Tämä selittää ne luiskat tarjouskäyrissä. Yleensä viiva menee pystyyn tai vaakaan mutta välillä viistoonkin.
Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2025
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
Tämä selittää ne luiskat tarjouskäyrissä. Yleensä viiva menee pystyyn tai vaakaan mutta välillä viistoonkin.
Katsoin tuosta. On vähän jo vanhaa tietoa. Tuolla on
4,4 GW ydinvoimaa
3,0 GW vesivoimaa
2,9 GW teollisuus CHP:tä
2,9 GW kaukolämpö CHP:tä
1,8 GW erillistuotantoa
7,6 GW tuulivoimaa
0,1 GW aurinkovoimaa
Noi on katsottu "tunti yhteensä" sarakkeesta, joka on alempi kuin maksimi joillekin laitoksille.
14,10 illallla kalliimman sähkön aikaan tuotantuo syntyi:
4,2 GW ydinvoimalaa (olikos OL1 vai 2 hiukan vajaateholla)
2,0 GW vesivoimaa
2.2 GW lämpövoimaa
0.8 GW tuulivoimaa
0.1 GW määrittelemätöntä.
Siis vesivoimasta puuttui 1 GW ja lämpövoimasta 5,4 GW maksimista. Ja kuitenkin hintaa oli se 500+ €/MWh ja tuutti Viroon täynnä oikeasti (ei pörssissä, kun kerran oli samaa aluetta).
Halpaa on ja huomenna näköjään sitten kompensoituu kun keskihinta 15,60snt/kwh
Tulee mieleen yrittääkö "joku" väistää ihmisten optimoinnit. Ei taida onnistua.Huvittavan näköistä varttiheittelyä huomenna. Ensiksi mennään niin että eka vartti on kallein ja portaittain laskee lopputuntiin ja sit kääntyy yhtäkkiä toisin päin, että eka vartti on halvin ja kallistuu lopputuntia kohti
Huvittavan näköistä varttiheittelyä huomenna. Ensiksi mennään niin että eka vartti on kallein ja portaittain laskee lopputuntiin ja sit kääntyy yhtäkkiä toisin päin, että eka vartti on halvin ja kallistuu lopputuntia kohti
Tuollaisia on ollut jo jonkin aikaa, ei ole mitenkään uniikki tilanne. Ihan ekoina päivinä taisi olla vain yhteen suuntaan, sen jälkeen on ollut molemmin päin vinoja tunteja.
Tuon voimalaitosrekisterin mukaan Suomessa on luokkaa 9,5GW muuta kuin tuuli-, aurinko- ja ydinvoimaa tai varavoima- ja reservilaitoksia (kuten Meri-Pori, vai mikä tuon status nyt onkaan), Tuosta määrästä pyöreästi n. 1/3 on vesivoimaa (toistaiseksi syyssateet eivät liene olleet erikoisen runsaita), toiset 1/3 kaukolämpöä ja tuo laitoskanta seisoo tähän vuodenaikaan (pari korkean sähkön hinnan päivää ei tee noiden käynnistyksestä yleensä kannattavaaa ja vuosihuoltoja on paljon vielä meneillään, mikä näkyy Nordpoolgroupin UMM-sivustolta). Loput ovat teollisuuden yhteistuotantoa, josta osa käy jatkuvasti, kun esim. sellutehdas käy normaalisti tai sitten ei ollenkaan (riippuu esimerkiksi sellun menekistä, mikä ei ole ollut hyvä viime aikoina) ja loput ovat hiukan samassa tilanteessa kuin kaukolämpöyhteistuotantokin, eli pari kallista päivää ei vielä tee käynnistystä kannattavaksi (nuo laitokset ovat jälkimmäiseltä osin pääosin vanhahkoja ja toimivat ehkä lämpölaitosreservinä normaalitilanteessa).
Varmaan osa noista yhteistuotantolaitoksista on käynnistettykin, mutta hinnaksi on asetettu kannattavuusraja ja se on odotettavissa olevan lyhyehkön parin päivän käyttöjakson takia hirmuinen, kun käynnistyksen aiheuttamat lämmityshävikit ja ylityökorvaukset on kohdistettava parille vuorokaudelle. Ei ole mitään rahoituslähdettä noiden laitosten pitämiseksi valmiudessa.
