Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2025

Arisoft

Hyperaktiivi
Kysymys kuuluu: miksi tarjoukset on asetettu täysin epärealistisesti? Ohjaako se jotenkin Euphemian algoritmia, jotta saadaan jokin hyvä hypoteettinen hinta, joka muistuttaa etäisesti kysynnän ja tarjonnan kautta muodostuvaa hintaa?

Puhutkjo nyt myynti vai ostotarjouksista?

Myynnin osalta käyrät näytti aika samoilta kummassakin. Ostajat halusivat ostaa jostain syystä kallista sähköä. Eivät ne sitä huvikseen osta vaan siellä on joku joka haluaa sen hinnan maksaa sahköstä.
 
Viimeksi muokattu:

Hempuli

Töllintunaaja
Sekä osto- että myyntitarjouksista. En usko, että kukaan ostaisi tunnissa sähköä 26 M€ tai myisi sähköä ja maksaisi siitä ilosta 3 M€ tunnissa, ennen kuin tiedän nämä hullut.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Sekä osto- että myyntitarjouksista. En usko, että kukaan ostaisi tunnissa sähköä 26 M€ tai myisi sähköä ja maksaisi siitä ilosta 3 M€ tunnissa, ennen kuin tiedän nämä hullut.

Laitoin käyrät päällekkäin niin näet

1760468096887.png

Ostokäyrät ovat muodoltaan identtiset mutta kalliilla hetkellä siirtynyt oikealle joka tarkoittaa että 4000€ hintaportaassa on iso kysyntäpiikki.
Samaan aikaan on myös tuotanto liukunut vasemmalle mutta vähemmän. Siellä muutos näkyy taas niin, että hintaluokassa 120€ on tarjonta vähentynyt. Kumpikin muutos nostaa hintaa. Tarjottiin siis sekä vähemmän tuulta ja enemmän kysyntää MUTTA jos kysyntä ei olisi kasvanut niin hinta olisi pysynyt melkein samana koska halpaa sähköä olisi riittänyt. Näet sen siitä että punainen leikkaa molemmat siniset liki samalla tasolla.
 

kotte

Hyperaktiivi
Jos taas risteämä olisi 6700 MW kohdalla, niin tuntituotto tuotannolle olisi 26,8 M€ ja vastaavasti 5900 MW kohdalla tuotanto maksaisi 2,95 M€ tunnissa siitä ilosta, että tekisi sähköä. Selvää on, että reaalimaailmassa ei kysynnän ja tarjonnan ole tarkoituskaan kohdata näissä kohdissa, mutta teoreettisesti ottaen sen pitäisi olla mahdollista. Yhtä hyvin tarjonnat voisi olla 1000 tai -200 €/MW eikä käyrät kohtaisi noilla MW-tuotannoilla.

Kysymys kuuluu: miksi tarjoukset on asetettu täysin epärealistisesti? Ohjaako se jotenkin Euphemian algoritmia, jotta saadaan jokin hyvä hypoteettinen hinta, joka muistuttaa etäisesti kysynnän ja tarjonnan kautta muodostuvaa hintaa?
Edelleenkään et näytä ymmärtävän sähköpörssin ehtoja. Tuottajat yksinkertaisesti määrittävät suljettuna tarjouksena minimihinnan, jolla suostuvat tuottamaan tietyn määrän sähköä ja ostajat vastaavasti maksimihinnan, jolla suostuvat ostamaan tietyn määrän sähköä. Jos hinta osuu alemmas, tuottajan tarjous jää ostamatta (ja sähkö tekemättä). Jos tas hinta asenttuu korkeammalle, ostajan tarjousta ei hyväksyä ja sähkö jaa saamatta. Toki kumpikin taho voi jättää eri sähköerille eri hintarajoja, mutta bluffata ei voi, tai saa varoituksen, muhkeat sakot tai menettää oikeutrensa toimia sähköpörssin tarjoajana (Tilatuksi tuleva tuotanto on tehtävä tai ostettava ja välitettävä muualta, ääritilanteessa niin, että kantaverkkoyhtiö hommaa sähkön ja lähettä laskun perään, a tilattu sähkö on ostettava tai välitettävä se edelleen muualle ja tai ainakin arvo korvattava, vaikkei sähköä käyttäisikään)

Nuo tarjonta- ja kysyntäkäyrät ovat yksinkertaisesti pörssin kokoamia summateholistoja, miten paljon tuotantotarjouksia menee summana lävitse tietyllä hinnalla ja vastaavasti ostotarjouksille.

Ja käytännössähän ostotarjoukset määräävät hinnat, eli kun sähköä ei muuten saada riitävästi kasaan, hinta hilautuu ylöspäin, eli kun ostajat eivät halua tai pysty pudottamaan kulutustaan, hinta nousee, kunnes riittävän moni ostaja suostuu luopumaan ostamasta tiettyä sähköerää asettamansa hintaerajan takia. Pikkusen voi tulla kovalla hinnalla lisää tuotantoakin, mutta tyypillisesti tämän päivän kaltaisessa tilanteessa niin, että joku kuluttaja suostuu vähentämään kulutustaan (asettamallaan maksimiostohinnalla) ja esimerkiksi tarjomaan voimalaitoksensa tuotannon markkinoille sen sijaan, että käyttäisi sähkön omassa teollisuus- tai palvelulaitoksessaan.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Euphemia toimii oikein ja kysyntäkäyrät ovat juuri noin tuossa kohtaa ja ymmärrän sen hyvin. Nyt mietin koko käyrästöä nollasta alkaen, en pelkästään risteämäkohtaa, jota mediakin referoi.

