Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2024

K

kotte

Hyperaktiivi
Sähkönkulutusennuste vain kasvaa vuorokausi vuorokaudelta ja tuon jo varmaan alkaa vaikuttaa varastoallastilanteeseenkin. Pakkasen jatkuvat eikä tuuliennusteet liene paranemaan päin samalla, kun kylmyys puree jo naapurimaissakin.

Itse jännitän eniten sitä, meneekö lähipäivinä rikki kaikkien aikojen sähkökulutusennätys Suomessa. Edellinenhän syntyi aikana, jolloin Suomi vielä eli aivan toisessa määrin paperintuotannon ja myös hirmuisesti sähköä haukkaavan hiokepaperin tuotannon varassa. Tämä vuoden huippukulutusennusteet menivät jo rikki luokkaa 0,5GW:lla.
 
H

HelaKammo

Vakionaama
1000004333.png


Huomenna ero ei ole ihan yhtä iso, mutta halvat tunnit huomattavasti kalliimmat. Näillä VILP COP-arvoilla vastukset yöksi ja varaaja vielä kuumemmaksi. Edellisellä vedolla oli vain 60°C kun tuo lämpöparonin asteikko on täysin arvalla vedetty 0-10, ei vastaa mitään järkevää lämpötilaa.

Katsotaan mihin varaaja riittää. 500 litraa ja 40-50 astetta yli VILP lämmön. Pitäisi mennä yli päivän.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
J

jmaja

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
Itse jännitän eniten sitä, meneekö lähipäivinä rikki kaikkien aikojen sähkökulutusennätys Suomessa. Edellinenhän syntyi aikana, jolloin Suomi vielä eli aivan toisessa määrin paperintuotannon ja myös hirmuisesti sähköä haukkaavan hiokepaperin tuotannon varassa.
Klikkaa laajentaaksesi..
Mihin se sähkö nyt sitten menee? Tällä hetkellä Tanskassa näyttää menevän 5,7 GW, Norjassa 22,3 GW, Ruotsissa 22,9 GW ja Suomessa 14,7 GW. Aika hurja ero Tanska, Suomi ja Norja, vaikka ovatkin väkiluvultaan lähes samat.

Vertailun vuoksi 23.5.2023 Tanskassa kului 2-4 GW, Norjassa 10-13 GW, Ruotsissa 12-13 GW ja Suomessa 6-8 GW. Ruotsissa ja Norjassa on siis paljon suurempi vuodenaikavaihtelu kuin Suomessa.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
jmaja sanoi:
Mihin se sähkö nyt sitten menee? Tällä hetkellä Tanskassa näyttää menevän 5,7 GW, Norjassa 22,3 GW, Ruotsissa 22,9 GW ja Suomessa 14,7 GW. Aika hurja ero Tanska, Suomi ja Norja, vaikka ovatkin väkiluvultaan lähes samat.

Vertailun vuoksi 23.5.2023 Tanskassa kului 2-4 GW, Norjassa 10-13 GW, Ruotsissa 12-13 GW ja Suomessa 6-8 GW. Ruotsissa ja Norjassa on siis paljon suurempi vuodenaikavaihtelu kuin Suomessa.
Klikkaa laajentaaksesi..
Tekisi mieli kirjoittaa vertauskuvallisesti, eli rikkaan talon pojalla on varaa huvituksiin, mihin köyhällä ei ole. Suomi elää (tässkin) asiassa yli varojensa. Suomella olisi paremminkin varaa sellaiseen sähkönkulutukseen kuin Tanskassa, missä asuntojen lämmitystä ei ole ratkaistu samalla tavalla kuin Norjassa ja vähän Ruotsissakin, vaan paljon ekonomisemmin. Norjassa sähkö tuotetaan varastoaltaiden vesivoimalla ja voimalaitostehoa on vaikka muille jakaa. Siellä on kymmeniä vuosia (vaiko sata vuotta?) lämmitetty suoralla sähköllä, koska voimantuotantojärjestelmä tukee mainiosti moiseen. Ruotsi on Norjan naapuri ja jakaa resurssejaan Norjan kanssa käytännössäkin tehokkaasti lukuisten siirtoyhteyksien kautta. Ruotsissa on paljon omaa vesivoimaa ja suuria varastoaltaita pohjoisessa, ydinvoimaa ja valtava määrä tuulivoimaa siroteltuna koko pitkän maan pituutta. Maa on myös linkitetty Keski-Eurooppaan varsin monin yhteyksin (Keski-Euroopassa ei ole nyt mitään erikoista sähkömarkkinoilla, vaan kaikki toimii ihan tavanomaisesti, mutta eipä ole arktisia pakkasiakaan). Tuota sähköä tasataan norjalaisten kanssa ja vastavuoroisesti siirretään Norjan sähköä 2000km pitkän valtion etelä- ja pohjoisosien välillä (eikä tietenkään pyyteettömästi), koska sähkön siirto pitkin Norjan maa- ja vesialueita muodostuisi ylivoimaisen kalliiksi.

