Tässä on jo ehtinyt tuntea itsensä tyhmäksi, kun ei tajua, mikä tapahtuma kulloinkin vaikuttaa pörssisähkön hinnanmuodostukseen. Tietenkin on jotain periaatteellisia lainalaisuuksia, kuten klassiset 'ei tuule' ja 'tuulee'. Onneksi meillä on tarjousten tekijöitä edustava taho, joka sekään ei bonjaa, niin itseäkin vähän helpottaa. (TS 16.10.2025)
Itse sentään tajuan, että jos pörssihinnassa on hintapiikki (kuten 14.10.2025), niin se ei mataloidu lainkaan, vaikka vähentäisin sinä päivänä kulutusta kuinka paljon tahansa.
Pörssihinnan muodostuksessa on vain muutama tekijä:
- Hinta-alueet, vakioita (paitsi joitakin sisäisiä pullonkauloja, mutta niitä ei huomioida)
- Sähköverkko, suhteellisen vakioita (rajasiirtoyhteyksien huoltoja lukuunottamatta)
- Euphemia, vakio algoritmi
- Tarjoukset, muuttuvia (perustuvat ennustuksiin huomisesta)
Eipä loppuhintaan käytännössä vaikuta kuin tehnyt tarjoukset. Niissä tuotantotarjoukset pitää perustua sääntöjen mukaan kustannuksiin, mutta suurin osa kustannuspohjaisesta tuotannosta on -500 €/MW! Vitsi! Näen, että tarjontakäyrät pitää ilmeisesti algoritmin vuoksi saada kohtaamaan jyrkällä kulmalla liittyen Euphemian 'welfaren' maksimoimiseen. Normaalisti eri hyödykkeiden kysyntä- ja tarjontakäyrät ovat huomattavan paljon loivempia.
Sateentekijänä eivät kuiteenkaan ole tarjoukset, vaan ennusteet. Tarjouskäyrien jyrkkyydestä johtuen pienikin muutos (100 MW) kulutusennusteissa vaikuttaa paljon toteuneeseen pörssihintaan suuntaan jos toiseen. Tuolla tarkkuudella tuulituotannon arviointi Euroopassa ei ole ihan helppoa. Joissakin maissa tarjouskäyrät ovat loivempia ja hinta vakaampaa.
Seurauksena näyttää olevan, että pörssihinta on ajoittain (vai pääasiassa?) reaalisen hinnan alapuolella nollahintoina tai yläpuolella eli kymmeniä senttejä per kWh. Molemmat on omasta mielestä ihan persiistä, mutta hyödyttävät toki optimoijia ja hyvä niin. Nollahintainen tuotanto ei vain ole taloudellisesti kestävää, vaikka se näin kuluttajana mukavalta tuntuu.