Ei tilastollista analyysiä, mutta ainakin kolmena viimeisenä päivänä tuuli näyttänyt nousevan noin 21 jälkeen. Hintapiikki on aikaisemmin. Osin menevät päällekkäin loppuosasta.
Eli Artolta pitäisi kysyä mitä ilta-aika tarkoittaa?
Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2025
- Viestiketjun aloittaja janti
- Aloituspäivämäärä
Eli Artolta pitäisi kysyä mitä ilta-aika tarkoittaa?
Nordpoolista näkee jokaisen tunnin kysyntä- ja tarjontakäyrät. Esimerkiksi tämän illan kello 22-23 yksittäisen piikin aikana halpa tarjonta kasvaa, mutta kysyntä kasvaa vielä selvästi enemmän. Muutenkin tuo iltanousu alkaa selvästi kysynnän nousun takia, osassa kalliimmista tunneista myös halpa tarjonta vähenee.
Nord Pool | Data Portal
data.nordpoolgroup.com
Aiotaanko vielä kerran ”rykäistä” Q1 2026? Muutoinhan trendi on halvempaan suuntaan.
Futuurithan ovat keskihintoja jo toteutuneista kaupoista kyseiselle aikajaksolle, näin olen ymmärtänyt. Eli keskimäärin noilla hinnoilla on tehty hintasuojauksia, joissa sopijaosapuolina ovat olleet toisaalta rahoitusyhtiö, toisaalta sähkön myyjä tai ostaja. Sikäli ne eivät kuvaa aikomuksia tulevaisuudessa, vaan ovat jo toteutunutta markkinahistoriaa. Jos pörssihinta sitten lopulta todellisella hetkellä ylittää tuon futuurin tason, rahoitusyhtiöt tekevät persnettoa. Jos taas hintataso jää alle futuurien, rahoitusyhtiöt tienaavat.
edit: Yllä oleva pätee, jos toinen sopijaosapuoli on sähkön ostaja, myyjän tapauksessa sitten päinvastoin.
Viimeksi muokattu:
Ei, ne on viimeisen toteutuneen kaupan hintoja. Markkina on hyvin epälikvidi ja siksi nähdään välillä aika suuria muutoksia.
Huomenna kovia hintoja ja ensi viikollaa varmaan myöskin.
Ruotsin pohjoisen yhteydestä puuttuu 500 MW
umm.nordpoolgroup.com
Etelän yhteys kokonaan pois käytöstä ensi viikolla
umm.nordpoolgroup.com
Ruotsin pohjoisen yhteydestä puuttuu 500 MW
Nord Pool - UMM Platform
Nord Pool - UMM Platform
Viimeksi muokattu:
Jaha, talvi jo kolkuttelee hinnoissakinHuomenna kovia hintoja ja ensi viikollaa varmaan myöskin.
Ruotsin pohjoisen yhteydestä puuttuu 500 MW
Etelän yhteys kokonaan pois käytöstä ensi viikollaNord Pool - UMM Platform
Nord Pool - UMM Platform
Husky
Hyperaktiivi
Juu! Täytyy sitä jo alkaa takaraivoon syottää isoja lukuja, niin ei tule pulinaa talvella sitten kun tili tehdään.Jaha, talvi jo kolkuttelee hinnoissakin
No, tämä maksumieskansa nyt ei mistään hetkaha. Päinvastoin: jos joku valittaa että tuhkat lähti, niin sen päälle käydään
Shelly ja siihen skripti jolla poimii ne halvimmat. Helppoa ja vaivatonta
Sopivasti ulkomailla muutama viikko, talo kylmänä. Katselin juuri kuitenkin että mitä ihmettä siellä tapahtuu. Lämmitystarve aikalailla nolla ja jonkun verran tuultakin. Sen enempää en nyt perehtynyt.Huomenna kovia hintoja ja ensi viikollaa varmaan myöskin.
Ruotsin pohjoisen yhteydestä puuttuu 500 MW
Etelän yhteys kokonaan pois käytöstä ensi viikollaNord Pool - UMM Platform
Nord Pool - UMM Platform
Etelän hinnat virtaavat tänne Pohjolaan... Tuuli tyyntyy isossa osaa Pohjois-Eurooppaa.
Kontrollrummet
Här finns information om hur mycket och vilken slags el som produceras, hur elen flödar, hur mycket el Sverige förbrukar och hur frekvensen ligger.
www.svk.se
Husky
Hyperaktiivi
Ahaa, yleinen kysymys:
Ollaanko tultu siihen, että vaikka Suomessa tuulee, niin ei ole halpaa täällä, jos jossakin vähän laajemmalla esim pohjoisessa manner-Euroopassa ei tuule?