Ja vielä tuohon tilastoosi, että Tanskassa ja Ruotsissa vaihtelu on tuon perusteella vuodenajasta riippuen Tanskassa ja Ruotsissakin suhteellisesti vähäisempää kuin Suomessa eikä Norjassakaan ainakaan Suomea suurempi, vaikka Norjassa totta vieköön moiseen olisi varaa toisin kuin Suomessa. Suomessahan sentään yli puolet asunnoista ja tätäkin suurempi osa muusta rakennuskannasta lämpiää muulla kuin sähköllä. Norjassa ei muuta käytetäkään kuin sähkölämmitystä, Ruotsissa se on Suomea yleisempää, mutta Tanskassa melko harvinaista.

Lisätäänpä lisäyksen perään vielä, että juuri nyt Tanskasta viedään nettona ulos vähän vajaa 1,5GW, Ruotsista runsaat 2,2GW, mutta Norja tuo runsaat 0,5GW. Jonnekinhan ruotsalaisten on dumpattava lähes jatkuvasti tuottamansa ylimääräinen sähkö, kun Suomikin imee Ruotsista "vain" luokkaa 2,5GW (loput tulevat Virosta, josta enempää ei saada, kun pienempi siirtokaapeleista on toimettomana Suomen pään muuttajasemalla olevan vian takia).
 
Viimeksi muokattu:
K

kotte

Hyperaktiivi
jmaja sanoi:
Eipä Suomessakaan ole ollut ongelmia ennen kuin 20-luvulla, vaikka suorasähkö on ollut varsin yleistä.
Klikkaa laajentaaksesi..
Ei ollutkaan silloin, kun Venäjältä tuotiin sähköä OL3:n edestä ja lauhdevoimaloita oli nykyistä enemmän ainakin luokkaa 2GW:n edestä, samoin yhteistuotantovoimaloita. Tuo oli ennen kuin päästömaksut kohosivat ja alkoivat purra.

Toki suoralla sähköllä on aina lämmitetty, mutta Suomen nerokkaat valtaapitävät säätivät palkkioita, jos korvasi polttamiseen perustuvia lämpölaitteita sähköä käyttävillä (myös sellaisilla, jotka kovilla pakkasilla siirtyvät suoran sähkön käyttöön) ja tuhosi mahdollisuuden kätevien vaihtoehtoisten lämmönlähteiden käyttöön (jollaisia kukaan ei muutenkaan käyttäisi kuin sähköpulan nostaessa hinnat pilviin) ja koko ajan rinnalla keksittiin veroja veron päälle esimerkiksi kaukolämmön yhteistuotannolle rasittamaan hyvin vähällä lisäenergialla syntyvää oheislämpöä (mikä vei tuon kilpailukykyä, koska lämpöön lykätyt verolisät tekivät järkeväksi siirtää tuotakin lämmitystä sähköllä toimivaksi, kun sähkön verotus jätettiin hyvin alhaiseksi suhteessa noiden verojen tasoon).
 
K

kotte

Hyperaktiivi
VesA sanoi:
Oli tuossa 70-luvulla katuvalotkin pimeänä kun ei sähkö piisaa.
Klikkaa laajentaaksesi..
Joskus 60-luvulla jouduttiin talvella ajamaan hätäkaasuturbiineja talvella aika usein ja merkittäviä jaksoja, koska sähkö ei riittänyt muutoin. Tuo oli ennen aikaa, kun Venäjältä rakennettiin tuontisiirtoyhteys puhumattakaan Ruotsin tuonnin muuttumisesta vaihtokauppatyyppisestä kuorman ja tuotannon tasauksesta vastavuoroisesti ja verkon lisävarmistuksesta jatkuvaksi yhä uusia voimansiirtolinjoja pitkin tapahtuvaksi tuonniksi jokseenkin sillä kapasiteetilla, mihin linjat pystyivät.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
Toki suoralla sähköllä on aina lämmitetty, mutta Suomen nerokkaat valtaapitävät säätivät palkkioita, jos korvasi polttamiseen perustuvia lämpölaitteita sähköä käyttävillä (myös sellaisilla, jotka kovilla pakkasilla siirtyvät suoran sähkön käyttöön) ja tuhosi mahdollisuuden kätevien vaihtoehtoisten lämmönlähteiden käyttöön
Klikkaa laajentaaksesi..
Miten paljon tuo lopulta on vaikuttanut sähkönkulutukseen? Kuinka moni siirtyi suorasähköön? Kai niilläkin ILP on suurimmalla osalla? MLP ei hirveästi kuluta pakkasillakaan. Siis onko edes 100 MW tuosta tullut?

Paha tuosta on niitä siirtyneitä syyttää, jotka ovat vain noudattaneet päättäjien tahtoa.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
jmaja sanoi:
Kuinka moni siirtyi suorasähköön? Kai niilläkin ILP on suurimmalla osalla?
Klikkaa laajentaaksesi..
Ivlpeillä käsittääkkääkseni eniten tai ainakin huomattavassa määrin korvattiin öljylämmityksiä (mihin palkkioita sai). Noiden laitteiden käyttäytyminen (ilman öljyä tms. tukilämpönä) on vielä huomattavasti pahempi tilastollisessa mielessä kuin perinteisellä ns. suoralla sähköllä. Nehän säästävät sähköä leudolla säällä (jolloin sähköstä ei ole pulaa) ja muuttuvat kohti suoraan sähköä, kun sää kylmenee. Nyt alkaa olla kelit, jossa lopputulos on aika lähellä pakkasella käyttöön otettua suoraa sähkölämpöä.

Ei ilppikään aivan mainio ratkaisu ole, vaikka jotkin uusista laitteista pötkivät aika pitkälle. Niidenkin tuottosuhde putoaa kovalla pakkasella ja nyt on ollut aivan etelärannikkoa lukuun ottamatta kelejä, joissa ero suoran sähkölämmityksen kulutukseen on näilläkin suhteellisen pieni. Jopa maalämpöpumpuilla kulutus seuraa lämmöntarvetta superlineaarisesti (toki siedettävästi, jos on mitoitettu ns. täystehoiseksi, mitä esimerkiksi monissa suurempien kiinteistöjen asunnoksissa ei mediassa esitetyn perusteella ole tehty).
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
Ivlpeillä käsittääkkääkseni eniten tai ainakin huomattavassa määrin korvattiin öljylämmityksiä (mihin palkkioita sai). Noiden laitteiden käyttäytyminen (ilman öljyä tms. tukilämpönä) on vielä huomattavasti pahempi tilastollisessa mielessä kuin perinteisellä ns. suoralla sähköllä. Nehän säästävät sähköä leudolla säällä (jolloin sähköstä ei ole pulaa) ja muuttuvat kohti suoraan sähköä, kun sää kylmenee. Nyt alkaa olla kelit, jossa lopputulos on aika lähellä pakkasella käyttöön otettua suoraa sähkölämpöä.
Klikkaa laajentaaksesi..
Miten paljon noita sitten on? Näyttää myydyn 2021-22 n. 31 000 VILPiä. Miten ne sitten jakautuvat öljyn, suorasähkön, kaukolämmön tai jonkun muun korvaamiseen. Jos heitetään puolet menneen muun kuin suorasähkön korvaamiseen, olisi n. 15 000 VILPiä tullut. Jos noilla sitten keskimäärin kuluu 10 kW aivan ääripakkasilla (joita ei vielä ole), tulisi tuosta vasta aika mitätön 150 MW lisä huippukulutukseen.

Kuinka monessa VILP-talossa menee nyt edes 5 kW eli 120 KWh/vrk? MLP:llä 3 kW olisi jo paljon. Niitä meni 21 000 kpl tuona kahtena vuotena. Varmasti merkittävä osa suorasähkötaloihin, joissa nyt sitten kovilla pakkasilla kulutus on 1/3-1/5 entisestä.

2018 näyttää kuluneen 3,3 TWh öljyä kotitalouksissa. 2021 kotitalouksissa kului sähköä 24 TWh.
Voisiko tuosta päätellä, että kotitalouksien piikkikulutus kavaisi n. 10%, jos kaikki loput öljylämmittäjät siirtyisivät suorasähköön. Jos siirtyisivät MLP:n kasvaisi muutaman % ja VILPillä jotain siitä väliltä ellei koko maassa ole -25 C tai alle, jolloin hyvin merkittävä osa VILPeistä sammuu.

Kuinka moni VILP jaksaa vastuksilla pitää talon lämpimänä sammuttuaan? Vastukset eivät taida juuri koskaan olla yli 9 kW.
 
L

Leo

Aktiivinen jäsen
jmaja sanoi:
Miten paljon noita sitten on? Näyttää myydyn 2021-22 n. 31 000 VILPiä. Miten ne sitten jakautuvat öljyn, suorasähkön, kaukolämmön tai jonkun muun korvaamiseen. Jos heitetään puolet menneen muun kuin suorasähkön korvaamiseen, olisi n. 15 000 VILPiä tullut. Jos noilla sitten keskimäärin kuluu 10 kW aivan ääripakkasilla (joita ei vielä ole), tulisi tuosta vasta aika mitätön 150 MW lisä huippukulutukseen.

Kuinka monessa VILP-talossa menee nyt edes 5 kW eli 120 KWh/vrk? MLP:llä 3 kW olisi jo paljon. Niitä meni 21 000 kpl tuona kahtena vuotena. Varmasti merkittävä osa suorasähkötaloihin, joissa nyt sitten kovilla pakkasilla kulutus on 1/3-1/5 entisestä.

2018 näyttää kuluneen 3,3 TWh öljyä kotitalouksissa. 2021 kotitalouksissa kului sähköä 24 TWh.
Voisiko tuosta päätellä, että kotitalouksien piikkikulutus kavaisi n. 10%, jos kaikki loput öljylämmittäjät siirtyisivät suorasähköön. Jos siirtyisivät MLP:n kasvaisi muutaman % ja VILPillä jotain siitä väliltä ellei koko maassa ole -25 C tai alle, jolloin hyvin merkittävä osa VILPeistä sammuu.

Kuinka moni VILP jaksaa vastuksilla pitää talon lämpimänä sammuttuaan? Vastukset eivät taida juuri koskaan olla yli 9 kW.
Klikkaa laajentaaksesi..
Aika pieniä vastuksia tuntuu monissa vilpeissä olevan. Meillä on CTC:n varaajassa 15kw vastukset niin ei jää siitä kiinni. Ei oo kyllä vilpistä apua pakkashuipuille vaan tosiaan öljystä kun moni on siirtynyt vilppeilemään niin Suomessa sähkönkulutus ainakin noiden myötä kasvaa pakkashuippuina. Olisiko tämä talvi nyt sellainen, että vilp asennuksista voi tulla paljon yhteydenottoja kun ymmärretty, että voi tulla kylmääkin joskus ja tajutaan, että joku on onnistunut myymään aivan alimittaisen laitteen puhumalla vain nimellistehosta...
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
kotte sanoi:
Jopa maalämpöpumpuilla kulutus seuraa lämmöntarvetta superlineaarisesti (toki siedettävästi, jos on mitoitettu ns. täystehoiseksi, mitä esimerkiksi monissa suurempien kiinteistöjen asunnoksissa ei mediassa esitetyn perusteella ole tehty).
Klikkaa laajentaaksesi..

Mitä tarkoittaa superlineaarisesti. Lämmönjaosta ja keruun mitoituksesta riippuen, myös MLP kulutus nousee joskaan ei mitenkään suhteessa ilmasta ottaviin.

kotte sanoi:
Joskus 60-luvulla jouduttiin talvella ajamaan hätäkaasuturbiineja talvella aika usein ja merkittäviä jaksoja, koska sähkö ei riittänyt muutoin.
Klikkaa laajentaaksesi..

Luultavasti ei niin kovinkaan huono ratkaisu loppujen lopuksi. Tosin 60-luvulla sähköllä ei rakennuksia lämmitetty. Ennen ei oikein edes tiedetty kuka sähköä milloinkin kulutti teollisuuslaitoksia lukuunottamatta, kun ei se mekaaninen Valmet kertonut, milloin oli lukemat lasiinsa pyörittänyt. Teollisuudella on varmaankin ollut jokin käytäntö löysätä kulutusta. Vaikka sähköstä ajoittan muutama prosentti olisikin tehty kalliisti, lopulta se ei koko tuotantopoolissa ole suurikaan lisäkustannus / kWh. Ei se olisi nytkään.

