Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2024

[Mekaniker]

Äsken oli https://www.expressen.se/ekonomi/mitt-i-kylan-reaktor-drar-ner-elproduktion/
kirjoittamassa että Oskarshamn pudottaa ennenaikaisesti tehotuontanto puoleen jo perjantai aamusta alkaen neljä vuorokakautta syynä yllättävä huollon tarve

Ja taas pikainen huollontarve kun ulkolämpötila on putoamassa kaksinumeroisiin lukemiin

 

[kkk]

Tätä pitää pohtia. Ei sitä kovin alas voi kuitenkaan päästää, jäätyy sitten jostain lattiasta (en tiedä tarkkaan miten putket on vedetty, mutta lattiasta ne nousee tuonne seinän viereen ja oletettavasti tulevat saunan puolelta lattiavetona (LVV on lauteiden alla)

Putken sisäänkin saa pujotettua sulanapitokaapelin ko tarkoitukseen tiiviin putkikierreläpiviennin kautta (vaatinee jonkin haaramuhvin).

 

[Lappanen]

Mulla huonoja kokemuksia noista kaapeleiden putkiläpivienneistä. Kaksi sellaista jokun muu asentamaa vuotavaa tapausta sattunut eteen, alkaneet vaan ikääntyessään tihkuttaa vettä läpi ja yhdessä itse asennetussa sama homma. Kiristämällä saa tihkun loppumaan, mutta jonkun (pitkän) ajan jälkeen sama homma taas ja jossain kohtaa ei kiristyskään enää auta.

Ehkä sattunut susikappaleita eteen, tai asennusvirheitä vaikka eipä noita kauhean väärin pysty asentamaan. Ja ainakin itse asennettu oli kaapelin mukana tullut läpivienti niin sen ainakin pitäisi olla yhteensopiva kaapeliin. Noitahan on vähän eri profiilisia kaapeleita.

 

[korsteeni]

Mulla huonoja kokemuksia noista kaapeleiden putkiläpivienneistä. Kaksi sellaista jokun muu asentamaa vuotavaa tapausta sattunut eteen, alkaneet vaan ikääntyessään tihkuttaa vettä läpi ja yhdessä itse asennetussa sama homma. Kiristämällä saa tihkun loppumaan, mutta jonkun (pitkän) ajan jälkeen sama homma taas ja jossain kohtaa ei kiristyskään enää auta.

Ehkä sattunut susikappaleita eteen, tai asennusvirheitä vaikka eipä noita kauhean väärin pysty asentamaan. Ja ainakin itse asennettu oli kaapelin mukana tullut läpivienti niin sen ainakin pitäisi olla yhteensopiva kaapeliin. Noitahan on vähän eri profiilisia kaapeleita.

itse laitoin 1986 syksyllä 10m mittaisen 40mm mustaan muoviin kulmalla, eipä ole vieläkään vuotanut tippaakaan

 

[Lappanen]

itse laitoin 1986 syksyllä 10m mittaisen 40mm mustaan muoviin kulmalla, eipä ole vieläkään vuotanut tippaakaan

Ennenvanhaan oli kaikki paremmin

 

[jussi]

Ennenvanhaan oli kaikki paremmin

Kumin kohdalla taitaa ainakin olla tottakin. Nykyään ne on "kumia".

 

[pökö]

Kumin kohdalla taitaa ainakin olla tottakin. Nykyään ne on "kumia".

