Selvästi propaganda ja yleinen säikähdys on alkanut jo vaikuttaa, eli ennusteet ovat jo pitäneet paremmin paikkansa ja toteutuma on alakanttiin.
Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2024
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
Siis menneisyyteen katsoen. Kukaan ei todellisuudessa tiedä, miten käy tulevaisuudessa. Jotkut ovat ennustelleet (katsomalla kristallipalloonko?) että ilmastonmuutos vaoisi aiheuttaa moista. El Nino/La Nina -heilahtelu saattaa heijastua tapahtuneeseen tai sitten ei.
Espejot
Hyperaktiivi
Tässä on ollut aika ajoin vain huonoja vaihtoehtoja... minä valitsin pörssin koska laskin että voi ohittaa kalliit hinnat kohtuulisen hyvin. Kämmpä vie sen 35 kWh/vrk näillä keleillä mutta vierasta kovin rajua käyrän ohjausta. Ja rahalla siitä jälkiviisaudesta pääsee eroon, täytynee taas katsoa mitä ne akut maksaisi...
Espejot
Hyperaktiivi
Näin on, heilunta lisääntyy lienee valistunut arvaus ja talvella taidetaan heilua enemmän ylös kuin alas. En mensi päätäni pantiksi pistämään että tämä on kerran kymmesessä vuodessa tapahtuva ilmiö jos puhutaan sähkön hinnasta. Jotenkin vaikuttaa että uusi aika on tuloillaan...
Mikään liiketoiminta ei ole kestävää, jollei keskimäårin saada hintaa, jolla toiminta kannattaa. Sähköä ei kenenkään kannata tuottaa tappiolla markkinataloudessa, ellei valtiovalta tai epärationaalisten kauppatapojen tai käytäntöjen takia toimita vääristyneiden ja pitkän päälle kestämättömin keinoin. Krooninen ylitarjontatilanne näistä lähtökohdista johtaa tarjonnan vähentymiseen ennen pitkää, ellei sitten onnistuta lisäämään kysyntää.
Olen aivan samaa mieltä ja sääli on, että riittävän moni ei ole sisäistänyt uutta todellisuutta, koska tämä pitkittää kärsimystä.
Ois siellä voinut reilu vuosi sitten valita myös puolen vuoden määräaikaisia. Toki kalliita, mutta ei ollut pelkästään kaksivuotisia tai pörssisähköä.
Tommosilla kulutuksilla voi hyvin valitakin pörssisähkön. Itselläni menee näillä keleillä 125-135kWh/vrk kahdella ilpillä, joten ei oikein järkevästi pysty optimoimaankaan jos haluaa että kämppä pysyy jotenkuten lämpimänä.
Skata
Vakionaama
Mainitsepa yksi sähköyhtiö joka myy sähköä kannattamattomasti. Väitän että myynti on yhtiöille erittäin tuottoisaa. Eiköhän pääasiassa myydä tuotetta joka on nykypäivänä välttämättömyys ja jonka hintaa pystytään tuottajapuolella manipuloimaan (vaikka oletkin sitä mieltä, että kyseessä on normaali markkinatoimi). Kyllä huomenna sille ydinvoimalla tuotetulla 1-2 c/ kwh saada aika kate. Pörssissä puhtaan ja likaisen sähkön myynti pitäisi eriyttää eikä myydä halpakin sähkö kalleimman tuotannon kustannusten hinnalla mutta sitähän eivät markkinat (myyjät) ymmärrettävästi halua.
On noista tuotantohinnoista ollut aivan luotettavista riippumattomista lähteistä peräisin olevia arvioita. Vanha ydinvoima on edullista ja hinta taitaa olla jotakin 2...3c/kWh. OL3 on varmaan kalliimpi, luokkaa 3...4c/kWh. Tuulivoimalle on jotakin vastaavaa luokkaa. Uudelle ydinvoimalle on laskettu yli 10c/kWh (OL3 syntyi alle kolmasosahinnalla nykykustannuksiin nähden, kun ranskalaiset veronmaksajat maksoivat runsaat puolet ja hintataso on edelleen kohonnut). Maakaasuyhteistuotanto ja vastaavat ovat vähintään ydinvoiman hintatasoa (siis yli 10c/kWh).
