Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

[fraatti]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Kirpsakalla pakkakelillä poistoräppänästä täällä ainakin on tullut jäähileitä poistoilmavirran mukana. Jollei tulis niin jäätyisikö kenno ennen aikojaan tukkoon? Kyllähän tuon tuloilman ja poistoilman kosteuserotuksen pystyisi laskemaan?

 

[janti]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Kuutio menee kyykkyyn ihan ilman mitään ylipainetakin. Tarttee olla vain miinuskelit niin ongelmat alkavat.

Kertoisitko enemmän näistä ongelmista.

 

[HotZone]

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Eikä pysty tuokaan kone ilman sulatuksia, niin ettei kiekko ole jäässä, ei pystynyt ainakaan omassa talossa pingviini. Kuutionkin saa pakkaselle helposti, säätää ilmanvaihdon ylipaineiseksi....

Ei olla ylipaineisia. Vaan talo keskimäärin aina alipaineinen. Kovilla pakkasilla tosin yläkerran höyrynsulun yli on hitusen ylipainetta mutta tällöin taas alakerrassa on hyvinkin reilu alipaine. Tämä on se ns. savupiippuilömiö mikä nostaa yläkerran painetta.
En ymmärrä miksi talo pitäisi pakkasilla pistää rajusti ylipaineiseksi. Sehän lisäisi kosteusriskiä seinissä. Tämän vuoksi härvelini mittaa yläpohjan paine-eroa ja kun lopetan laiskottelu, myös säätää painetta.

LTR-3:ssa ei edes ole minkäänlaista sulatustekniikkaa.
Olen vuosien aikana tehnyt joka talvi pakkasilla monta pistokoetta, avaamalla kannen ja tutkimalla ollaanko jäässä vai ei. Kenno on aina sula. Poistokammion katossa kyllä on vähän lunta mutta ei haitaksi asti. Tämä perustuu siis 15 vuoden kokemukseen LTR-3 koneesta.

Yksi syy jäätymiseen voi olla se että suodattimien vaihto on jätetty tekemättä. Meillä koneen omien EU5/F5 suodattimien vaihtoväli 1-2kk ja tulokanavan EU7/F7 paperikasetin 12kk. Nuo EU5 suodattimet on siitepölyaikaan kuukaudessa aivan täynnä mutta olen sitä mieltä suodattimien valinnasta että kerään siitepölyn ja mujn oskan ennemmin suodattimiin kuin kanaviin ja sisälle taloon

Niin rumpuhan pitää myös pestä pari kestaa vuodessa. Muuten sen hyötysuhde heikkenee. Pesemättömyys varmaan edesauttaa kennon jäätymistä. sama juttu kuin auton lasien huurtumisen kanssa. Likaiset lasti huurtuu helpommin.

 

[Siikki]

Paljon on puhuttu tuulen vaikutuksesta tässäkin ketjussa. Eilen tapahtui näin:

Yksikerroksinen talo. Saunapäivä, joten pakostikin kosteutta tuli muuallekin huoneistoon, kun ei ihan täysin kaikkia ovia kiinni pidetä. IV-tehostuksella, varmaan n. 26 asteista ilmaa Vallox puskee heti alkuun, poistohan on räppänän avatessa 30 kieppeillä, toki kanavissa vähän tulon lämpötila laskee.

Yhdessä kauimmaisessa huoneessa, joka myös IV-kanaviston viimeinen huone kävi niin, että huoneessa oleva kapea pikkuikkuna meni huuruun. Ensin vähän vain alareunasta, mutta kun tuossa olevan kapean pimennysverhon nosti ylös niin tuli enemmän huurua. Tuohon ikkunaan puhalsi suoraan IV-kanava, sekä tuuli oli suht navakkaa ja juuri niin että tuo huone oli suojan puolella, tuulen puolellahan on alipaine, eli tuolla pikemminkin päinvastoin.

IV mitattu jokusenkin kerran, eikä muissa ikkunoissa ollut mitään, tuo käytännössä kauimmaisin huone saunasta katsottuna. Tänään avasin päivällä toista ikkunaa pari-kolme mm raolleen, nätisti kävi ilma sisään eikä mennyt ikkuna huuruun nollakelissä.

Voiko olla, että tuohon ikkunaan olisi kohdistunut hetkellinen ylipaine siihen kovasti lämmintä ilmaa puhaltavan IV-kanavan, sekä tuuliolosuhteiden vuoksi? Tiivisteet eivät varmasti ole enää parasta A-luokkaa. IV-kanavan lautasen puhallussuuntaa vaihdoin vastikään marraskuun lopussa.

IV-säädön tilaan tosin jokatapauksessa (taas). Ohessa vielä T ja P hyötysuhteet, noiden perusteella ainakin oltaisiin alipaineen puolella, eikä mitenkään naftisti edes.

 

[fraatti]

Voiko olla, että tuohon ikkunaan olisi kohdistunut hetkellinen ylipaine siihen kovasti lämmintä ilmaa puhaltavan IV-kanavan, sekä tuuliolosuhteiden vuoksi? Tiivisteet eivät varmasti ole enää parasta A-luokkaa. IV-kanavan lautasen puhallussuuntaa vaihdoin vastikään marraskuun lopussa.

Tuskimpa tuolla on mitään merkitystä jos noin käy vain ajoittain. Tiivisteitä sitten vaihtelemaan jos epäilyttää...

Itse huomaan tallissa tuulen vaikutuksen hyvin. Siellä käsienpesualtaan vedet menee suoraan "kivipesään" imeytettäväksi. Kovalla tuulella tuo pääsee kuitenkin puhaltamaan tuolta sen verran että ilma kulkee vesilukosta väärään suuntaan. Hommaa vielä tehostaa se että tallissa on painovoimainen ilmanvaihto ja tuulen "takana" on painovoimaisen ilmanvaihdon venttiili. Ei uskoisi ellei ole kymmeniä kertoja omin silmin nähnyt.

 

[Siikki]

Itse huomaan tallissa tuulen vaikutuksen hyvin. Siellä käsienpesualtaan vedet menee suoraan "kivipesään" imeytettäväksi. Kovalla tuulella tuo pääsee kuitenkin puhaltamaan tuolta sen verran että ilma kulkee vesilukosta väärään suuntaan. Hommaa vielä tehostaa se että tallissa on painovoimainen ilmanvaihto ja tuulen "takana" on painovoimaisen ilmanvaihdon venttiili. Ei uskoisi ellei ole kymmeniä kertoja omin silmin nähnyt.

Hah, pakko sanoa, että en kyllä uskoisi. Kai se pakko tosin on.

Tuskimpa tuolla on mitään merkitystä jos noin käy vain ajoittain. Tiivisteitä sitten vaihtelemaan jos epäilyttää...

Ekaa kertaa bongasin tuon, yleensä olen kyllä hiukan kurkkinut noita ikkunoita kosteuksien osalta. En tiedä tehostiko jopa oven avaaminen asiaa, ramppasin muutaman kerran ulkona saunan jälkeen (tarvittava alipaine ja reilusti ylikin tuli varmaan ovien kautta silloin ja tuolle ikkunalle puhallettiin edelleen täyttä hönkää ilmaa ja tuulikin vaikutti samaan aikaan). Mikään muu ikkuna ei huurua kerännyt ja tänäänkin toisen ikkunan auki muutaman millin ollessa ei huurua tullut, joten tuskin koko torppa noiden lukemienkaan perusteella ylipaineinen on? Tiivisteet on todettu huonoiksi jo saunassa. Tosin tuota tiivisteen välistähän se ottaa suht raikasta korvausilmaa esim. liesituulettimelle. joten jotain hyvääkin kun ei mieletöntä vetoa vielä sentäs ole.

 

[fraatti]

Hah, pakko sanoa, että en kyllä uskoisi. Kai se pakko tosin on.

Kummaliselta se itsestäkin alkuun tuntui, saattaa olla että jos tuloilmaräppänää avaisi enemmän niin tuo loppuisi. Kyseessä on kuitenkin autotalli niin eipä tuo niin paljoa ole haitannut/kiinnostanut että olisin tehnyt asian eteen jotain. Tälläinen setuppi kyseessä.

Tuollain tunnistaa kyllä helposti mihin suuntaan ilma liikkuu eli syynää asiaa sälekaihtimien narujen reijästä. Kämmenselkään tuntee kyllä ilman liikkeen.

 

[Siikki]

Meillä ne halvat ja rumat mallit noissa (en kyllä itse olisi niitä asentanut) eli reikä on tuolla ylhäällä 210 tms cm korkeudessa ja se ruoska-mallin säädin siinä. Kämmenselän kostuttamalla tuntee kylmän ilman sieltäkin sisälle virtaavan. Ikkunan reunastakin taitaa vähän tiiviste falskata, kun viileän ilmavirran sieltäkin (esim. kahvan kohdalta) tuntee ja etenkin ikkunan alanurkasta.

