Eikös uutisissa ollut että tavoitteena olisi että saisivat jatkoaikaa 2048 tai 2058 asti?
Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2024
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
pökö
Kaivo jäässä
Eiköhän tuo viallinen osa kunnosteta ja pistetä varastoon varaosaksi. Eihän nuo nyt ihan kuukausittain ole hajonneet
Sairauteen asti korjausmies on täällä useamman päivän taistellut pojan bluutuutti kajareiden akkujen kanssa. Tunteja kertyy mutta en laske enkä laskuta.
Tuolla ydinpuolella tuskin laitosmies sorvailee huviksensa voimalan osia. Korjauksille voi kertyä hintaa, kuitenkaan laite ei ole uuden veroinen, missä rajat menee, ei täällä alasimella istuen pysty hahmottamaan.
Se että vanhalaite on vanha ja vanhaa tekniikkaa, niin moorenlain mukaan tekniikka paranee ( ja halpenee ) kertaluokalla 18 kk välein, ei ehkä koske pajavasaran vartta mutta niissäkin on varaa parantaa.
( Kehityksestä tuli mieleen että istumapaikka varattu esitelmälle:
"14.00
Sähköisen liikenteen mahdollisuudet teollisuudelle
professori Lassi Aarniovuori LUT-yliopisto"
Tuo Lassi Aarniovuori puuhastelee mm.: "Korkean perustaajuuden tehoelektroniikkasuuntaajat, joissa käytetään WBG tehopuolijohdetekniikkaa"
Luulin että elektroniikka komponenteissa on jo fysiikan rajat tulleet vastaan esmes nauhaleveyttä ei voi enää kaventaa jne. mutta tuo WBG tehopuolijohdetekniikka olikin ihan uutta. )
Tuolla ydinpuolella tuskin laitosmies sorvailee huviksensa voimalan osia. Korjauksille voi kertyä hintaa, kuitenkaan laite ei ole uuden veroinen, missä rajat menee, ei täällä alasimella istuen pysty hahmottamaan.
Se että vanhalaite on vanha ja vanhaa tekniikkaa, niin moorenlain mukaan tekniikka paranee ( ja halpenee ) kertaluokalla 18 kk välein, ei ehkä koske pajavasaran vartta mutta niissäkin on varaa parantaa.
( Kehityksestä tuli mieleen että istumapaikka varattu esitelmälle:
"14.00
Sähköisen liikenteen mahdollisuudet teollisuudelle
professori Lassi Aarniovuori LUT-yliopisto"
Tuo Lassi Aarniovuori puuhastelee mm.: "Korkean perustaajuuden tehoelektroniikkasuuntaajat, joissa käytetään WBG tehopuolijohdetekniikkaa"
Luulin että elektroniikka komponenteissa on jo fysiikan rajat tulleet vastaan esmes nauhaleveyttä ei voi enää kaventaa jne. mutta tuo WBG tehopuolijohdetekniikka olikin ihan uutta. )
pökö
Kaivo jäässä
Korjatuilla osilla OL 1 ja 2 on toimineet alusta asti. Tietyt osat kunnostetaan ja vaihdetaan suunnitelluin väliajoin, oli niissä vikaa tai ei. Ei siellä kaikkia voi uusiin vaihtaa jokaisessa vuosihuollossa.
Jatkoaika 2038 on saatu, 2048 kai vielä hyväksyntää vailla.
Noinhan se varmaan menee terveen järjen kanssa. Omatkin vempeleet käytän loppuun asti vaikka uudet olis paljon parempia, pikkukorjauksilla elinikä pitenee hurjasti ( niillä vehkeillä meinaan )
pökö
Kaivo jäässä
Voi tulla aaltoilevaa hinnoittelua talvella.
yle.fi
Sähkön hinnat heittelehtivät ensi talvena, kertoo Energiateollisuus
Uutiset nopeasti ja luotettavasti.
yle.fi
pökö
Kaivo jäässä
Niin siinä sanotaan, "ennen arvonlisäveroa". Kai se koskee keskihintaakin
Miksi ihmeessä YLE uutisoi alvittomia hintoja, kun ne kuitenkin pitää maksaa?
Ilmoitetaanhan ne kiinteissäkin ja vertailu täten hankalaa.
Koskahan nyt käytössä oleva roottori on valmistettu? -90 luvulla kenties osittain vahvasti käsityönä. Sen jälkeen Ruotsin metalliteollisuuden käytänteet lienevät muuttuneet ja Asean ydinvoima tuki lienee saneerattu, kun Ruotsi luopuu ydinvoimasta.
Voi olla uuden saaminen tekemätön paikka.
Voi olla uuden saaminen tekemätön paikka.
pökö
Kaivo jäässä
Vanha korjataan kuten ennenkin
- Keskustelun aloittaja
- #2 293
Huomenna aamupäivällä "sikahinnat" = 500 €/MWh (eli noin 63 snt/kWh)!
yle.fi
Sähkön hinta ponnahtaa harvinaisen korkealle – aamukahvien aikaan sähkö maksaa yli 60 senttiä
Sähkö on kalleimmillaan aamulla, ja hinta laskee iltaa kohden.
yle.fi
Tänään alkoi sopivasti PKS 7,197 (sis marg) kiinnitys Q4:lle. Vähän kerkes harmittaan että missaan öiden halvat nollahinnat nyt sit loppuvuoden ajan, mutta ei nyt enää niin hirveesti harmita 
Pitäis nyt vaan keksiä Q1:lle jotain mikä on kiinnittämättä, mut onhan tässä aikaa!
Pitäis nyt vaan keksiä Q1:lle jotain mikä on kiinnittämättä, mut onhan tässä aikaa!
Luukku
Vakionaama
Sama täällä, osittain turvassaTänään alkoi sopivasti PKS 7,197 (sis marg) kiinnitys Q4:lle. Vähän kerkes harmittaan että missaan öiden halvat nollahinnat nyt sit loppuvuoden ajan, mutta ei nyt enää niin hirveesti harmita
Pitäis nyt vaan keksiä Q1:lle jotain mikä on kiinnittämättä, mut onhan tässä aikaa!
Taapertaja73
Jäsen
Itselläni on Q4/2024 ja Q1/2025 hinnat olleet kiinnitettynä jo tammikuusta. Kesällä alkoi jo vähän kaduttamaan nuo, mutta tällaiset päivät sitten taas kääntävät kelkkaa.
Jauhojengi
Jäsen
Mitä enemmän tuota pörssisähkön hinnan sahaamista seuraa sitä pörssimäisemmältä meno näyttää. Ollaan vain yhden OL3:n ison luokan ongelman päässä pitkään kestävistä katastrofihinnoista. Jos paljon pörssisähköä käyttävät suomalaiset ymmärtäisivät tuon skenaarion eivät kenties nukkuisi kovinkaan hyvin.
Millaisilla hinnoilla pistit kiinni?
Itsellä PKS jäi taakse ja Väre 6.3c/kwh + kv seuraavat 6kk. (näköjään uuden ALV:n kanssa hinta 6.4c/kwh)
Viimeksi muokattu:
Luukku
Vakionaama
Toi on hyvä. Täällä 6,9 (alv24%).
Sähkökattilaveijarit ovat ilmeisesti hankkineet sähköjään PPA-sopimuksilla, jotta saavat budjettinsa pitämään ennustetusti lämmön tuotannossa. Sittenpä ei tarvitse tehdä lämpöä polttamalla jotakin. Näin grafiikoita, joihin tuollainenkin ajatus sopisi. Olisikohan tuossa yksi uusi sähkön hintoja entisestään heiluttava tekijä?
Millä tavalla futuurit perustuu tietoon vai onko se pelkkää paniikkitunnetta? 2025 Q1 vs 2026 Q1 ihan eri luokissa. Q1 2025 keskiarvo 10,16snt ja 2026 8,6snt. Millä logiikalla? Mitä tiedetään nyt 2026 talvesta että on noin kohtuullista ja mitä tiedetään tulevasta talvesta että ero on 1,5snt? Muutenkin 2026 tulee olemaan futuurien perusteella koko vuosi halvempi sähkön osalta kuin 2025. Ihan vaan fiiliksen perusteella.
Seuraavat varmaan maailma menoa, eli mitä on sähköverkon kehittämispuolella meneillään, millaisia uusia voimalaitoksia ja kulutuskohteita on rakenteilla ja mitä muuta on tiedossa. Syöttävät sitten noita lähtö- ja reunaehdoiksi simulaatiomalliin vanhoja vastaavia tietoja täydentämään, joka malli puolestaan on kehitetty sähköpörssin hinnanmuodostusmallia matkimaan.
Niin se vain viime kuukausi käännähti vielä 3 alkavaksi vaikka puolessa kuussa vähän epäilin. Lämmitystarvettakin täällä pohjoisessa on jo jonkin verran, ilp otti 100kwh ja muutama n. 10kg pesällinen per päivä paloi takassa hinnaltaan pahimpien päivien aikana
Liitteet
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Hyvin olet taituroinut. Toteutunut keskihinta syyskuussa näkyy oleen 5,24 s/kWh, mihin päälle myyjien provikat (myyjä vaihtui kesken kuukauden).
Kohtuu vähällä vaivalla tämä itse asiassa tulee vielä näin pienellä lämmitystarpeella. Kosteissa tiloissa ja vessassa on lattialämmityksessä maksimi lämpötilan pudotus päiväsaikaan. Lvv shellyn ohjaamana @Mikki scriptillä Jos päivällä kallista niin ilp on ajastuksella ja nostaa yön aikana 3c lämpötilaa ja päiväksi tauolle (halpoina päivinä vakio lämpötila). Autoihin tulee sen verran vähän kilometrejä että kalliina vuorokausina jätetään sähkiksen lataaminen väliin ja jopa hybridilläkin pystyy näissä keleissä vielä kikkailemaan latausten kanssa kun työmatka ei ole kuin 6km siivu. Saunottua tulee vähän kun paljussakin on vielä vedet niin vähät saunakerrat on tullut hoidettua lähes nollasähköllä. 4 tai 5 päivänä oli takassa tulet ja ilp pitkälle huilaili ko päivät
Se mitä itse olen nähnyt tai lueskellut niin rajahinta sähköpadalle on tainnut olla jossain 2,5 snt/kWh paikkeilla. Eikai tuon alle sopimuksia kukaan tee?
Näin grafiikkaa, jossa sähkökattiloille suunniteltiin varsin suurta osuutta lämmöntuotannosta aivan lähivuosille, mutta aika pian tuo sitten tasaantuisi seuraavina vuosina (antaen edullisemmille lämmönlähteille suuremman osuuden). Juuri nyt on valmistunut ja valmistumassa taas paljon uutta tuuli- ja aurinkotuotantoa. Jospa näiden laitosten omistajat pelkäävät merkittävän suurta kannibalisaatiota samalle jaksolle ja suostuvat sopimaan niukasta, mutta tasaisesta tulosta odotellessaan aidosti hintaperusteista kulutusjoustoa toteuttavia kulutuskohteita. Sähkön hintojen heilunta vaikuttaa tätä nykyä olevan varsin posketonta.
Ei taida minkään jakson futuurit olla alle 2.5 c/kwh.
Eli tosiaan miksi tehdä PPA alle futuurien? Ainut syy- PPA voi tietty olla pidempi ja siten varmempi ja sitovampi.
Tässä liitän kaksi kuvaa. Näen ristiriitoja. Yksi on että ydinvoimaa on kovin vähän nyt verrattuna viime vuoden sattumalta säästettyyn kuvaan 23 lokakuuta, eli suurinpiirtein sama ajankohta kuin nyt. Toki aika on eri, tänään varhaisempi aika. Montako voimalaa on nyt poissa pelistä? Selittääkö se tuon 1500 MW vajauksen? Sähkö on nyt kallista, ja kokonaistuotanto on 5175 MW vähemmän kuin silloin. Toki, nyt ei tuule niin paljon.
Liitteet
Viimeksi muokattu:
Pörssisähkön hinta vs. vedenkorkeus https://yle.fi/a/74-20113380
HalkoholistinHaamu
Vakionaama
Vuosi vuodelta ydinvoiman määrä vähenee tuon 3v ajanjakson perusteella, vaikka OL3 oli vasta koekäytössä tuolloin
Ilmankos hinnat vain nousee.
Luulisi että noissa osattaisiin huomioida tyyliin uuden Aurora linen vaikutus. 800MW uutta (käytännössä aina) halpaa siirtokapaa on sen verran paljon että vaikuttaa kyllä jo keskihintaankin sen käyttöönoton jälkeen.
Tän hetken päivähinnassa näkyy kyllä karusti SE3 siirron ~800MW ja OL2 ~900MW puute (+Loviisa ~500MW). Fenno-Skan ja Loviisa ovat suunniteltuja huoltoja, OL2 nyt tunnetusti ei. Suunnitellulla tuotannolla hinta olisi paljon järkevämpi, mutta valitettavasti nykyisen järjestelmän ominaisuuksiin taitaa kuulua tällainen että jos on yllättäviä merkittäviä tuotantopuutoksia samaan aikaan heikon tuulen kanssa -> kallista.
Tuulituotannon min-max vaihteluväli alkaa muuten lähestyä jo keskimääräistä kokonaistuotantoa. Pakkohan tuon on hinnassakin näkyä.
Tai siis Ruotsi aikoi tuohon maailman aikaan luopua ydinvoimasta, sanotaanko niin. Nykyäänhän ruotsalaiset suunnittelevat uusien ydinvoimaloiden rakentamista.
Futuurit ovat arvauksia siinä missä muutkin arvaukset. Mutta niiden hinta kertoo sellaisten tahojen arvailuista, joilla on paljon enemmän rahaa kiinni hommassa, kuin keskivertokuluttajalla. Futuurihinta on keskihinta jo toteutuneille kaupoille tulevien ajanjaksojen sähköntuotannossa. Jos pörssihinta onkin sitten lopulta futuurihinnan yläpuolella, futuurien myyjät (rahoituslaitokset) ottavat takkiin ja raskaasti. Jos taas alapuolella, takkiin ottavat futuurien ostajat (sähkön vähittäismyyjät ja suuret teollisuuslaitokset). Molemmat tahot lienevät keskimäärin kyvykkäämpiä arvaamaan, kuin matti meikäläinen. Eikä kumpikaan taho, futuurin myyjä eikä ostaja, halua hirveästi persnettoa tehdä. Lähtökohtaisesti futuuri on vakuutus, joten oletettavasti ostaja tekee hieman tappiota ja myyjä voittoa - eli pörssihinta on hieman alhaisempi kuin futuurihinta. Näin siis, jos osaavat oikein ennustaa.