Nuo siis ovat hintatasoja, jotka on saatava, jotta laitos ei joudu ennen pitkää pölkylle ja romutettavaksi. Toisaalta hinnan on oltava korkeampi, jotta kannattaa ottaa riski uuden laitoksen rakentamisesta. Sähköpörssihän asettaa käytännössä rajan kannattavalle hintatasolle normaalitilanteessa, koska sähköä ei kannata tarjota markkinoille kannattamattomasti. Pitkän ajan keskihinta ja yhden tunnin tai muun lyhyen jakson minihinta ovat eri asioista. Ydinvoimalaa ei kannata pysäyttää muutamaksi tunniksi, joten ne voi ajaa lievällä tappiollakin. Tuulivoiman juoksevat kustannukset ovat hyvin alhaiset, joten lievästi positiivinen hinta usein riittää hetkeksi.
Kaikki negatiiviset hinnat ovat merkkejä markkinoiden vääristymistä. Niitä voi syntyä mainitun ydinvoiman joustamattomuuden ohella erilaisista tukiaisista ja markkinahinnoittelusta poikkeavista kytkyhinnoittelusta (Ruotsin alkuperäsertifikaatit on mainittu yhdeksi lähteeksi, PPA-sopimukset suurten teollisten ostajien kanssa voivat olla moisia, Keski-Euroopassa Saksassa on holtittomia tukiaismuotoja ja Hollanissa täysin tärähtänyt sähkönkulutusmittauksen standardi jne.). Joskus kovat sateet aiheuttavat myös vaikeuksia säätää vesivoimaa alas (Norjassahan murtui pato, kun moista yritettiin ilman perusteellisia valmisteluja).
Paljonko olisit valmis maksamaan sähköstä joka päivä, jos tuollaiset 3 uutta ydinvoimalaa rakennettaisiin? Briteissä rakennetaan kahta, valtio on luvannut niiden sähkölle takuuhinnan joka tällä hetkellä on kai jotain 15 c/kWh meidän rahassa, ja inflaatiotarkistukset nostavat hintaa sitä mukaa kun laitoksien rakennustyömaa edistyy. Olisiko tuollainen 15-20 c/kWh sopiva hinta vuoden jokaiselle tunnille siitä ilosta, että kerran kymmenessä vuodessa ei tarvitse maksaa muutaman päivän kahta euroa per kWh?
Ja vaikka silloin vuosi sitten syksyllä olisikin ottanut pörssisähkön, niin siitä olisi päässyt eroon koska tahansa. Aika monta päivää on jo kulunut siitä, kun määräaikaiset sopparit laskivat tuonne 7-9 c/kWh tasolle, ja pysyivät siellä aika kauan. Ei voi väittää, etteikö pörssisähköä olisi ehtinyt vaihtamaan sellaiseen.
On aika epäselvää, millä tuotetaan jatkuvasti lisääntyvä sähköntarve tulevaisuudessa. Yksityinen liike-elämä ei varmasti investoi uusiin voimaloihin, jos joku muu määrää hinnan. On mahdotonta tehdä investointilaskelmia, jos ei ole tiedossa tuotteen myyntihinta ja ennustettu määrä.
Nykyinen hinnoittelumekanismi on ihan kummallinen. Mitäs sanotte, jos olisitte vaikkapa porkkanaviljelijä ja torille tultaessa siellä olisi kyltti, jossa ilmoitetaan tämän päivän myyntihinta.
Nykyinen hinnoittelumekanismi on ihan kummallinen. Mitäs sanotte, jos olisitte vaikkapa porkkanaviljelijä ja torille tultaessa siellä olisi kyltti, jossa ilmoitetaan tämän päivän myyntihinta.
PPA-sopimukset on juuri tätä varten. Ostaja ja myyjä fiksaavat hinnat ja rahoittaja lyö rajat/velat pöytään. Niin sitä tuulivoimaakin tehdään. On muuten yksi iso syy tuulivoiman rakentamiseen. Pelkkä tekniikka ei riittä - tarvitaan myös business innovaatiota. Ja PPA on sellainen.
Mulla kans 2 ILPiä. Alakerran ILP kuluttaa 30 kWh ja yläkerran ILP 20-25 kWh per vuorokausi. Miettinyt jos säätäis huomenna pyynnit ILPeissä alas (oisko 18 tms. sopiva). Loput omasta noin 90 kWh vuorokausikulutuksesta tulee lämminvesivaraajasta ja kahdesta sähköpatterista. Poistoilmapuhaltimen laitoin minimille ja raitisilmaventtiilit säppiin. Kylppärissä lattialämmitys säädetty 10 asteeseen ja sen vois ehkä tiputtaa alas päiväksi. Mutta ei tosiaan ole paljoa puristettavissa. Ehkä pitää polttaa puuta koko päivä. Sisälämmöt aika alhaset (makkarissa 17).
Bensakauppiaat käyvät useimmiten katsomassa, mitä kilpailija kyltissä lukee. Torillakin joutuvat yleensä laittamaan jonkinlaisen käsin kirjoitetun lapun kilohinnosta tms. (koska asiakkaat karttavat moista myyjää, kun Suomessa ei mielellään kysytä eikä usein tehdä turkkilaiseen tyyliin tapauskohtaista sopimusta kauppahinnasta aikaa vievän neuvotteluprosessin tuloksena). Pörssihintahan on vain moisen yleisen konsensuksen julkaisemista kaikkien nähtäville.
Tokihan markkinatalous toteutuisi täydellisemmin, jos kuluttajatkin voisivat osallistua päivän sisäisille sähkömarkkinoille. Tekisit esimerkiksi sallituin vaihtoehdoin kuvattuja tarjouksia sähkön ostamisesta pullan paistoon, sähkösaunan lämmittämiseen tai jos suunnitelmat muuttuisivat, kauppaisit kymmenen minuutin kuluttua alkavaksi suunnitellun saunan lämmityksen viemän sähkön eniten tarjoavalle. Tuo kai jo muistuttaa turkkilaista toria enemmän kuin suomalaista?
Toki kun kuluttajat edustavat n. reilusti alle puolta sähkönkäytöstä, niin tuolla asialla saa pyyhkiä persettä.
Kiinteällä lähtökohtaisesti maksetaan extraa siitä että ei tarvitse säästää, tietyllä jaksolla kiinteä on ollut kannattavampi. Siinä on myös sähkömarkkinoille se perusidea, eli saavat sähköä halvemmalla kuin millä myyvät. Jos kiinteä myydään liian halvalla, niin silloin on joku mokannut, kuten black friday:n aikaan.
Ja ei pari vuotta sitten peloteltu sähkökatkoksilla, syy tässäkin on ihan joku muu kuin kiinteän sopparin käyttäjät. Juurisyy on yksi naapurimaa, sekundaarinen syy on investointien kannattamattomuus "uusiutuvan energian" takia ja yksi syy lisää on että tähänkään asiaan ei ole löytynyt investointeja. Mahdollisuuksia on vaikka millä mitalla. Toki yksi syy tietysti on että tukeuduttiin liikaa venäjän tuotantoon
Pelotellaanko Ruotsissa tai Norjassa kiertävillä sähkökatkoilla?
Itse kyllä pelkäsin. Suomalaiset ovat vuosikymmeniä olleet varsin luottavaisia venäläisten toimia kohtaan, vaikka takeita asioiden rullaamisesta ideaalisesti (suomalaiselta kannalta) ei ole ollutkaan. On vain käynyt hyvä tuuri (eikä nytkään ole katastrofia näkyvillä, jollainen olisi voinut paremminkin tapahtua jo muutama vuosi sitten).
Ei tarvitse, koska asiat ovat kunnossa (toisin kuin Suomessa) -- tai ainakin jokseenkin ideaaliset Suomen tilanteeseen nähden (jotka toki nekin ovat parantuneet muutaman vuoden takaisesta nuoralla kävelystä).
Tuo uuden ydinvoiman kulu sisältää kyllä rahoituskulut eli tuolla ei todellakaan harkita kerran rakennetun ydinvoiman romuttamista, vaan sen kulu velan poismaksun jälkeen ollaan siellä 2-3 c/kWh.
Onko? Oli kallista, kun maakaasu oli poikkeushintaista. Sitä ennen tekivät hyvää tiliä paljon alemmalla sähkön ja kaukolämmön hinnoilla. Mutta tuskin pääosin Venäjältä tulevalla fossiilisella on tulevaisuutta. Onko sitten biokaasulla, vedyllä tms?