(Saattaa olla ns selvä asia monille, mutten itse niin seuraa enkä paina mieleen välillä jotenkin erikoisen tuntuisia selityksiä)
Mutta tuohan olisi hyvä suomalaisille myllyomistajille, kun vähän ihmetellyt investointien järkevyyttä hommassa; jos tuulee=hinta alhaalla; jos ei tuule=et saa mitään
Ollaanko tultu siihen, että vaikka Suomessa tuulee, niin ei ole halpaa täällä, jos jossakin vähän laajemmalla esim pohjoisessa manner-Euroopassa ei tuule?
(Saattaa olla ns selvä asia monille, mutten itse niin seuraa enkä paina mieleen välillä jotenkin erikoisen tuntuisia selityksiä)
Mutta tuohan olisi hyvä suomalaisille myllyomistajille, kun vähän ihmetellyt investointien järkevyyttä hommassa; jos tuulee=hinta alhaalla; jos ei tuule=et saa mitään
Voi siinä joskus noinkin kai käydä, mutta ei varmaan niin korkeita hintoja kuitenkaan nähdä kuin nyt, kun tyyntä on täällä pohjoisempana. Hinta nousee aina eniten siellä, missä on sähköstä pulaa, siitä pitävät siirtoverkon pullonkaulat huolen.
Huomenna tammikuun hintoja ”keskellä kesää”. Eiköhän tämä viittaa siihen että yhtiöt haluavat loppujen lopuksi ihmisten siirtyvän kiinteisiin, jolloin saavat enemmän. Unohdetaan se kaunis puhe että puhalletaan yhteen hiileen ja säästetään kun on ”tarve” käyttämällä pörssisähköä?
Edit: onhan tuo jo yli tammikuun hintoja reilusti.
Edit: onhan tuo jo yli tammikuun hintoja reilusti.
kerro missä foorumissa "yhtiöt" sopivat yhteisestä tavoitteesta? Missä tuo tapahtuu?
Taitaa vaan vapaan markkinan/ pörssin ymmärrys olla liian vaikea, niin haet jotakin determinististä suurempaa päättäjää ratkaisemaan maailman kulun. Joskus uskottiin noitiin. Sitten jumalaan. Ja nyt uskotaan sähköyhtiöiden yhteiseen päätöksenteko foorumiin.
Eikös nämä hinnat ole vain siirtolinjojen huollosta johtuvia? Niitä ei onneksi tarkoituksella huolleta talvella. Vesivoimalla ei ajeta vajetta kiinni kun pitää olla myös säätövara ja jos olkiluodossa menisikin just sillon pelikaani turbiiniin niin oltaisiin kenties vähän pulassa?
Otetaanpa tähän huomisen halvimman ja kalleimman tunnin tarjouskäyrät näkyviin.
Halvin tunti:
Ja kallein tunti:
Kuten kuvaajista nähdään, myyntitarjousten hintaprofiili (sininen) on aika samanmuotoinen molemmissa. Kalleimmalla tunnilla tarjontaa on enemmän, kuin halvemmalla. Mutta kun tuo perhanan kysyntä kasvaa vielä tarjontaa enemmän. Esimerkiksi tuossa kiloeuron tasolla ostotarjouksissa (punainen) ollaan halvalla tunnilla tuolla 4300-4400 MW kohdilla, kun taas kalleimmalla tunnilla siellä ollaan vasta 5400-5500 MW kohdilla. Kalliilla iltatunnilla on siis yli tuhannen euron ostotarjouksia noin 1100 MW enemmän, kuin halvalla aamuyön tunnilla. Tarjontaa sen sijaan on vain noin 300 MW enemmän, joten kysynnän kasvu ylittää selvästi tarjonnan kasvun, ja hinta pompsahtaa. Tämän "sähköpulan läheisyyden" näkee selvästi ihan paljaalla silmällä, kun katsoo kuinka lähellä tarjontakäyrän oikeaa päätä käyrät leikkaavat, verrattuna halpaan tuntiin.