Eli miksi tarjotaan 4000 ja -500 €/MW hintoja, jotka poikkeavat normaalista supply/demand-tarjouksista? Niillä ei pysty kukaan ostamaan eikä myymään ja silti ne ovat tarjottuina joka päivä. Ne voisivat olla 1000 ja -200 €/MW hintoja, mutta jostain syystä niin ei tarjota, vaikka tilanne käyrissä ei muuttuisi, vai muuttuisiko?
 

Hempuli

Töllintunaaja
Laitoin käyrät päällekkäin niin näet

katso liitettä 109229
Ostokäyrät ovat muodoltaan identtiset mutta kalliilla hetkellä siirtynyt oikealle joka tarkoittaa että 4000€ hintaportaassa on iso kysyntäpiikki.
Samaan aikaan on myös tuotanto liukunut vasemmalle mutta vähemmän. Siellä muutos näkyy taas niin, että hintaluokassa 120€ on tarjonta vähentynyt. Kumpikin muutos nostaa hintaa. Tarjottiin siis sekä vähemmän tuulta ja enemmän kysyntää MUTTA jos kysyntä ei olisi kasvanut niin hinta olisi pysynyt melkein samana koska halpaa sähköä olisi riittänyt. Näet sen siitä että punainen leikkaa molemmat siniset liki samalla tasolla.
Minulle tuo kuva kertoo, että osto- ja myyntitarjoukset ovat olleet lähes identtiset eikä se yllätä, koska tarjousten väli on 45 min eli vähemmän kuin entinen tunti. Sen sijaan Euphemia on siirtänyt käyriä ja jokin muutos kolmessa vartissa sen aiheutti. MIkä?
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Minulle tuo kuva kertoo, että osto- ja myyntitarjoukset ovat olleet lähes identtiset eikä se yllätä, koska tarjousten väli on 45 min eli vähemmän kuin entinen tunti. Sen sijaan Euphemia on siirtänyt käyriä ja jokin muutos kolmessa vartissa sen aiheutti. MIkä?

Käyrät ei ole Euphemian muotoilemia vaan ne kertovat tarjouksista. Nähtävästi tarjouksista on suodatettu pois ne, jotka eivät pullonkaulojen vuoksi pääsisi perille.

Käyrien siirtymisen jo selitin yhdistelmäkuvan yhteydessä, joten voit lueka sen siitä.

Eli miksi tarjotaan 4000 ja -500 €/MW hintoja, jotka poikkeavat normaalista supply/demand-tarjouksista?

Jos ostaja tarvitsee sähköä hinnalla millä hyvänsä niin hän tarjoaa sen maksimilla. Samoin jos tuottajalle sähkön tuottamisesta ei synny kuluja niin hän tarjoaa sen minimillä. Jos tekee jotain muuta niin on riski että tarjous ei mene läpi.
 

kotte

Hyperaktiivi
Eli miksi tarjotaan 4000 ja -500 €/MW hintoja, jotka poikkeavat normaalista supply/demand-tarjouksista? Niillä ei pysty kukaan ostamaan eikä myymään ja silti ne ovat tarjottuina joka päivä. Ne voisivat olla 1000 ja -200 €/MW hintoja, mutta jostain syystä niin ei tarjota, vaikka tilanne käyrissä ei muuttuisi, vai muuttuisiko?
Tuo -500 €/MWh voi liittyä ydinvoimalaan, joka on aikataulun mukaan suunniteltu pidettäväksi ajossa ja jonka ydinreaktorin tehoa ei voi noin vain pudottaa pienelle murto-osalle normaalista ilman, että laitoksen tehoa ei sitten pysty päiväkausiin nostamaan takaisin. Ydinvoimaloissa on hyvin tarkat käyttöluvasta johtuvat ehdot, joista ei ole lupa poiketa. Käsittääkseni esimerkiksi reaktorin tehon ajaminen hätälauhduttimiin turbiinin tehon alentamiseksi ilman, että reatorikin käytännössä sammutetaan ei ole sallittua eikä noita laitteita välttämättä edes ole mitoitettu niin, että reaktorin normaaliteho voitaisiin dumpata mereen noiden kautta jopa tuntien ajan.

Kuluttajille sähköä välittävillä myyntiyhtiöillä on puolestaan velvoite toimittaa näiden käyttämä sähkö, ellei force majeure-tilanne anna oikeutta rajoituksiin. Niin kauan, kun sähkömarkkinat saadaan tasapainoon alle 4000€/MWh maksihintaa, ei muodollisesti olla force majeure -alueella vielä, ja sähköä on toimitettava maksoi mitä maksoi. Kun pamahdetaan maksimiin, ollaan jouduttu pörssijärjestelmän ulkopuolelle ja muut järjestelyt astuvat voimaan. Tässä tilanteessa asia ratkeaa niin, että kantaverkkoyhtiö määrää tarvittaessa sähkön käytön säännöstelyyn ja uhka on akuutti. Jakeluverkkoyhtiöt sitten katkaisevat sähköjä alue kerrallaan ennalta laaditun suunnitelman mukaan, kunnes kulutus laskee riittävästi. Näin toimitusvastuu sitten poistuu sähkön myyjältä muille instansseille.