 

[Siikki]

Tänään lämpötila laski nopeasti -5 asteeseen, suht.kostaus ilmatieteenlaitoksen mukaan 89%. Koko talo huurteessa siis ulkopuolen puupinnoilta.
Samaan ongelmaiseen huoneeseen tuli huurua kaarevasti toiseen alareunaan. IV mitattu aiemmin syksyllä ja tuli aika kovat alipaineet, joita epäilin hiukan. Mutta voisiko tämä kuitenkin johtua tuosta ja siitä, että tiivisteet kyllä falskaa aikalailla, joten kosteaa ilmaa vedetään tuonne väliin kyllä kiitettävästi. Nimittäin kylmä ilmavirta tuntuu selvästi tuon ikkunan kulmasta ja alareunastakin. Jopa vedontunne. Tuntuu, että pieniä jäähileitäkin näkyi jossain, varsinkin lasin alareunassa, mutta pääasiassa huurua.

Tänään saunomisen jälkeen samassa ikkunassa huurua kuvan tapaan, sekä myös samalla puolella olevassa keittiön pikkuikkunassa myös. Liesituulettimen kun laittoi ykköselle niin hävisi (eli tässä ikkuna tuulettui hyvin).

Saunan ikkunan kanssa oli samanlaista ongelmaa saunoessa, tiivisteet vaihtamalla hävisi ongelma. Tässä siitä asiaa:

Saunan ikkuna huurtuu

Meillä saunassa koneellinen tulo, poisto vain saunan katossa, ei siis lauteiden alla. Suihkutilassa ja KHH molemmissa poistot. Saunomisen yhteydessä saunan katon poistoilmaräppänä laitetaan kiinni (nuppimallinen), löylyt poistuvat oven alta pesuhuoneeseen. Löylyt on mielestäni oikein kosteat ja...

lampopumput.info

Edit: tänään vaihdoin suodattimet varmuuden täysin uusiin, tulo oli puhdas, P ei, joten poistoa taisi tulla edelleen lisää...

 

[fraatti]

Liesituulettimen kun laittoi ykköselle niin hävisi (eli tässä ikkuna tuulettui hyvin).

Tämähän kertoo sen että liesari imi korvausilmaa huonojen tiivisteiden välistä asuntoon kun ikkunoiden väli tuulettui sen käynnistämisen jälkeen? Toki jos asunto olisi ylipaineinen niin ilmavirran suunta voisi olla myös ikkunan sisään ja liesari katkaisisi tämän toiminnan.

Ulkoilmasta johtuen väli ei voi olla huurussa koska ulkoilman suhteellinen kosteus aina laskee tuolla välissä(ilma lämpiää)?

 

[Siikki]

Juu tuolta tulee aika reilustikin korvausilmaa, kylmän ilmavirran sisään päin tuntee ilman liesituuletintakin selvästi tuolta tiivisteen vierestä.

Tuollainen löytyi, täälläkin nyt tuo kostea ilma jäätyi äkkiä tänään, kun seinäkin jääriitteessä:

14. Talvisin lasin sisäpuolella on toisinaan jäätä. Mistä sitä tulee?

Ulkolämpötilan laskiessa paljon, lasin pintaan tiivistynyt kosteus jäätyy ja sitä kertyy koko ajan lisää. Eräs syyllinen voi olla alumiinipuitteet, jotka johtavat kylmyyttä paljon tehokkaammin kuin puu. Järjestä ikkunaan kevyt ilmankierto ja nosta myös huonelämpötilaa jonkin verran entisestä tasosta.

Kun ikkunat huurtuvat

Kun ikkunat huurtuvat Ikkunamme huurtuvat. Toisinaan lasien väliin muodostuu jopa jäätä. Mitä tekisimme? Nyt saat vastaukset 14 useimmin esitettyyn kysymykseen ikkunoiden huurtumisesta. Ilmiö ei ole kuitenkaan helppo hallita. 1. Suihkussa tai kylvyssä käynnin aikana kylpyhuone huurtuu...

www.suomela.fi

Sen verran tuntee vetoa noista ikkunoista sekä ikkunalistat ovat alhaalta selkeähkösti viileämmät kuin esim karmin puolelta.

Saunan ikkuna ei tosiaan huurtunut. Jos ylipainetta olisi, niin luulisi sen tuonne väliin jostain pääsevän? Ilmavirta kyllä tosiaan selvästi tuntuu kylmänä muista ikkunoista.

 

[staari]

Eri henkilöt miettivät hallittua korvausilmareittiä.

Täällä uudessa hirsitalossa puusaunan kiukaan vieressä on d100mm perhosventtiilistä jouset pois ja vastapainoin herkistetty raitisilmaventtiili, joka estää liiallisen alipaineen muodostumisen avaamalla siipiä paineen mukaan seuraavissa tilanteissa. Muutoin venttiili pysyy kiinni.