Halvin tunti:
Ja kallein tunti:
Kuten kuvaajista nähdään, myyntitarjousten hintaprofiili (sininen) on aika samanmuotoinen molemmissa. Kalleimmalla tunnilla tarjontaa on enemmän, kuin halvemmalla. Mutta kun tuo perhanan kysyntä kasvaa vielä tarjontaa enemmän. Esimerkiksi tuossa kiloeuron tasolla ostotarjouksissa (punainen) ollaan halvalla tunnilla tuolla 4300-4400 MW kohdilla, kun taas kalleimmalla tunnilla siellä ollaan vasta 5400-5500 MW kohdilla. Kalliilla iltatunnilla on siis yli tuhannen euron ostotarjouksia noin 1100 MW enemmän, kuin halvalla aamuyön tunnilla. Tarjontaa sen sijaan on vain noin 300 MW enemmän, joten kysynnän kasvu ylittää selvästi tarjonnan kasvun, ja hinta pompsahtaa. Tämän "sähköpulan läheisyyden" näkee selvästi ihan paljaalla silmällä, kun katsoo kuinka lähellä tarjontakäyrän oikeaa päätä käyrät leikkaavat, verrattuna halpaan tuntiin.
Täällä näkyy olevan vallalla monta eri näkemystä. Osa, ovatkohan he jotenkin kytköksissä tuotantoon, yrittävät selitellä maallikoille miksi on kalliit hinnat. Kuitenkin he haluavat unohtaa se perusasia: kukaan, tai mikään _ei tänä päivänä tee yhtään mitään ilman mahdollisimman suurta voittoa_.
Tässä valossa minä ja moni muu miettii näitä hintoja. Enkä tarkoita vain tällä palstalla kirjoittavia, ei puolesta eikä vastaan.
Tässä valossa minä ja moni muu miettii näitä hintoja. Enkä tarkoita vain tällä palstalla kirjoittavia, ei puolesta eikä vastaan.
Mitään ilman mahdollisimman suurta voittoa. kyllähän tämä maa on täynnä tappiollisia yrityksia ja ne jatkavat toimintaansa - miksi?
"ei tee mitään ilman mahdollisimman suurta voittoa" - mitähän tuo lause edes tarkoittaa.... Jätetäänkö tekemättä jos ei saa max voittoa? Ei yrityksen päättäjät noin toimi.
Laissa seisoo: "Jollei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määrätty, on osakeyhtiön toiminnan tarkoitus tuottaa voittoa osakkeenomistajille."
Et selvästi tunne yritysten päätöksentekomekanismeja.
Viimeksi muokannut moderaattori:
Toki näin. Sähkön myyjät miettivät, miten saisivat sähköstään korkeimman mahdollisen hinnan. Mutta samoin sähkön ostajat miettivät, miten saisivat sähköä mahdollisimman halvalla.
Esimerkiksi ylimääräistä ei kannata missään nimessä tarjoutua ostamaan, kahdestakin syystä. Silloin tasehintariski kasvaa, kun ylimääräisen sähkön voi joutua myymään pois pilkkahinnalla, tai siitä voi pahimmillaan joutua jopa maksamaan ja paljon (toisaalta hyvässä lykyssä sillä voi tehdä myös voittoa, mutta tämä on hyvin epätodennäköistä ja täysin arpapeliä). Toinen syy "reserviin" ostamisen kannattamattomuudelle on, että se puskee tuota kysyntäkäyrää oikealle, eli siis nostaa pörssihintaa.
Ostamalla liian vähän, voi periaatteessa yrittää laskea pörssihintaa, mutta se todennäköisesti kostautuu sitten intraday-kaupassa lisää ostaessa, tai viimeistään tasehinnassa.
Myyjä taas voi yrittää nostaa hintaa tarjoushintaansa nostamalla, mutta silloin voi jäädä kaupat kokonaan tekemättä, eli jää pää vetävän käteen. Toinen keino voisi olla tuotantomäärän vähentäminen. Siinä vain täytyisi tietää, mihin se lopullinen hinta asettuu, jotta pystyy laskemaan, kannattaako pienempi myyntimäärä korkeammalla hinnalla rahallisesti.
Ja juu, en ole kytköksissä tuotantoon, ainakaan tällä hetkellä. Työmaalla on kyllä tuotantokapasiteettia, mutta käyttämättömänä. Kuluttajana taas ollaan kohtalaisen iso, käytetään noin prosentti Suomen sähköstä.
Jos minä maallikkona esitän uskomukseni, tällainen vastaus jotenkin miellyttää enemmän kuin jonkun muun. Olet kuitenkin erittäin läheisesti tekemisissä näiden asioiden kanssa, ainakin kirjoituksesi perusteella. Mutta ei nyt enemmän siitä.
Espejot
Hyperaktiivi
6,55 snt/kWh on kallis tämän topikin mukaan ja itsekin lasken sen kalliiksi mutta ei kuitenkaan tarpeeksi kaliiksi että tienaisi. Kädenlämpöistä. Mutta joo, en mene saunaan koska myyn mieluummin. Sähköstä säästäminen on ihan pimeetä touhua vaikka aurinko paistaa.Syksyn tuntua kun pörssihinnat karkaa taas mukavan korkealle. Juuri sopivasti saunapäiväja Helenin kiinteä 6,55 snt alkoi tänään 1kk 10pv pörssisähkö kokeilun jälkeen.
Viimeksi muokattu:
Huomenna to-illasta halpaa https://liukuri.fi/
Hesarissa juttua:
”Syynä hinnannousuun on tarjolla olevan tuulivoiman vähäisyys juuri nyt”, kertoo Fingridin valvomopäällikkö Roger Gustavsson.
---
Jonkun verran sähkön hintaa nostavat myös huoltotyöt, joita tehdään Suomen ja Etelä-Ruotsin välisissä sähkön siirtoyhteyksissä. Näiden huoltotöiden vaikutus tuntuu kuitenkin vain kuluvan viikon ajan.
---
Loviisan ydinvoimalan yhdessä yksikössä alkaa ensi viikolla kuukauden pituinen huoltokatko. Sekin vaikuttaa sähkön hintaan, mutta Gustavssonin mukaan vaikutus on vähäinen verrattuna siihen, mitä tuulivoiman vähäisyys ja Etelä-Ruotsin siirtoyhteyden huoltokatko vaikuttavat.
Korjatkaa jos oon väärässä, mutta kyllä omasta mielestä siirtoyhteyksien huollot vaikuttaa enemmän kuin tuulivoiman vähyys. Jotenkin vaan tuulisähkö nyt on niin trendikästä, että se nostetaan aina tikun nokkaan.
^ "Tuulivoiman vähyys" vaikuttaa eri lailla kuin siirtoyhteyksien huollot (ja myöhemmin jossakin määrin Loviisan huollot). Kun tuulee tosi hyvin, Suomessa sähkön hinta laskee tähän vuodenaikaan olemattomaksi ja siirtoyhteyksien huollot madaltavat hintaa vielä enemmän (ei välttämättä negatiiviselle puolelle, vaan tarjoamalla jokseenkin nollahinnat vuorokauden ympäri; Suomessa uusiutuvien kannattamatonta tuotantoa hillitään, kun ei ole sellaisia laajoja tukimekanismeja kuin Keski-Euroopassa). Jollei tuule, siirtoyhteyksien huollot (ja myöhemmin Loviisan huollot) hilaavat hintoja entistä enemmän ylös, joskus todella paljonkin.
Tätähän olen yrittänyt ihmisiä valistaa jo pidemmän ajan. Vaikka kuinka rakennetaan lisää voimaloita, ja senhän maalaisjärjen mukaan pitäisi auttaa hinnoissa alentavasti, niin aina kun ei ole myrskyä niin hinnat kohoaa sen mukaan mitä enemmän on tuulivoimaloita olemassa mitkä eivät tuota maksimiaan.
Ne kuitenkin tuottavat melko hyvin alkaen noin 2-3 m/s tuulella. Ja sitä on usein siellä ylempänä.
pökö
Kaivo jäässä
Tuoreessa muistissa asvalttikartellit.
Kaikesta voi sopia, ja sille löytyy paikkansa.
Ei asia nyt aivan noinkaan ole, maksimituotolla pyörivien myllyjen määrällä ei ole suoranaista vaikutusta, vaan tuulituotannon kokonaismäärällä, siirtoyhteyksien käytettävissä olevalla kapasiteetilla ja naapurimaiden hintatasolla. Tällä hetkellä tuulee verrattain heikosti (Fingridin reaaliaikaisen statistiikan mukaan) tai korkeintaan vuodenaikaan nähden keskinkertaisesti (kesällä tuulee yleensä huonosti) ja kunnolla alkaa tuulla vasta huomenna myöhään illalla, jolloin hinnat vihdoin putoavat Suomessa jyrkästi. Ennusteen mukaan tuulituotantokapasiteetista luokkaa puolet tulisi silloin käyttöön. Sitä ennen hinta ratkeaa tuontijohtojen kapasiteetista Pohjois-Ruotsista (missä sähkö on käytännössä aina halpaa, siirtokapasiteetista osa kuitenkin uupuu loppukesän ja alkusyksyn), Viron sähkönhinnasta ja siirtokapasiteetista (sähkö on usein Virossa kohtuuhintaista päivisin kesäaikaan kuten juuri nytkin, aamuisin ja varsinkin iltaisin taas varsin kallista, jolloin sähköä alkaa valua kaapeleiden täydeltä Viroon) sekä joissakin tapauksissa sähkön hinnasta Keski-Ruotsissa ja siirtokapasiteetista, josta on tällä viikolla kokonaan huollossa ja vielä pitempään osittain.