Oisko paras ratkaisu sitten saada kunnon yhteydet Ruotsiin + tuleva tuulivoima, jolloin nytkin oltaisiin kiinni Ruotsin murto-osahinnoissa?
Kulu kuin kulu. Vesivoimalla, tuuli ja aurinkovoimalla perusenergianlähteet ovat jokseenkin ilmaisia ja ylläpitokin melko edullista ydinvoimalaan nähden, mutta ei sähkön myyminen alle sentin ole silti kestävällä pohjalla. Tuhannen rakentajan palkkoja ei voi maksaa vuosikausia ilman pääomaa ja tuon lainaaja haluaa palkkion panoksestaan (jolla rahoittaja sitten maksaa esim. monen eläkkeet). Pääomamarkkinoilla on aina omat tuottovaatimuksensa. Suomessa omistajayhtiöiden tulos on suurelta osin ydinvoimaloiden mankala-omistusten tuoton varassa.
Joskus näin tilastoja, että säätötarkoituksiin käytetyn kombivoimalan sähkön hinta roikkuisi kansainvälisesti jossakin 15c/kWh kieppeillä. En nyt mene tukiaisten tasoon, joka Suomessa kieroituneen verotuksen takia vääristää kuvion, mutta kombilaitos on varsin kallis toteuttaa. Ei kaasu ole niin halpaa, että sillä pystyisi mitenkään poskettoman halvalla sähköä tekemään, vaikka laitoksen hyötysuhde olisi 50% luokkaa. Ennen nykyisiä rähinöitä viime vuosikymmenen loppuvuosina maakaasun veroton hinta suurteollisuudelle oli Suomessa luokkaa 25...30 euroa megawattitunti. Erillistuotannossa tuo johtaisi pelkkien polttoainekustannusten osalta vähintään 50...60 euroon megawattitunnilta. Voi tietenkin väittää, että yhteistuotannossa hyötysuhde on korkeampi, mutta tuohan perustuu vain verokikkailuun, sillä lämpö syntyy paljon halvemmalla edullisella kaasukattilalla kuin keräämällä se vaivoin kombilaitoksen tms. lauhdutus- ja hukkalämpövirtojen keräämisestä.
Ruotsiin liittyvät asiat on päätettävä Ruotsin kanssa sopien. Aurora-linjan seuraavasta vaiheesta on sovittu toteutettavaksi joskus vuosikymmenen vaihteen tienoilla. Ei Ruotsinkaan alue SE1 mikään ehtymätön vesivoima-arkku ole ja ruotsalaisilla on paljon omia suunnitelmiaan tuonne.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ei todellakaan atomimiilusta keskimäärin ole. Mutta härskit vesivoimamiehet pärjäävät tuolla hienosti. Kemijoki Oy:n myynti on juuri tuota tasoa ja jonkinasteista ikuista velkataakkaa ne sillä myös hoitavat.
Kai se aika ehtymätön on, kun tuulivoimaa on reilusti niin Suomessa kuin Ruotsissa. Nyt Suomi tuottaa jo vuositasolla yhtä paljon kuin kuluttaa. Kai pian myös kuukausitasolla, jolloin siis talvellakin voisi sähköä mennä tuulisina päivinä Ruotsiin ja vesivoima olla minimissään.
No joku arvo sillä lämmöllä kuitenkin on ja eipä ne muut kulut kovin kummoisia ole.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
JOo, ei ole. Polttoaine (mahdollisine veroineen) on se hallitseva kustannus jos käyttöaikaa vain on edes puolikin vuotta.
Kuka myy alle sentin? Vuosikeskiarvo taitaa olla 8 c nyt. Se ei ole oleellista, että ajoittain on halpaa. Tietysti halvat jaksot lisääntyvät tuulivoiman lisääntyessä, mutta eiköhän sillekin keksitä käyttöä jollain aikataululla, jolloin tulee joku korkeampi minimihinta.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kemijoki OY noin suunilleen sentillä myy omistajilleen. Maksaa valtiolle mitättömän osingon, velkojen korkoja, haittakorvauksia, kiinteistöveroja jne tuolla hinnalla.
Fingrid sitten siirtää sen Helsinkiin.