- takan poltto
- saunan kiukaan poltto
- liesituulettimen käyttö
- ulkolämpötila alle -10 astetta
- IVK menee tehostukselle KHH:ssa olevan kosteusanturin ohjaamana.

Yksinkertainen ratkaisu ja toimii. Ollut käytössä 3 vuotta ja kerran vuodessa tarkastettu. Toki tuo kylmää ilmaa raakana sisään mutta vain hetkittäin joka ei ole ongelma kokonaistaloudellisuuden kannalta.

Ohessa vielä tänään LTO:n lämpötilat Vallox Digit2 kuutiosta, onko ok?

 

[metsänhoitaja]

Valloxissa vastus päällä joten lämmöistä ei voi vetää johtopäätöksiä.

 

[Suunnittelija75]

6C -> 23C ja 24->15C (jäte). Vaikuttaa ikiliikkujalta tämä kone?

 

[fraatti]

Jos kuitenkin mainitsit että asia liittyy saunomiseen ja yhdestä ikkunasta tuo korjaantui tiivisteiden vaihdolla niin eikö tämä ole selvä asia että tuo johtui siitä samasta asiasta eli tiivisteiden vuotamisesta? (linkkisi kohta 4) Voihan taloon tulla ylipaine hetkellisesti kun paiskot löylyä? (tai ajaako vesihöyryn osapaine kosteutta rakoon(joku muu osannee kertoa paremmin onko mahdollista, en ole perehtynyt aiheeseen)?)

Kyllä meilläkin on ollut joskus hileitä tai kosteutta lännenpuoleisissa ikkunoissa auringon noustessa idästä. En ole tainnut nähdä tätä tapahtuvan kuin aamulla. Syystä tai toisesta tällöin on ollut sopivat olosuhteet että ulkoilman kosteus on jämähtenyt tuonne lasin väliin. Itsekseen se sieltä on sitten poistunut kuitenkin kun aurinko on noussut.

 

[Siikki]

Jos kuitenkin mainitsit että asia liittyy saunomiseen ja yhdestä ikkunasta tuo korjaantui tiivisteiden vaihdolla niin eikö tämä ole selvä asia että tuo johtui siitä samasta asiasta eli tiivisteiden vuotamisesta? (linkkisi kohta 4) Voihan taloon tulla ylipaine hetkellisesti kun paiskot löylyä? (tai ajaako vesihöyryn osapaine kosteutta rakoon(joku muu osannee kertoa paremmin onko mahdollista, en ole perehtynyt aiheeseen)?)

Kyllä meilläkin on ollut joskus hileitä tai kosteutta lännenpuoleisissa ikkunoissa auringon noustessa idästä. En ole tainnut nähdä tätä tapahtuvan kuin aamulla. Syystä tai toisesta tällöin on ollut sopivat olosuhteet että ulkoilman kosteus on jämähtenyt tuonne lasin väliin. Itsekseen se sieltä on sitten poistunut kuitenkin kun aurinko on noussut.

Onko teillä nimenomaan ulkolasin sisemmällä puolella - ei siis ulkona vaan ikkunan välissä? Meillä keskikohdalla ikkunaa (ylin huippu) tuossa kuviossa selviä jääkiteitä. Eli varsin kylmää pitää ilma olla ikkunan välissäkin, siitä tuli mieleen pääseekö tuonne liikaakin ilmaa nyt.

Saunomiseen on yleensä liittynyt paitsi tänään oli muutenkin. Saunan ikkuna huurtui ennen, tiivistyksellä sai kuntoon. Tuli vähän paksut tiivisteet tosin ja hankalat laittaa. Pihlalla olisi omansa verkkokaupassa näemmä.

 

[fraatti]

Onko teillä nimenomaan ulkolasin sisemmällä puolella - ei siis ulkona vaan ikkunan välissä? Meillä keskikohdalla ikkunaa (ylin huippu) tuossa kuviossa selviä jäkiteitä. Eli varsin kylmää pitää ilma olla ikkunan välissäkin.
Saunomiseen on yleensä liittynyt paitsi tänään oli muutenkin. Saunan ikkuna huurtui ennen, tiivistyksellä sai kuntoon. Tuli vähän paksut tiivisteet tosin ja hankalat laittaa. Pihlalla olisi omansa verkkokaupassa näemmä.

Kyllä se tuolla välissä oli muistaakseni. Välihän on suoraan tuulettuva ulkoilmaan joten pakkasella kolmilasisen mse ikkunan sisä ja ulkopuitteen väli on varmasti kylmä. Tuskin kuitenkaan juurikaan ulkoilmaa lämpöisempää... ?

Kerran mökki pärähti ylipaineiseksikin kun iv-koneen sisuksissa oli jäätä poistopuhaltimen edessä. Silloin kosteutta taisi olla vähän joka lasissa enemmän tai vähemmän...

Luulen ettei nyt kannata sekoittaa tähän talon ali- ja ylipaineisuutta vaan hoitaa homma kuosiin helpoimman kautta. Toki joku voi kertoa mekanismista mikä sitä kosteutta sinne ajaa. Onko se diffuusio vai joku muu?

Korjaustieto

Tälle sivulle on koottu linkkejä luotettavan ja puolueettoman tiedon lähteille kotien ja kiinteistöjen kunnossapidosta ja korjauksesta.

www.ymparisto.fi

 

[Siikki]

Luulen ettei nyt kannata sekoittaa tähän talon ali- ja ylipaineisuutta vaan hoitaa homma kuosiin helpoimman kautta. Toki joku voi kertoa mekanismista mikä sitä kosteutta sinne ajaa. Onko se diffuusio vai joku muu?

Korjaustieto

Tälle sivulle on koottu linkkejä luotettavan ja puolueettoman tiedon lähteille kotien ja kiinteistöjen kunnossapidosta ja korjauksesta.

www.ymparisto.fi

Eli tiivisteet vaihtoon tai Busterin alle. Molemmat tosin hankittava, joten ehkä tiivisteet. Liekö Pihlan omat aivan - no paskoja.

Tuo on hyvä sivusto ikkunoista, tutustunutkin jo saunan ikkunan tiivisteitä vaihtaessa. ”Ikkuna-asiantuntijan” tekemät ohjeet. Ilmainen puhelinpalvelukin löytyy.

 

[fraatti]

Eli tiivisteet vaihtoon tai Busterin alle. Molemmat tosin hankittava, joten ehkä tiivisteet. Liekö Pihlan omat aivan - no paskoja.

Talosi ei näköjään ole kovin vanha vielä, ikää vasta 8v. Oletko asunut siellä itse aina ja tiedät ettei lasit ole huurtuneet aikaisemmin? Sinänsä Pihla ja huurtuminen ei tuntuisi olevan kooklelle aivan vieras yhdistelmä...

Jokainen ikkunavalmistaja ei taida kyllä myydä tiivisteitä nettisivuilla. Tuolla kuitenkin näyttää olevan. Millä tuo kiinnitetään?

Pihla verkkokauppa

Pihla

verkkokauppa.pihla.fi

 

[Siikki]

Ollaan asuttu kohta neljä vuotta. Lasit huurtui viime talvena kun PILP jäteilmakanava meni jäähän kovilla pakkasilla (jäteilmakin -6 tms) joskus ja tehostettua iv käytettäessä saunomisen aikana. Sitten ajoin loppuajan ilman kompuraa, jotta ei jäädy. Eikä ongelmia. Edit: toka kerta oli kun hätäännyin tuloilman lämpötilasta ja testasin säätöä poistoilman mukaan.

Ennen MLP/Valloxia tuo siis. Vallox tuli nyt kesällä, iv säädetty periaatteessa kolmeen kertaan.

Nuo nykyiset tiivisteet on sellaista koppuraa jo, ilmeisesti vaahtomuovi sisällä. Kuvia tuolla ”saunan ikkuna huurtuu”. Uratiivisteitä molemmat, sisäkarmiin omansa (myyvät myös tuota). Ura reunassa näissä, joten ei oikein normaali uratiiviste sovi, kun siinä on keskellä uraan tuleva hakanen.

 

[kotte]

Tänään lämpötila laski nopeasti -5 asteeseen, suht.kostaus ilmatieteenlaitoksen mukaan 89%. Koko talo huurteessa siis ulkopuolen puupinnoilta.
Samaan ongelmaiseen huoneeseen tuli huurua kaarevasti toiseen alareunaan.

Ehkä tässä ei edes ole varsinaista ongelmaa. Tänään on ainakin pääkaupunkiseudulla hirmuinen myräkkä ja ehkä ilmanalan muutos on vaikuttanut tilanteeseen? Vaihtuvissa sääoloissa tapahtuu kaikenlaista ohimenevää eikä taloa voi rakentaa samalla tavoin ilmanpitäväksi kuin sukellusvenettä tai suihkulentokonetta (jotka nekin tyypillisesti vuotavat hiukan). Voimakas tuuli tekee ylipainetta tuulen alapuolen seinille, pyörteet monimutkaistavat kuvaa entisestään ja lämpötilanmuutokset saavat ulkovaipassa aikaan erilaisia lyhytkestoisia kondensioilmiöitä. Näille ei voi mitään, mutta rakenteet on normaalisti tehty niin, että ne sen kestävät, kun vaikutus pahimmillaan on lyhytaikainen.

 

[Siikki]

Soitin Pihlalle myös ja ohjaantui asiantuntijalle, oli samanmoista tapahtunut nyt toisaallakin ja hänellä itselläänkin Tiivin ikkunoissa (samaa firmaa). Juuri tuulisella kelillä "myräkässä". Tiivisteet (uramalliset) silti varmastikin aika vaihtaa, kyllä tuolta välistä joku fuskaa kuitenkin sisään, kun selvästi kylmä ilmavirta tuntuu reunoiltakin.

Sisäpokan huullokseen tulee tiiviste joka leikataan ja taitetaan kulmaan, sisäkarmiin taas pätkitään solukumimainen tiiviste ja laitetaan puskuun. Liekö muuten väliä kumminpäin tuon sisäkarmin tiivisteen laittaa... eli siis
A) ylä- ja alatiiviste (vaakatiivisteet) pitkinä ja vasen ja oikea (pystytiiviste) tuohon noiden väliin.
B) Pystyt V ja O kokopitkinä ja vaatiivisteet sitten puskuun noita vasten

A ylätiiviste:
----------
! . . . . . !

B ylätiiviste:

!---------!

Edit: nuo A:n pisteet ylimääräisiä

 

[HotZone]

Noista Pihla ikkunoista sen verran että että meillä on Kannustalossa sellaiset. Aika pian alkoi pokista ja karmeista tulla oksat läpi maalista. Niitä kävivät kerran maalailemassakin seuraavana vuonna.
Onhan noilla jo ikää mutta aika kamalan näköiset ovat kun keltaisia oksia on kaiksisa ikkunoissa.

Koittakaahan saada paperille sopimukseen milloin tämä on odotettavissa. On aika v-mäistä korjattavaa kun tähän ei kuluttajalle löydy helposti kunnon maleja eikä osian maalaaminen ruiskulla onnistu irrottamatta/purkamatta kaikki karmeja ja pokia.

Lisäksi katsokaapa tarkkaankuinka hyvin on maalattu pokista ne osuudet mitkä ei näy. Ne pitäisi olla täyisn höyrynpitävässä maalissa mutta ovat kaukana siitä ja jos ekan tiivisteen kautta pääse vesihöyryä, vääjäämättä pokien nurkkaliitokset alkaa turvota ja hajota.

Nykyään osaisin katsoa ikkunoistakin tällaisia asioita jos olisin uutta tölliä rakentamassa jotta voisin välttää huonoa laatua.

 

[Mikki]

Enpä tiedä millä firmalla olisi oikeasti laadukkaita ikkunoita. Taitaa puu-alumiini ikkunat olla kaikilla suunnilleen samanlaisia rakenteiltaan.

Ehkä hienoimmat ikkunat mitä olen nähnyt oli kivitalossa jossa ikkunat oli pelkkä lasielementti ja listoitettu metallilistoilla ikkuna-aukkoon. Taatusti kestää 100v tai pidempäänkin.

 

[jmaja]

Ei se elementti taida kestää läheskään sataa vuotta. Kun olen noita elementtejä soitellut, kukaan ei lupaa yli 5 v takuuta ja puhuvat yleensä 20-30 v käyttöiästä.

Miten PVC-pokat? Sellaisia mietin uima-allashuoneeseen. Puupokat tuskin kestää vesiroiskeita ja täysalumiinit maksaa varsin paljon.

Mietin myös tuota pelkän elementin laittoa. Kaipa sen voisi kiilata Siporex-aukkoon. Vai onkohan toleranssit turhan tarkat?

 

[Mikki]

No totta että kaasut ikkunasta varmaan karkaa jossain välissä. Mutta tosiaan kun ne oli juurikin listoitettu kivitaloon ei tuntuisi että lasielementin vaihto montaa hetkeä veisi.

PVC ikkuna varmaankin kestää myös hyvin, varsinkin jos on pahimmilta auringolta suojattu.

 

[jmaja]

Nuo PVC-ikkunat tulisi itään ja pohjoiseen, joten aurinko ei liene suuri ongelma. Itään on vielä puitakin suojana.

 

[Mikki]

No eiköhön sitten ikkunat kestä pitkään. Etelän puolen ikkunat (ja julkisivu) useimmiten happanee ensimmäisenä.