Suomessa hinta pomppaa, kun tuulituotanto ei kata puuttuvaa osuutta ja tilanteesta riippuen mahdollista vientiä Viroon (siirtoyhteyksien tultua kuntoon mahdollisesti joskus myös Keski-Ruotsiin vientiä). Tähän vuodenaikaan sähköä saadaan Suomessa käytännössä vain ydinvoimasta, jokien minimijuoksutuksesta vesivoimana tai kalliimmalla varastojen juoksutuksestakin sekä jonkin verran selluteollisuuden ym. sähkön ja lämmön yhteistuotannosta tuuli- ja aurinkovoiman ohella. Kun tuulituotanto ylittää vajeen, alkaa hinta laskea. Syksyllä ja talvella mukaan tulee muitakin lähteitä (ei toki riittävästi silloinkaan, mutta rajasiirtojohdot Ruotsiin päin tulevat käyttöön ja vuoden vaihteessa lisää uutta kapasiteettia Pohjois-Ruotsista).
Mitä enemmän on tuulivoimakapasiteettia, sitä pienemmällä suhteellisella osuudella myllyjen maksimikapasiteetista saataisin Suomen oma tuotantovaje kulloinkin katetuksi, mutta tämä ei yksin ratkaise, vaan naapurimaiden hintataso vaikuttaa myös hyvin paljon, suuntaan tai toiseen.
Hempuli
Töllintunaaja
Sopia aina voidaan. Tuottajia on monta yhtiötä, kuten myyntiyhtiöitäkin. Kerran koetin selvittää omistuksia saamani tiedon pohjalta, kun eräs tuottaja laulaa täysin isomman tuottajan kanssa samaa laulua. Omistukset yhtiöissä olivat nimpal ristikkäin ja samoja henkilöitä kirkkaissa saleissa, ettei omat mahdollisuudet selvittämiseen riittäneet.
Sovotaan yhteisesti tai kilpaillaan verisesti joka eurosta, kaikki on mahdollista.
Se jaksaa hämmästyttää, että useiden gigawattien hinta määräytyy muutaman 100 MW perusteella. Mutta näillä mennään, mitä on annettu.
Sovotaan yhteisesti tai kilpaillaan verisesti joka eurosta, kaikki on mahdollista.
Se jaksaa hämmästyttää, että useiden gigawattien hinta määräytyy muutaman 100 MW perusteella. Mutta näillä mennään, mitä on annettu.
Mutta ainoastaan jos ilta alkaa kello 22
Jossain määrin tuo sopiminen voisi olla mahdollista, mutta lopulta myös ulkomaiden hintataso ratkaisee, kun ollaan Euroopan laajuisessa markkinassa. Tuskin sentään kaikki Euroopan sähköntuottajat istuvat samoissa saunailloissa?
Jos tuossa jokin hämmästyttää, niin kulutuksen olematon jousto silloinkin, kun hinta nousee moisen takia jyrkästi. Sähkönmyyjät periaatteessa tuntevat asiakkaansa ja sähkönmyyntiyhtiöiden vastuullahan on arvioida, miten paljon sähköä menee milläkin hinnalla kaupaksi. Sinällään sen jälkeen hinnan määräytyminen on myynti- ja ostotarjousten perusteella puhdasta Euphemian ratkaisemaa matematiikkaa.
Elokuusta alkaa tulla säännöllisesti pikkuisen kalliimpi kuukausi. Yksi ratkaisun komponentti tähän on, että aurinkosähköäkin tarvitaan vaan lisää. Vielä riittää tilaa verkossa. Kevyt ylikapasiteetti esim heinäkuussa ei haittaa kun elokuussa näyttää saavan vielä hyvää hintaa.
Markkina hoitaa tämänkin mahdollisuuden - eli varmasti aurinkoa tulee lisää. Suomeen ja Baltiaan.
Markkina hoitaa tämänkin mahdollisuuden - eli varmasti aurinkoa tulee lisää. Suomeen ja Baltiaan.