Nythän ollaan vähän uudessa tilanteessa. Tuotantokapasiteetin omistajilla ei ole mitään velvollisuuksia sähkön tarjonnan suhteen. Samalla mallilla vaikkapa maantiet voitaisiin yksityistää Fortwaylle ja siirtää Wahlroosin omistukseen, koska tienpidosta on valtiolle kuluja. Sitten vaan maksut kysynnän mukaan ja km vero päälle. Moottoriteistä voisi jättää toisen kaistan auraamattaa ja uudelleen asfaltoimatta. Tylysti vain hinta ajonrekisteröintilaitteeseen, että nyt on ruukaa ja hinta on 1 €/km + 2 s/km vero, jatka tai mene kahville. Siltoja voisi myös poistaa käytöstä, koska korjaaminen ei kannata, niin kuin ei tietysti kannattaisikaan, koska maksut vain alenisi.

Itselleni jäi toinen 7,5 kW vastus (@380V). Se lienee yli 8 kW nykyisellä korkeammalla jännitteellä. Itse asiassa, aika pitkälle riittää.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
jmaja sanoi:
Miten paljon noita sitten on?
Klikkaa laajentaaksesi..
En osaa eritellä, mutta kokonaisvaikutus silti näkyy varsin selvästi, kun tarkastellaan sähkön kulutusta. Asiaa ei selitä mikään muu kuin kylmästä säästä johtuva sähkölämmityksen lisääntyminen ja tuo on erittäin merkittävää esimerkiksi n. 8kk:n viimeisimmällä jaksolla (vedos Fingridin sähkönkulutuskäppyräesityksistä alueella "Avoin data").
 

Liitteet

  • ss.png
    ss.png
    50,9 KB · Katsottu: 113
K

kotte

Hyperaktiivi
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Mitä tarkoittaa superlineaarisesti. Lämmönjaosta ja keruun mitoituksesta riippuen, myös MLP kulutus nousee joskaan ei mitenkään suhteessa ilmasta ottaviin.
Klikkaa laajentaaksesi..
No, "super" kääntyy tässä, että "enemmän kuin" (lineaarisesti). Syynä on, että kovalla pakkasella lämmönkulutus kasvaa, jolloin poikkeuksetta lämmitysveden lämpötilaa nostetaan (käyräsäädöllä tms.), jolloin lämpöpumpun tuottosuhde laskee. Kaivo tai maapiiri myös kylmenevät pitemmän jakson liukuvan keskiarvon perusteella, mikä vaikuttaa samaan suuntaan. Kunhan kokonaisuuden mitoitus on riittävä eikä jouduta apuvastuksille, lämmitystarpeen kasvu lisää sähkönkulutusta aika maltillisesti verrattuna lineaariseen kasvuun suhteessa lämmitystarpeeseen.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
En osaa eritellä, mutta kokonaisvaikutus silti näkyy varsin selvästi, kun tarkastellaan sähkön kulutusta. Asiaa ei selitä mikään muu kuin kylmästä säästä johtuva sähkölämmityksen lisääntyminen
Klikkaa laajentaaksesi..
Mitä siis näet tuosta kuvaajasta, josta puuttuu hyvin oleellinen parametri eli lämpötila ja kuinka pitkä kylmä jakso on? 2023 lämpöpumppumyynti romahti, joten mistä olisi tullut suurempi muutos kuin tuo laskemani mitätön 150 MW?

Eihän näin kylmää ole ollut pitkään aikaan. Puheet sähköpulasta ja kovista hinnoista ovat myös loppuneet, joten kansa ei taida enää säästää. Eikös luokkaa 1 GW alle normitason päästy viime talvena vain tuolla rummutuksella sähkön loppumisesta yhdistettynä koviin hintoihin.
 
K

kkk

Aktiivinen jäsen
Suomen sähkön kulutus saattaa ylittää torstaina illalla kaikkien aikojen ennätyslukeman, sanoo Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
Kulutus ylitti jo aamulla 14 700 megawatin rajan. Kaikkien aikojen ennätys on kirjattu 7. tammikuuta 2016, jolloin kulutus oli 15 149 megawattia.
”Nyt on kylmä, ja tällainen tilanne syntyy korkeintaan kerran 10 vuodessa”, Leskelä sanoo.