 

[jussi]

En jaksanu kahlata ketjua läpi, ja oon kyllä mielestäni osallistunukin jo ennen foorumiuudistusta.
Mutta onko joku oikeesti tavannu 1,5-2-kerroksisen talon avoimella portaikolla, jossa yläkertakin olisi alipaineinen järkevillä poiston litramäärillä? Konvektio avoimessa porrasaukossa siirtää uskomattoman paljon ilmaa, eikä joku 5-6m korkeusero tunnu isolta, mutta lämpimälle ilmalle se on paljon. Sais olla melkonen poisto tiiviissäkin talossa. Kunhan mietin ilman laskinta.

 

[fraatti]

En jaksanu kahlata ketjua läpi, ja oon kyllä mielestäni osallistunukin jo ennen foorumiuudistusta.
Mutta onko joku oikeesti tavannu 1,5-2-kerroksisen talon avoimella portaikolla, jossa yläkertakin olisi alipaineinen järkevillä poiston litramäärillä? Konvektio avoimessa porrasaukossa siirtää uskomattoman paljon ilmaa, eikä joku 5-6m korkeusero tunnu isolta, mutta lämpimälle ilmalle se on paljon. Sais olla melkonen poisto tiiviissäkin talossa. Kunhan mietin ilman laskinta.

Mitä kovempi pakkanen niin sen mahdottomammaksi tilanne muuttuu. Kuvittelin itsekin alkuun että se onnistuu mutta olin väärässä. Kyllä fysiikan lait tulevat aikaisemmin vastaan ja kovella pakkasella pirtit painuvat yläosastaan ylipaineiseksi.

Tässä oli aiheesta varsin pitkå keskustelu: https://lampopumput.info/foorumi/th...la-ilmanvaihdolla-olevassa-pientalossa.21319/

 

[jmaja]

No ei kai se nyt alkuunkaan mahdotonta ole pitää yläkerta alipaineisena tai ainakin ylipaineettomana. 40 asteen lämpötilaero ulkoilmaan aiheuttaa n. 10 Pa paine-eron 5 m korkeuserolla. Alakerran lattiassa pitää siis olla vähintään 10 Pa alipaine, jotta yläkerran katossa ei olisi ylipainetta.

 

[fraatti]

No ei kai se nyt alkuunkaan mahdotonta ole pitää yläkerta alipaineisena tai ainakin ylipaineettomana. 40 asteen lämpötilaero ulkoilmaan aiheuttaa n. 10 Pa paine-eron 5 m korkeuserolla. Alakerran lattiassa pitää siis olla vähintään 10 Pa alipaine, jotta yläkerran katossa ei olisi ylipainetta.

Ennen sopivaksi alipaineeksi mainittiin 2-3 Pa. Nykyään pitäisi säätää tasapainoiseksi. Tuo 10 Pa on jo paljon ja voi ehkä jossain kohteessa toteutua pelkällä huipparilla mutta ei ole missään nimessä sellainen asia mihin pitäsi pyrkiä. Tulee vaan korvausilma mökkiin vääristä paikoista.
Mittailin näitä joskus omasta kämpästä ja tuossa se taisi normaalisti pyöriä alle 5 Pa luokassa...

Toki pirtin korkeus on varsin oleellinen asia tässä myös..

 

[jmaja]

Joo en tarkoittanut, että olisi välttämättä tavoitteellista, mutta onhan 10 Pa helposti mahdollista vähänkin tiiviimmässä talossa. Eihän nykyään edes 50 Pa vuotovirrat ole suuria. Vuodosta riippuen kasvavat lineaarisesti tai paine-eron neliöjuuressa.

Eikös täällä yksi säätänyt ilmanvaihtoa automatiikalla, joka piti yläpohjan höyrynsulun läpi paine-eron nollassa?

 

[kotte]

Meillä on kaksi kerrosta ja avoin portaikko. Talossa alun perin poistoilmanvaihto, johon on myöhemmin liitetty korvausilmaventtiilit yläkertaan 0,5 metriä sisäkattoa alemmas (sisäkatto kaikkialta samalla korkeudella), tuloihin sitäkin myöhemmin nestekiertoiset kennot ja pääpoistokanavaan nestekiertoinen talteenottokenno (lisäksi alakerrasta on takkahormin kautta jatkuvasti koneellista poistoa). Kaikilla ilmanvaihdon asetuksilla noista yläkerran korvausilmaventtiileistä tulee pakkaskekeilläkin reitillä olevan suodattimenkin jälkeen ilmaa ulkoa sisälle päin ja yhtä aikaa (ellei ulko-ovi ole auki tai raollaan; ilmaa tulee hiukan jopa ilmanvaihdon polissaoloasetuksella). Sanoisin, että ylimmän kerroksen kattokin on aina alipaineinen, koska (vajaa) 0,5 metriä korkeuseroa ei juuri käännä tilannetta katon paine-eron osalta.

Tiedossa on, että alakerta on huomattavan alipaineinen, ja myös raja-arvoja hipova radonpitoisuus alhaalla (jossa ei ole makuuhuoneita) on ollut tiedossa. Tuon näköjään kumminkin saa tuoreen kokemuksen mukaan täysin hallintaan pienehköllä imulla salaojien kautta.

 

[mk]

En jaksanu kahlata ketjua läpi, ja oon kyllä mielestäni osallistunukin jo ennen foorumiuudistusta.
Mutta onko joku oikeesti tavannu 1,5-2-kerroksisen talon avoimella portaikolla, jossa yläkertakin olisi alipaineinen järkevillä poiston litramäärillä? Konvektio avoimessa porrasaukossa siirtää uskomattoman paljon ilmaa, eikä joku 5-6m korkeusero tunnu isolta, mutta lämpimälle ilmalle se on paljon. Sais olla melkonen poisto tiiviissäkin talossa. Kunhan mietin ilman laskinta.

Takavuosina jule- tms. ei saanut kellarista Porinmatin lämpöä ylös.
Lämpötilaeroa siis oli riittävästi.
Asia ratkesi vasta kun portaikkoon laittoi pienen tuulettimen avaamaan ns. virtauskanavan.
Pitikö vielä olla tuuletin ilman molemmissa suunnissa.

 

[HotZone]

Ennen sopivaksi alipaineeksi mainittiin 2-3 Pa. Nykyään pitäisi säätää tasapainoiseksi. Tuo 10 Pa on jo paljon ja voi ehkä jossain kohteessa toteutua pelkällä huipparilla mutta ei ole missään nimessä sellainen asia mihin pitäsi pyrkiä. Tulee vaan korvausilma mökkiin vääristä paikoista.
Mittailin näitä joskus omasta kämpästä ja tuossa se taisi normaalisti pyöriä alle 5 Pa luokassa...

Säädin ilmanvahdon pitämään yläkerran yläpohjan höyrynsulun yli +0.4pa. Jos liesituuletin on päällä niin poisto menee täysille ja tulo putoaa 50% teholle jotta tuo sama pieni ylipaine pysyisi. Tämä siis nyt kun ulkona on nolla keliä. Tuo 50% teho ei oikeastaan ole teho vaan puhaltimen ohjausjännite. Mutta yhtäkaikki paine-ero pysyy aika nätisti vaikka säätöalgoritmi on vielä kesken.

Meininki olisi siirtää anturointi välipohjan tasolle. Tuon taulukon mukaan se tarkoittaisi yläpohjassa paria pascalia lisää painetta nolla keleillä verrattuna nykyiseen. Kaippa se olisi ok että yläkerta on ylipaineinen ja alakerta alipaineinen.



Jos palstaa lukee alan ammattilaisia, niin kertokaahan miten pitäisi säätää talon ilmanvaihdon paine ja millä perusteella.
En tarkoita asentajia vaan inssejä joilla pitäisi olla teoriapuolikin hallussa ja joilla pitäisi olla jokin käsitys rakennuksen teknisestä toiminnasta.
Jos taas ilmanvaihto ei saisi säätyä paineen mukaan niin miksi ei ja miten tällöin huolehditaan savupiippuilmiöstä?

 

[jmaja]

Valloxin blogissa oli tällainen. Siinä on linkki seminaariesitelmiin. Niissä mainitaan myös diplomityö paineenhallinnasta.

 

[jmaja]

Tässä yksi tuolla mainittu diplomityö.

 

[HotZone]

Tuossa dippatyössä mainitaan aika alussa (kuva 3) yhteydessä että neutraaliakseli (nolla paine-ero ulso) asettuisi tiivissä tilassa puoleen väliin eli pien talossa käytännössä välipohjan tasolle.
Näinhän se käytännössäkin menee jos tulo ja poistoilman tilavuudet on samat tai lähes samat.

Tällöihän vanhat vaatimukset että talo pitää olla alipaineinen jottei eristeisiin siirry vesihöyryä voi vetään pöntöstä alas. Se ei vaan toteudu silloin kun sille sillä olisi merkitystä eli pakkasilla. Puolet talosta on siis joka tapauksessa ylipaineinen.

Mahtaakohan määräykset kertoa mitään neutraaliakselin tavoite sijoittelusta?