Tuotantopuolella voi ajatella myös vaikkapa juurikin jonkin teollisuuslaitoksen sulkemista hintatasolla 4000€/MWh, jos tämä mahdollistaa laitoskokonaisuuteen liittyvän voimalaitoksen tuotannon allokointia markkinoille sen sijaan, että pyörittäisi ao. teollisuuslaitosta (tehtaan alasajo voi aiheuttaa todella suuria seurannaiskustannuksia, mutta voi olla perusteltua suunniteltuna varajärjestelynä, sillä pakkosäännöstelystä saattaisi aiheuta jopa laitosten omistajille vielä suuremmat kustannukset).
 

Hempuli

Töllintunaaja
Käyrät varmasti kertovat tarjouksista. Osto- ja myyntitarjousten tekijöillä on samantasoiset ennusteet käytettävissä, joten en usko, että ostolaita nostaa kautta linjan ihan samalla tavalla tarjouksiaan kysynnän kasvaessa ja samanaikaisesti myyntilaita vähentäisi tuotantoaan kysynnän kasvaessa. Toteumakin tuolta ajalta on hyvin stabiili.

Enemmän uskon siihen, että hinta-alueista ja pullonkauloista johtuen Euphemia säätää lopputulemaa vastaamaan ennustettua sähkönsiirtymää alueiden välillä. Ei käyrien muoto olisi identtiset, jos kyseessä olisi useat toisistaan poikkeavasti tehdyt osto- ja myyntitarjoukset ja siirtymä on noin iso eri suuntiin.

Myyntiyhtiön tradenomi ei varmasti tarjoa 200.000 € sähköntuotantoa ja maksa siitä 3 M€, jos sama tulos on saavutettavissa 1,5 M€ maksulla. Samoin 4000 €/MW tarjonta ostolaidalla on absurdi, koska kokonaishinta menee aivan älyttömyyksiin. Tarjoamalla 2000 €/MW lopputulema olisi sama, mutta ostolaidan tuntikustannus yli 10 M€ vähemmän, mutta silti absurdi. Nämä olisi ehkä vaivoin ymmärrettävissä, jos tarjoukset olisi ihan alamarginaalissa, mutta kun näillä hinnoilla tarjotaan 2/3 todennäköisestä kulutus/tuotannosta. No way.

Maksimitarjouksiin on ihan jokin muu syy, ei niitä sinne maksimiin vedetä ihan hatusta.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
JOo, @kotte paljon tiukkaa asiaa.

On tuo kuitenkin merkillistä, että sähköstä on ikään kuin niukkuutta vaikka ei ole vielä edes kunnolla lämmityskausi alkanut. Mieleen nousee erilaisia vaihtoehtoja:
  • Sähköä myydään kiinteillä hinnoilla esim. datakeskuksille, ehkä jopa sähkökattiloille. Oikeutetusti kiinteään hintaa osallisia ovat esim. TVO:n osakkaat, kun ovat itse itselleen paaluttaneet omaa tuotantoa "kiinteään" hintaan.
  • Tuotantopuolta hallitsevat osapuolet tuntevat kysyntäkäyrän. Kuten @Husky jo nostikin esille, kyllä sitä tarjontaa ja tuotantoa kannattaa säännöstellä eikä itse pidä tuhota oman tuotantonsa arvoa.
 
Viimeksi muokattu:

tet

Hyperaktiivi
Käyrät varmasti kertovat tarjouksista. Osto- ja myyntitarjousten tekijöillä on samantasoiset ennusteet käytettävissä, joten en usko, että ostolaita nostaa kautta linjan ihan samalla tavalla tarjouksiaan kysynnän kasvaessa ja samanaikaisesti myyntilaita vähentäisi tuotantoaan kysynnän kasvaessa. Toteumakin tuolta ajalta on hyvin stabiili.

Ostolaidasta, kuten sitä nimität, iso osa on kuluttajia, joiden on saatava sähköä aina. Esimerkiksi kotitaloudet kuuluvat tähän joukkoon. Jos ostotarjous ei menisi läpi, pitäisi myyjäyhtiön katkaista asiakkailtaan sähköt. Tähän ei taida olla sinunkaan myyntisopimuksessa varauduttu, eli vaarana olisi että haastat myyntiyhtiösi oikeuteen sopimuksen vastaisesta sähköjen katkaisusta. Siksi sähkönmyyjäsi tarjoaa maksimihintaa siitä sähköstä, jonka se sinulle pörssistä ostaa.
 

Hempuli

Töllintunaaja
En tuota sähkön saatavuutta ihan osta. Olen ollut siirtoyhtiön vuoksi pitkään ilman sähköä, joten vaikea uskoa, että myyntiyhtiön mokan takia olisi mahdollisuutta menestyä oikeudessa. Vaan, että 4000 €:llä myytäisiin liki 7 GW sähköä, kun reaalimäärä on 7,5 GW? Kotitaloudet ovat 30% sähkönkulutuksesta. Nuo käyrät nollasta alkaen on täysin muotopuoliset supply-demand:iin.

Mutta miksi tuottaja ottaisi -500 € hinnalla itselle maksupostia eikä -200 € tarjouksella? Ovat aika nihkeitä jopa -10 € tarjouksille reaalisesti.
 

huugo

Vakionaama
Suomen käyrien katselu on yksi näkökulma. Fakta vaan taitaa olla, että hintatasot yhtenäistyvät aika laajasti rajojen yli - eli Suomen markkinaa ei voi vain katsella eristyksissä.

Esim eilinen hintapomppu oli aikalailla Euroopan laajuinen. Joku Pohjois-Ruotsi ja Norja taisivat olla erossa pompusta, mutta muuten käyrät samansuuntaiset.

Eli selityksiä (tai salaliittoja niitä haluaville) ei kannata hakea vain Suomesta, vaan pohdinta pitää olla Euroopan laajuinen.
 

jmaja

Hyperaktiivi
On toi kokonaisuus vähintäänkin hämmentävä eilen. SE3 oli varsin kallis, vain Suomi ja Baltia olivat kalliimpia. Silti sieltä meni 3,2 GW Norjaan, josta taas meni 1,4 GW UK, 1,7 GW ja 1,4 GW Saksaan. Kaikki nuo kohti halvempia hintoja.

Suomessa sähköä kului tuolloin vain 9 GW ja Suomi oli omavarainen. Järjettömiä hintoja tuolla taustalla! Kuka sähköä panttaa, kun sitä kuitenkin sitten löytyy se 15 GW tarvittaessa? Toki tuosta puuttui nyt jotain 1,5 GW siirtoyhteyksiä SE1:stä, mutta kuitenkin 4,5 GW pitäisi olla vielä varaa eikä hinta silti pitäisi tuon korkeampi olla.
1760533228038.png
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Suomessa sähköä kului tuolloin vain 9 GW ja Suomi oli omavarainen. Järjettömiä hintoja tuolla taustalla! Kuka sähköä panttaa, kun sitä kuitenkin sitten löytyy se 15 GW tarvittaessa?
Forttumia veikkaisin. Ei kannata pilata omia markkinoita. Kuten jo edellä oli ansiokasta pohdintaa, lisätuotanto romuttaisi koko tuotanon arvon. Tosin tuotantoa lienee myyty myös kiinteillä hinnolla, luultavasti hyvinkin paljon.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Forttumia veikkaisin. Ei kannata pilata omia markkinoita. Kuten jo edellä oli ansiokasta pohdintaa, lisätuotanto romuttaisi koko tuotanon arvon. Tosin tuotantoa lienee myyty myös kiinteillä hinnolla, luultavasti hyvinkin paljon.
Pörssikaupassa näkyy F1 alueella eilen 18:45-59 n, 7,2 GW. Suomessa toteutunut sekä kulutus että tuotto oli tuolloin n. 9,2 GW eli 2 GW meni ohi pörssin. Tietysti pörssikaupasta lienee lisäksi ollut ehkä 80% oikeasti kiinteähintaista eli pörssihinnalla ei tuolle osuudelle ole kummallakaan pörssiosapuolella mitään väliä. Kuluttajat ovat sitten tässä sijaiskärsijöitä, kun joutuvat miettimään noita järjettömiä hintoja, vaikka kulutus ei ole suurta.
 

kotte

Hyperaktiivi
JOo, @kotte paljon tiukkaa asiaa.

On tuo kuitenkin merkillistä, että sähköstä on ikään kuin niukkuutta vaikka ei ole vielä edes kunnolla lämmityskausi alkanut. Mieleen nousee erilaisia vaihtoehtoja:
  • Sähköä myydään kiinteillä hinnoilla esim. datakeskuksille, ehkä jopa sähkökattiloille. Oikeutetusti kiinteään hintaa osallisia ovat esim. TVO:n osakkaat, kun ovat itse itselleen paaluttaneet omaa tuotantoa "kiinteään" hintaan.
  • Tuotantopuolta hallitsevat osapuolet tuntevat kysyntäkäyrän. Kuten @Husky jo nostikin esille, kyllä sitä tarjontaa ja tuotantoa kannattaa säännöstellä eikä itse pidä tuhota oman tuotantonsa arvoa.
Konsernin sisäisten asioiden todellista tilaa toki voi olla selvittää perin juurin, mutta ovathan varsin monet toimijat (ellei jopa suurin osa ja etenkin suuret yhtiöt) erottaneet nuo itsenäisiksi tulosyksiköikseen. Itsenäisen tulosyksikön johto varmaan katsoo yksikön omaa etua, kun on kerran tehtävään palkattu. Yleisesti hyväksytty teoriahan sanoo, että kokonaisuuden kannalta on parempi, että markkinoille osallistuvat osapuolet kilpailevat vapaasti omaa etuaan tavoitellen hyväksyttyjen sääntöjen puitteissa. Niinpä konsernijohdon kannattaa varmistaa, että eri yksiköt todellakin hoitavat oman tonttinsa kuin itsenäiset markkinatoimijat. Konsernijohdon asia puolestaan on päättää, millaisia tulosyksiköitä konsernissa kannattaa pitää yllä.

Datakeskukset nyt kuluttavat sen sähkön, mitä kuluttavat ja tarvitsevat. Korkeintaan jotkut suuremmat voivat korkean sähkön hinnan vallitessa siirtää runsaasti laskentaresursseja vaativaa laskentaa ulkomaille ja päin vastoin. Tuohan ei sovi ehdottamaasi kuvaan. Sähkökattilat puolestaan kilpailevat lämmöntuottajina polttoaineiden kanssa ja olisi todellakin poikkeustilanne, jos noita käytettäisiin lainkaan tapauksessa, kun polttoaineilla pystyy energiaveroineen tuottamaan lämpöä halvemmalla.

Sen sijaan pohjoisen siirtoyhteydestä Ruotsista uupuu edelleen toista gigawattia, etelän kaapeleillakin on pienempiä rajoituksia ja erilaista yhteistuotantoa on sekä teollisuuden että kaukolämmöm tuotannon puolella huollossa tai "kesälomilla" lähes gigawatin verran. Viimeisiä yhteistuotannon hiilivoimaloitakin on pantu "koipussiin". Jätetään nyt tuulitilanne lyhyen kertauksen varaan: Kun tuulee huonosti, sähkö ei voi olla Suomessa halpaa, ellei halpaa sähköä saada Ruotsin suunnasta, eikä kaikki Ruotsista saatava sähkö ole läheskään aina halpaa tai on niin kallista, että tuonti kääntyykin vienniksi. Suomen sähkön hintatasoa kannattaa nyt vertailla Ruotsin alueeseen SE3 (kun kaapelit sinne päin ovat sentään suhteellisen lähellä maksimikapasiteettian toisin kuin pohjoisen avojohdot alueen SE1 halvan sähkön äärelle). On turha luulla, että Ruotsista virtaa Suomeen halpaa sähköä, jos alueen SE3 hinnat ovat samalla tavoin tai jopa enemmän kohollaan kuin Suomessa lähipäivinä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kuka sähköä panttaa, kun sitä kuitenkin sitten löytyy se 15 GW tarvittaessa?
Se 15GW on löytynyt vain, kun Ruotsista tulevat yhteydet 1200MW + 1500MW ja Virosta tulevat yhteydet yhteensä 1000MW ovat käytössä ja lisäksi jokunen nyttemmin lepuutettu yhteistuotantohiilivoimala on ollut täydessä iskussa (siis olettaen, että on tyyntä, jolloin uupuu useiden tuhansien megawattien keskimääräinen talviajan tuulituotanto muun ohelta). Sähkön hinta tosin on ollut silloin tasaisemmin sellaisissa lukemissa, tai korkeammalla kuin oli sattumalta eilen parin tunnin ajan.
 

kotte

Hyperaktiivi
No ei tieteenkään katso, vaan omistajan eli konsernin etua.
Et ilmeisesti ole ollut moisissa housuissa, kun noin kirjoitat. Toki konserni edellyttää lojaalisuutta konsernin tulosyksiköiltä siinä mielessä, että kilpailun on tapahduttava rehdisti ja kohtuuperiaatteella (on hyväksyttävä vastapuolen oikeus ajaa omaa etuaan, mutta vaadittava vastapuolelta myös tasapuoilista suhtautumista toiseen suuntaan; vastakohtana trumppilainen epävarmuuden lietsonta).
 

jmaja

Hyperaktiivi
Se 15GW on löytynyt vain, kun Ruotsista tulevat yhteydet 1200MW + 1500MW ja Virosta tulevat yhteydet yhteensä 1000MW ovat käytössä ja lisäksi jokunen nyttemmin lepuutettu yhteistuotantohiilivoimala on ollut täydessä iskussa (siis olettaen, että on tyyntä, jolloin uupuu useiden tuhansien megawattien keskimääräinen talviajan tuulituotanto muun ohelta).
Eilen tuon kalliin sähkön aikana tuli Ruotsista reilut 1 GW ja tuulivoimaa oli Suomessa reilut 700 MW. Aika paljon siis puuttuu jotain muutakin kuin siirrot. Toki Viroon meni 1 GW eli siitä saisi suunnan kääntyessä 2 GW enemmän. Sinänsä tietysti erikoista, että tuutti täynnä, mutta alueet ei eroa.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Et ilmeisesti ole ollut moisissa housuissa, kun noin kirjoitat.
En ole ollut yksikönjohtajana. Mutta tuli oltua Fortumilla ja tehtyä konserninsisäistä kauppaa (ei sähkökauppaa). Kyllä se konsernin johto määrittelee sen miten konsernin sisäinen kauppa hoidetaan konsernin parhaaksi.
 

kotte

Hyperaktiivi
Eilen tuon kalliin sähkön aikana tuli Ruotsista reilut 1 GW ja tuulivoimaa oli Suomessa reilut 700 MW. Aika paljon siis puuttuu jotain muutakin kuin siirrot. Toki Viroon meni 1 GW eli siitä saisi suunnan kääntyessä 2 GW enemmän. Sinänsä tietysti erikoista, että tuutti täynnä, mutta alueet ei eroa.
Tuosta sitten puuttui 1,5GW + 2GW - 700MW eli 2,8GW siitä, mitä parin viime vuoden aikaisen kulutuspiikin aikana pystyttiin sähköä Suomeen tuomaan. Ennen Ukrainan sotaa vallinneeseen tilanteeseen nähden (kaikkien aikojen kulutushuippu) tuontikapasiteettia ja tuulituotantoa uupui luokkaa 4GW. Tuolla määrällä on jo vaikutusta.
 

tet

Hyperaktiivi
On toi kokonaisuus vähintäänkin hämmentävä eilen. SE3 oli varsin kallis, vain Suomi ja Baltia olivat kalliimpia. Silti sieltä meni 3,2 GW Norjaan, josta taas meni 1,4 GW UK, 1,7 GW ja 1,4 GW Saksaan. Kaikki nuo kohti halvempia hintoja.

Hämäykseen on syynä virtauspohjainen markkinakytkentä. Se 3,2 GW joka näytti menevän SE3:lta Norjaan, meni kaiketi oikeasti SE2:lta. Se vain kulki SE3:n läpi.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kyllä se konsernin johto määrittelee sen miten konsernin sisäinen kauppa hoidetaan konsernin parhaaksi.
Näin toki, mutta talousteoriassa on hyväksytty periaate, että kokonaisuuden (siis konserninkin kannalta) lopputulos (so. saavutettava liikevoitto) on paras, kun kokonaisuudelle alisteiset osapuolet (olkoon sittren itsenäisiä yrityksiä tai suuremman yrityksen tulosyksiöitä) kilpailevat näille osoitetuilla markkinoilla tasapuolisin, avoimin ja rehellisin pelisäännöin. Tuon todistamisesta pelinteoreettisen käsitteiastön pohjalta on myönnetty taloustieteen ns. Nobel-palkinto (John Nashille).
 

kotte

Hyperaktiivi
On toki, mutta missä se vielä tuon lisäksi puuttuva 3 GW oli?
Siis Ruotsista on tuotu sähköä Suomeen 2,7GW:n teholla (ja hiukan ylikin) silloin, kun nykyiset siirtoyhteydet sieltä päin olivat täydessä käytössä (Pohjoisessa 1,5GW, mistä OL3 nyttemmin rohmuaa reservikseen useamman sata megawattia käydessään lähellä nimellistehoaan; etelän kaapeleiden siirtoteho oli aikoinaan luokkaa 1,3GW, mutta nyttemmin vain 1,2GW, kun kaapeleista vanhempi ei enää kestä alkuperäistä kuormaa). Venäjältä taisi olla siirtokapasiteettia 1,6GW aikoinaan, mutta se pudotettiin 1,2GW:iin, kun yksi invertteriyksikkö varattiin pysyvätis vientiä varten. Viron viennin kääntyminen tuonniksi antaa virtuaalisesti 2GW lisäkapasiteettia eilisen tilanteeseen nähden (Virossa on palavan kiven fossiilivoimaa käytettävissä pyöreästi gigawatin verran ja Latviassa on lisäksi käynnistettävissä olevaa kaasuvoimaa ja suuri kaasuvarasto, jossa on luokkaa vuoden parin kulutusta vastaava kapasiteetti).
 

jmaja

Hyperaktiivi
Siis Ruotsista on tuotu sähköä Suomeen 2,7GW:n teholla
Niin siis oli jo selitys 2,8 GW puuttumiseen siirtojen takia. Mutta niiden kanssa oltaisiin vasta 12 GW:ssä eli edelleen puuttuu 3 GW, joka on kyllä saatu sinä aikana, kun Venäjältä ei olla tuotu. Eli unohdetaan nyt se Venäjä eli 4 vuoden takainen juttu.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Pitää muistaa, että pörssihinnat perustuvat ennustuksiin seuraavasta päivästä ja ennusteen todennäköinen toteuma on suuri. Varmasti halutaan myydä koko voimalan tuotanto, mutta on hyvin epätodennäköistä, ettei se menisi kaupaksi myös -200 €/MW tarjouksella -500 €/MW sijaan. Todennäköisempää on, että voimala menee rikki eikä tuota kuin osin sähköä tai ei lainkaan seuraavana päivänä.

Sama pätee ostotarjouksiin. On lähes 100 % varmaa, että saa 1000 €/MW ostotarjouksen läpi. Ja ellei saa, niin todennäköisesti saa saman sähkön halvemmalla päivän sisäisiltä markkinoilta. Vaikka se olisi kalliimpaakin, niin se ihan varmasti vielä halvempaa kuin ostaa koko määrä 4000 €/MW hintaan.

Kun katsoo eri maiden tarjouskäyriä, niin niissä on samanlaisia 4000 ja -500 €/MW alkutarjouksia ja usein jyrkkä kulmakerroin tai jopa ihan pystysuora. Belgiassa satunnaisotannalla myyntikäyrän -500 €/MW ja toteuman 99 €/MW erotti muutama kymmenen megawattia 6 GW tuotannolla. Silti Belgian volatiliteetti pörssisähkön hinnassa ei ole niin suuri kuin Suomessa.

Eri maat tekevät ääripäin tarjouksia eri tavoin, mutta missään tarjouskäyrät eivät ole samanmallisia kuin esim. kahvissa, johon pörssisähkön hinnanmuodostusta on usein verrattu. Uskon, että kahvillakin on omat toimitussopimukset, joita ei voi rikkoa. Kahvikäyrä ei muistuta lainkaan pörssisähkön käyrää, joka on aivan omanlaisensa.

Se on omanlaisensa jostakin syystä. Ja se syy ei voi olla tarve ajaa voimalaa jatkuvasti tai toimittaa sähköä kotitaloudelle keskeytyksettä. Tuotannon myynti ja toimitusvarmuus on monen muunkin demand/supply tarjonnan takana ja käyräkulmat ovat silti loivia. Maksimitarjousten takana täytyy olla jotakin, minkä vain tarjoajat tietävät tai ovat oppineet, että niin kannattaa tehdä.

Vielä ihmetytti, että Nord Poolissa oli vain yksi tarjouskäyrä per valtio ja silti saatiin omat hinnat maan sisäisille hinta-alueille esim. Norjassa ja Ruotsissa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Niin siis oli jo selitys 2,8 GW puuttumiseen siirtojen takia. Mutta niiden kanssa oltaisiin vasta 12 GW:ssä eli edelleen puuttuu 3 GW, joka on kyllä saatu sinä aikana, kun Venäjältä ei olla tuotu. Eli unohdetaan nyt se Venäjä eli 4 vuoden takainen juttu.
Silloin, kun viimeksi oli vuoden huippukulutusjakso 15GW:b tasolla muutama vuosi Virosta kylläkin tuotiin Suomeen täydellä teholla, eli tuon 1GW voi laskea tuon 2,7GW:n päälle, eli ollaan 3,7GW tuonnin kohdalla. Eli Suomesta olisi pitänyt irrota 11,3GW, mikä siihen aikaan olikin aivan mahdollinen (mutta sen jälkeen on hiilivoimaloita suljettu yhteistuotantopuolelta).

Asiathan voi tarkistaa energiaviraston voimalaitosrekisterin excel-taulukosta, mistä voi valita, mitkä tuotantomuodot otetaan laskelmassa mukaan (aurinkovoimaa ja tuulta ei kaiketi moisessa oteta ainakaan ääritilanteessa mukaan, vaikkakin useimmiten tuulee talvella sentään jonkin verran), https://energiavirasto.fi/documents...3-28f8-fb4b-b2a1-96fe3fe46b48?t=1751024759598.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Silloin, kun viimeksi oli vuoden huippukulutusjakso 15GW:b tasolla muutama vuosi Virosta kylläkin tuotiin Suomeen täydellä teholla, eli tuon 1GW voi laskea tuon 2,7GW:n päälle, eli ollaan 3,7GW tuonnin kohdalla.
Ei, vaan siihen jo selitettyyn 2,8 GW sisältyi kaikki mitä siirtolinjat (ilman huoltoja ja pian tulevaa Auroraa) vetää Ruotsista ja Virosta vähennettynä eilen olleella tuulivoimalla. Itsehän tuon 2,8 GW laskit.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Asiathan voi tarkistaa energiaviraston
Tuolla on 22,7 GW tehoa. Tuuli ja aurinkovoimaa on jotain 10,5 GW eli jäljelle jää reilut 12 GW. Erittäin kalliin sähkön aikana saatiin vain 8,5 GW tuotettua (+ 700 MW tuulivoimaa). Mitkä ne muut puuttuvat oli ja miksi jo noissakin oli niitä +500 €/MWh tarjouksia, joista hinta tuli?

Herkästi tulee mieleen, että esimerkiksi Fortum/Kemijoki pyytää kovaa hintaa/pihistelee vesivoimaa. Onko sille muuta tarvetta, kuin Viron hinnassa pysyminen ja siis voittojen keruu? Tuulivoimaahan on jo niin reilusti, että vesivoimaa päästään säästelemään tuulella ja lisäksi Aurora tuo talveksi sen 800 MW lisää Ruotsista.
 

Harrastelija

Vakionaama
Pitääkö myyjän laittaa koko tuotanto pörssiin yhtenä könttänä?
Vai voiko myydä 99% tuotannosta esim 30€/MWh hinnalla ja 1% 500€/MWh hinnalla? Sitten toivotaan että tuo 500 menee läpi ja simsalabim, koko tuotannosta saikin 500€/MWh.
 

huugo

Vakionaama
Pitääkö myyjän laittaa koko tuotanto pörssiin yhtenä könttänä?
Vai voiko myydä 99% tuotannosta esim 30€/MWh hinnalla ja 1% 500€/MWh hinnalla? Sitten toivotaan että tuo 500 menee läpi ja simsalabim, koko tuotannosta saikin 500€/MWh.
Sen saman 500 eur saa jos kysytään riittää tuohon saakka - ei sitä itse tarvitse tarjota. Käyrällä riittää kyllä tarjoajia.

isompi todennäköisyys 1% vaikutuksella on että markkinan hintataso nousee hieman koska tarjontakäyrä liikkuu puuttuvan 1% tuotannon verran. Ei 500eur tasoon mutta hieman.

Ja säädöksiä taitaa olla tarjoamatta jättämisestä (fortumin vikatilat juuri korkeissa hinnoissa) ja hintaakaan ei kai saa ihan miten vaan asettaa...
 

Hempuli

Töllintunaaja
Ei ole kauaa, kun joku asetti -500 € tuontantomäärälle, jota ei unelmissaankaan voinut toteuttaa.

Eikä silloinkaan menty poikkeustilaan, vaan jatkettiin normaalisti.
 

huugo

Vakionaama
Ei ole kauaa, kun joku asetti -500 € tuontantomäärälle, jota ei unelmissaankaan voinut toteuttaa.

Eikä silloinkaan menty poikkeustilaan, vaan jatkettiin normaalisti.
Ensimmäisenä toimijan oma riskihallinta on pettänyt pahasti. Onneksi lasku meni siihen osoitteeseen.
Toiseksi päivän sisäinen valvonta Nordpoolilla pettänyt pahasti. Vie uskottavuutta kauppapaikalta. Ja juuri uskottavuuden takia huutokauppaa ei uusittu.

Kolmantena on jälkikäteen tehtävät analyysit poikkeavista toimista. Kartellitutkinnat - näissä dataa ja analyysivoimaa onkin sitten enemmän käytössä.

Ja saattaa olla, että hinnan ja määrä saa asettaa ihan vapaasti Nordpool tuottajana ja ostajana. Ei ole tietoa.

AI kertoo "economic witholding" on kiellettyä

=========================

1. What “economic withholding” means​


Economic withholding occurs when a market participant deliberately offers available generation capacity at an excessively high price so that:


  • the unit is not dispatched, or
  • it sets an artificially high clearing price

without a legitimate cost-based reason.


The intent (or effect) is to raise market prices rather than reflect genuine production costs or technical constraints.


It’s different from:


  • Physical withholding, where you simply declare units unavailable or reduce capacity.
  • Normal profit-seeking, where you price according to cost plus a reasonable margin.



2. Where the rules come from​


In the Nordic market, “economic withholding” isn’t a single codified term in the Nord Pool rulebook — but it is prohibited behaviour under several overlapping legal and regulatory layers:


EU-wide rules


  • Regulation (EU) 1227/2011 – REMIT
    → prohibits “market manipulation” and “attempted manipulation” in wholesale energy markets.
    → Market manipulation includes:
    “entering into any transaction or issuing any order to trade which gives false or misleading signals as to the supply, demand, or price of wholesale energy products.”
    Economic withholding can fall under this if it misleads others about true supply or cost conditions.
  • ACER REMIT Guidance (7th edition, 2021)
    → explicitly lists economic withholding as a possible form of market manipulation:
    “Placing offers for available capacity at prices not reflecting the actual willingness to sell, in order to influence the market price.”
  • Regulation (EU) 2019/943, Article 3 & 5
    → requires prices to reflect actual supply and demand, and prohibits any limitation of price signals except for technical reasons.

National implementations


Each NRA (national regulatory authority) enforces REMIT domestically:


  • NVE-RME (Norway)
  • Energimarknadsinspektionen (Ei) (Sweden)
  • Energinet/DFE (Denmark)
  • Fingrid/EV (Finland)

They can investigate unusual bidding behaviour. If they find that a participant offered unreasonably high prices to influence the clearing price, they can refer the case to ACER or impose sanctions under national REMIT laws.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Pitääkö myyjän laittaa koko tuotanto pörssiin yhtenä könttänä?
Vai voiko myydä 99% tuotannosta esim 30€/MWh hinnalla ja 1% 500€/MWh hinnalla? Sitten toivotaan että tuo 500 menee läpi ja simsalabim, koko tuotannosta saikin 500€/MWh.
Teknisesti voi tarjota lukuisissa eri hintaisissa paloissa tai myös lineaarisesti tuotannon mukaan kasvavana. Säännösten mukaan tarjous pitää perustua tuotantokustannuksiin eli ei saisi manipuloida hintaa.

Minkä tuotantokustannus sitten on noin suuri näin pienellä tuotannolla?
 

Hempuli

Töllintunaaja
Tässä on jo ehtinyt tuntea itsensä tyhmäksi, kun ei tajua, mikä tapahtuma kulloinkin vaikuttaa pörssisähkön hinnanmuodostukseen. Tietenkin on jotain periaatteellisia lainalaisuuksia, kuten klassiset 'ei tuule' ja 'tuulee'. Onneksi meillä on tarjousten tekijöitä edustava taho, joka sekään ei bonjaa, niin itseäkin vähän helpottaa. (TS 16.10.2025)

1760605423446.png

Itse sentään tajuan, että jos pörssihinnassa on hintapiikki (kuten 14.10.2025), niin se ei mataloidu lainkaan, vaikka vähentäisin sinä päivänä kulutusta kuinka paljon tahansa.

Pörssihinnan muodostuksessa on vain muutama tekijä:
- Hinta-alueet, vakioita (paitsi joitakin sisäisiä pullonkauloja, mutta niitä ei huomioida)
- Sähköverkko, suhteellisen vakioita (rajasiirtoyhteyksien huoltoja lukuunottamatta)
- Euphemia, vakio algoritmi
- Tarjoukset, muuttuvia (perustuvat ennustuksiin huomisesta)

Eipä loppuhintaan käytännössä vaikuta kuin tehnyt tarjoukset. Niissä tuotantotarjoukset pitää perustua sääntöjen mukaan kustannuksiin, mutta suurin osa kustannuspohjaisesta tuotannosta on -500 €/MW! Vitsi! Näen, että tarjontakäyrät pitää ilmeisesti algoritmin vuoksi saada kohtaamaan jyrkällä kulmalla liittyen Euphemian 'welfaren' maksimoimiseen. Normaalisti eri hyödykkeiden kysyntä- ja tarjontakäyrät ovat huomattavan paljon loivempia.

Sateentekijänä eivät kuiteenkaan ole tarjoukset, vaan ennusteet. Tarjouskäyrien jyrkkyydestä johtuen pienikin muutos (100 MW) kulutusennusteissa vaikuttaa paljon toteuneeseen pörssihintaan suuntaan jos toiseen. Tuolla tarkkuudella tuulituotannon arviointi Euroopassa ei ole ihan helppoa. Joissakin maissa tarjouskäyrät ovat loivempia ja hinta vakaampaa.

Seurauksena näyttää olevan, että pörssihinta on ajoittain (vai pääasiassa?) reaalisen hinnan alapuolella nollahintoina tai yläpuolella eli kymmeniä senttejä per kWh. Molemmat on omasta mielestä ihan persiistä, mutta hyödyttävät toki optimoijia ja hyvä niin. Nollahintainen tuotanto ei vain ole taloudellisesti kestävää, vaikka se näin kuluttajana mukavalta tuntuu.
 
Back
Ylös Bottom