Tuolla on todella monipuolisia tarjousmahdollisuuksia kuten sellaisiakin, että tarjous on voimassa vain, jos tilataan useaksi tunniksi peräjälkeen tai sitten niin, että yksikköhinta riippuu tilatusta määrästä (esimerkiksi vesivarastoa ei haluta tyhjentää kokonaan, vaan säästetään vettä, koska liika juoksutus heikentäisi tuotantomahdollisuuksia myöhemmillä jaksoilla). Erillisia tarjoksia voi jättää myös rinnan, kunhan pystyy vastaamaan huutoonsa.
Linjassa Suomeen 200-300 MW vajausta. Eiköhän tarjoajat tuon opi eli pian on taas Suomi ja Baltia samaa aluetta kuten yleensä kalliina tunteina.
Ärjy
Aktiivinen jäsen
Nord Pool - UMM Platform
Remonttia pukkaa OL1
pökö
Kaivo jäässä
Onkoha tätä hommaa mistä eilen kirjoitin?Nord Pool - UMM Platform
umm.nordpoolgroup.com
Remonttia pukkaa OL1
Sivulla syyksi lukee "Foreseen maintanance". Tavallisen järjen mukaan se tarkoittaa että on oltu tietoisia etukäteen ja nyt aiotaan korjata. Tai sitten ei osata englantia.
Nyt on näemmä muuten tää SE1->FI siirtoyhteys kunnossa, eli ~1200MW tulee maksimissaan sieltä. Mutta: "The maximum net transfer capacity (NTC) from Sweden (SE1) to Finland (FI) is dependent on the dimensioning fault in Finland. When dimensioning fault is 1000 MW or more, the NTC from SE1 to FI is maximum 1200 MW. When dimensioning fault is less than 1000 MW, the NTC from SE1 to FI is maximum 1500 MW. For more information: https://www.fingrid.fi/en/news/news...nland-and-sweden-on-northern-interconnections"
Ja sama suomeksi: "Sähkömarkkinoille annettava tuontikapasiteetti riippuu jatkossa Olkiluoto 3 -laitoksen tuottamasta sähkötehosta. Olkiluoto 3:n tuottaessa sähköä täydellä noin 1 600 megawatin teholla siirtokapasiteetti Pohjois-Ruotsista Suomeen on enintään 1 200 megawattia, mutta jos Olkiluoto 3:n sähköntuotanto on alle 1 000 megawattia, siirtokapasiteetti Pohjois-Ruotsista Suomeen on enintään 1 500 megawattia."
Eli sillon kun sähkön hinta on pilvissä niin tottakai OL3 käy täysillä ja se aiheuttaa 300MW rajoituksen siirtoyhteyteen, mutta sillon kun sähkön hinta on matala ja OL3 lepuuttelee, niin sillon voisi siirtää enemmänkin SE1->FI, mutta eipä sitä tarvetta sillon taida olla
Mutta kiinnostava nähdä nyt anyway että millaiset piikit nyt tulee tuulettomina hetkinä kun siirtokapaa on enemmän tarjolla.
Ei kai sitä koskaan noin alas säädetä eli pitää olla vikaa. Pitäisihän tuokin rajoitus saada pois, jotta halvinta sähköä saataisiin Suomeen sen kuin linja oikeasti vetää.
Laitoksen startissa se varmaan on hyvän aikaa alle rajan, mahdollisesti myös pysäytyksessä. Rajoituksen pois saaminen edellyttäisi vastaavan lisäkuorman saamista OL3 järjestelmäsuojan piiriin. Tai vaihtoehtoisesti vähintään 300 MW kokoisen uuden, riittävän hyvän pysyvyyden omaavan tuotantolaitoksen rakentamista Suomeen.
Toisaalta Aurora Line tuo pian 700 MW uutta siirtokapasiteettia. CHP-tuotantoa on kyllä poistunut viimeisen vuoden aikana 300 MW, joten vain 400 MW lisää tulossa viime talveen nähden siis.
Aurora-linja korjaa asiaa osaltaan vuoden vaihteeseen mennessä.
Jää merkittävä osa käyttämättä eli ei sinänsä korjaa. Toki parantaa selvästi tilannetta, mutta onhan se aika hölmöä, että linjasta jätetään varsin merkittävä osa käyttämättä OL3:n takia.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Nykyisin tulos tehdään tuotantoa optimoimalla, johon ei kuulu oman markkinan pilaaminen. Omistajayhtiöt eivät sitä sähköä itse tarvitse ja markkinoille päästessään koko sähkömarkkina pissii.
Korjataan se miten tahansa, maksaa. Ja kustannuspoptimoinnistahan tässä on kysymys. Jos on halvempaa ajaa OL3:a alemmalla teholla kuin hoitaa rajasiirtoyhteyksien kautta, uusilla jatkuvasti käyvillä varavoimaloilla ja akkuparistoilla tai varaamalla vesivoimalaitoksia mokomaan tarkoitukseen, mikä nyt noista vaihtoehdoista halvin on, niin sitten niin.
Eikö niitä sähköpatoja ja DC laitoksia ole tulossa niin ehdot liittymiselle että ovat suojan piirissä
Ainakin lämpöpumppulaitoksia on ollut reserviin hyväksyttyinä, kun ne tuottavat sen verran edullisesti lämpöä, että voidaan pitää jatkuvasti käynnissä sopivasti suojatulla sähkön hinnalla. Noista saisi järjestelmäsuojan varmaan toteutetuksi. Sähköpatojen kohdalla sähkön keskihinta taitaa muodostua ongelmaksi, sillä laitokseen voi luottaa suojatarkoituksissa vain, jos se on jatkuvasti päällä ja kulutusteho siirrettävissä suojan tehoksi.
Ei. OL3 järjestelmäsuoja koostuu teollisuuden suurista kulutuskohteista, jotka kytketään irti suojan lauetessa, Kuten kotte edellä totesi, suojassa ei oikein voi olla kohteita, joiden normaalikäynnin kannattavuus riippuu kunkin päivän sähkön hintatasosta.
Kulutusta on tietysti enemmän. Mutta odotetaan huomista ja sitä seuraavia päiviä kun tuuli romahtaa. Tänäänhän on ihan normaalit sivistyneet hinnat.
Katsoitko kuvia? Totta on että huomenna ehkä tulee olemaan vielä kalliimpaa. Mutta eilisen ja tämän päivän välillä ei kulutuksessa eikä tuulessa ole suurta eroa.
Viikonloppuisin nyt on aivan perinteisesti sähkö ollut halvempaa kuin arkisin, kun elinkenoelämässä menee vähemmän sähköä. Tilanne on muuttunut entisistä ajoissa sikäli, että on tullut uutta hyvin joustavaa kulutusta (kuten sähkökattilat), joita ohjataan sähkön hinnan mukaan. Eli ne kuluttavat sen verran sähköä, kun voivat nostamatta hintaa niin paljon, että käyttö ei enää kannata (ehkä tekevät ostotarjouksensa sähköpörssiin esimerkiksi niin, että kulutettava määrä sidotaan hintatasoon, mutta juuri kannattavuusrajan alittavalla ostosähkön hinnalla ostettavaksi tarjottu määrä putoaa hyvin nopeasti hinnan hiukankin kohotessa, eli kulutus sovitetaan siihen, mitä markkinoilta edullisesti irtoaa ja mikä kannattaa kuluttaa ko. hinnalla, vaikka kulutus olisi säädetty yläkanttiin; jos sähköä saadaan paljon, voidaan käyttää lämpöakun varaamiseen ja jollei riitä eikä lämpöakustakaan riitä lopun tarpeen kattamiseksi, tuotetaan lämpöä jollakin polttoaineella). Tällainen pitää viiikonloppuna hinnat kurissa, mutta arkisin tulee paljon lisää sellaista kulutusta, joka ei jousta, vaikka sähkön hinta nouseekin.
En oikein ymmärrä että hintaan voidaan etukäteen vaikuttaa tällä lailla, riippuen mihin käytetään.
Laitat ostohinnaksi 1c, niin et osta kalliimmalla kuin 1c. Kulutus laskee kun hinta on yli 1c.
Ja voit laittaa jopa tarjous portaita, eli ostat esimerkiksi vartin aikana 10MWh, jos hinta alittaa 1,5c ja toiset 10MWh, jos hinta alittaa 1c. Sähköpörssissä voi antaa myös jatkuvampia ostotarjouksia, eli tietyllä hintavälillä suostutaan ostamaan kääntäen hintaan määritellyllä kertoimella verrannollinen määrä sähköä ja jos hinta alittaa välin alarajan, sitten em. könttämäärän.
Kun useat toimivat toimivat samaan tapaan pörssissä, muodostuu luonnostaan tyypillistä tarjonta- ja kysyntäkäyrää muistuttava tilanne ja ymmärtääkseni pörssi jopa voi jakaa rajahinnalla saatavissa olevan määrän usean ostajan kesken, jos nämä ovat antaneen suostumuksena moiseen mahdollisuuteen tarjousta jättäessään.
- Keskustelun aloittaja
- #1 275
Aurora Line -sähkönsiirtoyhteys otetaan käyttöön 13.marraskuuta
Suomen ja Pohjois-Ruotsin välinen uusi 400 kilovoltin Aurora Line -sähkönsiirtoyhteys otetaan käyttöön jo 13.marraskuuta 2025. Aiemmin yhteyden arvioitiin olevan valmis käyttöönottoon vuodenvaihteessa. Aurora Line on vuosikymmenen merkittävin investointi Suomen kantaverkkoon. Merkittävän Euroopan Unionin CEF-rahoituksen saanut yhteys vahvistaa sähkönsiirtoyhteyksiä maiden välillä sekä parantaa sähkön riittävyyttä.
Nord Pool - UMM Platform
Viimeksi muokattu:
Kyllähä tällä pitää olla vähintään 1c/kWh alentava vaikutus vuoden keskihintaan, verrattuna vuoteen -24. Muuten on taas jotain ihmeellistä mukana.Aurora Line -sähkönsiirtoyhteys otetaan käyttöön 13.marraskuuta
Suomen ja Pohjois-Ruotsin välinen uusi 400 kilovoltin Aurora Line -sähkönsiirtoyhteys otetaan käyttöön jo 13.marraskuuta 2025. Aiemmin yhteyden arvioitiin olevan valmis käyttöönottoon vuodenvaihteessa. Aurora Line on vuosikymmenen merkittävin investointi Suomen kantaverkkoon. Merkittävän Euroopan Unionin CEF-rahoituksen saanut yhteys vahvistaa sähkönsiirtoyhteyksiä maiden välillä sekä parantaa sähkön riittävyyttä.
Nord Pool - UMM Platform
Se että ei ehkä ole miinushintoja jatkossa on hyvä asia. Tuulivoimaloita annetaan pyöriä, eikä niin kuten nyt säädetä lapoja jolloin monesti lähes puolet puiston vehkeistä on pysähdyksissä.
Kaikki nämä johtavat ehkä -2c/kWh alennukseen vuonna -26.
Viimeksi muokattu:
Miten päädyit 1c/kwh alennukseen? Millainen analyysi tässä on taustalla?
Miten lapojen käännön muutoksella näet 2c/kwh alennuksen? Millainen analyysi tässä on takana?
Kai pitää tapahtua niin, että Suomi on paljon useammin kiinni SE1:ssä, joka on lähes aina halpa tai erittäin halpa. Onko sitten enää on tietysti toinen kysymys. Jos ylituotantoaikana saadaan tuonne vietyä sähköä, pitäisi vettä riittää paremmin ja sähkö pysyä SE1:ssä halpana silloinkin kun ei tuule.
Riittääkö sitten alentamaan 2 c tai edes 1 c keskihintaa jää nähtäväksi. Keskihintahan on kohtuu halpa ollut jo viime vuosina.
Nyt ei ollut kyse -25 vs -24, vaan kun ollaan nähty kokonaisen vuoden tulos, eli -26 vs -24. Tietenkin.