Kovat voitot tuolla tekee, mutta ei kai sillä ole merkitystä muun tuotannon kannattavuuteen, kun tuota on kuitenkin rajallisesti. Halvallahan menee myös OL1/2 ja Loviisa.
Sää ja ilmasto ovat eri asioita, ehe, ehe
Vaikka ilmasto lämpenee, se ei pois sulje sitä että voi käydä kuten -86 - 87 vuonna, silloin kylmärinki pysyi paikallaan n. 2 kk. Olen tästä silloin tällöin "profetoinut ja saarnannut" ilmastouskovaisille.
Suomi ja suomalaiset maailman pohjoisin kansa, olis aika tehdä hiukka viisaampia päätöksiä mm. energian suhteen.
8kW Nibe MLP + 6kW lisäsähköä paahtaa yön ajan lämpöä. COP toki heikkenee kun käyttää suorasähköä, mutta jos vuorokaudessa on 6kpl noin 15snt tunteja ja käytännössä loput 50+, niin josko tuossa saisi lisäsähkön avulla huomisen lämmitystarpeen mahdutettua lattioihin ja varaajaan noiden "halpojen" tuntien aikana.
Klo 06 maalämpö poikki, lämpökäyrä takaisin normaaliin ja hiljalleen puretaan lämpöä varaajasta. Takkaan sitten tulet kanssa aamulla. Niben kiertovesipumppu kierrättää maaviinaa iv-koneen tuloilmapatterissa. Eiköhän tuosta huomisesta siis selviä.
On muuten ensimmäinen kerta kun tulee itse pörssisähkön kanssa tehtyä mitään "poikkeuksellista", tähän saakka kuukauden keskihinta ei vielä kertaakaan ole ollut yli 10snt. Toki tässä on tullut omassa talossa harjoiteltua hommaa vasta syksystä lähtien. Uskoisin ettei huomennakaan kovin paljoa yli 25snt ainakaan mene, mutta aika näyttää miten käy.
Klo 06 maalämpö poikki, lämpökäyrä takaisin normaaliin ja hiljalleen puretaan lämpöä varaajasta. Takkaan sitten tulet kanssa aamulla. Niben kiertovesipumppu kierrättää maaviinaa iv-koneen tuloilmapatterissa. Eiköhän tuosta huomisesta siis selviä.
On muuten ensimmäinen kerta kun tulee itse pörssisähkön kanssa tehtyä mitään "poikkeuksellista", tähän saakka kuukauden keskihinta ei vielä kertaakaan ole ollut yli 10snt. Toki tässä on tullut omassa talossa harjoiteltua hommaa vasta syksystä lähtien. Uskoisin ettei huomennakaan kovin paljoa yli 25snt ainakaan mene, mutta aika näyttää miten käy.
Tuossa illalla kun vietettiin tunti ilman sähköjä ja ulkona -25C, alakerran teknisessä tilassa ja tallissa jo valmiiksi 5C niin ihan eri lailla jo pisti miettimään skenaarioita erilaisiin poikkeustilanteisiin ja niihin varautumiseen.
Öljy tai puu ja pienehkö agrekaatti, jonka kytkentä olennaisiin laitteisiin valmiiksi mietitty ja järjestetty, siinä voisi olla lähtökohta. Noh, oma öljypannu on mennyt kierrätykseen kiitos vihreän siirtymän bonusten mutta puusta en luovu ikinä, päinvastoin
Periaatteessa vastaavan säätilanteen toteutuminen on edelleen täysin mahdollista. Ilmaston lämpenemisen seurauksena tosin identtinen suursäätila toisi nykyisin väistämättä hieman tuolloista lämpimämpiä lukemia. Pirun kylmää se silti olisi. Kannattaa kuitenkin muistaa että kyseinen keissi oli pidemmässäkin tarkastelussa melkoinen outlier, en pidättäisi henkeä tuon suhteen. 19-20 talven toteutuminen lienee paljon todennäköisempää tulevaisuudessa. Valitettavasti.Sää ja ilmasto ovat eri asioita, ehe, ehe
Vaikka ilmasto lämpenee, se ei pois sulje sitä että voi käydä kuten -86 - 87 vuonna, silloin kylmärinki pysyi paikallaan n. 2 kk. Olen tästä silloin tällöin "profetoinut ja saarnannut" ilmastouskovaisille.