Torstaina sähkön tuotannon kapasiteetista oli vikojen takia poissa noin 1 600 megawattia voimaloiden vikojen takia. Osa voimaloista palannee tuotantoon vielä torstaina, kuten Meri-Porin kivihiilivoimala. Sen 565 megawattia on poissa tuotannosta arviolta kello 16 asti. Myös muun muassa useita biopolttoaineita käyttäviä voimaloita seisoo.
”Siirtoyhteydet toimivat ja Viron toinen siirtoyhteys on saatu kuntoon”, Leskelä sanoo.
Näillä pakkasilla pelkästään sähkölämmityksen tehon tarve on noin 5 000 megawattia.

www.aamulehti.fi

Suomen sähkön kulutus voi nousta uuteen ennätykseen torstaina

Sähkön kulutus saattaa nousta Suomessa kaikkien aikojen ennätykseen torstaina.
www.aamulehti.fi www.aamulehti.fi
 
K

kotte

Hyperaktiivi
jmaja sanoi:
Mitä siis näet tuosta kuvaajasta, josta puuttuu hyvin oleellinen parametri eli lämpötila ja kuinka pitkä kylmä jakso on? 2023 lämpöpumppumyynti romahti, joten mistä olisi tullut suurempi muutos kuin tuo laskemani mitätön 150 MW?

Eihän näin kylmää ole ollut pitkään aikaan. Puheet sähköpulasta ja kovista hinnoista ovat myös loppuneet, joten kansa ei taida enää säästää. Eikös luokkaa 1 GW alle normitason päästy viime talvena vain tuolla rummutuksella sähkön loppumisesta yhdistettynä koviin hintoihin.
Klikkaa laajentaaksesi..
Siis viittaan tuohon "mailanlapaan" kuluvan vuoden alusta (asiaa voi itse kukin tutkia tarkemmin Fingridin sivuilta ja tuolta saa jopa datat omaan taulukkolaskelmaansa. Aivan selvästi kulutus pomppaa rajusti vaikkapa syksyyn nähden, kun lämpötilan kohdalla tulee tosi paikka vastaan, vaikka samalla on vielä ollut puolittainen lomakausi päällä. Ongelmahan on juuri täsmälleen tuo, eli kun sattuu todella kylmä ja koko maata kattava kylmä jakso, kulutus pomppaakin äkkiä, jolloin tuotanto- ja tuontikapasiteetin riittävyys alkaa olla hyvin lujilla. Virhe on tehty siinä, että on optimoitu leudon kauden lämmityskulutusta, mutta kaikkein pahimmissa tilanteissa on jättäydytty suoran sähkön varaan ja pahaksi onneksi (mutta itsestään selvästi) liian moni tekee moista samaan aikaan. Ei asiaan tarvitse sen kummempaa ja tarkempaa regressioanalyysia ryhtyä sovittamaan.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
Ongelmahan on juuri täsmälleen tuo, eli kun sattuu todella kylmä ja koko maata kattava kylmä jakso, kulutus pomppaakin äkkiä,
Klikkaa laajentaaksesi..
Eikö näin sitten ole ollut ainakin sen 40+ v, kun sähkölämmitys on ollut yleistä? Onko tilanne oleellisesti muuttunut? Varmasti on hiukan muuttunut, mutta onko muutos 100 MW vai 1 GW vai jopa enemmän?
 
K

kotte

Hyperaktiivi
jmaja sanoi:
Eikö näin sitten ole ollut ainakin sen 40+ v, kun sähkölämmitys on ollut yleistä?
Klikkaa laajentaaksesi..
Ei yhtä pahana, koska öljylämmitystä on korvattu sähköllä (jossakin määrin myös kaukolämpöä kerrostaloissa, vaikkei taida käytännössä näkyä) ja uuttakin rakennuskantaa on tullut (tosin uudet rakennukset ovat yleensä energiatehokkaita). Tuolloin käytettiin suoraan sähkölämmitystä joka "varoitti" jo ledommalla kelillä, eli kulutus oli helppo ennustaa lämmitystarveluvun perusteellla ja Tilastokeskuksellahan on tiedot rakennusten lämmitysmuodosta (regressiomalli on helppo sovittaa). Ivlp:t ja ilpiltkin ovat sähkönkulutuksen ennustamisen kannalta suoranaisia "helvetinkoneita", eli kukaan ei pysty kerättävissä olevilla tiedoilla ennakolta ennustamaan niiden käyttäytymistä pakkasten kiristyessä paitsi on selvää, että käyttäytyminen on takuuvarmasti hankalampaa sähköverkon kannalta kuin suoralla sähkölämmityksellä.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
jmaja sanoi:
Onko tilanne oleellisesti muuttunut?
Klikkaa laajentaaksesi..
Sikäli tilanne on muuttunut tuotantopuolella, että fossiilinen yhteistuotanto on vähentynyt ja etenkin suhteessa sähkölämmityksen määrään.

Viime vuosituhannen loppupuolella ja vielä tämän vuosituhannen alussa Suomessa toimittiin (sinällään fiksusti niin), että kuntien sähkö- ja lämpöyhtiöt rakensivat kilvan paikasta riippuen lähinnä fossiilienergialla toimivia yhteistuontalaitoksia (suurissa kaupungeissa ja rannikolla ja turvesoiden lähistöllä, hiilellä, maakaasulla tai turpeella toimivia). Joitakin noista sittemmin muutettiin pääosin puuta polttaviksi.

Kaupallinen ideahan oli, että tällä tavoin saadaan laajenevien kaukolämpöjärjestelmien tarvitsema lämpö, mutta samalla pakkasten mukaan lisääntyvää sähköntuotantoa. Pakkasilla syntyvälle sähkölle tarvittiin tietekin lisää markkinoita juuri tuotantoajankohdalla ja suora sähkölämmityshän oli mainio kohde. Kun fossiilienergiaan ei kohdistunut erityistä veropainetta ja sähkö oli suhteellisen kallista polttoaineisiin verrattuna (jotta lauhdetuotantokin oli kannattavaa ja sitäkin tarvittiin rinnalla), sähkön tuotannosta saatu tulo oikeutti investoinnit tuollaisiin laitoksiin. Lämpö oli tavallaan jätettä sähköntuotannosta. Sittemmin verottaja ja muut valtion instanssit käänsivät kuvion päälaelleen, joten yhteistuotanto muuttui heikosti kannattavaksi päästömaksujen ja polttoaineverotuksen voimakkaan kasvun myötä (osin verojen aktivoitumisen seurauksena, kun vanhat sinällään teknis-fysikaalis-ekonomisesti vinksahtaneet jyvitysperiaatteet saivat merkitystä uusien verojen ja vanhojen korotuksen myötä).
 
T

Tinkero

Aktiivinen jäsen
Suomessa on nyt noin 200 000 ladattavaa autoa enemmän kuin edellisen huippukulutuksen aikaan. On niilläkin merkityksensä vaikkei välttämättä kovin suuri.
 
M

Mekaniker

Vakionaama
Noin tunnin päästä saamme selville seuraavan vuorokauden pörssi-hintaa ja veikkaus on huomattavasti korkeampi vrt tänään korkeimpaan:
- Ringhals 2 puoliteholla taas, ehkä huomenna verkkoon?
- Kaksi voimalaitosta täällä osateholla nekin
- Tuuli vähenee selvästi pohjoismaissa
- ?

Taitaa olla huomenna aggregaattipäivä...
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Tinkero sanoi:
Suomessa on nyt noin 200 000 ladattavaa autoa enemmän kuin edellisen huippukulutuksen aikaan. On niilläkin merkityksensä vaikkei välttämättä kovin suuri.
Klikkaa laajentaaksesi..
Voi olla, mutta nehän lisääntyvät vähitellen eikä tilanne välttämättä ole kasvanut yhtäkkiä näin kukuvan vuoden alun huippupakkasten mukana. Sitäpaitsi, kun sähköautosta on kysymys, ajokitkan aiheuttama ei niinkään kasva ilman kylmetessä, vaan auton kabiinin ja laitteiden sähkölämmityksen kulutus (olkoon tehty miten vain ja mihin tarkoitukseen vain), mikä on periaatteessa aivan samaa kategoriaa kuin rakennustenkin sähkölämmitys sähköverkon rasituksen kannalta.
 
K

Kamis

Aktiivinen jäsen
Mitähän tuosta pitäisi ajatella taikka päätellä kun tämän päivän hinnoissa on paljon tasalukuja 300€,250€,150€/MWh?
Olisihan niitä muitakin tarjouksia kuin esim. 50€ jaollisia?

Muina päivinä on ollut huomattavasti kirjavampi lukuvalikoima.
 
P

puuteknikko

Vakionaama
Kamis sanoi:
Mitähän tuosta pitäisi ajatella taikka päätellä kun tämän päivän hinnoissa on paljon tasalukuja 300€,250€,150€/MWh?
Olisihan niitä muitakin tarjouksia kuin esim. 50€ jaollisia?

Muina päivinä on ollut huomattavasti kirjavampi lukuvalikoima.
Klikkaa laajentaaksesi..
Se on perinteisistä huutokaupoista otettu juttu, riittävän korkeilla hinnoilla on vähintään viidenkympin nostot ;D
 
S

Samppa

Ylläpitäjä
Ylläpidon jäsen
On se jännä, että toiseen suuntaan hinta leikataan sinne -0,5€ pintaan, mutta näin päin ei näytä olevan rajaa. Tuli tehtyä kyllä tähän astisen elämän huonoin päätös sähkösoppareiden suhteen kun en kiinnittänyt eka kvartaalia. Toki keskihintakiinnitettyyn tämä iskee myös aika kovaa, vain määräaikainen on "turvassa". Eilen meni sähköä 177kWh ja toissapäivänä 172kWh. Toissapäivänä nappasin sähköpatterit pois päältä kalleimman tunnin ajaksi ja heti tippui lämpötilat noin kolmella asteella, joten ei voi kovin pitkään olla lämmittämättä. Varsinkin kun lämmöt kämpässä nytkin vain n. 18 astetta. Tähän astinen sähkölasku nyt n. 150€ tältä kuulta ja huomenna se tuplaantuu ;D
 
L

Lappanen

Hyperaktiivi
Samppa sanoi:
On se jännä, että toiseen suuntaan hinta leikataan sinne -0,5€ pintaan, mutta näin päin ei näytä olevan rajaa. Tuli tehtyä kyllä tähän astisen elämän huonoin päätös sähkösoppareiden suhteen kun en kiinnittänyt eka kvartaalia. Toki keskihintakiinnitettyyn tämä iskee myös aika kovaa, vain määräaikainen on "turvassa". Eilen meni sähköä 177kWh ja toissapäivänä 172kWh. Toissapäivänä nappasin sähköpatterit pois päältä kalleimman tunnin ajaksi ja heti tippui lämpötilat noin kolmella asteella, joten ei voi kovin pitkään olla lämmittämättä. Varsinkin kun lämmöt kämpässä nytkin vain n. 18 astetta. Tähän astinen sähkölasku nyt n. 150€ tältä kuulta ja huomenna se tuplaantuu ;D
Klikkaa laajentaaksesi..
Miten tämä iskee keskihintakiinnitettyyn, paitsi positiivisesti? Nythän saat sitä kiinnitettyä keskihintaa mukavasti alas kun käytät täysillä nuo xx snt-hinnat pois ja himmailet minimillä xxx snt-hinnat. Pitääpä vähän simuloida minkälaista kulutusvaikutusta huomenna voisi olla luvassa..

Edit. Laskeskelin toissapäivän (2.1.) hinnoilla, kun näytti hintakäyrä vähän samalta (vaikka hinnat olikin vähän eri):
Kulutusvaikutus olisi -17,5 snt jos sattuisi kulutusohjaus osumaan kuten osui 2.12..
 
Viimeksi muokattu:
T

-Teme-

Vakionaama
Samppa sanoi:
On se jännä, että toiseen suuntaan hinta leikataan sinne -0,5€ pintaan, mutta näin päin ei näytä olevan rajaa.
Klikkaa laajentaaksesi..
onhan siinä raja 4€/kWh :rolleyes:

Lappanen sanoi:
Miten tämä iskee keskihintakiinnitettyyn, paitsi positiivisesti? Nythän saat sitä kiinnitettyä keskihintaa mukavasti alas kun käytät täysillä nuo xx snt-hinnat pois ja himmailet minimillä xxx snt-hinnat. Pitääpä vähän simuloida minkälaista kulutusvaikutusta huomenna voisi olla luvassa..
Klikkaa laajentaaksesi..
Valitettavasti keskihinta lasketaan kk-tasolla eikä päivätasolla.
Liukurissa on bugi jolloin se ei näytä oikein yli 1000€/MWh tukkuhintojen tunteja niin ei siellä ole nolla-hintoja oikeasti.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom