Mitkä ovat vaatimukset mittarille ja mittaukselle?
Tarkkuus koska mitattavat arvot on muutama Pa. Ei saisi olla läpvirtaukseen perustuva koska kostus voii jäätyä. Edit: on näköjään läpivirtaukseen perustuva. Onko kondenssi aiheuttanut ongelmia? Edit: Ai nostaa DP810 varteenotettavaksi vaihtoehdoksi.
Minäpä tutkin asiaa. Onko ESP rakentelusta missä juttua? Oletko käyttänyt valmista piirilevyä vai rakentanut oman geneerisen PCB päälle?
| Komponentti | Määrä | Hinta |
|---|---|---|
| Olimex ESP32-POE-ISO | 1 | 24,95 € + verot |
| Sensirion SDP810-125Pa | 1 | 33,16 € sis. ALV |
| IP65-kotelo, esim. 120 × 80 × 65 mm | 1 | n. 12 € |
| I²C-liitäntäjohdot, liittimet, prototyyppilevy | 1 sarja | n. 5–10 € |
| Paineletkut ja läpiviennit | tarpeen mukaan | n. 5–10 € |
| PoE-injektori, IEEE 802.3af | 1 | n. 15–25 € |
| CAT5e-verkkokaapeli | 1 | tarpeen mukaan |
| SDP810 | Olimex ESP32-POE-ISO |
|---|---|
| VDD | 3,3 V |
| GND | GND |
| SDA | GPIO13 |
| SCL | GPIO16 |
Aihetta on käsitelty muutamassa eri säikeessä, löytyy hakusanalla SDP810-500PA.
esphome:
name: pvero2
friendly_name: pvero2
esp8266: # For Wemos
board: nodemcuv2 # For Wemos
wifi:
ssid: xxxxx
password: yyyyyyyyy
ota:
platform: esphome
password: "paineero"
web_server:
port: 80
i2c:
sda: GPIO4
scl: GPIO5
scan: true
id: bus_a
logger:
level: INFO
# Enable Home Assistant API
api:
###############################################
sensor:
- platform: sdp3x
name: "Paine_ero2"
id: Paine_ero2
update_interval: 10s
address: 0x25
unit_of_measurement: "Pa"
filters:
- filter_out: nan
- sliding_window_moving_average:
window_size: 120 #20 minuutin keskiarvo
send_every: 12
- multiply: 100 # hPa --> Pa
- round: 1 # will round to 1 decimal placeKatsoin että Digikey:llä toimitusaika 12 vko, onko noi realistisiä eli kestääkö tosiinkin noin kauan? Vai onko noi isomille määrille tehhdastoimitusaika?
Tähän tulokseen tulin itsekkin kun kaikki komponentit löytyy Digikey:ltä.
Luultavasti et voi välttyä kolvaamiselta, sillä tavallisesti esp-laudoissa nastarimat ovat mukana mutta ne pitää kolvata kiinni.
Olihan noita varastossa digikeyllä ainakin joitain malleja. Silloin tulee todella nopeasti eli 1-2 päivässä. Jos ei ole varastossa, voi sitten kestää hyvinkin kauan.
Millaista säätöä teet paine-erojen ohjaamana?
Tällä hetkellä en mitään vaan ohjelmoiti keskittyy näyttämään antureiden arvoja eli kehtystyön ensimmäinen vaihe menossa eli anturien alustusta ja datan lukua. Lopullinen tarkoitus on korvata Simens RLU logiikkapiiri Wagon ohjaimella joka ohjaa viilennystä (maaviileä). Ilmanvaihdon osalta ole kirjannut tavoiteeksi valvoa suodattimien tukkeutumista, pitää talo alipainesena ja säätää viilennyksen tehoa. Sekä datan kerääminen tietokoantaan mutta tämä menee seuraavien vaiheiden piikkiin.
Mitä yrität mitata tuosta LTO:n läheltä?
Tilavuusvirtaa DPT-PRIIMA anturilla. Laittasin mittausyhteet (FloXact) kiinni josta saan kv arvon. Eli puntaroin että mikä on suurin synti
HK Instruments FloXact-R160:lle luvataa ±5,0 % mittaustarkkuus varoetäisyyksien puitteissa. Referenssinä, IMI:n STAD ventiilille luvataan ±2% tarkkuus. Ja tarkoitus ei ole saavautta absoluuttisia arvoja vaan yhdistää tieto vaipan yli tapahtuvaan mittaukseen. Eli se kysymys... kuinka paljon roottoreissa on ilmavuotoja eli kuinka paljon ulkoilmasta vuotaa ennen tuloilma kanavaa. Todennäköisesti asiaa selviää mittaamalla mutta haluasin arvata oikein ettei tarvitse tehdä ylimääräisiä reikiä IV kanavaan. Valistunut arvauskin riittää koska uskon että tilastollinen todenäköisyys riittää oikean valintaan. Pingvin XL:n mallikohtaista EATR- tai OACF-arvoa (* en ole löytänyt Enerventin dokumentaatiosta mutta Euroventin heittä 3-7% arvion edulisissa paineolosuhteissa mutta tilanne ei taida vastat Pingvinin rakenetta.
| Paineolosuhteet | Poistoilman siirtyminen tuloilmaan (EATR) |
|---|---|
| Edullinen painetasapaino, ilman huuhtelusektoria | Alle 3 % |
| Edullinen painetasapaino, huuhtelusektorilla | Alle 1 % |
| Osittain epäedullinen painetasapaino | Noin 3–7 % |
| Selvästi epäedullinen painetasapaino | 5–20 % |
Missä niin sanotaan? Sanotaan kyllä ko. tarkkuus ja sanotaan turvaetäisyydet, muttei sanota, että heti turvaetäisyyden reunalla olisi tuo 2%. 99% varma olen, että tuo 2% on ideaaliolosuhteissa eli hyvin reiluilla turvaetäisyyksillä.
No, tämä menee arvailuksi mutta joo, olosuhteita ei määritellä eikä laskentaperusteita eli se 2% tarkkuus on teoreettinen. Mutta vertailuna IMI STAD tarkkuus on ilmoitettu kun venttiili on täysin auki ja tarkuus on luokkaa +/-5% eli sekin on teoreettinen. Ja kun tarkuuksia verrataan niin ilmanvaihdon venttiileistä tapahtuva ilmavirtojen mittaustarkkuus siältää virheitä luonostaan koska mittaustapahtumaa ei voida vakioida. Edit: eli kysysmys onkin oikeastaan siitä kuinka suuri tarkkuus riittää. Jos tulon/poiston tarkkuus on samaa luokkaa niin virheellä ei tasapainon kannalta katsottun ole suurta väliä.
Löytyy varauksin. Mutta ei jos TU anturi sijoitetaan lämpämälle puolelle eli on moottorin painepuolella. Jos anturin haluaa TU kanavaan 3D varoetäisyydellä niin täytyy sijoittaa yläpohjaan. Siksi kysyinkin että paljonkohan tarkuudessa häviää jos anturin sijoittaa imupulelle eli käytännössä jäteilmakanavaan huonetilaan.
HK Instruments DPT-Priimassa on sisäinen lämpötilakompensointi.
| Ominaisuus | DPT-Priima |
|---|---|
| Lämpötilakompensoitu alue | 0…+50 °C |
| Käyttölämpötila | −5…+50 °C |
| Paineen mittaustarkkuus | ±(0,4 % lukemasta + 0,4 Pa) |
| Mittauselementti | MEMS, ei läpivirtausta |
Kesällä laitoin nurkissa käyttämättömänä lojuneen SDP810:n mittaamaan paine-eroa Vallox:n koneen tulosuodattimen yli. Ajatuksena katsoa voiko paine-erosta päätellä suodattimen tukkoisuutta. Paine-ero on tietty riippuvainen virtausnopeudesta, minulla alueella 100 ....150Pa.
Ok, eli se 250Pa versio voi riittää. Minkälasiin tuloksiin olet päässyt, voiko paine-erosta päätellä suodattiien tukkoisuuden?
Mittaa itse asiassa 2x2x3 pisteestä missä pisteiden (160mm malli) geometria on niin että laitimaiset pisteet on 10mm päässä putken reunoilta, seuraavat pisteet 30mm päässä ja viimeset 50mm päästä. Eli pisteet sijoittuvat reunoilla. Vertailuna Iirispeltien mittaustarkku on luokkaa 5-10% valmistajasta riippuen ja lisäksi tarkkuuteen vaikuttaa säätöpellin asento. Esimerkiksi Continental Fan IRIS(* mittaustarkkuus on ±5 % suorassa kanavassa, ±10 % häiriöiden läheisyydessä. STAD siis vertautuu enmänkin iirispeltiin ja tarkkuus on enemänkin virtausten säätötyökalu. Mutta keskustelu ajatuu kyllä väärille rauteille...
Tuskinpa mittausyhdettä on speksattu sileille putkille. Ja vaikka olisikin virheellä ei ole merkitystä koska se virhe on sama kummallakin kanavalla. Edit: En nyt hae absoluuttista totuutta kuten ei haeta lämpölinjojen tasapainotuksella. Lämpölinjoissa riittää että on lämminmtä ja IV:ssä että on tarpeeksi happea ja IV tasapainossa. Se mikä minua mietityttää on että miten saan kummankin kanavan samalle lähtöviivalle jotta lukemat on vertailukelpoisa. Siksi kysyn laitetaanko yhde paine vai imupuolelle.
Ei vielä riittävästi dataa. Asennuksen jälkeen pääsi seuranta unohtumaan
.