Suomi ja suomalaiset maailman pohjoisin kansa, olis aika tehdä hiukka viisaampia päätöksiä mm. energian suhteen.
Meni muuten yöllä rikki 2000-luvun pakkasennätys, nyt -44,3 Enontekiöllä. Lisäksi Kainuussa ja P-Karjalassa -39. Kovia lukemia.
Miten kylmä nyt Suomessa on? Lapissa rikotaan ennätyksiä, mutta siellä on aika vähän asutusta. Etelä-Suomessa ollaan vielä hyvin kaukana poikkeusellisen kylmästä. Meillä Espoon rannikolla -17 C, MUT -26 C ja -87 oli hiukan alle -30 C useita päiviä. Ei taidettu -87 puhua sähkön riittävyydestä?
Etelä-Suomessa kuitenkin tihein asutus eli suurin vaikutus lämmityssähköön. Tosin paljon kaukolämpöä myös.
Etelä-Suomessa kuitenkin tihein asutus eli suurin vaikutus lämmityssähköön. Tosin paljon kaukolämpöä myös.
Onkos se poikkeuksellisen kylmää tuolla? MUT -29 molemmissa?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Minun mielestä tässä ei ole mitään poikkeuksellisen kylmää. Olen syntyjään tältä seudulta. Kotipaikka oli ehkä semmoinen, mistä ne pakkaset eivät niin kovin valuneet mihinkään ja kyllä sitä harva se vuosi pakkanen kiristyi neljänkymmenen lukemiin.
Tyynellä säällä tässä lähistöllä on paikoja missä auton mittari näyttää usein kovempia lukemia tyynellä pikkupakkasella. Nyt on ollut ilmeisesti jotain viimaa ja on näyttänyt yllättävän tarkasti samoja lukemia vähän joka paikassa. Kaupungilla ilmeisesti usva ja erilaiset lämpöpäästöt hiukan lämmittävät, ehkä auto itsekin omaa mittariaa kun nopeutta ei paljon ole.
Tyynellä säällä tässä lähistöllä on paikoja missä auton mittari näyttää usein kovempia lukemia tyynellä pikkupakkasella. Nyt on ollut ilmeisesti jotain viimaa ja on näyttänyt yllättävän tarkasti samoja lukemia vähän joka paikassa. Kaupungilla ilmeisesti usva ja erilaiset lämpöpäästöt hiukan lämmittävät, ehkä auto itsekin omaa mittariaa kun nopeutta ei paljon ole.
HalkoholistinHaamu
Vakionaama
Joo ei ole mitään poikkeuksellista.
Vielä jäädään lähemmäs kymmenen astetta pakkasista joita oli useinkin 90 luvulla, ja vielä 2000 luvun puolellakin.
Ja ne saattoi kestää useammankin viikon.
Vielä jäädään lähemmäs kymmenen astetta pakkasista joita oli useinkin 90 luvulla, ja vielä 2000 luvun puolellakin.
Ja ne saattoi kestää useammankin viikon.
Yksiselitteisesti väärin. Nyt on tilastollisesti 2000-luvun kylmin säätilanne.
Aivan etelärannikon tuntumassa on ollut pääasiassa -20 molemmin puolin johtuen sulalta Suomenlahdelta puhaltavasta tuulesta. Mutta tuossa kannattaa huomioida että rakennusten lämmönhallinnan näkökulmasta -20 ja muutama m/s vastaa helposti tyyntä ja -25.
Noin yleisesti ottaen kannattaa verrata virallisia havaintoja keskenään, ei sitä auton mittarilla notkon pohjasta mitattua. Kyllä, muutama vuosikymmen sitten oli keskimäärin kylmempää (mutta edelleen: 86-88 ei ole senkään ajan standardi). Nykyilmastossa tämä on jo suht harvinaista, turha sitä on kiistää.
Viimeksi muokattu:
Miten määriteltynä koko maan osalta? Onko jossain vaikkapa asuntokantapainotettu lämmöntarveluku? Olisi mielenkiintoista tietää mikä se on nyt ja miten poikkeuksellinen se on verrattuna 2000-luvun ja 80-luvun kylmimpiin jaksoihin.