksi pitää käyttökunnossa mutta sitä ei kannata käyttää. Tuskin siihen edes on polttoainettakaan suuria määriä valmiina/varastossa.
Sähkölämmityksessäkin on kaksi puolta. Se toisaalta luo kysyntää ja toisaalta tasaa tehokkaasti kulutusta vuorokauden sisällä. Tasaa vieläpä varsin merkittävästi nimen omaan varaavassa muodossaan, joka on ollut suurehkoissa OKT normiratkaisu jo kauan. Sähköpuoli alkoi käydä kaksintaistelua öljylämmitystä vastaan heti ensimmäisestä öljykriisistä ja voitti sen selvin numeroin. 90-luvun halvan öljyn aikaan öljylämmitys vielä yritti viimeisen kerran sinnitellä kunnes siitä tehtiin pahe ja alettiin antaa ruoskaa ja raippaa. Mainonta on tyystin loppunut. Milloinkahan pyörivät viimeiset "öljylämmitys oikein" mainokset telkkarissa?
Sähkökauppa ei edelleenkään ole hylännyt täysin sähkölämmittäjiä. Siirron kiinteiden maksujen korotukset, tehomaksut ja "tuotteet" suosivat edelleen varaavaa sähkölämmitystä mutta suoran sähkölämmityksen osalta asiakkaat on taidettu jättää oman onnensa nojaan, joskaan oikein missään ei ole enää aivan perusmuotoista suorasähkölämmitystä, koska on aina vähintään se ILP.
Sitten B) Pohjoisempana esiintyy myös paikallisia pakkasia, joista ei etelässä tiedetä. Koska täällä ei enää paljon ketään asu, pelkän pohjoisen ja idän pakkasen vaikutus on valtakunnan tasolla aika pieni.
Osakekaupat julkisia (tai osakasluettelot). Mutta sielläkin markkina tehnyt sen erityisen hankalaksi. Pitää mennä Euroclearin toimistoon ja käyttää helvetin hidasta järjestelmää ja tehdä manuaalivertausta (ja sitä taloustoimittajat tekevät). Laki sanoo siis että pitää olla julkista, muttei kuitenkaan käytännössä toteudu kuin erittäin löyhästi tulkitsemalla. Lisäksi kaikenlaiset kuoret toki käytössä, että niillä piillotetaan loputkin.
Suomessa mistä tahansa yhtiöstä saat myös lain mukaan pyytää korvausta vastaan osakas/osakeluettelot.
Viimeksi muokattu:
Saahan sitä väittää mitä huvittaa, mutta eipä muistu mieleeni, että hinnat olisivat olleet koskaan aiemmin tällaisia.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Minäkin olisin jo siinä vaiheessa käynyt pääkytkimellä.
Ei sen täysin julkista tarvitse olla, mutta nyt tuntuu valvonta puuttuvan. Saahan asuntomyynneistä esim. välittäjä ja valtio tarkat tiedot. Kiinteistökaupoista saa kaikki halukkaat tiedot.
Hempuli
Töllintunaaja
Runsaasta keskustelusta huolimatta ei ole löytynyt perustetta sille, etteivät pörssitarjoukset voisi olla julkisia, kun on yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta kyse. Koska varmaa tuotantomäärää hinta-alueilla ei ole järkikeinoin kasvatettavissa, niin ainoastaan kulutusjoustoon on mahdollisuus. Tämä toteutuu parhaiten niin, että tuotanto ja myynti on tosiasiallisesti erotettu toisistaan ja kaikki sähkökauppa käydään aidosti pörssissä eikä näennäisesti kierrättämällä. Hinnan vakautta haluaville myydään erikseen hintavakuutus, jolla joku on valmis kantamaan riskit, kuten varmaan etenkin teollisuudessa on tarve.
Joutessani koetin selvitellä eri energiatuottajia jokin aika sitten. Törmäsin lukuisiin yhtiöihin, joissa toiset energiayhtiöt ovat omistajina. Yhteis- ja ristiinomistukset oli sellainen viidakko, että oma kyky selvittämään loppui alkuunsa. Lisäksi olisi pitänyt löytää yhtiön takaa omistajaveljet, kun pelkkä yhtiö ei kerro vielä mitään. Selvisi ainoastaan kenen lauluja laulat, jos vortumi omistaa jostakin yhtiöstä yli 50%. Minulle jäi hommasta hieman venäläinen maku.
Joutessani koetin selvitellä eri energiatuottajia jokin aika sitten. Törmäsin lukuisiin yhtiöihin, joissa toiset energiayhtiöt ovat omistajina. Yhteis- ja ristiinomistukset oli sellainen viidakko, että oma kyky selvittämään loppui alkuunsa. Lisäksi olisi pitänyt löytää yhtiön takaa omistajaveljet, kun pelkkä yhtiö ei kerro vielä mitään. Selvisi ainoastaan kenen lauluja laulat, jos vortumi omistaa jostakin yhtiöstä yli 50%. Minulle jäi hommasta hieman venäläinen maku.
Sähkölämmitys tosiaan luo kysyntää ja oli liikkeelle paneva voima, kun kunnat aikoinaan investoivat omistamiensa sähköyhtiöiden kautta fossiilienergiaan painottuvaan kaukolämmön yhteistuotantoon. Tuo aika on kuitenkin ollutta ja mennyttä.
En niinkään viittaa sanomallani sähkölämmitykseen sinällään, vaan sen tyypilliseen ilmenemismuotoon nyky-Suomessa. Öljylämmityksen korvaaminen ivlp-laitteella, jonka varalämmitysratkaisuna ovat sähkövastukset tehon hiipuessa ja mitoitusrajan tultua vastaan, on jokseenkin turmiollisin mahdollinen sähkönkäyttömuoto kokonaisuuden kannalta. Ilmasta lämpöä ottavan lämpöpumpun käyttäminen polttavan lämmitysratkaisun ohella niin, että jälkimmäinen tuottaa ja enemmän tai vähemmän korvaa lämpöpumpun hiipuvaa tuottoa ja etenkin sähkön kulutusta on sen sijaan oikein hyvä kulutusjoustoratkaisu, johon jopa soisin valtion osoittavan erityistä tukea (esimerkiksi vanhojen öljysäiliöiden korvaamiseen kestävämmällä ratkaisulla). On aika sama sähköjärjestrelmän kannalta, millä lämpö tuotetaan tuollaisen lämpöpumpun rinnalla, kunhan ei sähköllä. Lämmön varastointi tulee etenkin yksittäisten kiinteistöjen kohdalla kovin kalliiksi, jos tavoitellaan kapasiteettia, jolla olisi merkittävä vaikutus sähköverkon tasapainotuksessa.
Toistan vielä, että kyse on kauppatavasta. jolla on erittäin suuri merkitys kansainvälisesti katsoen. Ei ehkä kannata ampua omaan nilkkaan (kansallisen kilpailukyvyn nimissä). Itse kylläkin pitäisin useimmille kuluttajille hyödyllisempänä, että kaikkien kiinteistö- ja huoneistokauppojen osto- ja myyntihinnat julkistettaisiin osapuolten ohella nopealla aikataululla.
Tuo ei ole sama asia kuin solmittujen kauppojen yksityiskohtien julkistaminen pienienkin yksityisten toimijoiden osalta. Sähkömarkkinoilla on mukana tuollaisiakin.