Jos nyt miettii vaikka fillarin renkaan sisäkumia, kuka muistaa tiilenpunaiset sisäkumit? (No @korsteeni ainakin )

Takavuosina paikkasin likkojen Jopoista kerran viikossa kumit, ne oli kuin muovia, niissä ei ilma pysynyt

 

[jussi]

Jos nyt miettii vaikka fillarin renkaan sisäkumia, kuka muistaa tiilenpunaiset sisäkumit? (No @korsteeni ainakin )

Takavuosina paikkasin likkojen Jopoista kerran viikossa kumit, ne oli kuin muovia, niissä ei ilma pysynyt

Mulla on useempia punasia auton sisukumeja ja vanhoja. Oikeen on hyviä vieläkin. Ja vanhat mustat, ne pysyy notkeina, uudet kivettyy heti ku on kylmä.
Kumisaappaat murenee jalkoihin muutamassa vuodessa, halvat kuukausissa. Tein hitsauskengät mummon vanhoista kumikalosseista, näkyy olevan tehty -38. Edelleen pysyvät kasassa ja joustavat.

 

[korsteeni]

A-Talk 18.01.2024 21:05. Sähkön hintapiikit raivostuttavat, saadaanko tilanne tasaantumaan? Juontajana Sakari Sirkkanen. #yleastudio

 

[Husky]

Saas nähdä laskeutuuko pöly vai tapahtuuko pörssihinnoittelulle jotakin.

En ole ehtinyt kunnolla syventyä, mutta oliko tässä ketjussa mainittu, ettei tällainen pohjoismainen pörssitouhu (jossa kallein tarjoaja määrää hinnan riippumatta kuinka pienen siivun tuottaa) olekaan tapana muualla?

Jotenkin luulin, että kun olemme todenneet että tämä on ainoa oikea tapa, että koko Eurooppa menisi samoilla lääkkeillä. Miten on?

 

[kotte]

ettei tällainen pohjoismainen pörssitouhu (jossa kallein tarjoaja määrää hinnan riippumatta kuinka pienen siivun tuottaa) olekaan tapana muualla?

Jotenkin luulin, että kun olemme todenneet että tämä on ainoa oikea tapa, että koko Eurooppa menisi samoilla lääkkeillä. Miten on?

Kyllä näissä ketjuissa välillä kirjoitetaan puppuakin. Varsinaista sähköpörssikauppaa voi toki käydä erilaisin ehdoin, mutta kysymys on siitä, että mitä sitten seuraa (eli ovatko seuraukset vielä hullumpia ja muunkin kuin hinnan osalta kuin nykysäännöillä). AIka samantapaisesti sähkön tukkumarkkinat kaikkialla toimivat (jos sähkön tukkukauppa yleensä on markkinaehtoista, mitä se ei kaikkialla ainakaan vielä ole). Nykyinen pörssihinnoittelu on yksinkertaisesti markkinatalouden perussäännöt sovellettuna sähkökauppaan. Torilla asiat menevät aivan samalla tyylillä, paitsi että hinta ei välttämättä pääse nousemaan suhteessa yhtä korkealle syystä, että tavara loppuu jo ennen informaation hitaasta ja epätasaisesta jakautumisesta johtuen (eli sähkökauppaan sovellettuna sähköt on pakko katkaistava joiltakin, toki pyritään tekemään tämä vuorotellen eri käyttäjille tai jollei katkaista, automatiikka katkaisee pian sähköt kaikilta, mistä tilanteesta ei välttämättä samana päivänä ulos päästäkään) ja tavaraa voi informaation epätäydellisen leviämisen takia saada yleisestä markkinahinnasta hiukan poikkeavalla tasolla.

Sähkön kuluttajakauppa, sähkön vuorokausitukkumarkkinat ja päivän sisäinen kauppa ovat eri asioita ja toimivat omilla ehdoillaan. Ratkaiseva ero tukkukaupan ja kuluttajakaupna välillä on, että tukusta saa sähkän täsmälleen tietyn määrän sähköä pörssihinnalla, mutta jos kulutus tästä poikkeaa, erotukselle voi periaatteessa muodostua melkein millainen hintataso tahansa. Kuluttajahinnoitteluunhan pörssihinnoittelua sovelletaan aina niin, että kuluttajalla on oikeus käyttää sähköä mikä määrä tahansa verkkoliittymänsä rajoissa tai olla kuluttamatta yhtään ja hinta on silti ennakolta tiedossa (runsas vuorokausi etukäteen). Tuolla on omat rajoituksensa sille, miten tarkasti markkinataloutta voi kuluttajan sähköenergiakaupassa soveltaa.

 

[korsteeni]

A-Talk 18.01.2024 21:05. Sähkön hintapiikit raivostuttavat, saadaanko tilanne tasaantumaan? Juontajana Sakari Sirkkanen. #yleastudio

A-Talk: Miten sähkön hinta vakautetaan? | A-studio

Sähkön hintapiikit raivostuttavat ja riittävyys huolettaa. Kuinka vakaa Suomen sähköjärjestelmä on? A-Talkissa keskustelemassa kansanedustajat Mauri Peltokangas (ps.) ja Jenni Pitko (vihr.) sekä energiatekniikan professori Esa Vakkilainen LUT-yliopistosta ja kantaverkkoyhtiö Fingridin...

areena.yle.fi

energiatekniikan professori Esa Vakkilainen LUT-yliopistosta ehdotti suomalaisia moottoreita pyörittämää generaattoreita piikkikulutuksia leikkaamaan puhui muistaakseni 300 400 megaa olikohan parikyt miljoonaa euroa

miten olisi jos saimaan kanavan sulkuihin, sulkuaukkoihin laitettaisiin turbiinit, turbiinikasetit leikkaamaan tehopiikkejä
kaikki paitsi turbo valmiina, vettäkin niin vxtusti

en ole kylläkään energiatekniikan professori Korsteeni LUT-yliopistosta, joten kustannusta en lähdetiedoillani pysty laskemaan

 

[pökö]

energiatekniikan professori Esa Vakkilainen LUT-yliopistosta ehdotti suomalaisia moottoreita pyörittämää generaattoreita piikkikulutuksia leikkaamaan puhui muistaakseni 300 400 megaa olikohan parikyt miljoonaa euroa

Näin tuon saman.
Sama ukko sanoi että oltiin aika lähellä romahdusta ja että viimetalven pelasti vain poikkeuksellisen lämmin talvi

 

[Husky]

energiatekniikan professori Esa Vakkilainen LUT-yliopistosta ehdotti suomalaisia moottoreita pyörittämää generaattoreita piikkikulutuksia

Tässä voi ongelma olla s:llä alkava sana. Menisi väärän kapitalistin taskuun kate. Että jos saisi vaikka kalliimmalla muualta...
Nimim. tuodaanhan kiviä Kiinasta ja lihaa Brasiliasta

Mutta täytyykin muistaa katsoa tuo studio!

 

[Husky]

Hih, olikin mielenkiintoista puhetta. Ei olisi mennyt tällä palstalla läpi, vaan lytätyksi olisi päässyt. Pointtina tuossa, että on sitä näköjään paremmissakin piireissä samoja näkemyksiä.

Kansanedustaja sanoi, että täytyy oikeaan tuotantoon panostaa eikä lapahimmeleihin, jotka seisoo pakkasessa.

Professori sanoi, että tarjoustouhua täytyy muuttaa, jotta varmuuden vuoksi ei tuottaja jättäisi tarjousta tekemättä.

Fingrid: tämä on peliä ja toinen voittaa ja toinen häviää.

Professori sanoi myös, että mahdollisesti oltiin vain 100 megan päässä romahdukselta 5.1

 

[Ton1A]

miten olisi jos saimaan kanavan sulkuihin, sulkuaukkoihin laitettaisiin turbiinit, turbiinikasetit leikkaamaan tehopiikkejä
kaikki paitsi turbo valmiina, vettäkin niin vxtusti

Paljonko tehoa ajattelit noista saatavan? Muutama megawattikin on aika paljon vettä pienillä putouskorkeuksilla.

Vihjeitä:

• Vesivoimalan teho on verrannollinen putouskorkeuden ja virtaaman tuloon
• Suomen puolella Saimaan kanavan suurin putouskorkeus on Mälkiän sululla, 12.4 m
• Esimerkiksi Tammerkoski virtaa aika lujaa, sen yhteenlaskettu voimalaitosten putouskorkeus on noin 26 m ja teho noin 18 MW

 

[kotte]

Imatran tehon on pari sataa megawattia, joten jos haluaa syödä tuota toisaalla, niin toki on teknisesti mahdollista. Kansainvälisen oikeuden perusperiaatteet käsittääkseni ovat silti aika yksikäsitteisiä siinä mielessä, että valtakunnan rajan yli kulkevan joen virtaamaa ei pidä yksipuolisesti ryöstää sopimatta asiasta ja alempanahan on jo voimalaitoksia nykyisessä uomassa Suomen ulkopuolella. On meinaan ehkä peruste jopa sotatoimille.

 

[bungle]

Professori sanoi myös, että mahdollisesti oltiin vain 100 megan päässä romahdukselta 5.1

Nämä romahduspuheet kuulostavat aina todella dramaattisilta (yleensä poliittisilta ja halutaan esiintyä ns. vastuunkantajana), mutta olisivatko sittenkään. Itse uskon, että ei ole romahduksen pistettä vaan jotain liukuvaa. Sitä romahdusta pystytään siirtämään kuitenkin niin monin keinoin. Ja katkoohan täällä tuuletkin sähköjä välillä laajastikin, eikä mikään siihenkään romahda.

 

[korsteeni]

Paljonko tehoa ajattelit noista saatavan? Muutama megawattikin on aika paljon vettä pienillä putouskorkeuksilla.

Vihjeitä:

• Vesivoimalan teho on verrannollinen putouskorkeuden ja virtaaman tuloon
• Suomen puolella Saimaan kanavan suurin putouskorkeus on Mälkiän sululla, 12.4 m
• Esimerkiksi Tammerkoski virtaa aika lujaa, sen yhteenlaskettu voimalaitosten putouskorkeus on noin 26 m ja teho noin 18 MW

heitin tuon miettimättä sen kummemmin mitään samalla intuitiolla kuin "lähiruoka"
sehän ei kannata

väärinhän on myös se että tehopiikien maksajiksi joutuvat myös he jotka ei sitä aiheuta ja joilla sähkön kulutus on liki vakio ympäri vuoden

sähköpatterit ja lämpöpumput pyörii huippukulutksissa kesämökeillä ja huutaa hoosiannaa joissa ei ole ketään, pidetään vain lämpimänä
sinne lasku
ei kuriteta ketään eikä keneltäkään mitään pois, kohdennetaan kustannukset vain oikeudenmukaisesti oikeaan osoitteeseen

 

[janti]

Tuoreita fuureja

 

[RPekka]

miten olisi jos saimaan kanavan sulkuihin, sulkuaukkoihin laitettaisiin turbiinit, turbiinikasetit leikkaamaan tehopiikkejä
kaikki paitsi turbo valmiina, vettäkin niin vxtusti

en ole kylläkään energiatekniikan professori Korsteeni LUT-yliopistosta, joten kustannusta en lähdetiedoillani pysty laskemaan

Niin, tässä siis käytettäisiin samaa energiavarastoa, Saimaata, kuin Vuoksen voimalaitokset käyttävät. Kanava laskee Suomen puolella Nuijamaajärveen, nimellinen korkeus 48,8 mpy ja Vuoksen purkukorkeus Imatrankosken voimalan alajuoksulla on 43,6 mpy eli tällä konstilla saataisiin pienennettyä hyödynnettyä potentiaalienergiaa noin kuudesosalla. Se on sitten kokonaan toinen juttu ettei kanavaa ole tarkoitettu juoksuttamiseen vaan siinä syntyisi todennäköisesti suuria eroosiovaurioita jo lyhyessä ajassa mutta jos ei ole professori niin kaikkeahan sitä voi ehdotella.

 

[tet]

Nämä romahduspuheet kuulostavat aina todella dramaattisilta (yleensä poliittisilta ja halutaan esiintyä ns. vastuunkantajana), mutta olisivatko sittenkään. Itse uskon, että ei ole romahduksen pistettä vaan jotain liukuvaa. Sitä romahdusta pystytään siirtämään kuitenkin niin monin keinoin. Ja katkoohan täällä tuuletkin sähköjä välillä laajastikin, eikä mikään siihenkään romahda.

Riippuu tosiaan ihan siitä, mitä romahduksella tarkoitetaan. Kantaverkko on nykyään aika hyvin suojattu totaaliselta romahdukselta. Noin 30% Suomen sähkökuormista on automaattisen poiskytkennän piirissä. Jos taajuus laskee riittävän alas, niin kolmasosa valtakunnasta pimenee automaattisesti, mutta onko tämäkään sitten se kuvattu "romahdus" kun kahdella kolmasosalla vielä on sähköt?

 

[korsteeni]

Niin, tässä siis käytettäisiin samaa energiavarastoa, Saimaata, kuin Vuoksen voimalaitokset käyttävät. Kanava laskee Suomen puolella Nuijamaajärveen, nimellinen korkeus 48,8 mpy ja Vuoksen purkukorkeus Imatrankosken voimalan alajuoksulla on 43,6 mpy eli tällä konstilla saataisiin pienennettyä hyödynnettyä potentiaalienergiaa noin kuudesosalla. Se on sitten kokonaan toinen juttu ettei kanavaa ole tarkoitettu juoksuttamiseen vaan siinä syntyisi todennäköisesti suuria eroosiovaurioita jo lyhyessä ajassa mutta jos ei ole professori niin kaikkeahan sitä voi ehdotella.

kysehän on kulutuspiikin tasoittamisesta, kuten proffakin sanoo moottoreita ehdottaessaan, ei se huono ehdotus sinänsä, en sitä
jos parin tunnin piikkiä tasoitetaan ei siinä saimaa vajene eikä kanava sorru
en suinkaan tarkoittanut että siitä koko aikaa juoksutetaan

kallista jä älytöntä on moottorit tai mitä tahansa kymmeniä miljoonia maksavaa muutaman tunnin, ehkä päivän takia kun kulutus voidaan rajoittaa
arkijärki hoi !

 

[HalkoholistinHaamu]

Tuoreita fuureja

katso liitettä 93812

Vaikuttaa aika optimistiselta.
Eihän se hurjan hinnakasta pitänyt olla tänäkään talvena futuurijoiden ennusteissa, mutta toisin kävi.
Time will tell.

 

[Kamis]

Proffa Vakkilaisen ehdotus A-studiossa:

20 miljoonaa euron vuosittainen kustannus proffan ehdottamasta noin 400MW vara/lisävoimasta jolla hinta saataisiin rajoitettua esitettyyn 20-30c/kWh (ALV0) ei tuntunut ollenkaan isolta kun laski mitä se olisi tarkoittanut 5.1.2024:

Fingridin datasta:
nyt 5.1 kulutus/tunti * ko. tunnin spothinta
=294 miljoonaa euro(alv0%)

jos ko. varavoima olisi pitänyt tarjoukset max. 30c/kWh (ALV0)
=86,7 miljoonaa euro(alv0%)

Säästöä maksajille tällä valtion = yhteisillä verovaroilla hankitulla ”vakuutuksella”
207 miljoonaa euroa

Tämä vain yhden päivän osuus.
Ja vain 10% pörssikaupan osuudella 20 miljoonaa olisi katettu tänä vuonna

 

[roots]

Vaikuttaa aika optimistiselta.
Eihän se hurjan hinnakasta pitänyt olla tänäkään talvena futuurijoiden ennusteissa, mutta toisin kävi.
Time will tell.

No eihän se kallista ole ollut, painottamaton ka. 1/2024 vajaa 18c/kwh ja putoaa tuosta vielä ennenkuin tammikuu loppuu. Oma painotettu tuon alle kuten kaikilla spottilaisilla.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Oma painotettu tuon alle kuten kaikilla spottilaisilla.

Noin varmaan jos lämmittää jollakin muulla. Jos naftisti mitoitetulla maalämmöllä, ei se paljon voi keskiarvosta poiketa ellei sitten puoli taloa ole jäässä. Itselläni tuo kulutusvaikutus on pävätasolla pyöreä nolla mutta kuukausitasolla (tammikuun 1-19 pvä) noin 7 s/kWh kun pakkaspäivinä on lämmitetty kattilalla ja pakkaspäivien kulutus on tästä syystä vain 1/5 siitä mitä pikkupakkasella.

Yleensähän sitä sähköä kuluu pakkasella enemmän ja silloin se on myös ollut kalliimpaa. Mahtaa olla harvassa ne VILPpit ja maalämmöt joilla on varaa lepuutella kun pakkasta päälle 20 astetta

 

[roots]

Noin varmaan jos lämmittää jollakin muulla.

Eikun riittää spottiohjauksella, kalliiden väistelyllä, lisäksi myös takalla...

 

[HelaKammo]

Viime päivät oleet melko tasaisen kalliita, ei saa juuri mitään säätöhyötyä, jos ei laske kokonaisuudessaan kulutusta, kuten lämpötilaa alas.

Paljon puhuttiin yön halvoista tunneista, eipä niitä halvoiksi voi sanoa. Tuuliaet päivätkin olleet yli 5c hinnalla.

 

[roots]

Viime päivät oleet melko tasaisen kalliita, ei saa juuri mitään säätöhyötyä, jos ei laske kokonaisuudessaan kulutusta, kuten lämpötilaa alas.

Paljon puhuttiin yön halvoista tunneista, eipä niitä halvoiksi voi sanoa. Tuuliaet päivätkin olleet yli 5c hinnalla.

Melko tasaisia juu, kalliimmat tunnit ~50% hintavempia kuin halvat tunnit, luokkaa 5c/kwh eroa maltillisena aikana, on tuokin jo jotains.

 

[Husky]

Proffa Vakkilaisen ehdotus A-studiossa:

20 miljoonaa euron vuosittainen kustannus proffan ehdottamasta noin 400MW vara/lisävoimasta jolla hinta saataisiin rajoitettua esitettyyn 20-30c/kWh (ALV0) ei tuntunut ollenkaan isolta kun laski mitä se olisi tarkoittanut 5.1.2024:

Fingridin datasta:
nyt 5.1 kulutus/tunti * ko. tunnin spothinta
=294 miljoonaa euro(alv0%)

jos ko. varavoima olisi pitänyt tarjoukset max. 30c/kWh (ALV0)
=86,7 miljoonaa euro(alv0%)

Säästöä maksajille tällä valtion = yhteisillä verovaroilla hankitulla ”vaakutuksella”
207 miljoonaa euroa

Tämä vain yhden päivän osuus.
Ja vain 10% pörssikaupan osuudella 20 miljoonaa olisi katettu tänä vuonna

Juu, kuulostaa hyvältä idealta. Eikä vastapuoli heti osannut tyrmätä eli vihreä siinä vieressä eikä Fingridin edustaja.

No ehkä tuli puskista ja hakemalla rauhassa löytyy jokin ilmastojuttu mikä torppaa tämän tai kansleri viimeistään. Pitäähän sitä suomalaisen olla 20 pakkasessa pelossa katkeaako sähkö - mitäs laittoi sähkölämmityksen.

Ei muuten ole mukavaa odottaa koska sähköt palaavat, kun seuraavana päivänä sähkö maksaa 200e per päivä.

 

[tuna]

Mielestäni jotenkin aivan käsittämätöntä että porukalla putoaa leuka auki ajatuksesta rakentaa varavoimaloita, ja sana 'moottori' erityisesti sai keskustelijat häämennyksiin. Eihän dieselin pyörittämiä voimaloita ole ollut kuin reilu 100 vuotta olemassa.

 

[kotte]

Mielestäni jotenkin aivan käsittämätöntä että porukalla putoaa leuka auki ajatuksesta rakentaa varavoimaloita, ja sana 'moottori' erityisesti sai keskustelijat häämennyksiin. Eihän dieselin pyörittämiä voimaloita ole ollut kuin reilu 100 vuotta olemassa.

Juu, miespoliitikko jopa sanoin jotakin sen tapaista, että kuulee ajatuksesta ensimmäisen kerran, vaikka on puolueensa jonkinlainen kellokas valiokunnissa sun muissa. Muut ajatukset olivatkin sitten taloudelliselta vaikutukseltaan, kannattavuudeltaan, kohdistuvuudeltaan ja realistisuudeltaan sellaisia, että toivottavasti valtakuntaa ja sen yritysmaailmaa ei lopullisesti lahdata polvilleen kustannuksilla ja tappioilla, jotka toteutuksesta seuraisivat.

Toki on todettava, että kukaan keskustelijoista ei sentään ollut aivan pystymetsästä ja laukonut puhdasta soopaa.

 

[VesA]

Tuuli on vähän eri suuntaan: https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/reservit-ja-saatosahko/varavoimalaitokset/

 

[kotte]

Tuuli on vähän eri suuntaan: https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/reservit-ja-saatosahko/varavoimalaitokset/

Varavoimalaitokset ja huipputehosähkö on tarkoitettu eri kriteereillä käynnistettäväksi, vaikka saattaisivat perustua aivan samaan teknologiaan ja energianlähteeseen. Noita nimen omaan ei pidä yhdistää, koska kummankin idea putoaa samalla pois.

Moottorivoimalat voisivat aivan hyvin muodostaa osan kapasiteettimarkkinoille tarjotusta ja tilatusta voimalakannasta ja ovat luultavasti varsin kilpailukykyisiä tarkoituksiin (toisin kuin vaikkapa ydinvoima, ellei jotakin radikaalisti uutta keksitä puskista). On sitten toinen asia, että varsinaisen suoran sähkölämmityksen sekä vesi-ilmalämpöpumppujen, ilppien ja osatehoisten maalämmitysten pakkashiipumisen korvaajaksi tuotetun suorasähkölämmityksen vaatiman lisäkapasiteetin korvaaminen öljyä polttavilla aggregaattien sähköllä on niin hölmöläisperäistä peiton jatkamista leikkaamalla toisesta päästä ja jatkamalla toisesta kuin olla voi paitsi, että vielä paljon typerämpää, kun puolet menee leikatessa ja paikatessa haaskuun.

 

[roots]

Taas on lähteny ~1.4snt pois keskihinnasta, ja jos tässä tuulet lisääntyy ja lauhtuu niin saattaa se 10snt/kWh olla saavutettavissa tammikuulle.

katso liitettä 93580

Sentti kerrallaan ropisee, vielä on 1/3 tammikuusta jäljellä tippua alle 10snt/kWh

Koko spottiaika ~1/2 vuotta pysynyt kohtuullisena 8snt/kWh:

 

[RauskiH]

Varavoimalaitokset ja huipputehosähkö on tarkoitettu eri kriteereillä käynnistettäväksi, vaikka saattaisivat perustua aivan samaan teknologiaan ja energianlähteeseen. Noita nimen omaan ei pidä yhdistää, koska kummankin idea putoaa samalla pois.

Moottorivoimalat voisivat aivan hyvin muodostaa osan kapasiteettimarkkinoille tarjotusta ja tilatusta voimalakannasta ja ovat luultavasti varsin kilpailukykyisiä tarkoituksiin (toisin kuin vaikkapa ydinvoima, ellei jotakin radikaalisti uutta keksitä puskista). On sitten toinen asia, että varsinaisen suoran sähkölämmityksen sekä vesi-ilmalämpöpumppujen, ilppien ja osatehoisten maalämmitysten pakkashiipumisen korvaajaksi tuotetun suorasähkölämmityksen vaatiman lisäkapasiteetin korvaaminen öljyä polttavilla aggregaattien sähköllä on niin hölmöläisperäistä peiton jatkamista leikkaamalla toisesta päästä ja jatkamalla toisesta kuin olla voi paitsi, että vielä paljon typerämpää, kun puolet menee leikatessa ja paikatessa haaskuun.

Ja tätä hölmöjen hommaa valtio vielä avokätisesti tuki kun jakoi öljyntapporahaa jopa 4000eur ja kustannussyistä moni varmaan päätyi VILPiin ja (täysteho)maalämmön osuus lienee murto-osa 4000eur avustuksista saaneista. Ja saihan sitä 2500eur kun heivasi öljyn pois ja laittoi tilalle sähkökattilan. Ei näillä toimenpiteillä huippupiikkejä ainakaan tasattu

 

[kotte]

Ja tätä hölmöjen hommaa valtio vielä avokätisesti tuki kun jakoi öljyntapporahaa jopa 4000eur ja kustannussyistä moni varmaan päätyi VILPiin ja (täysteho)maalämmön osuus lienee murto-osa 4000eur avustuksista saaneista. Ja saihan sitä 2500eur kun heivasi öljyn pois ja laittoi tilalle sähkökattilan. Ei näillä toimenpiteillä huippupiikkejä ainakaan tasattu

Jos nyt jatketaan hiukan politiikkaa sivuten, niin itse olen aika haluton maksamaan kovin paljon lisää sähköstä kapasiteettimarkkinoille (veroista nyt puhumattakaan). Mielestäni kapasiteettimaksut pitäisi sälyttää niille, jotka kapasiteettia tarvitsevat, eli erityisesti niille, jotka polttavat pakkasilla yhä jyrkemmin suoraan sähkölämmitykseen painottuen sähköä tilojen lämmitykseen. Pörssisähköhinnoittelu todellisuudessa kohdistaa ja nyt laskut sinne, minne ne kuuluukin kohdistaa. Muut voivat sitten itse kukin miettiä, miten käyttävät tilannetta edukseen. Teollisuudella on jo nyt monia mahdollisuuksia tehdä rahaakin moisessa tilanteessa, kun siihen oikeassa suhteessa valmistautuu.

Keskusteluhan on julkisuudessa ja tälläkin foorumilla varsin päälaellaan: sähkön tuottaja tyypillisesti tuottaa sähköä laitteillaan mihin laitteet pystyvät niissä rajoissa, minkä muuttuvat kustannukset ja luonnosta saatavat tehot ja energiat sallivat. Tuotantolaitteiden rakentaminen vie vuosista vuosikymmeniin -- ei niitä noin vain polkaista tarpeeseen. Sähkön energiahinta muodostuu kulutuksen pohjalta. Yksittäisen kuluttajan valinnat hukkuvat statistiseen konvergenssiin, mutta massojen käyttäytyminen esimerkiksi lämmitystarpeen perusteella ratkaisee aina kussakin tilanteessa, mihin hinta asettuu.

 

[mokin]

Jos tuulivoimaa lisätään tänä ja ensi vuonna 3000mw yhteensä (n. 50% lisää nykyiseen nähden), kaiketi se vain lisää vain heiluntaa entisestään ellei sitä saada varastoitua. Kuinka paljon 5.1 tuulivoiman osuus oli? Olisiko 50% Lisäys siihen auttanut käytännössä yhtään?

 

[kkk]

jopas muuttuu: